Totta vai tarua !

Muutamia keskeisiä vähemmän tunnettuja faktoja Che Guevarasta


Voisi kuvitella, että Che Guevara olisi ollut köyhistä ja huonoista oloista. Todellisuudessa Che oli kreivillisestä suvusta polveutuva aatelisperheen poika, joskin aatelisarvon peri vanhin veli.


Che Guevara oli häikäilemätön tappaja, joka uskoi vain militarismin olevan oikea tie kommunismiin. Jo omassa pikkujoukkiossaan Che toimi häikäilemättömästi, ja jopa surmautti nälkäänsä varastaneen nuoren pojan opiksi muille.


Che Guevara ideoi Kuubaan keskitysleirit, tukahdutti sananvapauden, loi urkintajärjestelmän, sai Castron luopumaan demokratiasta - ja liittoutumaan kommunistien kanssa - suljetutti toisinajattelijat (ja homot ja monet muut vähemmistöt) vankiloihin ja uudelleenkoulutusleireille, surmautti tuhansia liberalismille ja demokratialle uskollisia, politisoi oikeuslaitoksen, riisti kansalta ihmisoikeudet ja keskitti vallan kommunistiselle puolue-eliitille.


Che Guevaran hoitaessa syyttäjän virkaa Cabanan vankilassa hänellä oli valta päättää armahtamisista. Vankilassa teloitettiin lukuisia demokratiaa kunnioittaneita entisiä asetovereita.


Che Guevara päätyi vailla pätevyyttä talous- ja teollisuusministeriksi ja keskuspankin johtajaksi. Hän alkoi ajaa systemaattisesti neuvostomallia Kuubaan vailla alkeellisimpiakaan tietoja kansantaloudesta sillä seurauksella, että onnistui saamaan keskuspankin vararikkoon. Guevara halveksi rahaa ja asui silti Havannan äveriämmissä loistokaupunginosissa viettäen luksuselämää köyhien kansalaisten selkänahasta revityillä rahoilla.


Erkki Tuomiojan kirjoituksen mukaan Che Guevara oli toisista tiedoista poiketen kouluttautunut lääkäriksi 1953. Lääkärin koulutus ei ole kuitenkaan pätevöitä taloustieteeseen (viittaan tällä Chen tehtäviin, mainittu aiempana). Lisäksi lääkäreitä sitoo varsin tiukan eettiset säännöt, esimerkiksi pyrkimys suojella ihmiselämää ja tasa-arvoa, eikä lääkäri saa antaa rodun, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman vaikuttaa toimintaansa potilaita kohtaa. Tämä asettaa Chen toiminnan entistä kyseenalaisemmaksi. Mainittakoon, että jo reilusti ennen Chen (mahdollista) valmistumista, vuonna 1947, lääkäriksi sotarikostuomioistuin Nürnbergissä langetti tuomioita ihmisiin kohdistuneista rikoksista. Useimmat tuomituista olivat lääkäreitä.


Che Guevara oli Yhdysvaltain-vastainen kansanmurhaa ihannoivalla tavalla. Hän totesi: "On perustettava kaksi, kolme... monta Vietnamia". Vaikka Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa on syytä kritisoida voimakkaasti, ei Vietnamin sodan ihannoinnissa ole mitään vapautta edistävää. Viittauksillaan Vienamiin sivuutti hän kevyesti sodan siviiliuhrit.


Kuubalaissyntyisen Professori Samuel Farberin arvion mukaan Che Guevara oli Stalinia ihaileva puritaani, joka ei epäröinyt käyttää väkivaltaa toisinajattelijoita vastaan.


Che Guevara ei uskonut yksilönvapauteen, liberalismiin, demokratiaan, sananvapauteen, hän uskoi vain aseelliseen taisteluun - vieläkään ei Kuubassa sallita siviilipalvelusta. Hän vetosi koko maailman "vallankumouksellisiin" ja vaati "pitkää ja julmaa" verenvuodatusta kautta maailman. Elämänkerturinsa mukaan hänen lopullisena tavoitteenaan oli kolmas maailmansota (joka NL:n ja Kiinan tulisi voittaa).


John Lagerbohm ja Vesa Häkkinen kirjoittivat Helsingin Sanomissa 6.10.02: "- Lyhyesti sanottuna hän oli ammattivallankumouksellinen ja häikäilemätön tappaja. Poliittisessa testamentissaan Guevara ylisti "ytimekästä vihaa, joka tekee ihmisestä tehokkaan, väkivaltaisen, valikoivan ja kylmän tappokoneen"".


1997 Che Guevaran haudatessaan Kuuban presidentti Fidel Castro ylisti häntä sanoen "ettei hän koskaan kuole ... Guevara elää edelleen esimerkkinä ja innoituksena kaikille niille, jotka taistelevat oikeudenmukaisemman maailman puolesta".


Jotkut ovat jopa verranneet häntä Etelä-Amerikan ainakin varhaisten kronikoiden mukaan liberaaliin vapaussankariin, Simon Bolivariin. Vertaus on lähinnä iljettävä.

Lähteinä on käytetty mm. Kommunismin mustaa kirjaa, Kommunistisen Työväenpuolue rp:n Che-sivuja, Heli Parkkisen ym. kirjoituksia verkkolehti vapaasana.netissä, MTV3:n uutista Chestä, Yleisradion Multiradion arkistoa (22.5.2003) ja HS:n artikkelia Che Guevarasta 6.10.2002 (kirjoittajina John Lagerbohm ja Vesa Häkkinen).