Matilta tiukka vastine

Suomi on selkeästi EU:n parhaimmassa tuloskunnossa olevia maita.

Jokaisen jäsenmaan on kannettava vastuunsa EU:n rahoituksesta. Jos siihen pystyvät Saksan ja Britannian kaltaiset maat, niin kyllä siihen pitää pystyä Suomenkin silloin.

Suomen maksuosuuden on oltava jossain suhteessa Suomen talouteen ja kansantalouteen.

Jos haluaa olla EU:ssa mukana, niin sitten on maksettava kiltisti osuutensa.

EU:n varojen käyttöä on selkeästi valvottava paremmin, ettei varoja valu korruptioon, vaan ne käytetään niihin tarkoituksiin, mihin ne on tarkoitettu.

Se, että EU:n budjetista suurin osa liittyy maatalouden järjestelyihin on taas asia, jota käsitellään myös Maailman kauppajärjestössä.

Heti kun kansainvälisesti maataloutta lakataan tukemasta, niin Suomi voi siirtyä mukaan.

Aivan samalla lailla kuin poistetaan työllistämisen esteitä ja työvoiman vapaata liikkuvuutta, niin aivan samalla tavalla voidaan maatalouden suhteen siirtyä aidosti vapaaseen markkinahinnoitteluun.

Kuluttajat viime kädessä sitten ratkaisevat mitä ostavat ja mistä ostavat, tahi ostavatko lainkaan.
Ja tekevätkö töitä tahi eivät ja missä osassa Eurooppaa.

Ruokaa tarjotaan niille, jotka sitä haluaa ostaa markkinahintaan. Jos tuottaminen ei ole kannattavaa, niin sitten tuotanto lopetetaan ja kuluttajat tehköön mitä lystää.
Ja kellä ei ole vara ostaa, on ostamatta.

Ja ne tehköön töitä, joita työnteko kiinnostaa. Jos ei kiinnosta, olkoon tekemättä.
Niitä joita työnteko kiinnostaa, olkoon myös lainsuoma oikeus työtä tehdä missä tahansa päin Eurooppaa ja milloin tahansa.

Kyllä markkinat etsivät tasapainonsa. Ne jotka eivät halua olla markkinoilla mukana, ovat markkinoiden ulkopuolella. On vain kohtuullista, että on yhdet markkinat, eikä mitään kaksihintajärjestelmää, jossa poliittisilla päätöksillä elintarvikkeiden ja työn hintaa muutetaan muuksi, kuin se oikeasti on.

Jos elintarvikkeita ei kannata tuottaa, niin lopetetaan tuotanto, kunnes niitä taas kannattaa tuottaa.

Ja jos työtä ei kannata tehdä tai sitä ei kannata teetättää, niin lopetetaan työnteko siltä osin siksi aikaa, kunnes työtä kannattaa tehdä tai teetättää.

Euroopan alueen tavaroiden, palveluiden ja työvoiman vapaa liikkuvuus helpottaa asenteellisia ongelmia ja keinotekoisia rajoituksia.

Olen aivan varma, että jossain päin Euroopan Unionia kannattaa tehdä töitä ja teetättää töitä.
Samoin kuin tuottaa tavaroita ja palveluita.

Keinotekoiset esteet ja asenteelliset ongelmat häviävät viimeistään siinä vaiheessa, kun näistä taudeista kärsivillä alueilla väestö uudistuu luonnollisen poistuman kautta tai uudistuu sisäisen kehityksen ansiosta.

Maksuosuuden suureneminen on EU:n itälaajenemisen hinta, ei sille mitään mahda. Mukaan tuli paljon köyhiä maita, joilta ei tasavertaisuuden nimissä voida velvoittaa suhteettomiin maksuosuuksiin muihin verrattuna. Kuka kannatti laajenemista, kuka vastusti aikanaan? Nyt on myöhäistä itkeä maksuosuuden kasvamista, kuten kaikki vastuulliset poliittiset toimijat ovat ymmärtäneet. Pitää keskittyä sellaisiin asioihin, mihin on edes jotain mahdollisuutta vaikuttaa.

Kyllä omien kansalaisten etua pitää EU:ssa ajaa, se on ihan selvä. Muuten käy kuin sokeriuudistuksessa - Lipponenhan elämöi sokerintuotannon lopettamisella Suomesta pari vuotta sitten järkevänä toimenpiteenä, ja kas vain, parin vuoden kuluttua täältä häviää tuhansia työpaikkoja ilman mitään vastinetta. Tarvitsemamme sokeri tuotetaan makeaa vettä tuhlaamalla - eikä yhtään sen edullisemmin kuin aiemminkaan - etelämpänä, ja Suomi osallistuu sokerintuotannon tukemiseen aivan samalla summalla kuin ennenkin.

Suomen kuuluu ollakin nettomaksaja.

tasapuoli kirjoitti:

Suomen kuuluu ollakin nettomaksaja.

Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö Suomen kuulu olla nettomaksaja. Sehän on vain osoitus siitä, että Suomi lukeutuu EU:ssa keskimääräistä vauraampiin valtioihin.

Olennaista tässä sen sijaan on se, noudateenako Jorma Ollilan itsenäisyyspäivänä antamaa neuvoa - olla rohkeita, etsiä uutta rahasampoa. Britannian politiikkaa näyttää lähtevän siitä, että EU:ta pitää kehittää iskukykyiseksi taloudeksi globaaleilla markkinoilla. Siis olla rohkeita ja etsiä uusia innovaatioita, panostaa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.

Vanhasen hallituksen logiikalla uskotellaan EU:n olevan joku rahasampo, josta riittää kaikille ja kuinka paljon hyvänsä. Oman maan etujen vaaliminen tällä taktiikalla on lyhytnäköistä, mutta todella perikepulaista. Ei nähdä metsää puilta, ei haluta saada maksulle vastinetta tulevaisuudessa uusina suurimpina tuottoina, vaan yritetään vaan vimmalla tyhjentää pajatsoa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö Suomen kuulu olla nettomaksaja. Sehän on vain osoitus siitä, että Suomi lukeutuu EU:ssa keskimääräistä vauraampiin valtioihin.

Olennaista tässä sen sijaan on se, noudateenako Jorma Ollilan itsenäisyyspäivänä antamaa neuvoa - olla rohkeita, etsiä uutta rahasampoa. Britannian politiikkaa näyttää lähtevän siitä, että EU:ta pitää kehittää iskukykyiseksi taloudeksi globaaleilla markkinoilla. Siis olla rohkeita ja etsiä uusia innovaatioita, panostaa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.

Vanhasen hallituksen logiikalla uskotellaan EU:n olevan joku rahasampo, josta riittää kaikille ja kuinka paljon hyvänsä. Oman maan etujen vaaliminen tällä taktiikalla on lyhytnäköistä, mutta todella perikepulaista. Ei nähdä metsää puilta, ei haluta saada maksulle vastinetta tulevaisuudessa uusina suurimpina tuottoina, vaan yritetään vaan vimmalla tyhjentää pajatsoa.

Lue lisää

..näkyy paitsi herrojen optioissa.
Leipäjonoissa jotka syntyi Lipposen aikana ei kyllä vaurautta näy eikä työttömyys tilastoissa,jotka nyt Vanhasen kaudella kyllä laskevat koko ajan.