Olen vahva, pärjään omillani.
Olen vammaisen lapsen yksinhuoltaja.
Olen olkapää ystävilleni.
Olen eläintenystävä ja luonnonsuojelija. Minulla on kummilapsia kolmansissa maissa.
Elämässäni on paljon kauniita asioita, todella, mutta maailmassa liikaa vähemmän kauniita asioita, joihin haluaisin pystyä vaikuttamaan.
Omaishoitajan palkalla ei paljon vaikuteta - ei sillä edes eletä, mutta kun joka päivä juoksen pultsareiden perässä ja kerjään pulloja, jotka sitten kuskaan kauppaan, selviämme. Vaatteet hankitaan luonnollisesti kirppiksiltä.
Tietsikka tapeltiin Vammaisyhdistykseltä, kirkolta saadaan ruokapaketteja silloin tällöin.
Minulla ei ikinä ole ollut perhettä : olen hajonneesta kodista ja 15-vuotiaasta olen elänyt omillani. Äiti kuoli viinaan ja pillereihin, sisaruksia en ole nähnyt yli kymmeneen vuoteen. Pienenä majailin äidinkin luona ja äidillä oli pedofiilipoikaystäviä, jotka yrittivät sinnikkäästi, kun äiti makasi sammuneena. Nukuin monet yöt takapihan metsässä koiran kanssa.
Isäni on ankara mies jota välttelen parhaani mukaan. Hän on aina ollut hirvittävän pettynyt minuun, ja hokenut, ettei minusta mitään tule. Oikeassapa on tainnut olla.
Lapseni isä häipyi - ei kestänyt, kun lapsi ei ollutkaan "täydellinen". Häntä ei ole näkynyt kuuteen vuoteen. Elatusmaksut olen tapellut kaupungilta.
Minä olen energinen, valoisa, auttavainen, älykäs. Aika moni on ystävä on niin sanonut.
En itke koskaan, en tarvitse ketään.
Minä kestän.
Minulla on elokuvat, kirjat, luonto, eläimet ja lapseni. Ja paljon ajatuksia.
Olen vahva.
Ja paskat.
Olen vammaisen lapsen yksinhuoltaja.
Olen olkapää ystävilleni.
Olen eläintenystävä ja luonnonsuojelija. Minulla on kummilapsia kolmansissa maissa.
Elämässäni on paljon kauniita asioita, todella, mutta maailmassa liikaa vähemmän kauniita asioita, joihin haluaisin pystyä vaikuttamaan.
Omaishoitajan palkalla ei paljon vaikuteta - ei sillä edes eletä, mutta kun joka päivä juoksen pultsareiden perässä ja kerjään pulloja, jotka sitten kuskaan kauppaan, selviämme. Vaatteet hankitaan luonnollisesti kirppiksiltä.
Tietsikka tapeltiin Vammaisyhdistykseltä, kirkolta saadaan ruokapaketteja silloin tällöin.
Minulla ei ikinä ole ollut perhettä : olen hajonneesta kodista ja 15-vuotiaasta olen elänyt omillani. Äiti kuoli viinaan ja pillereihin, sisaruksia en ole nähnyt yli kymmeneen vuoteen. Pienenä majailin äidinkin luona ja äidillä oli pedofiilipoikaystäviä, jotka yrittivät sinnikkäästi, kun äiti makasi sammuneena. Nukuin monet yöt takapihan metsässä koiran kanssa.
Isäni on ankara mies jota välttelen parhaani mukaan. Hän on aina ollut hirvittävän pettynyt minuun, ja hokenut, ettei minusta mitään tule. Oikeassapa on tainnut olla.
Lapseni isä häipyi - ei kestänyt, kun lapsi ei ollutkaan "täydellinen". Häntä ei ole näkynyt kuuteen vuoteen. Elatusmaksut olen tapellut kaupungilta.
Minä olen energinen, valoisa, auttavainen, älykäs. Aika moni on ystävä on niin sanonut.
En itke koskaan, en tarvitse ketään.
Minä kestän.
Minulla on elokuvat, kirjat, luonto, eläimet ja lapseni. Ja paljon ajatuksia.
Olen vahva.
Ja paskat.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pirullistahan se on, kun ei koskaan ole varaa edes hetkelliseen heikkouteen. Kun vahva ihminen yrittää jollekin viestittää, että apu olisi nyt tarpeen, ei häntä kuulla. Itsekin olen lapsesta saakka ollut "henkinen tukijalka" monille, ja joskus se on rankkaa. Kun itse menee puhki, ei olekaan ketään, jonka puoleen kääntyä. Pitää vain odottaa, että voimat jostain palautuvat, ja jatkaa sitten "sisäistä talvisotaansa". Kun joskus saisikin niin paljon uskallusta, että rohkenisi olla heikko ja tarvitseva.
Aivan niin. Lisäksi ne ihmiset, joiden kanssa tunnen olevani ns. samalla aaltopituudella, ovat todella harvassa. En tiedä miksi, mutta tunnen olevani henkisesti yksin, ja niin on ollut aina. On todella vaikeaa ruveta puhumaan tunteista niiden oikeilla nimillä, ja vielä vaikeampaa on ruveta puhumaan niistä jollekulle, joka "puhuu eri kieltä", vaikka hän kuinka olisi "ystävä". Kuunteleminen on monin verroin helpompaa. En tiedä ymmärrätkö, mitä tahdon sanoa - toivon niin.
merkiltäsi? Jospa voisin sinua auttaa tätä tietä?
Horoskooppimerkkiäkö tarkoitat ? Jos näin on, niin olen vaaka ja kiinalaisittain tiikeri. En kylläkään usko tähtimerkkeihin, mutta kiitos viestistä joka tapauksessa.
Oletko sinä olemassa. Tuntuu uskomattomalta. Anteeksi vaan, mutta jos olet olemassa, niin elämä todella on epäoikeudenmukaista. Ja me ihmiset teemme siitä sellaisen. Me ihmiset.
OLEVANI OLEMASSA, AINAKIN TOISTAISEKSI.
että, elämä on useinkin epäoikeudenmukaista. Joillekin sattuu iso vastoinkäyminen, josta seuraa lisää vaikeuksia. On myös ihmisiä, joilla vaikeudet alkavat heti synnyttyä tai jopa sitä ennen (esim. alkoholisti äiti pilaa syntymättömän lapsensa aivot ryyppäämällä...) Siinäpä sitten asianomainen saa tavata tiukkaan oppaita sisäisen sankarinsa löytämiseksi.