Yksilön säteilyannoksen (Sv) tai (tavallisemmin) mSv ja väestöannoksen manSv välinen ero ei näytä olevan ihan kirkas.
Väestöannos (tai kollektiiviannos) sopii tietyn tilanteen erilaisten menettelytapojen (esimerkiksi työtapojen) keskinäiseen vertailuun. Mutta väestöannosta EI VOI käyttää erilaisten asioiden (kuten onnettomuuden ja tehokäytön) väliseen vertailuun.
Esimerkki valaissee asiaa:
Oletetaan, että Kiinassa ja Luxemburgissa on sama luonnon taustasäteilystä aiheutuva yksilön säteilyannos, ja se olkoon 2 mSv vuodessa. Kiinassa olkoon miljardi asukasta ja Luxemburgissa 1/2 miljoonaa. Väestön vuosittaiset säteilyannokset ovat
2000 000 manSv Kiinassa ja
1000 manSv Luxemburgissa
Onko säteilyriski Kiinassa suurempi kuin Luxemburgissa?
Entä kun kasvatetaan altistusaikaa: Luxemburgissa 50 vuoden aikana 50 000 manSv.
Onko säteilyriski Luxemburgissa kasvanut?
Vastaaja, miten on?
Väestöannos (tai kollektiiviannos) sopii tietyn tilanteen erilaisten menettelytapojen (esimerkiksi työtapojen) keskinäiseen vertailuun. Mutta väestöannosta EI VOI käyttää erilaisten asioiden (kuten onnettomuuden ja tehokäytön) väliseen vertailuun.
Esimerkki valaissee asiaa:
Oletetaan, että Kiinassa ja Luxemburgissa on sama luonnon taustasäteilystä aiheutuva yksilön säteilyannos, ja se olkoon 2 mSv vuodessa. Kiinassa olkoon miljardi asukasta ja Luxemburgissa 1/2 miljoonaa. Väestön vuosittaiset säteilyannokset ovat
2000 000 manSv Kiinassa ja
1000 manSv Luxemburgissa
Onko säteilyriski Kiinassa suurempi kuin Luxemburgissa?
Entä kun kasvatetaan altistusaikaa: Luxemburgissa 50 vuoden aikana 50 000 manSv.
Onko säteilyriski Luxemburgissa kasvanut?
Vastaaja, miten on?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä manSv on yleisesti käytössä ydinvoimaloiden henkilökunnan säteilyannoksia tilastoitaessa tai vertailtaessa.
Se onkin tuossa käytössä varsin kätevä työkalu. Muitakin asioita tosin mitataan samalla systeemillä, mm. tapaturmatiheyttä.
Onko 1000 millisievertin säteilyannos tappava ?