Perustelkaapas joku viisas minullle nyt se, että miksi lamellihirttä käytetään, jos massiivipuuta on periaatteessa halvempi työstää, koska sitä ei tarvitse sahailla paloiksi, muuta kuin salvostaa vaan ja laittaa paikalleen. Mutta miksi se hirsi sahaillaan paloiksi, puöritellään hieman kappaleita oikean suuntaisiksi ja liitetään sormmiliitoksin ja liimoin taas hirreksi.
Joku jujuhan siinä täytyy olla, koska valmis hirsi sahaillaan paloiksi sen sijaan että se salvostettaisiin sellaisenaan??
Vai haluaako talotehtaat testata liimojensa kestävyyttä satojentuhansien asiakkaidensa kustannuksella??
Miksi lamellia sitten tehdään?
Koe-kaniiniko?
35
11323
Vastaukset
- Jari Hollstèn
Eiköhän ainakin sen takia käytetä lamellihirttä kun se liimataan kahdesta tai kolmesta osasta siten, että puun sydänpuu tulee aina hirren ulkopintaan niin ei sitten halkeile ulospäin. Vääntyminenkin pienenee näin kun tahtovat vääntyä eri suuntiin mutta ovat liimattuja toisiinsa.
Valmistajien mukaan tuo liimakalvo ei estä puun hengittämistä, riippuuko sitten liimatyypistä vai eikö liimata kauttaaltaan, sitä en tiedä.- J.kello
Kyllä lamellihirsi yleensä liimataan kautaaltaan ilmatiiviillä liimasaumalla ,mutta sillä ei olekkaan mitään tekemistä "hengittämisen" kanssa.
Nimittäin tällä "hengittämisellä" tarkoitetaan puun kykyä imeä ja luovuttaa sisäilman kosteutta.
Kun taas tämä ilmanvaihto tapahtuu hirsien saumojen kautta ,niin massiivi- ,kuin lamellihirsilläkin (ei se ilma mene 120mm massiivihirren läpi sen kummemmin ,kuin samankokoisen lamellihirrenkään.).
Lamellihirrellä on etuina:Vähäinen eläminen(vääntyily ja kosteuseläminen) ,suuremmat hirsikoot mahdollista ,vähempi halkeilu sekä sydänpuun parempi sään kestävyys.
- teknikko
Merkittävin tekiä on edullisempi ja paremmin saatavilla oleva raaka-aine. Lamellihirsi on liimattu yhteen vapaasti markkinoilta ostettavista, kuivatuista vakio-sahatavaradimensioista.
Massiivisen, yhdestä puurungosta valmistettavan hirren valmistajalla tulee olla oma puunhankintaorganisaatio ja sellaisen kuivaus on huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa. - uskot tai et
Sitä tehdään kaupallisita ja tuotannollisita paineista johtuen
Kaupalliset paineet tarkoittaa sitä,että tuotetta on helpompi myydä kun siinä ei ole halkeamia se on tasalaatuista ja suoraa.
Sen lisäksi pitkälle teollisesti jalostettu tuote antaa mielikuvaa laadusta ja pitkällisellä harkinnalla tuotetusta tuotteesta.
Toiminnan sivutuote mutta ei ehkä tarkoitus ainakaan julkinen on,että monimutkaisella jalostusprosessilla tuotetulla tuotteella pyritään vähentämään kilpailua koska aloituskynnys kilpailijoilla on suuri johtuen suurista investointikustannuksista.
tuotannolliset paineet on pitkälle samoja.
Eli mutkia oikoen tarkoitus on saada tavarasta parempi hinta. Parantamalla lopputuotteen esteettisiä ja tuotannollisa ominaisuuksia.
Tämä on kaikessa kaupallisessa toiminnassa arkipäivää.- aike erikoista
Mutta hirsitalojen hintahan on huomattavasti pienentynyt kymmenessä vuodessa kun tekniikka niiden salvostamiseen oh kehittynyt.
- isogee
aike erikoista kirjoitti:
Mutta hirsitalojen hintahan on huomattavasti pienentynyt kymmenessä vuodessa kun tekniikka niiden salvostamiseen oh kehittynyt.
Hinta putoaa koska muut kulut ovat niin kovat hirsitalon saamiseksi nykyisten määräysten mukaiseksi lämpötaloudeltaan. Eräät ostajista osaavat nimittäin arvostaa tuon asian oikein ja vaaka kallistuu järkevämpien vaikkakin samanhintaisten vaihtoehtojen puolelle.
- herätys pahvit!!
isogee kirjoitti:
Hinta putoaa koska muut kulut ovat niin kovat hirsitalon saamiseksi nykyisten määräysten mukaiseksi lämpötaloudeltaan. Eräät ostajista osaavat nimittäin arvostaa tuon asian oikein ja vaaka kallistuu järkevämpien vaikkakin samanhintaisten vaihtoehtojen puolelle.
No helkatti jos tehtaan pystyttämän paketin kokonaishinta on huomattavasti pienempi kuin esim. kastellilla, niin miten niin hirsitalon muut kulut on kovemmat? No tietenkin jos ihminen haluaa hirsitalosta jonkun ihme matalaenergisen talon ja laittaa kaikenmaailman nyky aikana, turhia maalämpöpumppuja ja muuta skeidaa, niin saahan talonsa maksamaan maltaita. Mutta jos halvan, kodikkaan, pitkä ikäisen yms. talon haluat, niin hirsitalo on oikea valinta! Jos halvalla haluat asua ja sinulle on ihan sama millainen talosi on (perus kastelli), niin muuta asumaan vaikka perunakellariin maan alle. Siitä saat taloudellisen ratkaisun itsellesi!!
Mutta jos laatua haluat, niin hirsitallo on oikea valinta!!
Minua muutenkin hieman ihmetyttää tämä lämmityskuluilla päänsä vaivaaminen nykyisin kun ilmastokin on lämpenemässä kovaa vauhtia!! Leivinuuni ja hirsitalo on hyvä ja edullinen yhdistelmä!
- että...
No siksi että on hankalaa ja kallista löytää tarpeeksi paksua puuta, josta voisi höylätä esim 230 mm paksuisien massiivihirren. Nyt voidaan kahdesta 150 mm paksusta puusta liimata yksi 230 mm hirsi. Lisäksi lamellihirsi ei vääntyile ja halkeile, kuten massiivihirsi, koska se voidaan liimata siten, että sydänpuu ei jää hirren keskelle. Jos haluttaisiin massiivihirsi, jossa sydänpuu on reunassa, niin tällöin 230 mm hirttä varten pitäisi olla n. 600 mm halkaisijaltaan oleva puu, joita ei Suomessa kasva kovinkaan paljoa.
Eli lamellihirttä tekemällä voidaan tehostaa puun hyötykäyttöä, koska voidaan käyttää ohuempaa tavaraa. Lamellihirsi on laadukasta ja varmasti erinomainen valinta, kun halutaan paksu ja tiivis hirsiseinä. - Rakennusmestari
Lamellihirttä tehdään siksi kun:
- voidaan käyttää valikoimatonta puuta
- jonka ei tarvitse olla järeätä
- halkeilee vähemmän kun se liimataan ohkaisista laudoista yhteen aihioiksi jotka työstetään hirreksi
- kiertyy vähemmän kun höylähirsi,sillä yhteen liimattujen lautojen kiertymistaipumukset kumoavat toisensa
- valmistus on helppoa automaattikoneella
- ei tarvitse käyttää hirsien veistämisen taitavaa työvoimaa,vaan voidaan ottaa töihin kenet vaan
- maksaa enemmän kuin höylähirsi sillä työvaiheita on enempi,mutta miljoonien panostus mainostamiseen takaa menekin
Tässä suurinpiirtein pähkinänkuoressa lamellihirren systeemi. Onhan se steriilin ja luonnottoman näköinen,mutta ei nykyostajat oikeastaan muusta tiedäkkään,joten kaupaksi se menee jättimäisten mainosbudjettien avittamana.
Tulevaisuus näyttää miten liimaukset kestää vuosisatojen saatossa. Ne joko kestää,tai sitten ei. Onko 50-100 vuoden päästä tontilla kasa lautoja,joiden välistä on liimat pois haihtuneet? Joka elää se näkee.
Parhaat ja näyttävimmät talot valmistetaan käsin jo metsässä valituista puista. Ne taatusti kestävät monia satoja vuosia.Siitä on näyttöä. Ongelmana vain alkaa olla todellisten taitajien puute.Pohjanmaalta heitä vielä jonkinverran löytyy,mutta ei kovin kauaa enää sieltäkään.
Nykyinen pullamössösukupolvi ei enää viitsi alkaa työhön,jota tehdään käden taidolla. Kaikki pitää tehdä vaan koneella.
Eikä millään työttömien pikakurssilla tulla vastuulliseksi hirsiammattilaiseksi- Pehku
Rakennusmestari puhuu asiaa. Massiivipelkkahirsirakennukseen tarvitaan melkoinen määrä VANHAA järeää mäntypuuta, jota ei enää niin vain saakaan. Siksi on helpompi tehdä lamellia nuoresta broilerikasvatetusta tehometsätalouden hedelmästä, jonka voi raivata metsästä jopa 40-vuoden iässä. Tuon ikäisessä puussa ei sydänpuuta ole nimeksikään, joten kyllä lamellihirressä sydänpuoli on pinnassa, mutta ei se useinkaan ole kestävää sydänpuuta...
Kyllä mielenkiinnolla odotan tulevia vuosikymmeniä, kuinka liimat siellä kestää. Voi olla kalliita paukkuja tulossa. Muutenkin ihmetyttää mainosmiesten lause lamellihirren "hengittävyysestä". Kuinka se liimasauma saadaan samassa merkityksessä hengittäväksi kuin massiivipuutavara? Onko se sama ihmejuttu kuin lateksimaalien valmistajien selitys, että maali hengittää ulospäin, muttei päästä kosteutta sisäänsä... Goretex-maalikalvo? - perinne
vielä kannattaa ottaa huomioon, että halvalla tavalla saadaan pilattua hirren paras ominaisuus, ajallehan on tyypillistä olla ottamatta huomioon vuosisatojen tietotaitoa. Eli hirren luontainen hygroskooppisuus joutuu vähintään kyseenalaiseksi kun välissä on liimakalvoja. Aika tullee näyttämään mikä vaikutus tällä on, epäilen kuitenkin että emme tule näkemään esimerkiksi kaksisataavuotiasta hyväkuntoista lamellihirsitaloa...
- DI/ tutkija
Lamellihirren keatävyyttä on testattu erilaisin kokein. Kokeissa on asetettu lamellihirrelle vastaavat olosuhteet kuin ilmasto asettaa sille sadassa vuodessa. Hyvin on kestäneet! Kokeita on tehty suomessa ja muuallakin maailmassa.
Olen 100% varma siitä, että lamellihirren liimaukset kestävät ja meidän ei tarvitse odottaa vuosisataa jotta näemme sen kestävyyden.
Lamellihirsi on kovan testauksen ja tuotekehittelyn tulos!
Suosittelen hirsitaloa, koska se on edullinen valmistaa, lämmin, terveellinen, turvallinen ja kodikas ratkaisu. - DI/tutkija
Pehku kirjoitti:
Rakennusmestari puhuu asiaa. Massiivipelkkahirsirakennukseen tarvitaan melkoinen määrä VANHAA järeää mäntypuuta, jota ei enää niin vain saakaan. Siksi on helpompi tehdä lamellia nuoresta broilerikasvatetusta tehometsätalouden hedelmästä, jonka voi raivata metsästä jopa 40-vuoden iässä. Tuon ikäisessä puussa ei sydänpuuta ole nimeksikään, joten kyllä lamellihirressä sydänpuoli on pinnassa, mutta ei se useinkaan ole kestävää sydänpuuta...
Kyllä mielenkiinnolla odotan tulevia vuosikymmeniä, kuinka liimat siellä kestää. Voi olla kalliita paukkuja tulossa. Muutenkin ihmetyttää mainosmiesten lause lamellihirren "hengittävyysestä". Kuinka se liimasauma saadaan samassa merkityksessä hengittäväksi kuin massiivipuutavara? Onko se sama ihmejuttu kuin lateksimaalien valmistajien selitys, että maali hengittää ulospäin, muttei päästä kosteutta sisäänsä... Goretex-maalikalvo?Lamellihirsihän hengittää liimasauman lävitsekin siis "vaakatasossa". Mutta ei se hengitä ihan massiivipuun tavoin tietenkään, jos vaakatasosta puhutaan, koska liima on liimaa; vaikkakin se on tutkittua, kehitettyä ja hengittävääkin!! Mutta lamellihirsinen kehikko ja hirsi yleensäkin hengittää "pystysuunnassa" ihan samalla tavalla kuin massiivinenkin ja hirsikehikon pellavaeristetyistä raoista kosteus poistuu ja hengittävyys toimii.
Maalejen hengittävyydestä en osaa sanoa, mutta koviahan ne lupailee. Punamultamaali on paras ratkaisu hirsitaloon ja ylkeensäkin, koska se ainakin hengittää. Tämä meeleista johtuva hengittävyysongelmahan koskee ihan samalla tavalla puurunkoisia talojakin, jotka eivät hengitä sisällekään päin johtuen tapeteista ja sisäpuiolen maalauksista. Hirsitalo hengittää ainakin isälle päin, toisin kun puurunkoinen! - DI/tutkija
perinne kirjoitti:
vielä kannattaa ottaa huomioon, että halvalla tavalla saadaan pilattua hirren paras ominaisuus, ajallehan on tyypillistä olla ottamatta huomioon vuosisatojen tietotaitoa. Eli hirren luontainen hygroskooppisuus joutuu vähintään kyseenalaiseksi kun välissä on liimakalvoja. Aika tullee näyttämään mikä vaikutus tällä on, epäilen kuitenkin että emme tule näkemään esimerkiksi kaksisataavuotiasta hyväkuntoista lamellihirsitaloa...
Testeissä on ositettu se, että lamellihirsi kestää vuosisatoja. Ota huomioon kehikon jännite ja paino, joka auttaa liimaa jos se sattuisi heikkenemään. sekä ne liitostavat joilla lamelli liitetään!!
- Skeptikko
DI/ tutkija kirjoitti:
Lamellihirren keatävyyttä on testattu erilaisin kokein. Kokeissa on asetettu lamellihirrelle vastaavat olosuhteet kuin ilmasto asettaa sille sadassa vuodessa. Hyvin on kestäneet! Kokeita on tehty suomessa ja muuallakin maailmassa.
Olen 100% varma siitä, että lamellihirren liimaukset kestävät ja meidän ei tarvitse odottaa vuosisataa jotta näemme sen kestävyyden.
Lamellihirsi on kovan testauksen ja tuotekehittelyn tulos!
Suosittelen hirsitaloa, koska se on edullinen valmistaa, lämmin, terveellinen, turvallinen ja kodikas ratkaisu....kyseessä olla jonkinsortin mainos, ikävä kyllä sellaiselta hieman haiskahtaa... Onhan se kautta maailman tiedetty ja koettu, että kliiniset olosuhteet laboratoriossa eivät koskaan täysin vastaa oikean luonnon olosuhteita vuodenaikoineen, aurinkoineen, talosta sisäpuolelta tulevine lämpöineen, ym. muuttujineen. Jos kerran asiasta tiedät, kerro ihmeessä kuinka sitä lamellihirttä on tutkittu? Kantani voin muuttaa, jos on faktat edessä ja tilanne niin vaatii.
Näistä tuotetesteistä tulee joskus mieleen se kuuluisa Ikean nojatuloin vemputuslaite, jossa numerot juoksee koko ajan, ja silti tuoli vaihtuu määräajoin... - Dogtor
Skeptikko kirjoitti:
...kyseessä olla jonkinsortin mainos, ikävä kyllä sellaiselta hieman haiskahtaa... Onhan se kautta maailman tiedetty ja koettu, että kliiniset olosuhteet laboratoriossa eivät koskaan täysin vastaa oikean luonnon olosuhteita vuodenaikoineen, aurinkoineen, talosta sisäpuolelta tulevine lämpöineen, ym. muuttujineen. Jos kerran asiasta tiedät, kerro ihmeessä kuinka sitä lamellihirttä on tutkittu? Kantani voin muuttaa, jos on faktat edessä ja tilanne niin vaatii.
Näistä tuotetesteistä tulee joskus mieleen se kuuluisa Ikean nojatuloin vemputuslaite, jossa numerot juoksee koko ajan, ja silti tuoli vaihtuu määräajoin...Hoitoon mars, olet vainoharhainen! Sinuna kyseenalaistaisin ennemmin sitä omaa kerrotaloyksiötä tai Älvsby-taloa:)))
- mutta nykyisin
metsistä ei samantasoista laatuhirttä meinaa enää löytyä kuin 100 vuotta sitten. Nykyinen metsänhoito on tehostanut puun kasvunopeutta ja siten puu on nykyisin kevyempää ja huonommin kestävää kuin kitumalla kasvanut harsintametsistä valikoitu hirsi.
- pysy höylähirressä
DI/tutkija kirjoitti:
Lamellihirsihän hengittää liimasauman lävitsekin siis "vaakatasossa". Mutta ei se hengitä ihan massiivipuun tavoin tietenkään, jos vaakatasosta puhutaan, koska liima on liimaa; vaikkakin se on tutkittua, kehitettyä ja hengittävääkin!! Mutta lamellihirsinen kehikko ja hirsi yleensäkin hengittää "pystysuunnassa" ihan samalla tavalla kuin massiivinenkin ja hirsikehikon pellavaeristetyistä raoista kosteus poistuu ja hengittävyys toimii.
Maalejen hengittävyydestä en osaa sanoa, mutta koviahan ne lupailee. Punamultamaali on paras ratkaisu hirsitaloon ja ylkeensäkin, koska se ainakin hengittää. Tämä meeleista johtuva hengittävyysongelmahan koskee ihan samalla tavalla puurunkoisia talojakin, jotka eivät hengitä sisällekään päin johtuen tapeteista ja sisäpuiolen maalauksista. Hirsitalo hengittää ainakin isälle päin, toisin kun puurunkoinen!se pysyy hienosahatussa laudassa.
- Nimetön
pysy höylähirressä kirjoitti:
se pysyy hienosahatussa laudassa.
Sillä se on senverran aidompaa ja krösöösempää.....
- Nimetön
Nimetön kirjoitti:
Sillä se on senverran aidompaa ja krösöösempää.....
Krösööses seinäs....
- kakkaa
DI/ tutkija kirjoitti:
Lamellihirren keatävyyttä on testattu erilaisin kokein. Kokeissa on asetettu lamellihirrelle vastaavat olosuhteet kuin ilmasto asettaa sille sadassa vuodessa. Hyvin on kestäneet! Kokeita on tehty suomessa ja muuallakin maailmassa.
Olen 100% varma siitä, että lamellihirren liimaukset kestävät ja meidän ei tarvitse odottaa vuosisataa jotta näemme sen kestävyyden.
Lamellihirsi on kovan testauksen ja tuotekehittelyn tulos!
Suosittelen hirsitaloa, koska se on edullinen valmistaa, lämmin, terveellinen, turvallinen ja kodikas ratkaisu.Äläs puhu kakkaa. Jos olet sataprosenttisen varma tuosta kestävyydestä niin voisit varmaan antaa 100 prosenttisen takuun 100 vuodeksi kaikille lamellihirsiliimauksille.
Ei anna tehtaat etkä varmaan anna sinäkään. Eli siis palataan taaksepäin ja sanotaan,että noin 50 vuoden päästä tulevaisuudessa tiedetään enemmän.
Jos pörssi seisoo siellä missä suu loksuttaa niin anna yhteystietosi niin lähetän sulle dataa reklamaatioista ja voidaan alkaa puhumaan 100 prosenttisten takauksien realisoinneista.
Suosittelen DI/tutkijallekin puhetta pienemmällä kohinalla kunnes kokemus korvaa mielipiteet. - perinne
DI/tutkija kirjoitti:
Testeissä on ositettu se, että lamellihirsi kestää vuosisatoja. Ota huomioon kehikon jännite ja paino, joka auttaa liimaa jos se sattuisi heikkenemään. sekä ne liitostavat joilla lamelli liitetään!!
Joko vastasit väärään ketjuun tai nimimerkkisi vahvasti harhaanjohtava....
Jos joskus olet vähänkään lukenut rakennustekniikkaa, ymmärtänet mitä tarkoitin. Jossain toisaalla esittämäsi käsitys pystysuuntaisesta siirtymästä saumoihin kuulostaa vähintäänkin epäilyttävältä. Kosteus tiivistyy pintaan (tässä tapauksessa liimankerroksen) eikä suinkaan harhaile etsimässä saumoja puuaineessa. Tuuletusraoissa ym. toki näin käykin mutta että puun sisällä....
Liimatun puun mekaanista kestävyyttä en toki arvostellutkaan, sehän tunnetaan jo paremmin. Ei tosin aivan tällaisissa olosuhteissa, vaikka laboratoriotutkimuksilla voidaankin asiaa jollain tarkkuudella simuloida. Tunnet varmaan esimerkiksi tapauksen "piilosokkeli". Tämäkin testattiin tarkoin ennenkuin julkaistiin ohjeellisena esim. RT-kortissa. Nyt aikaa on kulunut vasta parikymmentä vuotta ja rakenne on jo täysin hyljätty ongelmallisena.... - J.kello
kakkaa kirjoitti:
Äläs puhu kakkaa. Jos olet sataprosenttisen varma tuosta kestävyydestä niin voisit varmaan antaa 100 prosenttisen takuun 100 vuodeksi kaikille lamellihirsiliimauksille.
Ei anna tehtaat etkä varmaan anna sinäkään. Eli siis palataan taaksepäin ja sanotaan,että noin 50 vuoden päästä tulevaisuudessa tiedetään enemmän.
Jos pörssi seisoo siellä missä suu loksuttaa niin anna yhteystietosi niin lähetän sulle dataa reklamaatioista ja voidaan alkaa puhumaan 100 prosenttisten takauksien realisoinneista.
Suosittelen DI/tutkijallekin puhetta pienemmällä kohinalla kunnes kokemus korvaa mielipiteet.Mutta jos tällä periaatteella eletään ,niin eikö luolassa asuminen olisi paras vaihtoehto. Kyllä ne esi-isät tiesi;-)
Tottakait rakentaminen ja asuminen kehittyy ,niinkuin on tehnyt aina ja jos kehitystä pelkää ,niin on parempi polkea paikallaan. ei toki sekään aina ole pahasta ,vaikkei viekkään mihinkään.
Ja kun aletaan puhumaan sadoista vuosista ,niin voin kertoa sulle ,että olen nähnyt paljon hyviä vanhoja hirsirakennuksia ja myös huonoja ja lahonneita sellaisia ,joten sadan vuoden takuuta tulet tuskin saamaan minkäänlaisesta rakennuksesta. - kakkaa
J.kello kirjoitti:
Mutta jos tällä periaatteella eletään ,niin eikö luolassa asuminen olisi paras vaihtoehto. Kyllä ne esi-isät tiesi;-)
Tottakait rakentaminen ja asuminen kehittyy ,niinkuin on tehnyt aina ja jos kehitystä pelkää ,niin on parempi polkea paikallaan. ei toki sekään aina ole pahasta ,vaikkei viekkään mihinkään.
Ja kun aletaan puhumaan sadoista vuosista ,niin voin kertoa sulle ,että olen nähnyt paljon hyviä vanhoja hirsirakennuksia ja myös huonoja ja lahonneita sellaisia ,joten sadan vuoden takuuta tulet tuskin saamaan minkäänlaisesta rakennuksesta.Joo tottakai kehitys kehittyy ja menee eteenpäin. Asia mitä ei aina muisteta kysellä tai vaatia onko kehityksen suuntaa parempaan vai johonkin muuhun suuntaan? Yleinen luulo on monella, että kaikki uusi on vanhaa parempaa.
Aika moni on saanut maistaa katkeraa lääkettä huomatessaan ettei aina ole.
Itse asunnon ostajana miettisin hyvin tarkkaan miten toteuttaisin elämäni suurimman kaupan ja sitoumuksen. Monelle asunnon ostaminen on sitä.
Eli ostanko tutun ja turvallisen käytännössä hyväksi havaitun vai jonkun muun?
Sata vuotta on pitkä aika ja siinä ajassa ehtii tapahtua monenlaista paljon taloja puretaan ennenkuin se ikä tulee täyteen osa ns.elinkaaren vuoksi osa muista syistä.
Mutta perinteisillä menetelmillä ja hyvällä suunittelulla ja huolellisella työllä hirsitalo kestää ajan hammasta noin 300-400 vuotta.
Lamelli hirrestä ei ole yhtä pitkää käytännön kokemusta joten loput on vaan arvostuskysymyksiä eli luotanko historiaan ja käytännön kokemuksiin vai modernin tekniikan kaupallisvaikutteisiin saavutuksiin ja lupauksiin.
Molemmat voi olla yhtä luotettavia mutta vain toinen on todistanut toimivuutensä käytännössä. - J.kello
kakkaa kirjoitti:
Joo tottakai kehitys kehittyy ja menee eteenpäin. Asia mitä ei aina muisteta kysellä tai vaatia onko kehityksen suuntaa parempaan vai johonkin muuhun suuntaan? Yleinen luulo on monella, että kaikki uusi on vanhaa parempaa.
Aika moni on saanut maistaa katkeraa lääkettä huomatessaan ettei aina ole.
Itse asunnon ostajana miettisin hyvin tarkkaan miten toteuttaisin elämäni suurimman kaupan ja sitoumuksen. Monelle asunnon ostaminen on sitä.
Eli ostanko tutun ja turvallisen käytännössä hyväksi havaitun vai jonkun muun?
Sata vuotta on pitkä aika ja siinä ajassa ehtii tapahtua monenlaista paljon taloja puretaan ennenkuin se ikä tulee täyteen osa ns.elinkaaren vuoksi osa muista syistä.
Mutta perinteisillä menetelmillä ja hyvällä suunittelulla ja huolellisella työllä hirsitalo kestää ajan hammasta noin 300-400 vuotta.
Lamelli hirrestä ei ole yhtä pitkää käytännön kokemusta joten loput on vaan arvostuskysymyksiä eli luotanko historiaan ja käytännön kokemuksiin vai modernin tekniikan kaupallisvaikutteisiin saavutuksiin ja lupauksiin.
Molemmat voi olla yhtä luotettavia mutta vain toinen on todistanut toimivuutensä käytännössä.Jokainen tekee itse valintansa.
toinen haluaa perinteistä ja toinen uutta ,mutta kyllä lamellihirsi on jo ottanut paikkansa hirsirakentamisessa ja todistanut olevansa todella varteenotettava vaihtoehto.
Otetaan nyt esimerkisi vaikka 220mm:n vahvuinen höylähirsi.
Kutistuminen/eläminen tällaisella lamellihirrellä n.0-2mm ,ja massiivihirrellä (jos sitä jostain saisi)0-7mm.tarkoittaa sitä että nurkat takuulla vuotaa ,jos ei mummun villasukilla tukita.
Halkeamat lamellihirrellä 0-2mm leveitä ,kun massiivihirrellä 0-15mm (jos halkeama varauksessa ,ei hirret istu päällekkäin hyvin.)Ja näitä halkeamia on yhtälailla vanhoissa käsin veistetyissä hirsirakennuksissa ,kuin teollisesti valmistetuissakin.
Virheet /laho-oksaisuus lamellihirrellä vähäistä ,koska pintapuu ,jossa nämä virheet esiintyy on hirren sisässä ,kun taas isossa massiivihirressä aika yleisiä.
Säänkestävyys lamellihirrellä parempi ,kuin massiivihirrellä ,koska siinä käytetään hirren ulkopinnalla sydänpuuta ,jossa sijaitsee puun luontaiset suoja-aineet.
Tossa nyt joitain syitä miksi valita lamellihirsi ,mutta jos sitä pelkää ,millainen se talo on 200 vuoden päästä ,niin suosittelen muurattua tiilitaloa.
Pitkää ikää sinullekkin ;-) - kakkaa
J.kello kirjoitti:
Jokainen tekee itse valintansa.
toinen haluaa perinteistä ja toinen uutta ,mutta kyllä lamellihirsi on jo ottanut paikkansa hirsirakentamisessa ja todistanut olevansa todella varteenotettava vaihtoehto.
Otetaan nyt esimerkisi vaikka 220mm:n vahvuinen höylähirsi.
Kutistuminen/eläminen tällaisella lamellihirrellä n.0-2mm ,ja massiivihirrellä (jos sitä jostain saisi)0-7mm.tarkoittaa sitä että nurkat takuulla vuotaa ,jos ei mummun villasukilla tukita.
Halkeamat lamellihirrellä 0-2mm leveitä ,kun massiivihirrellä 0-15mm (jos halkeama varauksessa ,ei hirret istu päällekkäin hyvin.)Ja näitä halkeamia on yhtälailla vanhoissa käsin veistetyissä hirsirakennuksissa ,kuin teollisesti valmistetuissakin.
Virheet /laho-oksaisuus lamellihirrellä vähäistä ,koska pintapuu ,jossa nämä virheet esiintyy on hirren sisässä ,kun taas isossa massiivihirressä aika yleisiä.
Säänkestävyys lamellihirrellä parempi ,kuin massiivihirrellä ,koska siinä käytetään hirren ulkopinnalla sydänpuuta ,jossa sijaitsee puun luontaiset suoja-aineet.
Tossa nyt joitain syitä miksi valita lamellihirsi ,mutta jos sitä pelkää ,millainen se talo on 200 vuoden päästä ,niin suosittelen muurattua tiilitaloa.
Pitkää ikää sinullekkin ;-)Insinööri viisautta,moniin nuo taulukot varmaan tekee vaikutuksen.
Enpä ole nähnyt vielä puu-pohjaista hirttä joka ei eläisi,eli siinä se vuotaa lamelli kun joku muukin.Tosin asialla ei ole merkitystä koska se voidaan ottaa huomioon pystytysvaiheessa tai myöhemmin jos salvosrakenne sallii jälkitiivistyksen. Nuo luulot kaikkivoipaisuudesta voi joskus tehdä senkin ,että jälkikorjauset on vaikeita.esim. liian pienien toleranssien käytöstä Yleinen ilmiö rakentamisessa muutenkin.
Seinähirren säänkestävyydellä ei ole merkitystä koska hyvin suunitellun talon seiniin ei kohdistu rasitusta. Ja jos tuo 300-400 vuotta ei riitä seinälle niin hyvä lamellille kun laittaa paremmaksi. Siis olettaen,että liimat pitää.
Pinta-halkeamat on mielestäni tärkein valtti lamellille ja varmaan pääsyy miksi sitä on hyvä markkinoida. Halkeamat on ainakin esteettinen ongelma massiivihirrelle monet ei sitä sulata.
Jos nyt tosissaan halutaan talolle pitkää ikää niin tuskin se tiilikään autuas on.Kaheistä siporexeistä ja muista sössöistä ei ole pitkää käytännön kokemusta niistäkään. Poltetusta on mutta juuri olen ollut työmaalla talossa jossa on 1860 luvulla muuratut seinät. Pystyssä ovat ja suorassa mutta kovin on rutto syönyt ja korjauksia tehdään säännöllisesti.
En siis tarvi tiili tai lamelli taloa koska tavallinen hirsi on vallan mainio vieläkin. - J.kello
kakkaa kirjoitti:
Insinööri viisautta,moniin nuo taulukot varmaan tekee vaikutuksen.
Enpä ole nähnyt vielä puu-pohjaista hirttä joka ei eläisi,eli siinä se vuotaa lamelli kun joku muukin.Tosin asialla ei ole merkitystä koska se voidaan ottaa huomioon pystytysvaiheessa tai myöhemmin jos salvosrakenne sallii jälkitiivistyksen. Nuo luulot kaikkivoipaisuudesta voi joskus tehdä senkin ,että jälkikorjauset on vaikeita.esim. liian pienien toleranssien käytöstä Yleinen ilmiö rakentamisessa muutenkin.
Seinähirren säänkestävyydellä ei ole merkitystä koska hyvin suunitellun talon seiniin ei kohdistu rasitusta. Ja jos tuo 300-400 vuotta ei riitä seinälle niin hyvä lamellille kun laittaa paremmaksi. Siis olettaen,että liimat pitää.
Pinta-halkeamat on mielestäni tärkein valtti lamellille ja varmaan pääsyy miksi sitä on hyvä markkinoida. Halkeamat on ainakin esteettinen ongelma massiivihirrelle monet ei sitä sulata.
Jos nyt tosissaan halutaan talolle pitkää ikää niin tuskin se tiilikään autuas on.Kaheistä siporexeistä ja muista sössöistä ei ole pitkää käytännön kokemusta niistäkään. Poltetusta on mutta juuri olen ollut työmaalla talossa jossa on 1860 luvulla muuratut seinät. Pystyssä ovat ja suorassa mutta kovin on rutto syönyt ja korjauksia tehdään säännöllisesti.
En siis tarvi tiili tai lamelli taloa koska tavallinen hirsi on vallan mainio vieläkin.Ja en muuten ole insinööri. Muuten vain on kokemusta hirsirakentamisesta 13vuotiaasta lähtien.
Mutta älkäämme näistä ala väittelemään ,sillä niinmonta kuin on asiantuntijaa ,on myös yhtämonta mielipidettä ,osa enemmän oikeassa ja osa vähemmän.
Missään nimessä en väitä että massiivihirsi ei ole hyvä ratkaisu ,sillä itsekkin asun massiivihirsitalossa ,mutta niin kauan kuin toisin todistetaan ,ei lamellihirttäkään voi huonoksi vaihtoehdoksi sanoa.
Olkoon tämä minun osaltani tässä. Aamen:) - ikuinen ole
J.kello kirjoitti:
Jokainen tekee itse valintansa.
toinen haluaa perinteistä ja toinen uutta ,mutta kyllä lamellihirsi on jo ottanut paikkansa hirsirakentamisessa ja todistanut olevansa todella varteenotettava vaihtoehto.
Otetaan nyt esimerkisi vaikka 220mm:n vahvuinen höylähirsi.
Kutistuminen/eläminen tällaisella lamellihirrellä n.0-2mm ,ja massiivihirrellä (jos sitä jostain saisi)0-7mm.tarkoittaa sitä että nurkat takuulla vuotaa ,jos ei mummun villasukilla tukita.
Halkeamat lamellihirrellä 0-2mm leveitä ,kun massiivihirrellä 0-15mm (jos halkeama varauksessa ,ei hirret istu päällekkäin hyvin.)Ja näitä halkeamia on yhtälailla vanhoissa käsin veistetyissä hirsirakennuksissa ,kuin teollisesti valmistetuissakin.
Virheet /laho-oksaisuus lamellihirrellä vähäistä ,koska pintapuu ,jossa nämä virheet esiintyy on hirren sisässä ,kun taas isossa massiivihirressä aika yleisiä.
Säänkestävyys lamellihirrellä parempi ,kuin massiivihirrellä ,koska siinä käytetään hirren ulkopinnalla sydänpuuta ,jossa sijaitsee puun luontaiset suoja-aineet.
Tossa nyt joitain syitä miksi valita lamellihirsi ,mutta jos sitä pelkää ,millainen se talo on 200 vuoden päästä ,niin suosittelen muurattua tiilitaloa.
Pitkää ikää sinullekkin ;-)puuosia siinäkin, joten siinä on sen talon heikoin lenkki
- et taida itsekkään olla oik...
perinne kirjoitti:
Joko vastasit väärään ketjuun tai nimimerkkisi vahvasti harhaanjohtava....
Jos joskus olet vähänkään lukenut rakennustekniikkaa, ymmärtänet mitä tarkoitin. Jossain toisaalla esittämäsi käsitys pystysuuntaisesta siirtymästä saumoihin kuulostaa vähintäänkin epäilyttävältä. Kosteus tiivistyy pintaan (tässä tapauksessa liimankerroksen) eikä suinkaan harhaile etsimässä saumoja puuaineessa. Tuuletusraoissa ym. toki näin käykin mutta että puun sisällä....
Liimatun puun mekaanista kestävyyttä en toki arvostellutkaan, sehän tunnetaan jo paremmin. Ei tosin aivan tällaisissa olosuhteissa, vaikka laboratoriotutkimuksilla voidaankin asiaa jollain tarkkuudella simuloida. Tunnet varmaan esimerkiksi tapauksen "piilosokkeli". Tämäkin testattiin tarkoin ennenkuin julkaistiin ohjeellisena esim. RT-kortissa. Nyt aikaa on kulunut vasta parikymmentä vuotta ja rakenne on jo täysin hyljätty ongelmallisena....Liimasauma on tutkitusti kestävin kohta puussa (olen itse tehnyt satoja kokeita). Epäilet täällä että liimalamellihirret eivät tule kestämään aikojen saatossa, jos näin olisi, olisi tilanne todella huolestuttava myös muussa rakentamisessa. Sillä rakentamisen ammattilaisena varmaan tiedät että lähes kaikessa rakentamisessa käytetään tukirakenteina liimapuuta. Joko vähän suuremmista lamelleista tehtyjä tai sitten vanerista tehtyjä.
Ja sen sanon että vaneri on kyllä jo aikavanha keksintö ja mitä luulet paljonko vaneriin on käytetty liimoja. Ja hyvinhän ne liimat ovat kestäneet.
Mieti asiasi ennen kun alat viisastelemaan. - Puuproffa
Skeptikko kirjoitti:
...kyseessä olla jonkinsortin mainos, ikävä kyllä sellaiselta hieman haiskahtaa... Onhan se kautta maailman tiedetty ja koettu, että kliiniset olosuhteet laboratoriossa eivät koskaan täysin vastaa oikean luonnon olosuhteita vuodenaikoineen, aurinkoineen, talosta sisäpuolelta tulevine lämpöineen, ym. muuttujineen. Jos kerran asiasta tiedät, kerro ihmeessä kuinka sitä lamellihirttä on tutkittu? Kantani voin muuttaa, jos on faktat edessä ja tilanne niin vaatii.
Näistä tuotetesteistä tulee joskus mieleen se kuuluisa Ikean nojatuloin vemputuslaite, jossa numerot juoksee koko ajan, ja silti tuoli vaihtuu määräajoin...Lopettakaa jo ei tämä puunliimaaminen ole mikään 2000-luvulla keksitty juttu, eikä ainoastaan hirsiteollisuutta koskeva asia. Nykyään kaikki puurakentaminen perustuu liimattuunpuupalkkinn tms.
- Jussi
Ketjussa puhutaan lamellihirren liimojen kestävyydestä. Niistähän ei kokemuksia ole vielä kovin pitkältä ajalta.
Vastaavaa tekniikkaa käytetään liimapuupalkeissa. Niitä lienee tehty jo ainakin 30 vuoden ajan, ehkä kauemminkin. Palkit ovat paljon kovemman rasituksen (kuormittavat voimat) kuin lamellihirsi. Toisaalta lamellihirsi joutuu ehkä kovemmalle rasitukselle sään suhteen kuin palkit.
Käytetäänkö palkeissa samoja liimoja kuin lamellihirsissä? Vai onko lamelliliimat kevyempää kamaa?
Mitä kokemuksia on liimapuupalkkien kestävyydestä?
Oman 20 vuotta vanhan omakotitaloni terasseilla on 3 melko järeää liimapuupalkkia kannattamassa talon kattotuoleja. Pisin on 12 metrinen. Sateellehan ne ei ole alttiina, mutta välillä pakkien pinnasta tippuu ilmasta tiivistynyttä kosteutta tai tuiskulumen sulamisvesiä. Toistaiseksi ei palkkien liimauksissa näy rakoja.
Nyt olis kesämökkiprojekti aluillaan. Ykkös vaihtoehtoina hankkia jostain vanha perinteinen hirsikehikko ja siirtää se rantatontille. Toisena tehdä uusi kehikko pelkasta sisäpinnat käsipelissä piiluttaen. Mammuttihirttäkin katselin. Siistiähän se on ja varmaan lämminkin, mutta liian steriiliä ja teollisen näköistä meidän makuumme. Lamellien liimaus on kans jotenkin epäilyttävä juttu, joten se taitaa karsiutua vaihtoehdoista.
Tietääkö kukaan valmistajia, jotka tekevät omien piirustusten mukaan hirsikehikkoja, joihin ainakin sisäpintaan saisi piilupinnan?
Miten yleensä tuo ulkopinnan piilutus: olisko parempi jättää sahapinnalle vai tarttuuko puna- tai keltamulta veistopintaan?
Tästäkin olen kuullut eriäviä mielipiteitä. Joku sanoo, että sahapinnassa punamulta pysyy paremmin. Toinen, että kirveenisku sulkee puun huokoset ja se kestää paremmin säätä.
Aikoinaan luin artikkelin egyptinparruista, joita viedään Egypttiin tellinkirakenteiksi. Ne veistetään, koska veistopinta antaa paremman kestävyyden. Tää tieto puoltais veistopintaa hirteen, mutta miten lie maalien pysyminen...- löytyy
Tuossa muutama, google/yritystele löytää kymmeniä muita myös muualta suomesta.
http://koti.japo.fi/~rmatti/
http://www.pohjolanhonka.fi/
http://koti.japo.fi/~ejs/
http://personal.inet.fi/yritys/huvilaveistamo_martti_ta kanen/
http://www.green-life.fi/suomi/esittely.htm - tenjossss
todennäköisesti kaikki valmistajat jotka ylipäänsä piiluavat tekevät kyllä piirustusten mukaan kerran käsityöstä on kyse.
Hirsitaloa maalatessa kannattaa muistaa ,että koko maalaus on silkkaa estetiikka. Eli hirsitalo kestää kyllä jos se on oikein suuniteltu (Leveät räystäät korkea perustus hyvät tuuletukset jne.)
Ja silloin tuo pinnoitus on täysin makuasia. samoin tuo piiluaminen.
Alunperin piiluamisen tarkoitus oli juuri nimenomaan tuo huokosten sulkeminen mainitsemistasi syistä nykyään lähinnä kansallisromantiikkaa.
Punamaali pysyy molemmissa. Piilu-ja hienosahatussa
- Rakentaja
No siksi kun tätä massiivi puuta alkaa pikkuhiljaa olla hankala saada kotimaasta.
Vaikkapa HH 220x270 aihiota. Kyllä kai tuolta naapurinpuoleta löytyy, mutta taitaa olla valmiikis kyllästettyjä ja yksi hyvä etukin ei tarvi valoja pimeällä kun tuote hohtaa valmiina...
Kyllä noita lamelli juttuja on tehty jo pitemmälti ja ei inakaa vielä ole vastaan tullut että lamelli olisi pettänyt liimauksista. JOs tiedät että on ilmoittele ihmeessä.- Heh
Ilmoitelkaahan kun lamellin liimauksia alkaa jossakin paukkua ihan oikeasti! Vittu teitä luulotautiasia: ennemmin olisin holissani elementti-ladon seinien sisuksista, tai kun ostaisin talon joltakin "tee se itse insinööriltä":))!!! HOOOHHOIJJAAA!!
NYT PÄIVÄUNILLE OMAAN HIRSITALOON:)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen päivä päivältä vain varmempi siitä että rakastan sinua
Onhan se tällä tuntemisen asteella jokseenkin outoa, mutta olen outo ja tunne on tunne. 😊931438Verovähennysten poisto syö veronkevennykset pieni- ja keskituloisilta
Kokoomuslaiset ja perussuomalaiset kansanedustajat jakavat kilvan postauksia, jossa kerrotaan miten kaikkien työssäkäyvi1841400Hei rakas mies. Olisi yksi kysymys, mielellään rehellinen vastaus edes täällä..
Mitä sinä minusta haluat?761175- 901125
- 81985
- 83979
- 39952
Kelloniemeltä harvinaisen lapsellista käytöstä valtuustossa
Olipa harvinaisen ala-arvoinen esitys kelloniemeltä valtuustossa. Alkoi Nivalaa oikein matkimalla matkimaan siteeratessa66905Satonen Kelaan, on paras mies ?
Kukaan ei ole tehnyt enemmän Kelalle asiakkaita kuin Satonen kokoomuksineen, näin ollen täyttänee paikan edellytykset v78888Korjaamo Kiesifix
Hei. Kävin viime viikolla tuolla korjaamolla, siistiä oli mutta yksi asia jäi mieleen!Joitakin jätkiä istui ja katseli/5841