-.-..--.-..--.-.

"Voisiko Putkinen kommentoida tuota?"

Ei Putkinen suostunut historiapalstalla osallistumaan enää nimim. Nimierkin jatksodan alkua koskevaan keskusteluunkaan, koska ei enää pärjännyt siinä. Eipä keksi tähänkään mitään:

"Suomen keskitysleirit
Kirjoittanut: Nimierkki 25.11.2005 klo 12.24


Miehitysalue saavutti ennen vuoden 1941 loppua sodanaikaisen laajuutensa, ja sen väkiluvuksi kirjattiin enimmillään hieman yli 85 000. Väestönkirjauksen pohjaksi annettiin 21.8.1941 käsky kansallisuusjaottelun suorittamiseksi ltä-Karjalassa. Sen tarkoituksena sanottiin olevan Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen. Väestö jaettiin kansallisuusryhmiin. Pääryhmat olivat "kansalliset" ja "epäkansalliset" seka vielä erikseen siirto- ja keskitysleireissä olevat.

Väkiluvultaan suurin alue oh Äänisniemi, jossa oli lähes yksinomaan venäläistä asutusta, enimmillaan 22 000 henkea. Suomensukuisen väestön suuri enemmistö asui sotilashallintoalueen eteläosassa Aunuksessa ja sen ympäristössä. Vienan piirissä, Karhumäen linjalta pohjoiseen asui vain noin 3 000 henkeä. Suomalaisten haltuun joutuneella alueella oli ennen sotaa asunut enintään 300 000 henkeä. Heistä siis alle 30 prosenttia oli jäänyt paikoilleen. Vuoden 1944 alussa väestö jakaantui melko tasaisesti kahtia: kansallisia oli 41875 ja epäkansallisia 41 510. Kansallisuusjaottelulla väestö jaettiin etuoikeutettuihin ja muihin, mikä vaikutti elintarvikeannoksiin, palkkoihin ja muihinkin etuihin. Karjala karjalaisille, muukalaiset muualle.

Ennen päähyökkäyksen alkua 8.7.1941 ylipäällikkö antoi käskyn, jossa määrättiin vallattavalle alueelle jäävän väestön käsitteystä. Sen mukaan venäläinen väestö oli vangittava ja toimitettava keskitysleiriin. Suomen talvisodassa menettämän Karjalan osan alueelle jääneille noin 2 000 neuvostokansalaiselle perustettiin Kanta-Suomeen Miehikälään keskitysleiri. Suuremmassa määrin venäläisväestöä jäi
suomalaisten käsiin edettäessä kohti Syväriä. Syvärin seutu kuului hallinnollisesti Leningradin alueeseen. Syvärin seudun venäläisväestöä varten perustettiin Petroskoihin kuusi keskitysleiriä. Muut suuremmat leirit olivat Pyhäjärven ja Alavoisten leiri. Enimmillään leireissä oli väkeä noin 4 000 henkeä keväällä 1942. Äänisniemeltä siirrettiin keskitysleiriin noin 2 700 henkeä. Muu väestö sai asua vapaana koko miehityksen ajan. Vuoden 1942 alussa Repolan alueelle oli perustettu Lusman ja Koropin kyliin leirit ei-venäläisiä epäkansallisia varten. Repolan alueella oli myös epäluotettavia suomensukuisia varten
perustettu Kolvasjärven keskitysleiri. Vastaavasti epäluotettavia epäkansallisia varten perustettiin leiri Kinnasvaaraan, missä toimi myös miehitysalueen keskusvankila.

Sotilashallinnossa oil pyrkimyksenä päästä Karjalan venäläisväestöstä alueelle "pakkosiirrettynä" väestönä mahdollisimman pian eroon. Sotilashallintokomentajan lainopillinen avustaja sotilasvirkailija Merikoski matkusti loppusyksystä 1941 tutustumaan Saksan idässä valtaamien alueitten hallinnolliseen järjestelyyn. Matkalla hän keskusteli Päämajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti mahdollisuuksista saada siirretyksi ltä-Karjalaan jäänyt venäläinen siviiliväestö Saksan idässä valtaamille alueille jo ennen Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan loppua. Asian ratkeaminen jäi odottamaan Leningradin kukistumista, mutta siihen ei myöhemmin enää palattu.

Elintarvikejakelussa leiriläiset rinnastettiin sotavankeihin, ja näin heidän annoksensa olivat huomattavasti muuta väestöä pienempiä. Talvesta 1942 alkaen kärjistynyt elintarviketilanne synnytti nälkäkatastrofin, jonka seurauksena leirikuolleisuus kohosi suureksi. Kuolleisuutta lisäsi leiriväestön vanhusten ja lasten hyvin suuri osuus. Kaikkiaan leireissä kuoli 4 600 henkeä, heistä 2 500 huhti-syyskuussa 1942.

(Weilin Göös: Suomi 85 itsenäisyyden puolustajat, osa Rintamalla, s.211) "

Ei liity mitenkään aiheeseen Karjalan palautus. Mene historiapalstalle.