... eli nopeammin kuin ilman vastus huomioiden olisi ollut mahdollista:
http://plaguepuppy.net/public_html/video archive/911eyewitness_wtc7.wmv
(Video on uudelta 9/11 Eyewittness -dokumentilta.)
OBSERVATION: WTC 7 fell faster than the speed of gravity, equivalent to the speed of freefall in a vacuum.
CONCLUSION: A vacuum was created characteristic of an implosion where the structure is "pulled" down by a controlled demolition.
Silminnäkijä myös kertoo rakennuksessa näkyneestä, ikkunoita rikkoneesta iskuaallosta (shockwave) ennen pohjakerroksen tuhoutumista. Luhistumisen alkamista edeltänyt iskuaalto ja luhistumisen alkaminen pohjakerroksesta (alimmat tulipalot havaittiin 5. kerroksessa) - jos nämä ovat vahvistettavissa - jo riittäisivät todistamaan, että WTC 7 purettiin räjäyttämällä.
Mutta tuo ilmanvastuksellista putoamista nopeampi putoaminen on käsittääkseni itsessään kiistämätön todiste hallitusta purkamisesta.
WTC 7: 100 m 4,5 sekunnissa...
52
2788
Vastaukset
- *Kansalainen*
Miten luotettava on tieto, että sortuminen alkoi pohjakerroksista? Pelkään pahoin, että väite on yhtä luotettava, kuin nämä foliohatusta vedetyt väittämät tapaa olla.
Olen kirjoittanut hiljattain seiskasta, joten en nyt jaksa toistaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000580&posting=22000000012145228- Johannes Kostaja
Siis miten palkkien päät muljahtivat tulen vaikutuksesta pois paikoiltaan? Miten on mahdollista, että tämä tapahtui KAIKILLE palkeille yhtä aikaa, vaikka koko rakennus ei edes ollut tulessa??(muutenhan sortuma ei olisi ollut symmetrinen)
- *Kansalainen*
Johannes Kostaja kirjoitti:
Siis miten palkkien päät muljahtivat tulen vaikutuksesta pois paikoiltaan? Miten on mahdollista, että tämä tapahtui KAIKILLE palkeille yhtä aikaa, vaikka koko rakennus ei edes ollut tulessa??(muutenhan sortuma ei olisi ollut symmetrinen)
...koskaan tarkastellut pohjoistornin sortumisen alkamista? Kokeilepas tarkastella. Siitä voisi olla jotain apua tämänkin ymmärtämiseen.
- truthseeker
Linkittämässäsi viestissä kirjoitat:
"Myöskin romukasan korkeus (15-20m) pitää ottaa huomioon. Laskelmien lähtökohtana on siis oltava sellainen olettama, että täydellä vastuksella tapahtuvaa sortumaa on 174:n metrin sijasta 135-150 metriä."
Samaa on väittänyt nimimerkki Totuus?. Väite, että luhistumiseen mennyt aika pitää mitata pystyssä olleen tornin huipulta vain luhistumisessa syntyneen rakennusromukasan huipulle saakka, ei taida olla pätevä. Nimittäin onhan joka ikisen kerroksen kuitenkin pitänyt luhistua -- mukaan lukien ne kerrokset, jotka sijaitsivat maan pinnan ja syntyneen rakennusromukasan huipun välillä. Sain tälle päätelmälleni vahvistusta fysiikan opettajalta. - *Kansalainen*
truthseeker kirjoitti:
Linkittämässäsi viestissä kirjoitat:
"Myöskin romukasan korkeus (15-20m) pitää ottaa huomioon. Laskelmien lähtökohtana on siis oltava sellainen olettama, että täydellä vastuksella tapahtuvaa sortumaa on 174:n metrin sijasta 135-150 metriä."
Samaa on väittänyt nimimerkki Totuus?. Väite, että luhistumiseen mennyt aika pitää mitata pystyssä olleen tornin huipulta vain luhistumisessa syntyneen rakennusromukasan huipulle saakka, ei taida olla pätevä. Nimittäin onhan joka ikisen kerroksen kuitenkin pitänyt luhistua -- mukaan lukien ne kerrokset, jotka sijaitsivat maan pinnan ja syntyneen rakennusromukasan huipun välillä. Sain tälle päätelmälleni vahvistusta fysiikan opettajalta.Kun romukasa kasvaa, niin sehän tulee ikäänkuin sitä sortuvaa rakennuksen yläosaa vastaan ylöspäin.
Kaikkien kerrosten pitää toki luhistua kasaan, mutta romun kasautumispinnan noustessa ylöspäin luhistumisaika lyhenee muutamilla sekunnin kymmenyksillä. Tämä on otettava laskuissa huomioon, aivan kuten sekin, että alapäässä pystypalkkien päät eivät kohdanneet läheskään täyttä vastusta ensimmäisten kymmenien metrien matkalla. Tämä on varmaan sortumiskiihtyvyyden kannalta aika merkittävä tekijä.
Odotan laskelmia näillä lähtöarvoilla. - truthseeker
*Kansalainen* kirjoitti:
Kun romukasa kasvaa, niin sehän tulee ikäänkuin sitä sortuvaa rakennuksen yläosaa vastaan ylöspäin.
Kaikkien kerrosten pitää toki luhistua kasaan, mutta romun kasautumispinnan noustessa ylöspäin luhistumisaika lyhenee muutamilla sekunnin kymmenyksillä. Tämä on otettava laskuissa huomioon, aivan kuten sekin, että alapäässä pystypalkkien päät eivät kohdanneet läheskään täyttä vastusta ensimmäisten kymmenien metrien matkalla. Tämä on varmaan sortumiskiihtyvyyden kannalta aika merkittävä tekijä.
Odotan laskelmia näillä lähtöarvoilla."Kun romukasa kasvaa, niin sehän tulee ikäänkuin sitä sortuvaa rakennuksen yläosaa vastaan ylöspäin."
Juuri näinhän tapahtuu. Mutta jotta romu kasautuisi, osan kerroksista täytyy ensin luhistua.
Tätähän voisi havainnollistaa esim. kolmikerroksisella tornilla. Rakennuksessa on tietty metrimäärä tyhjää tilaa kerrosten välillä pohjakerroksesta huipulle saakka. Kun torni luhistuu, tavaraa putoaa koko tuolta matkalta (vaikkeivat kaikki kerrokset putoakaan koko tuota matkaa). Esim. toinen kerros putoaa ensimmäisen päälle, ja molempien pudotessa pohjalle kolmas kerros putoaa näiden päälle.
"romun kasautumispinnan noustessa ylöspäin luhistumisaika lyhenee"
Siis *romukasan yläpuolisen* osan luhistumisaika lyhenee. Totta kai. Mutta vastaavasti rakennuksen alaosa on ensin luhistunut ja kasautunut tuoksi romuläjäksi.
Kyseessä on tarkemmin sanoen tietysti jatkumo, eli sitä mukaa kun alaosia luhistuu rakennusjätekasaksi, vielä ehjän yläosan luhistumismatka lyhenee. - *Kansalainen*
truthseeker kirjoitti:
"Kun romukasa kasvaa, niin sehän tulee ikäänkuin sitä sortuvaa rakennuksen yläosaa vastaan ylöspäin."
Juuri näinhän tapahtuu. Mutta jotta romu kasautuisi, osan kerroksista täytyy ensin luhistua.
Tätähän voisi havainnollistaa esim. kolmikerroksisella tornilla. Rakennuksessa on tietty metrimäärä tyhjää tilaa kerrosten välillä pohjakerroksesta huipulle saakka. Kun torni luhistuu, tavaraa putoaa koko tuolta matkalta (vaikkeivat kaikki kerrokset putoakaan koko tuota matkaa). Esim. toinen kerros putoaa ensimmäisen päälle, ja molempien pudotessa pohjalle kolmas kerros putoaa näiden päälle.
"romun kasautumispinnan noustessa ylöspäin luhistumisaika lyhenee"
Siis *romukasan yläpuolisen* osan luhistumisaika lyhenee. Totta kai. Mutta vastaavasti rakennuksen alaosa on ensin luhistunut ja kasautunut tuoksi romuläjäksi.
Kyseessä on tarkemmin sanoen tietysti jatkumo, eli sitä mukaa kun alaosia luhistuu rakennusjätekasaksi, vielä ehjän yläosan luhistumismatka lyhenee.Jos joku jättiläinen onnistuisi lakaisemaan sieltä alta koko ajan pois sitä kasautunutta romua, niin silloin ne tornin ylimmäiset kattopellit lävähtäisivät parikymmentä metriä alemmaksi. Kun me kuitenkin mittaamme sen sortumisajan niistä ylimmäisistä kattopelleistä, niin onhan sillä sortumisajan kannalta merkitystä, että lävähtääkö ne sen kasan päälle vai parikymmentä metriä alemmas ja muutamaa kymmenystä myöhemmin.
Molemmissa tapauksissa kerrokset luhistuu samalla tavalla.
Näin on marjat!
Niin että ei muuta kun laskemaan. Minulta ei ne laskuhommat suju, mutta tämän ns. alkudatan oikealle mallille laittaminen sitäkin paremmin :) - truthseeker
*Kansalainen* kirjoitti:
Jos joku jättiläinen onnistuisi lakaisemaan sieltä alta koko ajan pois sitä kasautunutta romua, niin silloin ne tornin ylimmäiset kattopellit lävähtäisivät parikymmentä metriä alemmaksi. Kun me kuitenkin mittaamme sen sortumisajan niistä ylimmäisistä kattopelleistä, niin onhan sillä sortumisajan kannalta merkitystä, että lävähtääkö ne sen kasan päälle vai parikymmentä metriä alemmas ja muutamaa kymmenystä myöhemmin.
Molemmissa tapauksissa kerrokset luhistuu samalla tavalla.
Näin on marjat!
Niin että ei muuta kun laskemaan. Minulta ei ne laskuhommat suju, mutta tämän ns. alkudatan oikealle mallille laittaminen sitäkin paremmin :)"Kun me kuitenkin mittaamme sen sortumisajan niistä ylimmäisistä kattopelleistä [...] onhan sillä sortumisajan kannalta merkitystä, että lävähtääkö ne sen kasan päälle vai parikymmentä metriä alemmas"
Sortumisaikaan laskisin senkin ajan, mikä on sortuman käynnistyttyä kulunut sen kasan kasaamiseen, ja tämä on tapahtunut... sortumisen aikana. Onko nimimerkillä Totuus? tarkempaa käsitystä asiasta?
Mutta tämä ei ole lainkaan relevanttia tuon linkittämäni videon näkökulmasta! Siinä kun mitataan aika, joka kuluu tornin luhistumiseen 100 metrin matkalla huipulta alaspäin. Tällöin se romukasan yläosa ei ole vielä lähelläkään (Seiskan romukasa ei ollut 47 metrin korkuinen, kuten tiedät).
Tuon 100 metrin luhistumiseen mennyt aika on täsmälleen sama, jonka vapaa pudotus tyhjiössä vaatisi, kuten olen antanut itseäni opettaa:
Putoamismatka (h = 100 m) kerrotuna 2:lla ja jaettuna putoamiskiihtyvyydellä (g = 9,8 m/s2).
Eli putoamisaika = neliöjuuri(2h/g) = 4,518 sekuntia.
Luhistuma eteni siis kuin tyhjiössä: täysin vastuksetta, ja vieläkin nopeammin kuin kaksoistorneissa. Miten olisi mahdollista, ettei yksikään tornin rakenne olisi hidastanut tuhoutumista *yhtään*? - *Kansalainen*
truthseeker kirjoitti:
"Kun me kuitenkin mittaamme sen sortumisajan niistä ylimmäisistä kattopelleistä [...] onhan sillä sortumisajan kannalta merkitystä, että lävähtääkö ne sen kasan päälle vai parikymmentä metriä alemmas"
Sortumisaikaan laskisin senkin ajan, mikä on sortuman käynnistyttyä kulunut sen kasan kasaamiseen, ja tämä on tapahtunut... sortumisen aikana. Onko nimimerkillä Totuus? tarkempaa käsitystä asiasta?
Mutta tämä ei ole lainkaan relevanttia tuon linkittämäni videon näkökulmasta! Siinä kun mitataan aika, joka kuluu tornin luhistumiseen 100 metrin matkalla huipulta alaspäin. Tällöin se romukasan yläosa ei ole vielä lähelläkään (Seiskan romukasa ei ollut 47 metrin korkuinen, kuten tiedät).
Tuon 100 metrin luhistumiseen mennyt aika on täsmälleen sama, jonka vapaa pudotus tyhjiössä vaatisi, kuten olen antanut itseäni opettaa:
Putoamismatka (h = 100 m) kerrotuna 2:lla ja jaettuna putoamiskiihtyvyydellä (g = 9,8 m/s2).
Eli putoamisaika = neliöjuuri(2h/g) = 4,518 sekuntia.
Luhistuma eteni siis kuin tyhjiössä: täysin vastuksetta, ja vieläkin nopeammin kuin kaksoistorneissa. Miten olisi mahdollista, ettei yksikään tornin rakenne olisi hidastanut tuhoutumista *yhtään*?...sortuminen siis tapahtui nopeammin kuin jos kyseinen rakennus olisi pudotettu tyhjiöön?
Mielenkiintoista. Mitenkähän tallainen fysiikan lakien vastainen ilmiö saatiin räjähteillä aikaan?
Ihan tässä tekisi mieli epäillä videokuvan nopeuden manipulointia, mutta ei kai sellaisesta voi olla kyse, koska nämä tahothan etsivät totuutta :) - truthseeker
*Kansalainen* kirjoitti:
...sortuminen siis tapahtui nopeammin kuin jos kyseinen rakennus olisi pudotettu tyhjiöön?
Mielenkiintoista. Mitenkähän tallainen fysiikan lakien vastainen ilmiö saatiin räjähteillä aikaan?
Ihan tässä tekisi mieli epäillä videokuvan nopeuden manipulointia, mutta ei kai sellaisesta voi olla kyse, koska nämä tahothan etsivät totuutta :)"...sortuminen siis tapahtui nopeammin kuin jos kyseinen rakennus olisi pudotettu tyhjiöön?"
ÄLÄ NYT VIITSI vääristellä. Missään ei ole sanottu noin, ja tiedät sen aivan hyvin. "Nopeammin kuin ilman vastus sallisi" ja "nopeammin kuin putoaminen tyhjiössä" ovat aivan eri asioita, eikä kukaan muu kuin sinä ole puhunut jälkimmäisestä.
Videon perusteella Seiska putosi tuon 100 metriä samalla nopeudella kuin vastuksetta putoava esine putoaisi (=kuin esine putoaisi tyhjiössä), eli jopa nopeammin kuin edes ilmanvastus sallisi, rakenteiden tuottamasta vastuksesta nyt puhumattakaan.
Katso viesti "Ossootko lontoon murretta?" tässä ketjussa.
Vinkki: jos esimerkiksi kerrokset räjäytetään osittain samanaikaisesti, ne voivat "sortua" nopeammin kuin "painovoimainen sortuminen" sallisi. Mitenkään muuten sellainen ei ole mahdollista. Ja senkin tiedät aivan hyvin. - puskafysiikkaa
truthseeker kirjoitti:
"...sortuminen siis tapahtui nopeammin kuin jos kyseinen rakennus olisi pudotettu tyhjiöön?"
ÄLÄ NYT VIITSI vääristellä. Missään ei ole sanottu noin, ja tiedät sen aivan hyvin. "Nopeammin kuin ilman vastus sallisi" ja "nopeammin kuin putoaminen tyhjiössä" ovat aivan eri asioita, eikä kukaan muu kuin sinä ole puhunut jälkimmäisestä.
Videon perusteella Seiska putosi tuon 100 metriä samalla nopeudella kuin vastuksetta putoava esine putoaisi (=kuin esine putoaisi tyhjiössä), eli jopa nopeammin kuin edes ilmanvastus sallisi, rakenteiden tuottamasta vastuksesta nyt puhumattakaan.
Katso viesti "Ossootko lontoon murretta?" tässä ketjussa.
Vinkki: jos esimerkiksi kerrokset räjäytetään osittain samanaikaisesti, ne voivat "sortua" nopeammin kuin "painovoimainen sortuminen" sallisi. Mitenkään muuten sellainen ei ole mahdollista. Ja senkin tiedät aivan hyvin.Sano nyt suoraan lasketko alipaineen varaan noita juttujasi ja jos et laske niin siinä tapauksessa ne puuta heinää.
Korkeimmalta liikkeelle lähtevät kappaleet eivät tipahda pätkääkään painovoimaisen putoamisen edellyttämää aikaa nopeammin vaikka kaikki tukeva aine siitä alta jymähtäisi samalla hetkellä taivaan tuuliin.
Imutuksesta en osaa sanoa mitään, arvelen tosin että koko käsite rakennuspurkujen yhteydessä on nähnyt päivänvalon tämän kyseisen tapauksen yhteydessä. - Totuus?
truthseeker kirjoitti:
"Kun me kuitenkin mittaamme sen sortumisajan niistä ylimmäisistä kattopelleistä [...] onhan sillä sortumisajan kannalta merkitystä, että lävähtääkö ne sen kasan päälle vai parikymmentä metriä alemmas"
Sortumisaikaan laskisin senkin ajan, mikä on sortuman käynnistyttyä kulunut sen kasan kasaamiseen, ja tämä on tapahtunut... sortumisen aikana. Onko nimimerkillä Totuus? tarkempaa käsitystä asiasta?
Mutta tämä ei ole lainkaan relevanttia tuon linkittämäni videon näkökulmasta! Siinä kun mitataan aika, joka kuluu tornin luhistumiseen 100 metrin matkalla huipulta alaspäin. Tällöin se romukasan yläosa ei ole vielä lähelläkään (Seiskan romukasa ei ollut 47 metrin korkuinen, kuten tiedät).
Tuon 100 metrin luhistumiseen mennyt aika on täsmälleen sama, jonka vapaa pudotus tyhjiössä vaatisi, kuten olen antanut itseäni opettaa:
Putoamismatka (h = 100 m) kerrotuna 2:lla ja jaettuna putoamiskiihtyvyydellä (g = 9,8 m/s2).
Eli putoamisaika = neliöjuuri(2h/g) = 4,518 sekuntia.
Luhistuma eteni siis kuin tyhjiössä: täysin vastuksetta, ja vieläkin nopeammin kuin kaksoistorneissa. Miten olisi mahdollista, ettei yksikään tornin rakenne olisi hidastanut tuhoutumista *yhtään*?>Sortumisaikaan laskisin senkin ajan, mikä on
>sortuman käynnistyttyä kulunut sen kasan
>kasaamiseen, ja tämä on tapahtunut... sortumisen
>aikana. Onko nimimerkillä Totuus? tarkempaa
>käsitystä asiasta?
Olen vahvasti sitä mieltä, että romukasan korkeus tulee ottaa huomioon kun verrataan rakennuksen kokonaissortumisaikaa vapaaseen pudotukseen.
Oletetaan, että meillä on referenssi-WTC7, joka todellakin sortuu täsmälleen vapaan pudotuksen nopeudella. Tällöin tornin katto-osilla kuluu aikaa siihen, että se pysähtyy se noin 150 metrin vapaan pudotuksen vastaava aika, ei 174 metrin.
Eikö sortumisajoissa pitäisi huomioida myös se, että tornin tärkeimpiä kantavia rakenteita sortui yli 8 sekuntia ennen koko tornin alastuloa? - truthseeker
Totuus? kirjoitti:
>Sortumisaikaan laskisin senkin ajan, mikä on
>sortuman käynnistyttyä kulunut sen kasan
>kasaamiseen, ja tämä on tapahtunut... sortumisen
>aikana. Onko nimimerkillä Totuus? tarkempaa
>käsitystä asiasta?
Olen vahvasti sitä mieltä, että romukasan korkeus tulee ottaa huomioon kun verrataan rakennuksen kokonaissortumisaikaa vapaaseen pudotukseen.
Oletetaan, että meillä on referenssi-WTC7, joka todellakin sortuu täsmälleen vapaan pudotuksen nopeudella. Tällöin tornin katto-osilla kuluu aikaa siihen, että se pysähtyy se noin 150 metrin vapaan pudotuksen vastaava aika, ei 174 metrin.
Eikö sortumisajoissa pitäisi huomioida myös se, että tornin tärkeimpiä kantavia rakenteita sortui yli 8 sekuntia ennen koko tornin alastuloa?"Oletetaan, että meillä on referenssi-WTC7, joka todellakin sortuu täsmälleen vapaan pudotuksen nopeudella. Tällöin tornin katto-osilla kuluu aikaa siihen, että se pysähtyy se noin 150 metrin vapaan pudotuksen vastaava aika, ei 174 metrin."
Kirjoitatkohan nyt hieman eri asiasta? Minä joka tapauksessa kirjoitan tässä koko tornin romahdusajasta (toisissa yhteyksissä olen kirjoittanut nimenomaisesti tuosta linkittämässäni videossa tarkastellusta 100 metrin pudotuksesta, jossa romukasa ei vielä tule vastaankaan).
Joka tapauksessa, jotta ne katto-osat pysähtyisivät 24 metrin korkuiseen kasaan, tuon kasan on täytynyt muodostua samaisessa sortumassa. Eikö tornin sortuman tarkastelussa pidä huomioida koko tornin sortuma? Yksikään kerros ei koskaan putoa koko tornin pituutta, mutta jokaisen kerroksen pitää luhistua kun puhutaan täydellisestä luhistumisesta. - truthseeker
puskafysiikkaa kirjoitti:
Sano nyt suoraan lasketko alipaineen varaan noita juttujasi ja jos et laske niin siinä tapauksessa ne puuta heinää.
Korkeimmalta liikkeelle lähtevät kappaleet eivät tipahda pätkääkään painovoimaisen putoamisen edellyttämää aikaa nopeammin vaikka kaikki tukeva aine siitä alta jymähtäisi samalla hetkellä taivaan tuuliin.
Imutuksesta en osaa sanoa mitään, arvelen tosin että koko käsite rakennuspurkujen yhteydessä on nähnyt päivänvalon tämän kyseisen tapauksen yhteydessä.Kiitos rakentavista kommenteistasi.
"Korkeimmalta liikkeelle lähtevät kappaleet eivät tipahda pätkääkään painovoimaisen putoamisen edellyttämää aikaa nopeammin vaikka kaikki tukeva aine siitä alta jymähtäisi samalla hetkellä taivaan tuuliin."
No eivät tietenkään, mutta entä jos kappaleet eivät oikeastaan "pudonneet", vaan räjäytettiin synkronoidusti kerros kerrokselta?
Löysin tällaista aiheeseen liittyen:
physicist Dave Heller (2005) explains:
the floors could not have been pancaking. The buildings fell too quickly. The floors must all have been falling simultaneously to reach the ground in such a short amount of time. But how?. . . In [the method known as controlled demolition], each floor of a building is destroyed at just the moment the floor above is about to strike it. Thus, the floors fall simultaneously, and in virtual freefall. (Garlic and Glass 6)
[...] Buildings brought down by controlled demolition collapse at almost free-fall speed. This can occur because the supports for the lower floors are destroyed, so that when the upper floors come down, they encounter no resistance.
http://911review.com/articles/griffin/nyc1.html
not only did the lower floors give no resistance but something actually pulled the building down, the only thing capable of doing this is a Hi-Tech explosive called RDX which creates a vacuum around the building and pulls the building down "at a faster than normal rate."
http://www.scam.com/showpost.php?p=71500&postcount=2
Miten itse selittäisit sen, etteivät rakennuksen tukirakenteet voineet -- tuhoutumisnopeus huomioon ottaen -- *lainkaan* hidastaa luhistumista? Seuraavalla sivulla perustellaan, että tornien "luonnollinen" tuhoutuminen havaitulla nopeudella ilman räjähteitä olisi vastoin periaatetta nimeltä "conservation of momentum":
http://www.reopen911.org/heller.htm
Ehtisitkö lukea tuon sivun? Se ei ole kovin pitkä. - moottori-teoria
truthseeker kirjoitti:
Kiitos rakentavista kommenteistasi.
"Korkeimmalta liikkeelle lähtevät kappaleet eivät tipahda pätkääkään painovoimaisen putoamisen edellyttämää aikaa nopeammin vaikka kaikki tukeva aine siitä alta jymähtäisi samalla hetkellä taivaan tuuliin."
No eivät tietenkään, mutta entä jos kappaleet eivät oikeastaan "pudonneet", vaan räjäytettiin synkronoidusti kerros kerrokselta?
Löysin tällaista aiheeseen liittyen:
physicist Dave Heller (2005) explains:
the floors could not have been pancaking. The buildings fell too quickly. The floors must all have been falling simultaneously to reach the ground in such a short amount of time. But how?. . . In [the method known as controlled demolition], each floor of a building is destroyed at just the moment the floor above is about to strike it. Thus, the floors fall simultaneously, and in virtual freefall. (Garlic and Glass 6)
[...] Buildings brought down by controlled demolition collapse at almost free-fall speed. This can occur because the supports for the lower floors are destroyed, so that when the upper floors come down, they encounter no resistance.
http://911review.com/articles/griffin/nyc1.html
not only did the lower floors give no resistance but something actually pulled the building down, the only thing capable of doing this is a Hi-Tech explosive called RDX which creates a vacuum around the building and pulls the building down "at a faster than normal rate."
http://www.scam.com/showpost.php?p=71500&postcount=2
Miten itse selittäisit sen, etteivät rakennuksen tukirakenteet voineet -- tuhoutumisnopeus huomioon ottaen -- *lainkaan* hidastaa luhistumista? Seuraavalla sivulla perustellaan, että tornien "luonnollinen" tuhoutuminen havaitulla nopeudella ilman räjähteitä olisi vastoin periaatetta nimeltä "conservation of momentum":
http://www.reopen911.org/heller.htm
Ehtisitkö lukea tuon sivun? Se ei ole kovin pitkä.kannalle niinkuin Jerry mainiosti toisessa ketjussa ilkamoikin...
- Totuus?
truthseeker kirjoitti:
"Oletetaan, että meillä on referenssi-WTC7, joka todellakin sortuu täsmälleen vapaan pudotuksen nopeudella. Tällöin tornin katto-osilla kuluu aikaa siihen, että se pysähtyy se noin 150 metrin vapaan pudotuksen vastaava aika, ei 174 metrin."
Kirjoitatkohan nyt hieman eri asiasta? Minä joka tapauksessa kirjoitan tässä koko tornin romahdusajasta (toisissa yhteyksissä olen kirjoittanut nimenomaisesti tuosta linkittämässäni videossa tarkastellusta 100 metrin pudotuksesta, jossa romukasa ei vielä tule vastaankaan).
Joka tapauksessa, jotta ne katto-osat pysähtyisivät 24 metrin korkuiseen kasaan, tuon kasan on täytynyt muodostua samaisessa sortumassa. Eikö tornin sortuman tarkastelussa pidä huomioida koko tornin sortuma? Yksikään kerros ei koskaan putoa koko tornin pituutta, mutta jokaisen kerroksen pitää luhistua kun puhutaan täydellisestä luhistumisesta.>Kirjoitatkohan nyt hieman eri asiasta? Minä joka
>tapauksessa kirjoitan tässä koko tornin
>romahdusajasta
Tästä samaisesta asiasta itsekin puhuin.
>Joka tapauksessa, jotta ne katto-osat pysähtyisivät
> 24 metrin korkuiseen kasaan, tuon kasan on
>täytynyt muodostua samaisessa sortumassa. Eikö
>tornin sortuman tarkastelussa pidä huomioida koko
>tornin sortuma?
Pitää toki, mutta se huomioituu automaattisesti mitattaessa kokonaissortumisaikaa. WTC7:n katolla "ei ollut tietoa" alaosan tapahtumista, joten sen näkökulmasta maanpinta on se reilut parikymmentä metriä korkeammalla. Romukasa muodostui sortuman aikana. Maanpinta ikään kuin nousi jatkuvasti ylöspäin.
Kun verrataan WTC7:n sortumista vapaan pudotuksen tapaukseen (aikoja siis), ei sitä voi verrata kappaleeseen, joka putoaa katon korkeudelta suoraan maahan. Sitä pitää verrata samanlaiseen torniin, joka sortuu vapaalla pudotuksella. Tällaisen tornin sortuminen (referenssipiste katolla) päättyy romukasan päälle. Eli efektiivinen vapaanpudotuksen korkeus on tosiaan jotain 150 metrin luokkaa. - truthseeker
moottori-teoria kirjoitti:
kannalle niinkuin Jerry mainiosti toisessa ketjussa ilkamoikin...
Minähän olen jo pitkään kallistunut tornituhojen "moottoriteoriaan", kuten sinun luulisi huomanneen, jos olet seurannut tätä foorumia...
- truthseeker
Totuus? kirjoitti:
>Kirjoitatkohan nyt hieman eri asiasta? Minä joka
>tapauksessa kirjoitan tässä koko tornin
>romahdusajasta
Tästä samaisesta asiasta itsekin puhuin.
>Joka tapauksessa, jotta ne katto-osat pysähtyisivät
> 24 metrin korkuiseen kasaan, tuon kasan on
>täytynyt muodostua samaisessa sortumassa. Eikö
>tornin sortuman tarkastelussa pidä huomioida koko
>tornin sortuma?
Pitää toki, mutta se huomioituu automaattisesti mitattaessa kokonaissortumisaikaa. WTC7:n katolla "ei ollut tietoa" alaosan tapahtumista, joten sen näkökulmasta maanpinta on se reilut parikymmentä metriä korkeammalla. Romukasa muodostui sortuman aikana. Maanpinta ikään kuin nousi jatkuvasti ylöspäin.
Kun verrataan WTC7:n sortumista vapaan pudotuksen tapaukseen (aikoja siis), ei sitä voi verrata kappaleeseen, joka putoaa katon korkeudelta suoraan maahan. Sitä pitää verrata samanlaiseen torniin, joka sortuu vapaalla pudotuksella. Tällaisen tornin sortuminen (referenssipiste katolla) päättyy romukasan päälle. Eli efektiivinen vapaanpudotuksen korkeus on tosiaan jotain 150 metrin luokkaa.Tämä ei nyt kerta kaikkiaan aukea. :)
Puhumme siis koko tornin romahdusajasta, toisin sanoen tornin romahtamisesta koko korkeudeltaan. Koko tornin romahtaminen tarkoittaa tietenkin sitä, että jokainen sen kerroksista romahtaa.
Ilman muuta romukasan korkeus huomioituu mitattaessa kokonaissortuma-aikaa.* Yhtä kaikki torni on luhistunut koko korkeudeltaan (koska siis jokainen kerros on luhistunut), joten tuo tornin kokonaiskorkeus on mielestäni se korkeus, jolle vastaava vapaan pudotuksen vaatima aika on laskettava.
"Kun verrataan WTC7:n sortumista vapaan pudotuksen tapaukseen (aikoja siis), ei sitä voi verrata kappaleeseen, joka putoaa katon korkeudelta suoraan maahan."
Koska torni kokonaisuutena on sortunut tuon matkan, mielestäni vapaan pudotuksen vaatima aika on nimenomaan mitattava kappaleesta, joka putoaa katon korkeudelta suoraan maahan.
* Muotoiluissamme menevät nyt hieman ajat ja paikat sekaisin. - seuraaminen
truthseeker kirjoitti:
Tämä ei nyt kerta kaikkiaan aukea. :)
Puhumme siis koko tornin romahdusajasta, toisin sanoen tornin romahtamisesta koko korkeudeltaan. Koko tornin romahtaminen tarkoittaa tietenkin sitä, että jokainen sen kerroksista romahtaa.
Ilman muuta romukasan korkeus huomioituu mitattaessa kokonaissortuma-aikaa.* Yhtä kaikki torni on luhistunut koko korkeudeltaan (koska siis jokainen kerros on luhistunut), joten tuo tornin kokonaiskorkeus on mielestäni se korkeus, jolle vastaava vapaan pudotuksen vaatima aika on laskettava.
"Kun verrataan WTC7:n sortumista vapaan pudotuksen tapaukseen (aikoja siis), ei sitä voi verrata kappaleeseen, joka putoaa katon korkeudelta suoraan maahan."
Koska torni kokonaisuutena on sortunut tuon matkan, mielestäni vapaan pudotuksen vaatima aika on nimenomaan mitattava kappaleesta, joka putoaa katon korkeudelta suoraan maahan.
* Muotoiluissamme menevät nyt hieman ajat ja paikat sekaisin.alkaa menemään hieman kiusalliseksi.
Voisitko kertoa sortumistapahtumassa jonkin ajan joka on pidempi kuin korkeimmalta kohdalta (175 m) lähtevän kappaleen joka lopulta päätyy 25 metrin korkeudelle siihen kappaleen putoamisen aikana kertyneen kasan päälle. Tuossa vaiheessa täytyy kyllä kello stoppaa koska tilanne on "steady like stone". Kuten ketjussa on jo monta kertaa todettu niin vertailuaika on tietenkin tuohon matkaan eli 150 metriin kuluva aika. - truthseeker
seuraaminen kirjoitti:
alkaa menemään hieman kiusalliseksi.
Voisitko kertoa sortumistapahtumassa jonkin ajan joka on pidempi kuin korkeimmalta kohdalta (175 m) lähtevän kappaleen joka lopulta päätyy 25 metrin korkeudelle siihen kappaleen putoamisen aikana kertyneen kasan päälle. Tuossa vaiheessa täytyy kyllä kello stoppaa koska tilanne on "steady like stone". Kuten ketjussa on jo monta kertaa todettu niin vertailuaika on tietenkin tuohon matkaan eli 150 metriin kuluva aika.Pahoittelen vilpittömästi tuskaa. :-) Eilen eräs kemisti- ja fyysikkoystäväni tuli kylään ja sai johdatettua minut ymmärtämään asian oman hahmottamistapani kautta -- eli vaikeasti...
Ymmärsin asian sitä kautta, että jokainen luhistuva kerros luhistuu seuraavasti:
lattian ja katon etäisyys - lattian paksuus
Kun tämä kerrotaan kerrosten määrällä, saadaan... romukasan paksuus. :)
Tätä ennen olin kiinnittänyt huomiota siihen, että luhistumisessa syntyvä romukasahan voi olla hyvinkin asymmetrinen, eli yhdestä kohtaa hyvinkin korkea ja toisesta hyvinkin matala. Ystäväni kommentoi tätä toteamalla, että romukasan korkeudesta pitäisi oikeastaan ottaa (painotettu?) keskiarvo. Hän myös toi esiin sen, ettei romukasan huomioon ottamisella ole käytännössä merkitystä kokonaisuudessa (senhän olin toki tiennyt alusta saakka).
Ehkä yksi hyvän opettajan tunnusmerkki on se, että hän näkee, miten opetettava hahmottaa käsiteltävän asian, ja osaa sitä kautta selittää asian niin, että se menee jakeluun.
Mainittakoon, että myös opettavainen ystäväni on sitä mieltä, että virallisen selityksen ongelmat pitäisi tutkia puolueettomasti ja että Griffin esittää asiansa vakuuttavasti tässä ketjussa linkittämässäni artikkelissa. Totesimme, että argumentteja pitää arvioida täysin irrallaan niiden esittäjän taustasta. Se on tieteellinen asenne. Tieteelliseen asenteeseen ei kuulu se, että argumentteja ei edes oteta vakavasti sen perusteella, että niiden esittäjä ei ole juuri "oikean" alan edustaja.
Yksi myöhäisissä keskustelussamme esiin tullut ongelma on muuten se, miksi Atta teki viime hetken matkan toiseen kaupunkiin (Portland) ottaen sieltä aamuyöllä välilennon kentälle, josta kaapattu kone sitten lähti viime lennolleen (9/11-komissiokin myöntää tämän olevan "mysteeri"). Myöhästyminen lennolta kun olisi romuttanut koko vuosia suunnitellun operaation! Puhuimme lisäksi siitä, miksiköhän Attalla oli muun todistusaineiston lisäksi *testamenttinsa* matkatavaroissaan, jotka jäivät pois tuolta viime lennolta matkatavaroiden käsittelyssä sattuneen (vai "sattuneen"?) virheen vuoksi. Jos minä tekisin testamentin, en kyllä haluaisi sen tuhoutuvan itseni mukana. :) - ei kumpikaan
truthseeker kirjoitti:
Pahoittelen vilpittömästi tuskaa. :-) Eilen eräs kemisti- ja fyysikkoystäväni tuli kylään ja sai johdatettua minut ymmärtämään asian oman hahmottamistapani kautta -- eli vaikeasti...
Ymmärsin asian sitä kautta, että jokainen luhistuva kerros luhistuu seuraavasti:
lattian ja katon etäisyys - lattian paksuus
Kun tämä kerrotaan kerrosten määrällä, saadaan... romukasan paksuus. :)
Tätä ennen olin kiinnittänyt huomiota siihen, että luhistumisessa syntyvä romukasahan voi olla hyvinkin asymmetrinen, eli yhdestä kohtaa hyvinkin korkea ja toisesta hyvinkin matala. Ystäväni kommentoi tätä toteamalla, että romukasan korkeudesta pitäisi oikeastaan ottaa (painotettu?) keskiarvo. Hän myös toi esiin sen, ettei romukasan huomioon ottamisella ole käytännössä merkitystä kokonaisuudessa (senhän olin toki tiennyt alusta saakka).
Ehkä yksi hyvän opettajan tunnusmerkki on se, että hän näkee, miten opetettava hahmottaa käsiteltävän asian, ja osaa sitä kautta selittää asian niin, että se menee jakeluun.
Mainittakoon, että myös opettavainen ystäväni on sitä mieltä, että virallisen selityksen ongelmat pitäisi tutkia puolueettomasti ja että Griffin esittää asiansa vakuuttavasti tässä ketjussa linkittämässäni artikkelissa. Totesimme, että argumentteja pitää arvioida täysin irrallaan niiden esittäjän taustasta. Se on tieteellinen asenne. Tieteelliseen asenteeseen ei kuulu se, että argumentteja ei edes oteta vakavasti sen perusteella, että niiden esittäjä ei ole juuri "oikean" alan edustaja.
Yksi myöhäisissä keskustelussamme esiin tullut ongelma on muuten se, miksi Atta teki viime hetken matkan toiseen kaupunkiin (Portland) ottaen sieltä aamuyöllä välilennon kentälle, josta kaapattu kone sitten lähti viime lennolleen (9/11-komissiokin myöntää tämän olevan "mysteeri"). Myöhästyminen lennolta kun olisi romuttanut koko vuosia suunnitellun operaation! Puhuimme lisäksi siitä, miksiköhän Attalla oli muun todistusaineiston lisäksi *testamenttinsa* matkatavaroissaan, jotka jäivät pois tuolta viime lennolta matkatavaroiden käsittelyssä sattuneen (vai "sattuneen"?) virheen vuoksi. Jos minä tekisin testamentin, en kyllä haluaisi sen tuhoutuvan itseni mukana. :)ymmärrä asian luonnetta vieläkään.
- truthseeker
ei kumpikaan kirjoitti:
ymmärrä asian luonnetta vieläkään.
... ei tietenkään ole "oikea" (saati tarkka; eihän siinä huomioida, että betoni pulverisoitui pitkälti seiskassakin ja että pystypilaritkin jäivät rojun joukkoon), mutta eiköhän olennaista (tässä sinänsä epäolennaisessa asiassa) ole se, että sitä kautta ymmärsin sen, *että* romukasa pitää ottaa huomioon laskelmissa.
Onko sinulla näkemystä viestini lopussa esittämiini, paljon yllä olevaa olennaisempiin pohdintoihin? - muuta
truthseeker kirjoitti:
... ei tietenkään ole "oikea" (saati tarkka; eihän siinä huomioida, että betoni pulverisoitui pitkälti seiskassakin ja että pystypilaritkin jäivät rojun joukkoon), mutta eiköhän olennaista (tässä sinänsä epäolennaisessa asiassa) ole se, että sitä kautta ymmärsin sen, *että* romukasa pitää ottaa huomioon laskelmissa.
Onko sinulla näkemystä viestini lopussa esittämiini, paljon yllä olevaa olennaisempiin pohdintoihin?sanoa kuin että mua hämmästyttää se että Hesari julkaisi Attan kuolinilmoituksen. Ilmoituksen laittaja oli suomalainen Attaan netissä tutustunut kypsässä iässä oleva nainen. Oikeestaan kaikki tuo hämmästyttää ja kummastuttaa.
- Totuus?
truthseeker kirjoitti:
Pahoittelen vilpittömästi tuskaa. :-) Eilen eräs kemisti- ja fyysikkoystäväni tuli kylään ja sai johdatettua minut ymmärtämään asian oman hahmottamistapani kautta -- eli vaikeasti...
Ymmärsin asian sitä kautta, että jokainen luhistuva kerros luhistuu seuraavasti:
lattian ja katon etäisyys - lattian paksuus
Kun tämä kerrotaan kerrosten määrällä, saadaan... romukasan paksuus. :)
Tätä ennen olin kiinnittänyt huomiota siihen, että luhistumisessa syntyvä romukasahan voi olla hyvinkin asymmetrinen, eli yhdestä kohtaa hyvinkin korkea ja toisesta hyvinkin matala. Ystäväni kommentoi tätä toteamalla, että romukasan korkeudesta pitäisi oikeastaan ottaa (painotettu?) keskiarvo. Hän myös toi esiin sen, ettei romukasan huomioon ottamisella ole käytännössä merkitystä kokonaisuudessa (senhän olin toki tiennyt alusta saakka).
Ehkä yksi hyvän opettajan tunnusmerkki on se, että hän näkee, miten opetettava hahmottaa käsiteltävän asian, ja osaa sitä kautta selittää asian niin, että se menee jakeluun.
Mainittakoon, että myös opettavainen ystäväni on sitä mieltä, että virallisen selityksen ongelmat pitäisi tutkia puolueettomasti ja että Griffin esittää asiansa vakuuttavasti tässä ketjussa linkittämässäni artikkelissa. Totesimme, että argumentteja pitää arvioida täysin irrallaan niiden esittäjän taustasta. Se on tieteellinen asenne. Tieteelliseen asenteeseen ei kuulu se, että argumentteja ei edes oteta vakavasti sen perusteella, että niiden esittäjä ei ole juuri "oikean" alan edustaja.
Yksi myöhäisissä keskustelussamme esiin tullut ongelma on muuten se, miksi Atta teki viime hetken matkan toiseen kaupunkiin (Portland) ottaen sieltä aamuyöllä välilennon kentälle, josta kaapattu kone sitten lähti viime lennolleen (9/11-komissiokin myöntää tämän olevan "mysteeri"). Myöhästyminen lennolta kun olisi romuttanut koko vuosia suunnitellun operaation! Puhuimme lisäksi siitä, miksiköhän Attalla oli muun todistusaineiston lisäksi *testamenttinsa* matkatavaroissaan, jotka jäivät pois tuolta viime lennolta matkatavaroiden käsittelyssä sattuneen (vai "sattuneen"?) virheen vuoksi. Jos minä tekisin testamentin, en kyllä haluaisi sen tuhoutuvan itseni mukana. :)>Hän myös toi esiin sen, ettei romukasan huomioon
>ottamisella ole käytännössä merkitystä
>kokonaisuudessa (senhän olin toki tiennyt alusta
>saakka).
On sillä sen verran merkittävä vaikutus, että se suunnilleen kaksinkertaistaa WTC7:n rakenteiden antamat vastusvoimat sortuman aikana, kuten olen jossain ketjussa esittänyt. - järkeä
truthseeker kirjoitti:
"...sortuminen siis tapahtui nopeammin kuin jos kyseinen rakennus olisi pudotettu tyhjiöön?"
ÄLÄ NYT VIITSI vääristellä. Missään ei ole sanottu noin, ja tiedät sen aivan hyvin. "Nopeammin kuin ilman vastus sallisi" ja "nopeammin kuin putoaminen tyhjiössä" ovat aivan eri asioita, eikä kukaan muu kuin sinä ole puhunut jälkimmäisestä.
Videon perusteella Seiska putosi tuon 100 metriä samalla nopeudella kuin vastuksetta putoava esine putoaisi (=kuin esine putoaisi tyhjiössä), eli jopa nopeammin kuin edes ilmanvastus sallisi, rakenteiden tuottamasta vastuksesta nyt puhumattakaan.
Katso viesti "Ossootko lontoon murretta?" tässä ketjussa.
Vinkki: jos esimerkiksi kerrokset räjäytetään osittain samanaikaisesti, ne voivat "sortua" nopeammin kuin "painovoimainen sortuminen" sallisi. Mitenkään muuten sellainen ei ole mahdollista. Ja senkin tiedät aivan hyvin.Eikös räjähdyksen keskipisteeseen tulekin tyhjiö, kun ilma lähtee vauhdilla räjähdyspisteestä ulospäin.
Sopivasti ketjutettuna tyhjiö säilyy koko romahduksen ajan ja nopeuttaa sitä.
Jossain dokumentissa näytettiin, kuinka lyhyet olakkeet pystypalkeissa oli. Poikkipalkit/laatat pääsivät melko helposti putoamaan alaspäin. Ensimmäinen pudotti seuraavan jne. - Jerry_Falwell
järkeä kirjoitti:
Eikös räjähdyksen keskipisteeseen tulekin tyhjiö, kun ilma lähtee vauhdilla räjähdyspisteestä ulospäin.
Sopivasti ketjutettuna tyhjiö säilyy koko romahduksen ajan ja nopeuttaa sitä.
Jossain dokumentissa näytettiin, kuinka lyhyet olakkeet pystypalkeissa oli. Poikkipalkit/laatat pääsivät melko helposti putoamaan alaspäin. Ensimmäinen pudotti seuraavan jne.sen ilman saisi lähtemään?
- tietenkin
Jerry_Falwell kirjoitti:
sen ilman saisi lähtemään?
sarjassa bum-bum-bum-bum
- Jerry_Falwell
tietenkin kirjoitti:
sarjassa bum-bum-bum-bum
selvä, mutta mistä se tyhjiö tulee.
- kumminkin
Jerry_Falwell kirjoitti:
selvä, mutta mistä se tyhjiö tulee.
Eihän sen täydellinen tyhjiö tarvitse olla
- truthseeker
Totuus? kirjoitti:
>Hän myös toi esiin sen, ettei romukasan huomioon
>ottamisella ole käytännössä merkitystä
>kokonaisuudessa (senhän olin toki tiennyt alusta
>saakka).
On sillä sen verran merkittävä vaikutus, että se suunnilleen kaksinkertaistaa WTC7:n rakenteiden antamat vastusvoimat sortuman aikana, kuten olen jossain ketjussa esittänyt."On sillä sen verran merkittävä vaikutus, että se suunnilleen kaksinkertaistaa WTC7:n rakenteiden antamat vastusvoimat sortuman aikana, kuten olen jossain ketjussa esittänyt."
Ok.
Mitä mieltä olet siitä, että Seiska vajosi ensimmäiset 100 metriä (jolloin romukasa ei vielä tullut vastaan) 4,5 sekunnissa? Eikös se ole vapaan pudotuksen nopeus? (videolla sanotaan, että jopa enemmän)
- kysymystä
1. Onko nähty sortumamatka 100 metriä?
2. Pyöriikö sortumavideo normaalilla nopeudella?- truthseeker
"1. Onko nähty sortumamatka 100 metriä?"
Don Paulin ja Jim Hoffmanin kirjassa "Waking Up from Our Nightmare" (s. 8) on kuvamontaasi, jossa luhistumisen eteneminen esitetään sekunnin välein (käyttäen samaa CBS:n videota kuin tuossa uudessa dokumentissa). Kirjoittajien mukaan etäisyys ehjän tornin huipulta kuvissa näkyvän TV-yhtiön logon huipulle on noin 400 jalkaa eli 122 metriä. Linkittämässäni videossa mitattu putoamismatka on hieman tätä lyhyempi, joten 100 metriä näyttää varsin tarkalta arvolta.
"2. Pyöriikö sortumavideo normaalilla nopeudella?"
Mittasin luhistumisen useita kertoja Stopwatchilla tuolta videolta. Tulokset vastaavat videolla raportoituja luhistumisaikoja, ja ne sopivat myös yllä mainitussa kirjassa havainnollistettuun luhistumismontaasiin. - kohdalla
truthseeker kirjoitti:
"1. Onko nähty sortumamatka 100 metriä?"
Don Paulin ja Jim Hoffmanin kirjassa "Waking Up from Our Nightmare" (s. 8) on kuvamontaasi, jossa luhistumisen eteneminen esitetään sekunnin välein (käyttäen samaa CBS:n videota kuin tuossa uudessa dokumentissa). Kirjoittajien mukaan etäisyys ehjän tornin huipulta kuvissa näkyvän TV-yhtiön logon huipulle on noin 400 jalkaa eli 122 metriä. Linkittämässäni videossa mitattu putoamismatka on hieman tätä lyhyempi, joten 100 metriä näyttää varsin tarkalta arvolta.
"2. Pyöriikö sortumavideo normaalilla nopeudella?"
Mittasin luhistumisen useita kertoja Stopwatchilla tuolta videolta. Tulokset vastaavat videolla raportoituja luhistumisaikoja, ja ne sopivat myös yllä mainitussa kirjassa havainnollistettuun luhistumismontaasiin.tarkoitin sitä sortumista kuvaavaa videoa joka pyörii siinä kuulan rinnalla. En oikein saanut vastauksestasi selvää. Eli onko sen sortumavideon pyöritysnopeus normaali verrattuna muihin mahdollisesti tapahtumasta oleviin.
- truthseeker
kohdalla kirjoitti:
tarkoitin sitä sortumista kuvaavaa videoa joka pyörii siinä kuulan rinnalla. En oikein saanut vastauksestasi selvää. Eli onko sen sortumavideon pyöritysnopeus normaali verrattuna muihin mahdollisesti tapahtumasta oleviin.
Pahoittelen epäselvyyttä. Kyllä, viittasin vastauksessani juuri siihen sortumista kuvaavaan videoon siinä kuulan rinnalla. Videon pyöritysnopeus on normaali, myös omien mittausteni perusteella.
- *Kansalainen*
truthseeker kirjoitti:
Pahoittelen epäselvyyttä. Kyllä, viittasin vastauksessani juuri siihen sortumista kuvaavaan videoon siinä kuulan rinnalla. Videon pyöritysnopeus on normaali, myös omien mittausteni perusteella.
Pääsimmekö me yksimielisyyteen tuosta "kasautumisteoriasta"?
tuossa toisessa haarassa?
- Jerry_Falwell
painovoimaa nopeammin?
--
OBSERVATION: WTC 7 fell faster than the speed of gravity,
---
Siihen tarvitaan jo moottoria.- truthseeker
... "moottoria". Torni voi tietenkin luhistua nopeammin kuin painovoimaisessa sortumisessa olisi edes periaatteessa mahdollista ainoastaan siten, että rakenteiden "luhistuminen" = rakenteiden hallittu räjäyttäminen.
Kun tuota videolta näkyvää täydellisen vastuksetonta ja tasaista tuhoutumista katsoo, ei voi kuin ihmetellä, jos joku ei näe mitään erikoista siinä, että tämä olisi joidenkin paikallisten huoneistopalojen aiheuttamaa. - fysiikkaa
truthseeker kirjoitti:
... "moottoria". Torni voi tietenkin luhistua nopeammin kuin painovoimaisessa sortumisessa olisi edes periaatteessa mahdollista ainoastaan siten, että rakenteiden "luhistuminen" = rakenteiden hallittu räjäyttäminen.
Kun tuota videolta näkyvää täydellisen vastuksetonta ja tasaista tuhoutumista katsoo, ei voi kuin ihmetellä, jos joku ei näe mitään erikoista siinä, että tämä olisi joidenkin paikallisten huoneistopalojen aiheuttamaa.Tuo onkin aivan uutta että "luhistuminen" kiihdyttää putoamista yli painovoiman aiheuttaman kiihtyvyyden.
Kerrotko lisää ilmiöstä? - Tuntematon Potilas
fysiikkaa kirjoitti:
Tuo onkin aivan uutta että "luhistuminen" kiihdyttää putoamista yli painovoiman aiheuttaman kiihtyvyyden.
Kerrotko lisää ilmiöstä?Siinähän sanotaan, että nopeammin kuin ilmanvastus huomioiden olisi ollut mahdollista, ja esitetään syyksi imploosion (räjähtein)aikaansaamaa tyhjiötä. En tiedä tuosta, mutta helvetin nopeasti ja symmetrisesti se jokatapauksessa alas tulee.
- tyhjiöö
Tuntematon Potilas kirjoitti:
Siinähän sanotaan, että nopeammin kuin ilmanvastus huomioiden olisi ollut mahdollista, ja esitetään syyksi imploosion (räjähtein)aikaansaamaa tyhjiötä. En tiedä tuosta, mutta helvetin nopeasti ja symmetrisesti se jokatapauksessa alas tulee.
saada ikäänkuin kaikkiin kerroksiin vai laskettetteko moneenko se imutus ois pitänyt saada että nähty vauhti toteutuu, oottelen laskelmia.
- truthseeker
tyhjiöö kirjoitti:
saada ikäänkuin kaikkiin kerroksiin vai laskettetteko moneenko se imutus ois pitänyt saada että nähty vauhti toteutuu, oottelen laskelmia.
... esittäisit itse laskelmat, joiden perusteella pilvenpiirtäjä saattoi luhistua painovoimaisesti nuo 100 metriä yhtä nopeasti kuin esine putoaa 100 metriä tyhjiössä? Miten *se* (mahdoton) sinun mielestäsi olisi ollut mahdollista?
Todistustaakka kun on yleensä sellaisella, jonka selitys näyttää rikkovan fysiikan lakeja.
Seiskan tuhoutumisessa on kaikki hallittuun räjäytyspurkuun viittaavat ominaisuudet: nopeus, tasaisuus, vastuksettomuus ja rakennusjätekasan rajoittuminen lähes täysin oman rakennuspinta-alan sisään. Virallisen luhistumishypoteesin tekijä (FEMA) totesi itsekin, että heidän esittämänsä monimutkaisen tapahtumaketjun todennäköisyys on alhainen. Tämän historian kolmanneksi pahimman rakennuskatastrofin jäljiltä ei näytä olevan tallessa teräskappaleen teräskappaletta, ja NISTin pitäisi julkaista siitä raportti ehkä joskus ensi vuonna.
Tätäkin asiaa voi lähestyä myös terveen kriittisen maalaisjärjen avulla. - Totuus?
Tuntematon Potilas kirjoitti:
Siinähän sanotaan, että nopeammin kuin ilmanvastus huomioiden olisi ollut mahdollista, ja esitetään syyksi imploosion (räjähtein)aikaansaamaa tyhjiötä. En tiedä tuosta, mutta helvetin nopeasti ja symmetrisesti se jokatapauksessa alas tulee.
>ja esitetään syyksi imploosion
>(räjähtein)aikaansaamaa tyhjiötä.
...siis mitä??
Eihän tuossa ole järjenhäivää.. Räjähteet aiheuttivat WTC7:n tyhjiön, jonka avulla se sortui nopeammin kuin painovoimaisessa sortumisessa?
Itse olen aina ollut siinä uskossa, että räjähteet aiheuttavat korkean ylipaineen (tosin paineaallon takana on alipaine). Räjähteiden olisi siis pitänyt hidastaa sortumista :)
Ilmanvastuksen vaikutus tornin sortumiseen oli mitätön. Laskeskelin sille arvioita tässä kuukausi pari takaperin.
Vaikka rakenteet olisi räjäytetty, ne antaisivat edelleen tukivoimia.. ellei palkkeja olisi suurin piirtein höyrystetty pois. Niillä on edelleen massansa aiheuttama hitaus. Tämän vuoksi en oikein usko sortumisen nopeuden aiheutuneen räjähteistä, vaan kyseessä oli jokin perustavanlaatuisempi ilmiö.. joka saattaa olla sortumisprosessille täysin luonnollinen. Eli pilarit eivät kertakaikkiaan kykene antamaan kovin suuria tukivoimia. - Totuus?
truthseeker kirjoitti:
... esittäisit itse laskelmat, joiden perusteella pilvenpiirtäjä saattoi luhistua painovoimaisesti nuo 100 metriä yhtä nopeasti kuin esine putoaa 100 metriä tyhjiössä? Miten *se* (mahdoton) sinun mielestäsi olisi ollut mahdollista?
Todistustaakka kun on yleensä sellaisella, jonka selitys näyttää rikkovan fysiikan lakeja.
Seiskan tuhoutumisessa on kaikki hallittuun räjäytyspurkuun viittaavat ominaisuudet: nopeus, tasaisuus, vastuksettomuus ja rakennusjätekasan rajoittuminen lähes täysin oman rakennuspinta-alan sisään. Virallisen luhistumishypoteesin tekijä (FEMA) totesi itsekin, että heidän esittämänsä monimutkaisen tapahtumaketjun todennäköisyys on alhainen. Tämän historian kolmanneksi pahimman rakennuskatastrofin jäljiltä ei näytä olevan tallessa teräskappaleen teräskappaletta, ja NISTin pitäisi julkaista siitä raportti ehkä joskus ensi vuonna.
Tätäkin asiaa voi lähestyä myös terveen kriittisen maalaisjärjen avulla.>Seiskan tuhoutumisessa on kaikki hallittuun
>räjäytyspurkuun viittaavat ominaisuudet: nopeus
Mikä ei edes ole räjäytyspurun ominaisuus, vaan sortumisten ominaisuus ylipäätään. Kuinka monissa puruissa kaikki (tai edes lähes) tukirakenteet katkotaan.
>vastuksettomuus
Sama.
>rakennusjätekasan rajoittuminen lähes täysin oman
> rakennuspinta-alan sisään.
Tämä seurasi väistämättä sortumisen ominaisuuksista. Vai kuinka romu olisi voinut levitä laajalle tuollaisessa sortumisessa? - Cheneyn operaatio 911
Totuus? kirjoitti:
>ja esitetään syyksi imploosion
>(räjähtein)aikaansaamaa tyhjiötä.
...siis mitä??
Eihän tuossa ole järjenhäivää.. Räjähteet aiheuttivat WTC7:n tyhjiön, jonka avulla se sortui nopeammin kuin painovoimaisessa sortumisessa?
Itse olen aina ollut siinä uskossa, että räjähteet aiheuttavat korkean ylipaineen (tosin paineaallon takana on alipaine). Räjähteiden olisi siis pitänyt hidastaa sortumista :)
Ilmanvastuksen vaikutus tornin sortumiseen oli mitätön. Laskeskelin sille arvioita tässä kuukausi pari takaperin.
Vaikka rakenteet olisi räjäytetty, ne antaisivat edelleen tukivoimia.. ellei palkkeja olisi suurin piirtein höyrystetty pois. Niillä on edelleen massansa aiheuttama hitaus. Tämän vuoksi en oikein usko sortumisen nopeuden aiheutuneen räjähteistä, vaan kyseessä oli jokin perustavanlaatuisempi ilmiö.. joka saattaa olla sortumisprosessille täysin luonnollinen. Eli pilarit eivät kertakaikkiaan kykene antamaan kovin suuria tukivoimia.Vielä kun saadaan vakuuttava selitys sille, miksi seiskan 58 kantavaa reunapilaria ja 25 järeää keskuspilaria pettivät samanaikaisesti ja vieläpä siten, että menettivät samalla täydellisesti tukivoimansa. Rakennuksen vähäiset vauriot ja pienet tulipalot olivat kuitenkin paikallisia ja toispuoleisia. Huomioitavaa asiassa on myös poikkeuksellisen vahva rakenne, koska torni oli rakennettu metroaseman päälle.
- Totuus?
Cheneyn operaatio 911 kirjoitti:
Vielä kun saadaan vakuuttava selitys sille, miksi seiskan 58 kantavaa reunapilaria ja 25 järeää keskuspilaria pettivät samanaikaisesti ja vieläpä siten, että menettivät samalla täydellisesti tukivoimansa. Rakennuksen vähäiset vauriot ja pienet tulipalot olivat kuitenkin paikallisia ja toispuoleisia. Huomioitavaa asiassa on myös poikkeuksellisen vahva rakenne, koska torni oli rakennettu metroaseman päälle.
Ilmeisesti ulkopalkit eivät olleet mitään järin vahvoja. WTC1:n romu katkoi niitä "helposti".
http://www.kolumbus.fi/av.caesar/wtc/wtc7_2.jpg
Myös romukuvissa ulkoseinät ovat mutkalla:
http://911research.wtc7.net/wtc/evidence/photos/docs/b7_3.jpg
Vanhan WTC7:n rakenne muistutti ulkopilareiden osalta todennäköisesti uutta WTC-seiskaa.
http://static.flickr.com/34/70283599_99692fc0a7.jpg
Keskipilareiden pettäminen on se avainkysymys koko asiassa. Sitä NIST nimenomaan tutkii. Loppuraportista selvinnee, onko heidän esittämänsä hypoteesi sortuman horisontaalista leviämisestä uskottava.
Sortumahan tosiaan alkoi itäpuolen rakenteiden petettyä yli 8 sekuntia ennen koko tornin sortumista. Muistaakseni NISTin hypoteesi on se, että erikoiset trussirakenteet onnistuivat levittämään sortuman sivusuunnassa kun romua alkoi kasaantua alaosiin.
>Huomioitavaa asiassa on myös poikkeuksellisen
>vahva rakenne, koska torni oli rakennettu
>metroaseman päälle.
Kuinka tämä vaikuttaa tornin yläosien rakenteeseen? Käsittääkseni juuri tästä syystä ja Con Edisonin asemasta tornin rakenne oli alakerroksissa erikoinen (ne trussit). - truthseeker
Totuus? kirjoitti:
>Seiskan tuhoutumisessa on kaikki hallittuun
>räjäytyspurkuun viittaavat ominaisuudet: nopeus
Mikä ei edes ole räjäytyspurun ominaisuus, vaan sortumisten ominaisuus ylipäätään. Kuinka monissa puruissa kaikki (tai edes lähes) tukirakenteet katkotaan.
>vastuksettomuus
Sama.
>rakennusjätekasan rajoittuminen lähes täysin oman
> rakennuspinta-alan sisään.
Tämä seurasi väistämättä sortumisen ominaisuuksista. Vai kuinka romu olisi voinut levitä laajalle tuollaisessa sortumisessa?Pyydän sinua lukemaan ajatuksella seuraavan sivun:
http://911review.com/articles/griffin/nyc1.html#_edn32
"Tämä seurasi väistämättä sortumisen ominaisuuksista. Vai kuinka romu olisi voinut levitä laajalle tuollaisessa sortumisessa?"
Yllä linkitetystä artikkelista:
And it certainly would not explain the particular nature of the collapse---that the building imploded and fell straight down rather than falling over in some direction, as purportedly expected by those who gave the order to create a large collapse zone. Battalion Chief John Norman, for example, said: “We expected it to fall to the south” (Norman 2002).
Implosion World.com, a website about the demolition industry, states that an implosion is “by far the trickiest type of explosive project, and there are only a handful of blasting companies in the world that possess enough experience . . . to perform these true building implosions."[69] Can anyone really believe that fire would have just happened to produce the kind of collapse that can be reliably produced by only a few demolition companies in the world? The building had 24 core columns and 57 perimeter columns. To hold that fire caused this building to collapse straight down would mean believing that the fire caused all 81 columns to fail at exactly the same time. To accept the official story is, in other words, to accept a miracle. Physicist Steven Jones agrees, saying:
The likelihood of near-symmetrical collapse of WTC7 due to random fires (the "official" theory)---requiring as it does near-simultaneous failure of many support columns---is infinitesimal. I conclude that the evidence for the 9/11 use of pre-positioned explosives in WTC 7 (also in Towers 1 and 2) is truly compelling.[70] - Cheneyn operaatio 911
Totuus? kirjoitti:
Ilmeisesti ulkopalkit eivät olleet mitään järin vahvoja. WTC1:n romu katkoi niitä "helposti".
http://www.kolumbus.fi/av.caesar/wtc/wtc7_2.jpg
Myös romukuvissa ulkoseinät ovat mutkalla:
http://911research.wtc7.net/wtc/evidence/photos/docs/b7_3.jpg
Vanhan WTC7:n rakenne muistutti ulkopilareiden osalta todennäköisesti uutta WTC-seiskaa.
http://static.flickr.com/34/70283599_99692fc0a7.jpg
Keskipilareiden pettäminen on se avainkysymys koko asiassa. Sitä NIST nimenomaan tutkii. Loppuraportista selvinnee, onko heidän esittämänsä hypoteesi sortuman horisontaalista leviämisestä uskottava.
Sortumahan tosiaan alkoi itäpuolen rakenteiden petettyä yli 8 sekuntia ennen koko tornin sortumista. Muistaakseni NISTin hypoteesi on se, että erikoiset trussirakenteet onnistuivat levittämään sortuman sivusuunnassa kun romua alkoi kasaantua alaosiin.
>Huomioitavaa asiassa on myös poikkeuksellisen
>vahva rakenne, koska torni oli rakennettu
>metroaseman päälle.
Kuinka tämä vaikuttaa tornin yläosien rakenteeseen? Käsittääkseni juuri tästä syystä ja Con Edisonin asemasta tornin rakenne oli alakerroksissa erikoinen (ne trussit).Koko maailmassa on sanottu olevan vain muutama räjähdepurkuyritys, joiden tietotaito riittäisi tuollaisten WTC-1, -2 ja -7 tornien hallittuun räjäytyspurkuun.
Pitäisikö tässä siis uskoa, että seiskan toispuoleiset vähäiset vauriot, sekä toispuoleiset pienelle alalle rajoittuneet tulipalot kykenivät ihan sattumalta samaan lopputulokseen, kuin nuo harvat räjäytyspurkamisen spesialistit, joilla jo pelkästään työn suunnitteluun ja toteutukseenkin menisi aikaa ilmeisesti kuukausia?
Mielestäni tällaiseen sattumateoriaan uskominen, vaatii jo melkoista itsepetosta. Johtuisikohan muuten tuon NIST:n seiskaa koskevan loppuraportin julkaisemisen jatkuva lykkääntyminen siitä, etteivät mallinnukset, lähtöarvojen mielivaltaisesta säätämisestä huolimatta, ole tuottaneet tutkimuksen tilaajan edellyttämää lopputulosta? - Totuus?
Cheneyn operaatio 911 kirjoitti:
Koko maailmassa on sanottu olevan vain muutama räjähdepurkuyritys, joiden tietotaito riittäisi tuollaisten WTC-1, -2 ja -7 tornien hallittuun räjäytyspurkuun.
Pitäisikö tässä siis uskoa, että seiskan toispuoleiset vähäiset vauriot, sekä toispuoleiset pienelle alalle rajoittuneet tulipalot kykenivät ihan sattumalta samaan lopputulokseen, kuin nuo harvat räjäytyspurkamisen spesialistit, joilla jo pelkästään työn suunnitteluun ja toteutukseenkin menisi aikaa ilmeisesti kuukausia?
Mielestäni tällaiseen sattumateoriaan uskominen, vaatii jo melkoista itsepetosta. Johtuisikohan muuten tuon NIST:n seiskaa koskevan loppuraportin julkaisemisen jatkuva lykkääntyminen siitä, etteivät mallinnukset, lähtöarvojen mielivaltaisesta säätämisestä huolimatta, ole tuottaneet tutkimuksen tilaajan edellyttämää lopputulosta?>Koko maailmassa on sanottu olevan vain muutama
>räjähdepurkuyritys, joiden tietotaito riittäisi
>tuollaisten WTC-1, -2 ja -7 tornien hallittuun
>räjäytyspurkuun.
WTC1&2 alastulo olikin todella "siisti". Siihen ei olisi tarvittu minkäänlaista ammattitaitoa.
WTC7:n enemmän... tosin harvemmin on purettu (koskaan?) tuollaisia core-rakenteellisia teräspilvenpiirtäjiä. Tässä tapauksessa toimenpide olisi helpompi kuin joidenkin betonirakenteisten tornien purkaminen. Kun core saadaan kunnolla tuhottua, tuntuu epätodennäköiseltä, että torni lähtisi kaatumaan tms (toki mahdollista).
>Pitäisikö tässä siis uskoa, että seiskan
>toispuoleiset vähäiset vauriot, sekä
>toispuoleiset pienelle alalle rajoittuneet
>tulipalot kykenivät ihan sattumalta samaan
>lopputulokseen
Kyseessä voi olla sattuma tai ihan rakenteiden perustavanlaatuinen ominaisuus, joka tietyntyyppisessä tilanteessa aiheutti vaurioiden leviämisen havaitulla tavalla.
NIST todennäköisesti valaisee asiaa lisää.
>Mielestäni tällaiseen sattumateoriaan uskominen,
>vaatii jo melkoista itsepetosta.
Ja tämäkö on se kiistaton todiste, että WTC7 otettiin alas räjähteillä? Mielikuvat ovat näissä asioissa usein harhaanjohtavia.
>etteivät mallinnukset, lähtöarvojen
>mielivaltaisesta säätämisestä huolimatta, ole
>tuottaneet tutkimuksen tilaajan edellyttämää
>lopputulosta?
Mihin perustat tuon syytöksesi? - truthseeker
Totuus? kirjoitti:
>Koko maailmassa on sanottu olevan vain muutama
>räjähdepurkuyritys, joiden tietotaito riittäisi
>tuollaisten WTC-1, -2 ja -7 tornien hallittuun
>räjäytyspurkuun.
WTC1&2 alastulo olikin todella "siisti". Siihen ei olisi tarvittu minkäänlaista ammattitaitoa.
WTC7:n enemmän... tosin harvemmin on purettu (koskaan?) tuollaisia core-rakenteellisia teräspilvenpiirtäjiä. Tässä tapauksessa toimenpide olisi helpompi kuin joidenkin betonirakenteisten tornien purkaminen. Kun core saadaan kunnolla tuhottua, tuntuu epätodennäköiseltä, että torni lähtisi kaatumaan tms (toki mahdollista).
>Pitäisikö tässä siis uskoa, että seiskan
>toispuoleiset vähäiset vauriot, sekä
>toispuoleiset pienelle alalle rajoittuneet
>tulipalot kykenivät ihan sattumalta samaan
>lopputulokseen
Kyseessä voi olla sattuma tai ihan rakenteiden perustavanlaatuinen ominaisuus, joka tietyntyyppisessä tilanteessa aiheutti vaurioiden leviämisen havaitulla tavalla.
NIST todennäköisesti valaisee asiaa lisää.
>Mielestäni tällaiseen sattumateoriaan uskominen,
>vaatii jo melkoista itsepetosta.
Ja tämäkö on se kiistaton todiste, että WTC7 otettiin alas räjähteillä? Mielikuvat ovat näissä asioissa usein harhaanjohtavia.
>etteivät mallinnukset, lähtöarvojen
>mielivaltaisesta säätämisestä huolimatta, ole
>tuottaneet tutkimuksen tilaajan edellyttämää
>lopputulosta?
Mihin perustat tuon syytöksesi?"WTC1&2 alastulo olikin todella 'siisti'. Siihen ei olisi tarvittu minkäänlaista ammattitaitoa."
Olihan se "siisti" sikäli, että molemmat tornit tulivat tasaisesti (etelätornin alkuluhistumista lukuun ottamatta) ja pystysuoraan alas, vaikka kamaa sinkoutuikin paljon ympäriinsä. Jos (kun) tarkoitus oli matkia tulipalojen aiheuttamaa luhistumista, luhistuminen ei olisi tietenkään saanut ollakaan "liian" siisti. Sen piti muistuttaa "luonnollista" (epäsiistiä) eikä hallittua ("siistiä") tuhoa.
"Kyseessä voi olla sattuma tai ihan rakenteiden perustavanlaatuinen ominaisuus, joka tietyntyyppisessä tilanteessa aiheutti vaurioiden leviämisen havaitulla tavalla."
Oletko lukenut sen linkittämäni Griffinin uuden artikkelin? Hän perustelee mielestäni hyvin, miksi tällainen on hyvin epäuskottavaa. Räjähdyspurku näyttää yksinkertaisimmalta selitykseltä varsinkin Seiskan tapaukselle.
Tässäpä linkki vielä uudelleen. Nyt sinulla on tilaisuus lukea Griffinin tekstiä edes hieman pidemmälti. Rohkeasti vaan! :)
http://911review.com/articles/griffin/nyc1.html
(ethän lue sen "kriittisemmin" kuin NISTinkään tekstejä;-))
"NIST todennäköisesti valaisee asiaa lisää."
Ikuinen NIST-optimisti. Minä puolestani epäilen, että se hämärtää asiaa entisestäänkin mm. täysin sivuuttamalla kaikki Griffinin, Jonesin, Hoffmanin ja muidenkin kyseenalaistajien esiin nostamat kysymykset (kuten se teki kaksoistornienkin kohdalla, jopa niin, ettei se selittänyt itse luhistumista lainkaan).
Miten muuten selittäisit sen nyt sulaneen metallin kaikkien kolmen tornin raunioilla (joka on nyt kiistaton tosiseikka) ja joistain Seiskan teräskappaleista löydetyt merkit teräksen höyrystymisestä (vrt. Barnettin kommentit)? Viralliset tutkijathan ovat itse todenneet, ettei tulipalojen lämpötila voinut riittää teräsrakenteiden sulattamiseen. Entä miksi Seiskan rauniot olivat NASA:n lämpökartoituksessa jopa kuumemmat kuin muiden tornien rauniot? Seiskahan oli yli puolet pienempi kuin kaksoistornit. - Totuus?
truthseeker kirjoitti:
"WTC1&2 alastulo olikin todella 'siisti'. Siihen ei olisi tarvittu minkäänlaista ammattitaitoa."
Olihan se "siisti" sikäli, että molemmat tornit tulivat tasaisesti (etelätornin alkuluhistumista lukuun ottamatta) ja pystysuoraan alas, vaikka kamaa sinkoutuikin paljon ympäriinsä. Jos (kun) tarkoitus oli matkia tulipalojen aiheuttamaa luhistumista, luhistuminen ei olisi tietenkään saanut ollakaan "liian" siisti. Sen piti muistuttaa "luonnollista" (epäsiistiä) eikä hallittua ("siistiä") tuhoa.
"Kyseessä voi olla sattuma tai ihan rakenteiden perustavanlaatuinen ominaisuus, joka tietyntyyppisessä tilanteessa aiheutti vaurioiden leviämisen havaitulla tavalla."
Oletko lukenut sen linkittämäni Griffinin uuden artikkelin? Hän perustelee mielestäni hyvin, miksi tällainen on hyvin epäuskottavaa. Räjähdyspurku näyttää yksinkertaisimmalta selitykseltä varsinkin Seiskan tapaukselle.
Tässäpä linkki vielä uudelleen. Nyt sinulla on tilaisuus lukea Griffinin tekstiä edes hieman pidemmälti. Rohkeasti vaan! :)
http://911review.com/articles/griffin/nyc1.html
(ethän lue sen "kriittisemmin" kuin NISTinkään tekstejä;-))
"NIST todennäköisesti valaisee asiaa lisää."
Ikuinen NIST-optimisti. Minä puolestani epäilen, että se hämärtää asiaa entisestäänkin mm. täysin sivuuttamalla kaikki Griffinin, Jonesin, Hoffmanin ja muidenkin kyseenalaistajien esiin nostamat kysymykset (kuten se teki kaksoistornienkin kohdalla, jopa niin, ettei se selittänyt itse luhistumista lainkaan).
Miten muuten selittäisit sen nyt sulaneen metallin kaikkien kolmen tornin raunioilla (joka on nyt kiistaton tosiseikka) ja joistain Seiskan teräskappaleista löydetyt merkit teräksen höyrystymisestä (vrt. Barnettin kommentit)? Viralliset tutkijathan ovat itse todenneet, ettei tulipalojen lämpötila voinut riittää teräsrakenteiden sulattamiseen. Entä miksi Seiskan rauniot olivat NASA:n lämpökartoituksessa jopa kuumemmat kuin muiden tornien rauniot? Seiskahan oli yli puolet pienempi kuin kaksoistornit.>Olihan se "siisti" sikäli, että molemmat tornit
>tulivat tasaisesti (etelätornin alkuluhistumista
>lukuun ottamatta) ja pystysuoraan alas, vaikka
>kamaa sinkoutuikin paljon ympäriinsä.
Mielestäni havaittu sortumistapa oli melkeinpä ainut mahdollinen. Kun se käynnistyi, oli lopputulos selvä. Tämä on se perustavanlaatuinen ero näkemyksissämme. En vain kykene kuvittelemaan WTC-tornien rakenteessa mitään sellaista, mikä olisi voinut jollain tavalla muuttaa havaittua sortumista suuresti.
>Jos (kun) tarkoitus oli matkia tulipalojen
>aiheuttamaa luhistumista, luhistuminen ei olisi
>tietenkään saanut ollakaan "liian" siisti. Sen
>piti muistuttaa "luonnollista" (epäsiistiä) eikä
>hallittua ("siistiä") tuhoa.
Tätä juuri kummastelenkin näissä "tornit täynnä räjähteitä" - teorioissa, jotka mielestäni ovat melko absurdeja.
>Oletko lukenut sen linkittämäni Griffinin uuden
>artikkelin? Hän perustelee mielestäni hyvin,
>miksi tällainen on hyvin epäuskottavaa.
En vielä. Luen, kun kerkeän... Griffinillä tosin on ainakin aikaisemmin ollut hieman hakusessa nämä räjähdeteoriat...
>ethän lue sen "kriittisemmin" kuin NISTinkään
>tekstejä
Yritän... :)
>Ikuinen NIST-optimisti.
Valitettavasti...?
>Minä puolestani epäilen, että se hämärtää asiaa
>entisestäänkin mm. täysin sivuuttamalla kaikki
>Griffinin, Jonesin, Hoffmanin ja muidenkin
>kyseenalaistajien esiin nostamat kysymykset
Kuvittelisin heidän kuitenkin esittävän mahdollisia teorioita tornin sortuman syille ja sen symmetriselle leviämiselle.
>Miten muuten selittäisit sen nyt sulaneen
>metallin kaikkien kolmen tornin raunioilla (joka
>on nyt kiistaton tosiseikka)
Näistä olisi tosiaan mukava saada tarkempia tietoja. Sula metalli saattoi olla esim. alumiinia (sp. 660C) tai jotain muuta ainetta. Jos se oli terästä, on asia tietenkin mielenkiintoinen.
Olisi myös mukava tietää, millaisessa ympäristössä sitä oli, missä muodossa ja kuinka paljon. Räjähteet eivät kykene sulattamaan terästä kuin hyvin rajatulla alueella (vrt. esim. katkaisupanokset). Myöskään termiitti ei kykene sulattamaan suuria määriä, vaikka se kuumaa onkin. Tarvittava energiamäärä on melko suuri (kuumennus ja sulatus).
En pidä täysin poissuljettuna sitäkään vaihtoehtoa, että tulipalot voisivat tietyin edellytyksin saavuttaa näin suuren kuumuuden. Saatiinhan rautakaudellakin rauta sulamaan :) Eli jos ilmavirtaukset ovat olleet maan alla tarpeeksi voimakkaita, ovat ne voineet ruokkia tulen hyvin kuumaksi. Mutta tämä vaatisi jonkun asiantuntijan varmistuksen.
>ja joistain Seiskan teräskappaleista löydetyt
>merkit teräksen höyrystymisestä
Tämä vaatii edelleen niin suuren energian, että skeptisyyteni räjähteisiin yms on suuri (lämmitys, sulatus, lämmitys, höyrystys).
Esim. sadan kilon rautaköntin (13 litraa) höyrystäminen vaatii noin 830 MJ energiaa. Tämä vastaa vajaata 200 kg TNT:tä, josta siis kaiken energian pitäisi mennä teräksen lämmitykseen ja sulatukseen. Todellinen määrä on useissa tonneissa. Tai vastaavasti 210 kg termiittiä, josta kaiken energian olisi pitänyt kulua teräkseen (eli taas luokkaa tonnit). Lisäksi termiitillä on hankala katkoa pystypilareita (millä saadaan pysymään palkin seinämässä tarpeeksi kauan).
>Entä miksi Seiskan rauniot olivat NASA:n
>lämpökartoituksessa jopa kuumemmat kuin muiden
>tornien rauniot? Seiskahan oli yli puolet
>pienempi kuin kaksoistornit.
Näitä pitkäikäisiä lämpöjä ei mielestäni voi selittää millään muulla kuin jatkuvalla energiantuotolla --> raunioissa kyteneet palot. WTC7:ssä mahdollisesti jopa se diesel. Kenties WTC7:n palot saivat paremmin happea metrotunneleista tms... Tuntuu niin uskomattomalta, että energian vapautuminen viikkoa aikaisemmin olisi kyennyt ylläpitämään lämpöä niin korkeana niin kauan. Kuten täälläkin on sanottu, oli jäähtyminen voimakasta.
Tosiaan, jos aletaan ratkomaan lämpöyhtälöitä taaksepäin (mikä ei ihan eksplisiittisesti onnistu), havaitaan todennäköisesti, että tarvittava alkulämpö olisi ollut fysikaalisten mahdollisuuksien ulkopuolella. - asiantuntija
Totuus? kirjoitti:
>Olihan se "siisti" sikäli, että molemmat tornit
>tulivat tasaisesti (etelätornin alkuluhistumista
>lukuun ottamatta) ja pystysuoraan alas, vaikka
>kamaa sinkoutuikin paljon ympäriinsä.
Mielestäni havaittu sortumistapa oli melkeinpä ainut mahdollinen. Kun se käynnistyi, oli lopputulos selvä. Tämä on se perustavanlaatuinen ero näkemyksissämme. En vain kykene kuvittelemaan WTC-tornien rakenteessa mitään sellaista, mikä olisi voinut jollain tavalla muuttaa havaittua sortumista suuresti.
>Jos (kun) tarkoitus oli matkia tulipalojen
>aiheuttamaa luhistumista, luhistuminen ei olisi
>tietenkään saanut ollakaan "liian" siisti. Sen
>piti muistuttaa "luonnollista" (epäsiistiä) eikä
>hallittua ("siistiä") tuhoa.
Tätä juuri kummastelenkin näissä "tornit täynnä räjähteitä" - teorioissa, jotka mielestäni ovat melko absurdeja.
>Oletko lukenut sen linkittämäni Griffinin uuden
>artikkelin? Hän perustelee mielestäni hyvin,
>miksi tällainen on hyvin epäuskottavaa.
En vielä. Luen, kun kerkeän... Griffinillä tosin on ainakin aikaisemmin ollut hieman hakusessa nämä räjähdeteoriat...
>ethän lue sen "kriittisemmin" kuin NISTinkään
>tekstejä
Yritän... :)
>Ikuinen NIST-optimisti.
Valitettavasti...?
>Minä puolestani epäilen, että se hämärtää asiaa
>entisestäänkin mm. täysin sivuuttamalla kaikki
>Griffinin, Jonesin, Hoffmanin ja muidenkin
>kyseenalaistajien esiin nostamat kysymykset
Kuvittelisin heidän kuitenkin esittävän mahdollisia teorioita tornin sortuman syille ja sen symmetriselle leviämiselle.
>Miten muuten selittäisit sen nyt sulaneen
>metallin kaikkien kolmen tornin raunioilla (joka
>on nyt kiistaton tosiseikka)
Näistä olisi tosiaan mukava saada tarkempia tietoja. Sula metalli saattoi olla esim. alumiinia (sp. 660C) tai jotain muuta ainetta. Jos se oli terästä, on asia tietenkin mielenkiintoinen.
Olisi myös mukava tietää, millaisessa ympäristössä sitä oli, missä muodossa ja kuinka paljon. Räjähteet eivät kykene sulattamaan terästä kuin hyvin rajatulla alueella (vrt. esim. katkaisupanokset). Myöskään termiitti ei kykene sulattamaan suuria määriä, vaikka se kuumaa onkin. Tarvittava energiamäärä on melko suuri (kuumennus ja sulatus).
En pidä täysin poissuljettuna sitäkään vaihtoehtoa, että tulipalot voisivat tietyin edellytyksin saavuttaa näin suuren kuumuuden. Saatiinhan rautakaudellakin rauta sulamaan :) Eli jos ilmavirtaukset ovat olleet maan alla tarpeeksi voimakkaita, ovat ne voineet ruokkia tulen hyvin kuumaksi. Mutta tämä vaatisi jonkun asiantuntijan varmistuksen.
>ja joistain Seiskan teräskappaleista löydetyt
>merkit teräksen höyrystymisestä
Tämä vaatii edelleen niin suuren energian, että skeptisyyteni räjähteisiin yms on suuri (lämmitys, sulatus, lämmitys, höyrystys).
Esim. sadan kilon rautaköntin (13 litraa) höyrystäminen vaatii noin 830 MJ energiaa. Tämä vastaa vajaata 200 kg TNT:tä, josta siis kaiken energian pitäisi mennä teräksen lämmitykseen ja sulatukseen. Todellinen määrä on useissa tonneissa. Tai vastaavasti 210 kg termiittiä, josta kaiken energian olisi pitänyt kulua teräkseen (eli taas luokkaa tonnit). Lisäksi termiitillä on hankala katkoa pystypilareita (millä saadaan pysymään palkin seinämässä tarpeeksi kauan).
>Entä miksi Seiskan rauniot olivat NASA:n
>lämpökartoituksessa jopa kuumemmat kuin muiden
>tornien rauniot? Seiskahan oli yli puolet
>pienempi kuin kaksoistornit.
Näitä pitkäikäisiä lämpöjä ei mielestäni voi selittää millään muulla kuin jatkuvalla energiantuotolla --> raunioissa kyteneet palot. WTC7:ssä mahdollisesti jopa se diesel. Kenties WTC7:n palot saivat paremmin happea metrotunneleista tms... Tuntuu niin uskomattomalta, että energian vapautuminen viikkoa aikaisemmin olisi kyennyt ylläpitämään lämpöä niin korkeana niin kauan. Kuten täälläkin on sanottu, oli jäähtyminen voimakasta.
Tosiaan, jos aletaan ratkomaan lämpöyhtälöitä taaksepäin (mikä ei ihan eksplisiittisesti onnistu), havaitaan todennäköisesti, että tarvittava alkulämpö olisi ollut fysikaalisten mahdollisuuksien ulkopuolella."En pidä täysin poissuljettuna sitäkään vaihtoehtoa, että tulipalot voisivat tietyin edellytyksin saavuttaa näin suuren kuumuuden. Saatiinhan rautakaudellakin rauta sulamaan :) Eli jos ilmavirtaukset ovat olleet maan alla tarpeeksi voimakkaita, ovat ne voineet ruokkia tulen hyvin kuumaksi. Mutta tämä vaatisi jonkun asiantuntijan varmistuksen."
Jossain kerrottiin, että keskellä olevat hissikuilut toimivat kuin savupiippu ja saivat aikaan suuren kuumuuden. - truthseeker
Totuus? kirjoitti:
>Olihan se "siisti" sikäli, että molemmat tornit
>tulivat tasaisesti (etelätornin alkuluhistumista
>lukuun ottamatta) ja pystysuoraan alas, vaikka
>kamaa sinkoutuikin paljon ympäriinsä.
Mielestäni havaittu sortumistapa oli melkeinpä ainut mahdollinen. Kun se käynnistyi, oli lopputulos selvä. Tämä on se perustavanlaatuinen ero näkemyksissämme. En vain kykene kuvittelemaan WTC-tornien rakenteessa mitään sellaista, mikä olisi voinut jollain tavalla muuttaa havaittua sortumista suuresti.
>Jos (kun) tarkoitus oli matkia tulipalojen
>aiheuttamaa luhistumista, luhistuminen ei olisi
>tietenkään saanut ollakaan "liian" siisti. Sen
>piti muistuttaa "luonnollista" (epäsiistiä) eikä
>hallittua ("siistiä") tuhoa.
Tätä juuri kummastelenkin näissä "tornit täynnä räjähteitä" - teorioissa, jotka mielestäni ovat melko absurdeja.
>Oletko lukenut sen linkittämäni Griffinin uuden
>artikkelin? Hän perustelee mielestäni hyvin,
>miksi tällainen on hyvin epäuskottavaa.
En vielä. Luen, kun kerkeän... Griffinillä tosin on ainakin aikaisemmin ollut hieman hakusessa nämä räjähdeteoriat...
>ethän lue sen "kriittisemmin" kuin NISTinkään
>tekstejä
Yritän... :)
>Ikuinen NIST-optimisti.
Valitettavasti...?
>Minä puolestani epäilen, että se hämärtää asiaa
>entisestäänkin mm. täysin sivuuttamalla kaikki
>Griffinin, Jonesin, Hoffmanin ja muidenkin
>kyseenalaistajien esiin nostamat kysymykset
Kuvittelisin heidän kuitenkin esittävän mahdollisia teorioita tornin sortuman syille ja sen symmetriselle leviämiselle.
>Miten muuten selittäisit sen nyt sulaneen
>metallin kaikkien kolmen tornin raunioilla (joka
>on nyt kiistaton tosiseikka)
Näistä olisi tosiaan mukava saada tarkempia tietoja. Sula metalli saattoi olla esim. alumiinia (sp. 660C) tai jotain muuta ainetta. Jos se oli terästä, on asia tietenkin mielenkiintoinen.
Olisi myös mukava tietää, millaisessa ympäristössä sitä oli, missä muodossa ja kuinka paljon. Räjähteet eivät kykene sulattamaan terästä kuin hyvin rajatulla alueella (vrt. esim. katkaisupanokset). Myöskään termiitti ei kykene sulattamaan suuria määriä, vaikka se kuumaa onkin. Tarvittava energiamäärä on melko suuri (kuumennus ja sulatus).
En pidä täysin poissuljettuna sitäkään vaihtoehtoa, että tulipalot voisivat tietyin edellytyksin saavuttaa näin suuren kuumuuden. Saatiinhan rautakaudellakin rauta sulamaan :) Eli jos ilmavirtaukset ovat olleet maan alla tarpeeksi voimakkaita, ovat ne voineet ruokkia tulen hyvin kuumaksi. Mutta tämä vaatisi jonkun asiantuntijan varmistuksen.
>ja joistain Seiskan teräskappaleista löydetyt
>merkit teräksen höyrystymisestä
Tämä vaatii edelleen niin suuren energian, että skeptisyyteni räjähteisiin yms on suuri (lämmitys, sulatus, lämmitys, höyrystys).
Esim. sadan kilon rautaköntin (13 litraa) höyrystäminen vaatii noin 830 MJ energiaa. Tämä vastaa vajaata 200 kg TNT:tä, josta siis kaiken energian pitäisi mennä teräksen lämmitykseen ja sulatukseen. Todellinen määrä on useissa tonneissa. Tai vastaavasti 210 kg termiittiä, josta kaiken energian olisi pitänyt kulua teräkseen (eli taas luokkaa tonnit). Lisäksi termiitillä on hankala katkoa pystypilareita (millä saadaan pysymään palkin seinämässä tarpeeksi kauan).
>Entä miksi Seiskan rauniot olivat NASA:n
>lämpökartoituksessa jopa kuumemmat kuin muiden
>tornien rauniot? Seiskahan oli yli puolet
>pienempi kuin kaksoistornit.
Näitä pitkäikäisiä lämpöjä ei mielestäni voi selittää millään muulla kuin jatkuvalla energiantuotolla --> raunioissa kyteneet palot. WTC7:ssä mahdollisesti jopa se diesel. Kenties WTC7:n palot saivat paremmin happea metrotunneleista tms... Tuntuu niin uskomattomalta, että energian vapautuminen viikkoa aikaisemmin olisi kyennyt ylläpitämään lämpöä niin korkeana niin kauan. Kuten täälläkin on sanottu, oli jäähtyminen voimakasta.
Tosiaan, jos aletaan ratkomaan lämpöyhtälöitä taaksepäin (mikä ei ihan eksplisiittisesti onnistu), havaitaan todennäköisesti, että tarvittava alkulämpö olisi ollut fysikaalisten mahdollisuuksien ulkopuolella.>Miten muuten selittäisit sen nyt sulaneen
>metallin kaikkien kolmen tornin raunioilla (joka
>on nyt kiistaton tosiseikka)
"Näistä olisi tosiaan mukava saada tarkempia tietoja. [...] Olisi myös mukava tietää, millaisessa ympäristössä sitä oli, missä muodossa ja kuinka paljon."
Niin. Asiahan olisi ollut suhteellisen helppo selvittää vaikkapa lokakuussa 2001, vai mitä? Kuten ymmärrät, nyt se on hyvin paljon vaikeampaa.
"Sula metalli saattoi olla esim. alumiinia (sp. 660C) tai jotain muuta ainetta. Jos se oli terästä, on asia tietenkin mielenkiintoinen."
Jones kirjottaa päivitetyssä artikkelissaan tästä seuraavasti:
We see from the photograph above that solid metal slag existed at salmon-to-yellow-hot temperature (approx. 1550 - 1900 oF, 845 - 1040 oC.) The temperature is well above the melting temperatures of lead and aluminum, and these metals can evidently be ruled out since they would be runny liquids at much lower (cherry-red or below) temperatures. However, the observed hot specimen could be structural steel (from the building) or iron (from a thermite reaction) or a combination of the two. Additional photographs of the hot metal could provide further information and advance the research.
Are there any examples of buildings toppled by fires or any reason other than deliberate demolition that show large pools of molten metal in the rubble? I have posed this question to numerous engineers and scientists, but so far no examples have emerged. Strange then that three buildings in Manhattan, supposedly brought down finally by fires, all show these large pools of molten metal in their basements post-collapse on 9-11-2001. It would be interesting if underground fires could somehow produce molten steel, for example, but then there should be historical examples of this effect since there have been many large fires in numerous buildings. It is not enough to argue hypothetically that fires could possibly cause all three pools of molten metal.
Furthermore, we have published reports that "molten steel [or other metal] flowed in the pile of ruins still settling beneath her feet" -- how could building fires have caused that effect? Has it ever been seen before?
The very high temperatures of the molten or previously-molten metal implied by the data are difficult to explain in the context of the official theory that fires finally caused the collapse of the WTC Towers and WTC 7. Highly exothermic chemical reactions other than hydrocarbon fires, such as the thermite reaction which produces molten iron as an end product, are implied by the data. The official reports by NIST, FEMA and the 9-11 Commission strikingly omit mention of large quantities of molten metal observed in the basement areas of WTC 7 and the Towers. Further investigation is strongly motivated.
"Esim. sadan kilon rautaköntin (13 litraa) höyrystäminen vaatii noin 830 MJ energiaa. Tämä vastaa vajaata 200 kg TNT:tä, josta siis kaiken energian pitäisi mennä teräksen lämmitykseen ja sulatukseen. Todellinen määrä on useissa tonneissa."
Mikä sitten olisi kyennyt höyrystämään terästä? Onko sinulla parempaa selitystä kuin tämä 9/11 Bloggerilta löytyvä selitys (ks. http://www.911blogger.com -- kommentti Heavy Metal -artikkeliin)?
Thus, if Prof. Steven E. Jones is correct that certain mixtures of thermite can utilize sulfer in their reaction, then this would explain the sulfidation of the structural steel that was observed from the destroyed WTC buildings.
Also, high explosives use gas pressure in order to cut through steel. Not a lot of heat is thereby transfered, as most of it gets released as expanding gas.
When we hear all the accounts of molten metal in the ruins of the WTC, combined with the accounts of sulfidation of the structural steel from the WTC, then it's certain that some form of thermite reaction was used (even discounting the sulfidation process, the mere fact of molten metal proves some form of thermite reaction occured, since high explosives can't very well to do that, and burning jet fuel and/or burning office contents SURE AS HELL AREN'T GOING TO DO THAT).
This isn't to say that high explosives weren't used, as probably both high explosives *and* some form of thermite reaction were used.
But the mere fact of the evaporated steel and molten metal proves that supposed Muslims flying jets into the WTC is not what brought it down. Jet fuel and/or office contents cannot do that. PERIOD!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti40330728Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi
Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J4764141Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?972714Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1321879Teille, Venäjällä pelottelijat
Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?5901654- 861584
Kakista se ulos nainen vihdoin viimein
Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.751561Ujostuttaa eräs aikuinen mies...
Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit591488Jos me käytäs nainen
Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?721238