Gummerruksenkadun tapaus

Tässä ote tulevasta kirjastani Herra tulee takaisin.

3. GUMMERRUKSENKADUN TAPAUS

Gummerruksenkadun tapaus oli ensimmäinen ja voimallisin tappoyritykseni, oltuani vain muutaman viikon ikäinen. Valtio itse on ensimmäisen tappoyritykseni järjestämispäätöksen takana, mikä tapahtui juhannuksen tienoilla vuonna 1970. Gummerruksenkadun tapaus osoitti myös sen, että Herran maineeni on kansainvälistä tasoa ja sen virallinen muoto on seuraava:

1930-luvulla Gummerruksenkadulla työmies pelastui viime hetkellä hypättyään viereiselle katolle, kun rakennus alkoi sortumaan.

Epäonnekseni Gummerruksenkadun tapaus oli heti ensimmäisenä, sillä siihen verrattuna kehitykseni meni aina huonompaan suuntaan. Gummerruksenkadun tapaus esitetään häivytetyssä muodossa, sillä todellisuudessa se tapahtui 40 vuotta myöhemmin. Olin räjäytettävän rakennuksen katolla ja hyppäsin viereiselle katolle juuri ennen sen sen sortumista. Räjäytetystä rakennuksesta ei jäänyt jäljelle mitään muuta kuin kesäpäivässä pölyäviä betonilohkareita. Tietysti kävi niin, että menin parikymppisenä kesätöihin rakennustyömaille ja kuulin erilaisia versioita tapauksesta esim. työmies käveli lankkua pitkin kerrostalon katolta toiselle kerrostalon katolle.

Urho Kekkosen päiväkirjoissa saattaa olla mainintoja minusta ja kun tämä kuuli minun selviytyneen Gummerruksenkadun räjäytystyömaalta hengissä, tämä on saattanut itse myös toivoa, että joskus aikuisena tai vanhana miehenä saan tämän alkupään selville. Käsite silmänkääntötemppu on ilmeisesti peräisin Kekkoselta, eli missä kunnossa hänen itsensä nähdään hiihtävän 1970-luvun alussa Lapissa. Urho Kekkonen kuoli vuonna 1986.

Gummerruksenkadun tapaus on yhtä mahdoton juttu kuin Jeesuksen veden päällä kävely. Maailmassa on satoja eri valtioita, joiden kesken voin tehdä benchmarking –vertailua ja valita niistä tarvittaessa itselleni sopivimman. Tämä on vielä laajempi teoria kuin Kekkosella, sillä yhdessä kansainvälisessä suurkaupungissä on yhtä suuri väestömäärä kuin Suomessa.

M.S.
Jyväskylä