Pitäisikö ihmisten sitten arvostaa enemmän Islaminuskoa ja ryhtyä muslimeiksi? Olemme suomessa, ja kirkotkin kuuluvat siihen.
mitäs pitäisi?
36
1988
Vastaukset
- Nitski
Oletko kotoisin 1800-luvulta?
Suomessa vallitsee uskonnonvapaus, joten ei ole mitään erityistä uskontoa, jota "pitäisi" arvostaa enemmän tai vähemmän.
Kirkon ja valtion erotus kyllä johtaisi siihen, että myös uskonnottomilla olisi uskonnonvapaus.
Oikeastaan pitäisi puhua vakaumuksenvapaudesta.- ovat jo erillään
Olleet jo vuosikymmeniä meillä. Ruotsi, Norja ja Tanska tulevat vähän jälkijunassa tässä suhteessa, Suomessa kirkko on erittäin itsenäinen suhteessa valtioon.
- Nitski
ovat jo erillään kirjoitti:
Olleet jo vuosikymmeniä meillä. Ruotsi, Norja ja Tanska tulevat vähän jälkijunassa tässä suhteessa, Suomessa kirkko on erittäin itsenäinen suhteessa valtioon.
Tarkista vähän tietojasi.
- arvostavat
Toiset kuitenkin arvostavat sitä mitä suomessa on ollut ja on nyt. Kirkotkin ovat kauniita, nähtävyyksinäkin.
- ja miksei?
Nitski kirjoitti:
Tarkista vähän tietojasi.
Kaikki asiat ei kaikkia edes kiinnosta.
- vai mitä
arvostavat kirjoitti:
Toiset kuitenkin arvostavat sitä mitä suomessa on ollut ja on nyt. Kirkotkin ovat kauniita, nähtävyyksinäkin.
Vai hajoavatko kirkkorakennukset sinun mielestäsi silloin jos valtio ja kirkko erotetaan toisistaan?
- vai mitä
ja miksei? kirjoitti:
Kaikki asiat ei kaikkia edes kiinnosta.
Muuten täytyy pysyä hiljaa ettei oma typeryys vahvistu muiden silmissä. Vanha sanonta joka pitää paikkansa.
- Jug Tug Pug
ovat jo erillään kirjoitti:
Olleet jo vuosikymmeniä meillä. Ruotsi, Norja ja Tanska tulevat vähän jälkijunassa tässä suhteessa, Suomessa kirkko on erittäin itsenäinen suhteessa valtioon.
Jumalan valtuuttamasta esivallasta tuli kirkko ja valtio 1869, sitä ennen erillistä kirkkoa ei ollut eikä ollut erillistä valtiotakaan. Joten tuota vuosilukua ei voi pitää valtion ja kirkon erona vaan paremminkin valtiokirkon syntyhetkenä.
Presidentti on lahkolainen ja punapää. - Atte Ateisti
ovat jo erillään kirjoitti:
Olleet jo vuosikymmeniä meillä. Ruotsi, Norja ja Tanska tulevat vähän jälkijunassa tässä suhteessa, Suomessa kirkko on erittäin itsenäinen suhteessa valtioon.
Ehkä niin voikin sanoa. Sen sijaan on arveluttavaa, miten vähän valtio on itsenäinen kirkosta.
- luterilaisuus
Luterilaisuuden ei pitäisi olla lainsäädännössä itsestäänselvyys. Vuosikymmenten ajan kirkon itse teettämät gallupit ovat osoittaneet, että suomalaisten enemmistö ei ole uskomustensa puolesta ole luterilaisia tai edes kristittyjä.
Toinen asia tietenkin on, kokevatko ihmiset itsensä *identiteetiltään* luterilaisiksi. "Ainakaan en ole muslimi, hindu tai minkään sortin New Age-hörhö." Tai: "Luonteessani lienee monia 'luterilaisia' piirteitä." Molempiin lausahduksiin itsekin voisin yhtyä, vaikka olen ateisti. Voihan hyvin olla, että minussa on luonteenpiirteitä jotka nähdään "kansallisina" ja joskus nimenomaan luterilaisen kulttuurihistorian tuotoksina.
Kirkon intresseissä on rinnastaa luterilainen kulttuuritausta ja henkilökohtainen vakaumus, koska se tuo tiettyjä lainsäädännöllisiä etuoikeuksia. Uskonnonvapauslakiin on kirjattu, että uskonnonvapaus ei tarkoita vain yksilön oikeutta valita vakaumustaan. Se tarkoittaa myös yksilön osallisuutta kulttuurinsa uskonnolliseen traditioon. Tämä kohta paljastaa tärkeän lähtökohdan joka heijastuu muualla lainsäädännössä. Tuo lähtökohta suoraan sanoen on: vaikka suomalaiset eivät *vakaumuksensa* puolesta juurikaan ole kristittyjä eivätkä osallistu kristilliseen toimintaan, voidaan *traditioon* vedoten saada lain turvin ihmiset sekä oletusarvoisesti kirkon jäseniksi että osallistumaan uskonnonharjoittamiseen kansalaisvelvollisuutena.
Onko kauhean käsittämätöntä että tällainen lähtökohta herättää närää monissa uskonnottissa ja eräissä muissa kirkkoon kuulumattomissa tahoissa. - tosi-uskova
Kristityt eroavat kirkosta. Kirkkoon jäävät huorat ja riivatut ja murhamiehet.
- toiset jäävät
Kaikki eivät eroa muutaman rikoksia tehneen tai synnistä rangaistuksensa saavan kirkonsedän takia. Monet haluavat kuitenkin käydä siinä kirkossa joka on heitä lähimpänä. Kuten joulukirkossa.
- Minäkin olen suomalainen
Miten ihmeessä kirkot kuuluvat Suomeen ? "Kristus" saapui Suomeen ulkomaalaisten vainolaisten väkisin tuomana ja todelliset suomalaiset tuolloin vuodattivat verensä (näin "pyhä" isänmaa sai verikasteen kun kirkkomaat peittyivät suomalaisten hurmeesta).
Kirkko on enemmänkin väkivallan, pakottamisen (ja myös puupäisyyden) symboli - suomalaisuuden irvikuva siis.
Ihmisten pitää arvostaa yhtä paljon muslimeja, kristittyjä, wiccoja ja uskonnottomia ! Tähän samanarvoisuuteen ei kuulu yhden uskontokunnan oikeus kerätä veroja ja puuttua valtionhallintoon.
Oletko Sinä saanut valita aidosti vapaasti aatesuuntasi ? Vai pitääkö jokainen suomalainen mielestäsi ensin pakottaa uskomaan Jumalaan, emmekö olekaan vapaa kansa ?
Jos oikeutat kristittyjen käyttämät keinot, niin ei varmasti ole oikeustajusi ulkopuolella se, että muslimit hyökkäävät Suomeen, hajoittavat kirkot, teurastavat hangoittelijat ja keräävät tähän toimintaan tarvitsemat rahat suomalaisilta. Tämän jälkeenhän Suomi olisi islamilainen maa ja Sinä olisit tyytyväinen kun asiat on näin kivasti kun ne moskeijat on sitten niin kauniita rakennuksia ? - FrankBlack
... mustavalkoinen ihminen? Ei kukaan eroa kirkosta ja liity sitten johonkin toiseen uskontoon. Ei siinä synny jotain tyhjiötä joka pitäisi täyttää. Eli miksi vaihtaa yksi hömppä toiseen?
- Atte Ateisti
On täällä ollut moskeijoitakin 1800-luvulta.
- Jori Mäntysalo
Uskon sentään suomalaisuuteen enemmän kuuluvan ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Oikeastaan ihmisoikeudet ovatkin "maassa maan tavalla" -periaatteen vastakohta: enemmistö ei saa määrätä vähemmistöä miten huvittaa.
Suomalaisuus, kuten mikä tahansa laaja abstrakti käsite, ei ole triviaalisti määriteltävissä. Siihen kuuluvat kirkot, mutta myös jääkiekko-ottelut, heinäladot, sauna, sibelius, moni muu asia. Heinäladot katoavat paalauskoneiden ja traktoreiden tieltä, mutta ei suomalaisuus häviä vaan muuttaa muotoaan. Ei suomalaisuus ole kiinni mistään yksittäisestä asiasta.
Oikeastaan päinvastoin. Vain muuttuva kulttuuri elää, ja yritys sementoida kulttuuri johonkin kuvitteelliseen ihannetilaan on yritys tuhota kulttuuria.- Eija_Moilanen
Toi sinun kirjoitus oli ihan hyvä, ja minä en ota tähän kantaa siinä mielessä, että olisin erimieltä. Mutta saako vähemmistä määrätä enemmistöä niin kuin huvittaa? Mietin vain ihan siitä kulmasta, että äänestetään, sillä kuuluuhan sekin suomalaisuuteen. Jollainlaillahan noita päätöksiä kuitenkin pitää tehdä.
Tuo ihmisoikeuden kunnioittaminen saa paremman mittakaavan, jos vertailuksi otetaan vaikka Saudi-Arabia. Suomessa ei ole öljyrikkauksia, ja kuitenkin terveyden huolto pelaa melko hyvin ja ihmisistä pyritään pitämään huolta (leikkauksista huolimatta). Minulla on sellainen mielikuva, että Saudi-Arabiassa lapsikuolleisuus taitaa mennä ohi jopa Irakin, vai olikohan se imeväiskuolleisuus. Tämä vain siinä mielessä, että terveydenhoito lapsille on ensimmäinen edellytys ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Kuuluuhan suomalaisuuteen myös neuvolat ja äitiyspakkaukset.
Muuten arvostan, sitä, jos joku huomaa karkeita kirjoitusvirheitä minun viesteissäni, niin viestittää siitä. Yritän saada kirjoitustaitoni yleiskielen tasolle ja kirjoittaa kieliopillisestikin oikein. Minulla on jonkin tyyppistä lukihäiriötä ainakin kielten opettajani mielestä. Pitäisi ensisyksynä kirjoittaa äidinkieli ja siksi ajattelin, jos kuitenkin kirjoittelisin vielä täällä netissä niin saisin harjoitusta. - Nasse
Eija_Moilanen kirjoitti:
Toi sinun kirjoitus oli ihan hyvä, ja minä en ota tähän kantaa siinä mielessä, että olisin erimieltä. Mutta saako vähemmistä määrätä enemmistöä niin kuin huvittaa? Mietin vain ihan siitä kulmasta, että äänestetään, sillä kuuluuhan sekin suomalaisuuteen. Jollainlaillahan noita päätöksiä kuitenkin pitää tehdä.
Tuo ihmisoikeuden kunnioittaminen saa paremman mittakaavan, jos vertailuksi otetaan vaikka Saudi-Arabia. Suomessa ei ole öljyrikkauksia, ja kuitenkin terveyden huolto pelaa melko hyvin ja ihmisistä pyritään pitämään huolta (leikkauksista huolimatta). Minulla on sellainen mielikuva, että Saudi-Arabiassa lapsikuolleisuus taitaa mennä ohi jopa Irakin, vai olikohan se imeväiskuolleisuus. Tämä vain siinä mielessä, että terveydenhoito lapsille on ensimmäinen edellytys ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Kuuluuhan suomalaisuuteen myös neuvolat ja äitiyspakkaukset.
Muuten arvostan, sitä, jos joku huomaa karkeita kirjoitusvirheitä minun viesteissäni, niin viestittää siitä. Yritän saada kirjoitustaitoni yleiskielen tasolle ja kirjoittaa kieliopillisestikin oikein. Minulla on jonkin tyyppistä lukihäiriötä ainakin kielten opettajani mielestä. Pitäisi ensisyksynä kirjoittaa äidinkieli ja siksi ajattelin, jos kuitenkin kirjoittelisin vielä täällä netissä niin saisin harjoitusta.etupäässä ajattelemattomuusvirheisiin.
- halutaankin
Eija_Moilanen kirjoitti:
Toi sinun kirjoitus oli ihan hyvä, ja minä en ota tähän kantaa siinä mielessä, että olisin erimieltä. Mutta saako vähemmistä määrätä enemmistöä niin kuin huvittaa? Mietin vain ihan siitä kulmasta, että äänestetään, sillä kuuluuhan sekin suomalaisuuteen. Jollainlaillahan noita päätöksiä kuitenkin pitää tehdä.
Tuo ihmisoikeuden kunnioittaminen saa paremman mittakaavan, jos vertailuksi otetaan vaikka Saudi-Arabia. Suomessa ei ole öljyrikkauksia, ja kuitenkin terveyden huolto pelaa melko hyvin ja ihmisistä pyritään pitämään huolta (leikkauksista huolimatta). Minulla on sellainen mielikuva, että Saudi-Arabiassa lapsikuolleisuus taitaa mennä ohi jopa Irakin, vai olikohan se imeväiskuolleisuus. Tämä vain siinä mielessä, että terveydenhoito lapsille on ensimmäinen edellytys ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Kuuluuhan suomalaisuuteen myös neuvolat ja äitiyspakkaukset.
Muuten arvostan, sitä, jos joku huomaa karkeita kirjoitusvirheitä minun viesteissäni, niin viestittää siitä. Yritän saada kirjoitustaitoni yleiskielen tasolle ja kirjoittaa kieliopillisestikin oikein. Minulla on jonkin tyyppistä lukihäiriötä ainakin kielten opettajani mielestä. Pitäisi ensisyksynä kirjoittaa äidinkieli ja siksi ajattelin, jos kuitenkin kirjoittelisin vielä täällä netissä niin saisin harjoitusta.Se on ihan totta, että asioista pitää päättää demokraattisesti. Mutta en kyllä ymmärrä miten vähemmistö sanelisi mielivaltaisesti enemmistön asioita, jos yksinkertaisesti esitetään että uskontokunnan pitäisi määräytyä aktiivisuuden osoituksen eikä passivisuuden osoituksen perusteella. Tällaisenkin järjestelmän pitäisi jyrkästi suosia luterilaista kirkkoa, mikäli sen sanan substanssi tai edes palvelut herättävät selvää vastakaikua kansassa. Vuosittain postiluukusta tuleva pankkisiirtolomake ei karkota jäseniä muistakaan järjestöistä, jos niiden jäsenet ovat itselleen kunnolla perustelleet jäsenyytensä syyt. Samalla tavoin ei pitäisi olla mitään ongelmia siirtää kristillinen sanoma seuraavalle sukupolvelle, jos asia on tärkeä vanhemmille. Niinpä tehtävä pitäisi hoitua kirkon ja sen jäsenkunnan välisenä yhteistyyönä, tarvitsematta yhteiskuntaa ja koululaitoksen yms. tarjoilemaa pakkopullaa.
Vähemmistön mielivaltaa ei ole, jos yksinkertaisesti toivotaan että (kaikki) uskontokunnat seisoisivat tasavertaisesti omilla jaloillaan. - Eija_Moilanen
halutaankin kirjoitti:
Se on ihan totta, että asioista pitää päättää demokraattisesti. Mutta en kyllä ymmärrä miten vähemmistö sanelisi mielivaltaisesti enemmistön asioita, jos yksinkertaisesti esitetään että uskontokunnan pitäisi määräytyä aktiivisuuden osoituksen eikä passivisuuden osoituksen perusteella. Tällaisenkin järjestelmän pitäisi jyrkästi suosia luterilaista kirkkoa, mikäli sen sanan substanssi tai edes palvelut herättävät selvää vastakaikua kansassa. Vuosittain postiluukusta tuleva pankkisiirtolomake ei karkota jäseniä muistakaan järjestöistä, jos niiden jäsenet ovat itselleen kunnolla perustelleet jäsenyytensä syyt. Samalla tavoin ei pitäisi olla mitään ongelmia siirtää kristillinen sanoma seuraavalle sukupolvelle, jos asia on tärkeä vanhemmille. Niinpä tehtävä pitäisi hoitua kirkon ja sen jäsenkunnan välisenä yhteistyyönä, tarvitsematta yhteiskuntaa ja koululaitoksen yms. tarjoilemaa pakkopullaa.
Vähemmistön mielivaltaa ei ole, jos yksinkertaisesti toivotaan että (kaikki) uskontokunnat seisoisivat tasavertaisesti omilla jaloillaan.edelliseen viestiini. Mutta otan kantaa viestiisi myöhemmin.
Tarkistin siis omia väittämiäni ja tässä vertailua Irakin, Suomen ja Saudien lapsikuolleisuuden välillä. Jännä vaan kun muistelen jokin vuosi sitten lukeneeni samasta lähteestä ihan muuta. Mutta todisteiden puutteessa pidetään minun muistiani syyllisenä. (hymy)
Nyt kirjoituksissani voi olla virheitä, sillä yritän olla nopea, kun pitää hakea tyttö pois uimahallista.
Poiminnot
-----------------------------------------------
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/fi.html
Saudi-Arabia
total: 13.24 deaths/1,000 live births male: 15.19 deaths/1,000 live births female: 11.18 deaths/1,000 live births (2005 est.)
Irak
total: 50.25 deaths/1,000 live births male: 56.06 deaths/1,000 live births female: 44.14 deaths/1,000 live births (2005 est.)
Suomi
total: 3.57 deaths/1,000 live births
male: 3.89 deaths/1,000 live births
female: 3.24 deaths/1,000 live births (2005 est.) - Eija_Moilanen
halutaankin kirjoitti:
Se on ihan totta, että asioista pitää päättää demokraattisesti. Mutta en kyllä ymmärrä miten vähemmistö sanelisi mielivaltaisesti enemmistön asioita, jos yksinkertaisesti esitetään että uskontokunnan pitäisi määräytyä aktiivisuuden osoituksen eikä passivisuuden osoituksen perusteella. Tällaisenkin järjestelmän pitäisi jyrkästi suosia luterilaista kirkkoa, mikäli sen sanan substanssi tai edes palvelut herättävät selvää vastakaikua kansassa. Vuosittain postiluukusta tuleva pankkisiirtolomake ei karkota jäseniä muistakaan järjestöistä, jos niiden jäsenet ovat itselleen kunnolla perustelleet jäsenyytensä syyt. Samalla tavoin ei pitäisi olla mitään ongelmia siirtää kristillinen sanoma seuraavalle sukupolvelle, jos asia on tärkeä vanhemmille. Niinpä tehtävä pitäisi hoitua kirkon ja sen jäsenkunnan välisenä yhteistyyönä, tarvitsematta yhteiskuntaa ja koululaitoksen yms. tarjoilemaa pakkopullaa.
Vähemmistön mielivaltaa ei ole, jos yksinkertaisesti toivotaan että (kaikki) uskontokunnat seisoisivat tasavertaisesti omilla jaloillaan.Ensin kiitän asiallisesta viestistä.
En todellakaan pohtinut asioita tuosta kulmasta, pohdin enemmänkin yleisemmällä tasolla.
Mutta ottaen huomioon, millä sivulla kirjoitamme on luonnollista nähdä se juuri tuosta kulmasta.
Mielestäni aktiivisuuden voi osoittaa myös sillä tavoin, että äänestää jaloillaan, siis eroaa kirkosta. (olen nähnyt sitä melkoisen paljon) Mielestäni kaikki mihin me suomalaiset kuulumme on osa tätä yhteiskuntaa.
En kyllä tajua tiedä, miksi jonkin järjestelmän pitäisi suosia Luterilaista kirkkoa, mutta taitaisi tulla melko kalliiksi jos valtio ja kirkko keräisivät veronsa erikseen ja luopuisivat yhteistyöstä silloin kun se kohdistuu kirkonjäseniin.
Vähemmistön mielivaltaa ei ole se, että he toivovat, että kaikki kirkkokunnat seisoisivat omilla jaloillaan. Mielestäni kirkon ja valtion on hyvä olla erillisiä, mutta vähemmistön mielivallaksi voisi kyllä kutsua sitä, jos tällä perusteella aletaan päättämään minun lapseni uskonnon opetuksesta tai muusta vastaavasta. Mielestäni koululaitoksen on huomioitava oppilaiden taustaa ja tätä kautta pyrkiä eri järjestelyin yksilölliseen opetukseen, joka tukee tätä kyseistä lasta yhteistyössä heidän vanhempiensa kanssa. Nämä rahat kyllä palautuvat yhteiskunnalle, jos opettajat ja vanhemmat onnistuvat päämäärässään.
Henkilökohtaisesti olen erimieltä monissa päätöksissä joita kirkossa on tehty puhumattakaan mielipide eroista joita minulla on jonkun uskonnon opettajan, papin tai jopa piispan kanssa. Mutta nämä ei estä minua näkemästä niitä hyväpuolia joita kirkossa on. Toisaalta monta kertaa olen hyvin kriittinenkin kirkkoa kohtaan, mutta täällä netissä korostan sen hyviä puolia enemmän, koska mielestäni keskustelu täällä on kovin yksipuolista. - mutta
Eija_Moilanen kirjoitti:
Ensin kiitän asiallisesta viestistä.
En todellakaan pohtinut asioita tuosta kulmasta, pohdin enemmänkin yleisemmällä tasolla.
Mutta ottaen huomioon, millä sivulla kirjoitamme on luonnollista nähdä se juuri tuosta kulmasta.
Mielestäni aktiivisuuden voi osoittaa myös sillä tavoin, että äänestää jaloillaan, siis eroaa kirkosta. (olen nähnyt sitä melkoisen paljon) Mielestäni kaikki mihin me suomalaiset kuulumme on osa tätä yhteiskuntaa.
En kyllä tajua tiedä, miksi jonkin järjestelmän pitäisi suosia Luterilaista kirkkoa, mutta taitaisi tulla melko kalliiksi jos valtio ja kirkko keräisivät veronsa erikseen ja luopuisivat yhteistyöstä silloin kun se kohdistuu kirkonjäseniin.
Vähemmistön mielivaltaa ei ole se, että he toivovat, että kaikki kirkkokunnat seisoisivat omilla jaloillaan. Mielestäni kirkon ja valtion on hyvä olla erillisiä, mutta vähemmistön mielivallaksi voisi kyllä kutsua sitä, jos tällä perusteella aletaan päättämään minun lapseni uskonnon opetuksesta tai muusta vastaavasta. Mielestäni koululaitoksen on huomioitava oppilaiden taustaa ja tätä kautta pyrkiä eri järjestelyin yksilölliseen opetukseen, joka tukee tätä kyseistä lasta yhteistyössä heidän vanhempiensa kanssa. Nämä rahat kyllä palautuvat yhteiskunnalle, jos opettajat ja vanhemmat onnistuvat päämäärässään.
Henkilökohtaisesti olen erimieltä monissa päätöksissä joita kirkossa on tehty puhumattakaan mielipide eroista joita minulla on jonkun uskonnon opettajan, papin tai jopa piispan kanssa. Mutta nämä ei estä minua näkemästä niitä hyväpuolia joita kirkossa on. Toisaalta monta kertaa olen hyvin kriittinenkin kirkkoa kohtaan, mutta täällä netissä korostan sen hyviä puolia enemmän, koska mielestäni keskustelu täällä on kovin yksipuolista.Olen jonkin verran selaillut kirkon oman tutkimuskeskuksen nelivuotiskatsauksia yms. jotka sisältävät kirkon omia tutkimuksia ja arvioita suomalaisten uskomuksista ja kirkon jäsenmäärän kehityksestä eri aikoina. Minusta niistä on nähtävissä, että suomalaiset eivät ole pitkään aikaan olleet kristittyjä ja että nimenomaan erilaiset "hidasteet" vaikuttavat dramaattisesti tuohon "jaloilla äänestämiseen" (papin puhuttelut, henkilökohtainen käynti seurakunnan kansliassa ja muu eroamiseen liittyvä byrokratia, kirkkoon kuuluvien suosiminen hautausmaksuissa, jne.). Eikä tutkimuksia tarvitse aina edes tulkita, koska usein nämä johtopäätöksen jopa todetaan dokumenteissa ihan suoraan.
Tämän vuoksi ei suinkaan ole sattumaa, että lähtökohtana pidetään kirkkoon oletusarvoista kuulumista, josta jäsenyydestä on mahdollista erota mikäli "kipukynnys" kasvaa riittävän suureksi. Aika ilmeistä tietenkin on, että uskonnottomat ja toisaalta monet lahkolaiset pitävät tällaista käytäntöä kaksinaamaisena.
Kouluopetus. Olisi todellakin mielenkiintoista tietää, miten vanhemmat gallupien mukaan suhtautuisivat tunnustuksellisen opetuksen jättämiseen opetussuunnitelman ulkopuolelle -- kodin itsensä hoidettavaksi jos siltä tuntuu. (En ole ainakaan törmännyt tätä käsittelevään kyselytutkimukseen.) Varmana en pitäisi sitä, että edustat asiassasi enemmistöä. Valtaosassa länsimaitahan yhteiskunnan asettamiin kansalaisvelvollisuuksiin nimenomaan ei haluta liittää mitään ideologista asennekasvatusta. Ja valtaosa suomalaisista ei ole henkilökohtaiselta vakaumukseltaan kristittyjä. Voi toki olla että monet vanhemmat suhtautuvat epäkristillisyyteensä hieman anteeksipyytävästi: "Vaikka minä olen aika kehno kristitty, annetaan nyt ainakin muksulle 'mahdollisuus'. Minä tuota kasvatusta en kuitenkaan ole pätevä antamaan." Kyllähän valtaosa suomalaisista varmaan kuitenkin lukee itsensä kulttuuritaustaltaan kristityksi, sitä en kiistä. - Nassen
mutta kirjoitti:
Olen jonkin verran selaillut kirkon oman tutkimuskeskuksen nelivuotiskatsauksia yms. jotka sisältävät kirkon omia tutkimuksia ja arvioita suomalaisten uskomuksista ja kirkon jäsenmäärän kehityksestä eri aikoina. Minusta niistä on nähtävissä, että suomalaiset eivät ole pitkään aikaan olleet kristittyjä ja että nimenomaan erilaiset "hidasteet" vaikuttavat dramaattisesti tuohon "jaloilla äänestämiseen" (papin puhuttelut, henkilökohtainen käynti seurakunnan kansliassa ja muu eroamiseen liittyvä byrokratia, kirkkoon kuuluvien suosiminen hautausmaksuissa, jne.). Eikä tutkimuksia tarvitse aina edes tulkita, koska usein nämä johtopäätöksen jopa todetaan dokumenteissa ihan suoraan.
Tämän vuoksi ei suinkaan ole sattumaa, että lähtökohtana pidetään kirkkoon oletusarvoista kuulumista, josta jäsenyydestä on mahdollista erota mikäli "kipukynnys" kasvaa riittävän suureksi. Aika ilmeistä tietenkin on, että uskonnottomat ja toisaalta monet lahkolaiset pitävät tällaista käytäntöä kaksinaamaisena.
Kouluopetus. Olisi todellakin mielenkiintoista tietää, miten vanhemmat gallupien mukaan suhtautuisivat tunnustuksellisen opetuksen jättämiseen opetussuunnitelman ulkopuolelle -- kodin itsensä hoidettavaksi jos siltä tuntuu. (En ole ainakaan törmännyt tätä käsittelevään kyselytutkimukseen.) Varmana en pitäisi sitä, että edustat asiassasi enemmistöä. Valtaosassa länsimaitahan yhteiskunnan asettamiin kansalaisvelvollisuuksiin nimenomaan ei haluta liittää mitään ideologista asennekasvatusta. Ja valtaosa suomalaisista ei ole henkilökohtaiselta vakaumukseltaan kristittyjä. Voi toki olla että monet vanhemmat suhtautuvat epäkristillisyyteensä hieman anteeksipyytävästi: "Vaikka minä olen aika kehno kristitty, annetaan nyt ainakin muksulle 'mahdollisuus'. Minä tuota kasvatusta en kuitenkaan ole pätevä antamaan." Kyllähän valtaosa suomalaisista varmaan kuitenkin lukee itsensä kulttuuritaustaltaan kristityksi, sitä en kiistä."Kouluopetus. Olisi todellakin mielenkiintoista tietää, miten vanhemmat gallupien mukaan suhtautuisivat tunnustuksellisen opetuksen jättämiseen opetussuunnitelman ulkopuolelle -- kodin itsensä hoidettavaksi jos siltä tuntuu."
Sehä ei ole enää aikoihin ollut tunnustuksellista. Ongelma kaiketi nykyisin on että kaikki eivät lakia kunnioita ja että opetus painottuu kristinuskoon ja ev.lut-lahkoon.
Parempi olisi käsitellä uskonnolliset asiat vaikka historian yhteydessä tai muiden yhteiskunnallisten joukossa.
Antaisi lahkojen ominen rahoineen (pl. yhteisövero) hoitaa halukkaille "opetus" - Eija_Moilanen
mutta kirjoitti:
Olen jonkin verran selaillut kirkon oman tutkimuskeskuksen nelivuotiskatsauksia yms. jotka sisältävät kirkon omia tutkimuksia ja arvioita suomalaisten uskomuksista ja kirkon jäsenmäärän kehityksestä eri aikoina. Minusta niistä on nähtävissä, että suomalaiset eivät ole pitkään aikaan olleet kristittyjä ja että nimenomaan erilaiset "hidasteet" vaikuttavat dramaattisesti tuohon "jaloilla äänestämiseen" (papin puhuttelut, henkilökohtainen käynti seurakunnan kansliassa ja muu eroamiseen liittyvä byrokratia, kirkkoon kuuluvien suosiminen hautausmaksuissa, jne.). Eikä tutkimuksia tarvitse aina edes tulkita, koska usein nämä johtopäätöksen jopa todetaan dokumenteissa ihan suoraan.
Tämän vuoksi ei suinkaan ole sattumaa, että lähtökohtana pidetään kirkkoon oletusarvoista kuulumista, josta jäsenyydestä on mahdollista erota mikäli "kipukynnys" kasvaa riittävän suureksi. Aika ilmeistä tietenkin on, että uskonnottomat ja toisaalta monet lahkolaiset pitävät tällaista käytäntöä kaksinaamaisena.
Kouluopetus. Olisi todellakin mielenkiintoista tietää, miten vanhemmat gallupien mukaan suhtautuisivat tunnustuksellisen opetuksen jättämiseen opetussuunnitelman ulkopuolelle -- kodin itsensä hoidettavaksi jos siltä tuntuu. (En ole ainakaan törmännyt tätä käsittelevään kyselytutkimukseen.) Varmana en pitäisi sitä, että edustat asiassasi enemmistöä. Valtaosassa länsimaitahan yhteiskunnan asettamiin kansalaisvelvollisuuksiin nimenomaan ei haluta liittää mitään ideologista asennekasvatusta. Ja valtaosa suomalaisista ei ole henkilökohtaiselta vakaumukseltaan kristittyjä. Voi toki olla että monet vanhemmat suhtautuvat epäkristillisyyteensä hieman anteeksipyytävästi: "Vaikka minä olen aika kehno kristitty, annetaan nyt ainakin muksulle 'mahdollisuus'. Minä tuota kasvatusta en kuitenkaan ole pätevä antamaan." Kyllähän valtaosa suomalaisista varmaan kuitenkin lukee itsensä kulttuuritaustaltaan kristityksi, sitä en kiistä.Olen pikkaisen ymmälläni sinun kirjoituksestasi, ja laitan tähän varmuuden vuoksi linkin uuteen uskonnonvapauslakiin. Kun kurkkaat neljänteen kohtaan, niin siellä kerrotaan millä keinoin voi erota kirkosta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453?search[kohdista]=koko&search[all]=&search[any]=koulujen uskonnon opetus&search[phrase]=&search[without]=&search[type]=tekstihaku
Lisäksi koulussa ei opeteta tunnustuksellista uskontoa. Itse olen käynyt yhden lukiokurssin ja poikani kirjoitti pääaineenaan uskonto ja biologia. Minulla on 4 lasta, joiden uskonnonopetuksesta ja koulunkäynnistä nyt jotain tiedän. (Ikä haarukka seitsemästä kahteenkymmeneenviiteen.)
Esimerkiksi lukion uskonto kirjoissa kerrotaan ensin yleisesti kristinuskosta ja maailman uskonnoista ja sitten yksityiskohtaisemmin esim. luterilaisuudesta ym, ja juutalaisuudesta jne.
Alakoulussa uskonnon opetus on ensin muiden huomioon ottamista ja kristillisten arvojen opettamista. Lisäksi opetetaan raamatun kertomuksia. Itse panin ilolla merkille sen, että uskonto tunnilla opetettiin esimerkiksi tämä että alkukertomukset ovat useammasta lähteestä eli luomiskertomuskin on kahdesta eri lähteestä jo neljännellä luokalla.
Ps. Käyttäisitkö jotain määrättyä nimimerkkiä, niin silloin on helpompi tunnistaa henkilöt joiden kanssa on keskustelut ja ei vahingossa toista itseään kirjoittaen samasta asiasta useamman kerran. - Elli
Eija_Moilanen kirjoitti:
Olen pikkaisen ymmälläni sinun kirjoituksestasi, ja laitan tähän varmuuden vuoksi linkin uuteen uskonnonvapauslakiin. Kun kurkkaat neljänteen kohtaan, niin siellä kerrotaan millä keinoin voi erota kirkosta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453?search[kohdista]=koko&search[all]=&search[any]=koulujen uskonnon opetus&search[phrase]=&search[without]=&search[type]=tekstihaku
Lisäksi koulussa ei opeteta tunnustuksellista uskontoa. Itse olen käynyt yhden lukiokurssin ja poikani kirjoitti pääaineenaan uskonto ja biologia. Minulla on 4 lasta, joiden uskonnonopetuksesta ja koulunkäynnistä nyt jotain tiedän. (Ikä haarukka seitsemästä kahteenkymmeneenviiteen.)
Esimerkiksi lukion uskonto kirjoissa kerrotaan ensin yleisesti kristinuskosta ja maailman uskonnoista ja sitten yksityiskohtaisemmin esim. luterilaisuudesta ym, ja juutalaisuudesta jne.
Alakoulussa uskonnon opetus on ensin muiden huomioon ottamista ja kristillisten arvojen opettamista. Lisäksi opetetaan raamatun kertomuksia. Itse panin ilolla merkille sen, että uskonto tunnilla opetettiin esimerkiksi tämä että alkukertomukset ovat useammasta lähteestä eli luomiskertomuskin on kahdesta eri lähteestä jo neljännellä luokalla.
Ps. Käyttäisitkö jotain määrättyä nimimerkkiä, niin silloin on helpompi tunnistaa henkilöt joiden kanssa on keskustelut ja ei vahingossa toista itseään kirjoittaen samasta asiasta useamman kerran.jos koulussa edes uskontotunnit ovat tunnustuksellisuudesta vapaita.
Ei ole montaa vuotta, kun lapseni kävi ala-astetta, ja kun opettaja oli uskis, niin ei Jeesus millään suostunut pysymään pelkästään uskontotunneilla. Ruokatunneilla siunautettiin ruoka Jeesuksella, ja seksuaalikasvatus aloitettiin 'Jumala on luonut isälle ja äidille..." - Eija_Moilanen
Elli kirjoitti:
jos koulussa edes uskontotunnit ovat tunnustuksellisuudesta vapaita.
Ei ole montaa vuotta, kun lapseni kävi ala-astetta, ja kun opettaja oli uskis, niin ei Jeesus millään suostunut pysymään pelkästään uskontotunneilla. Ruokatunneilla siunautettiin ruoka Jeesuksella, ja seksuaalikasvatus aloitettiin 'Jumala on luonut isälle ja äidille..."Minunkin lapseni ovat oppineet siunaamaan ruokansa kerhossa, perhepäivähoidossa, eskarissa, ja koulussa, mutta ei kotona. Mutta iltarukouksen he ovat oppineet kotona.
Joskus pyhäpäivänä kun kaikki olemme yhdessä koolla niin siunaamme ruokamme tyttäreni toiveesta ja hänen isommat veljensä kyllä kestävät sen vaikka toinen heistä on ateisti.
Erillaisista elämännäkemyksistä kyllä selviää hengissä. Meillä se on merkinnyt monien korvakuulokkeiden hommaamista ja selkeän rajan vetämistä siinä, että sinä ymmärrät sen noin ja minä ymmärrän tämän näin ja tämän kanssa meidän on opittava elämään. - emuu
Eija_Moilanen kirjoitti:
Olen pikkaisen ymmälläni sinun kirjoituksestasi, ja laitan tähän varmuuden vuoksi linkin uuteen uskonnonvapauslakiin. Kun kurkkaat neljänteen kohtaan, niin siellä kerrotaan millä keinoin voi erota kirkosta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453?search[kohdista]=koko&search[all]=&search[any]=koulujen uskonnon opetus&search[phrase]=&search[without]=&search[type]=tekstihaku
Lisäksi koulussa ei opeteta tunnustuksellista uskontoa. Itse olen käynyt yhden lukiokurssin ja poikani kirjoitti pääaineenaan uskonto ja biologia. Minulla on 4 lasta, joiden uskonnonopetuksesta ja koulunkäynnistä nyt jotain tiedän. (Ikä haarukka seitsemästä kahteenkymmeneenviiteen.)
Esimerkiksi lukion uskonto kirjoissa kerrotaan ensin yleisesti kristinuskosta ja maailman uskonnoista ja sitten yksityiskohtaisemmin esim. luterilaisuudesta ym, ja juutalaisuudesta jne.
Alakoulussa uskonnon opetus on ensin muiden huomioon ottamista ja kristillisten arvojen opettamista. Lisäksi opetetaan raamatun kertomuksia. Itse panin ilolla merkille sen, että uskonto tunnilla opetettiin esimerkiksi tämä että alkukertomukset ovat useammasta lähteestä eli luomiskertomuskin on kahdesta eri lähteestä jo neljännellä luokalla.
Ps. Käyttäisitkö jotain määrättyä nimimerkkiä, niin silloin on helpompi tunnistaa henkilöt joiden kanssa on keskustelut ja ei vahingossa toista itseään kirjoittaen samasta asiasta useamman kerran.Moi, otan pyynnöstäsi käyttöön nimimerkin Emuu.
Toki tiedän ettei kirkosta eroamiseen enää liity papin puhuttelua jos siiheen viittaat linkin antamisella. Tarkoitin nimenomaan, että kirkon tutkimuskeskus melko avoimesti toteaa että papin puhuttelusta luopuminen kiihdytti pysyvästi kirkosta eroamista. Todennee seuraavassa nelivuotiskatsauksessaan myös, että kirjeitse eroaminen ja hautausmaksujen tasavertaisuus aiheuttivat entistä suuremman pysyvän muutoksen eroamisessa. Ja juuri tätä kritisoin kirkon asenteessa. Tällaisille hidasteille ei ole koskaan ollut oikein muuta perustetta kuin juuri hidasteena toiminen. Esim. hautaustoimen aiheuttamat kulut katetaan osuudella yhteisöverosta, ja tuosta osuudesta jää vielä monta kymmentä miljoonaa muuhunkin käyttöön. Joten ei uuden lain edellyttämien tasavertaisten hautausmaksujen pitäisi oikeasti kenenkään piispan oikeustajua koetella. Päinvastoin.
Kouluopetuksesta (vielä). Kuten moni on huomauttanut, kyllä ala-asteella ja päiväkodissa itse asiassa edellytetään monenlaista uskonnonharjoittamista vaikkeivät uskontotunnit rukouksella alakaan. On totta, että uskonnonopetukseen sisältyy paljon melko puolueetonta uskonnonhistoriaa (mikä minustakin yleissivistykseen kuuluu) ja yleispätevää eettistä pohdiskelua. Muita uskontojakin käsitellään onneksi kohtuullisen paljon. Ja vaikka ala-asteella suositaan luterilaista oppia (mielestäni voidaan kyllä edelleen sanoa luterilaisuutta jossain määrin tyrkytettävän), lukiossa ja yläasteella sentään saatetaan jo kelpuuttaa muiden uskontojen tai lahkojen edustajia vierailemaan uskontotunnilla.
Lienenkö sitten herkkänahkainen, kun näen nykyisenkin uskonnonopetuksen kovasti luterilaisuutta suosivana. Aika paljon kuitenkin Raamattua luetaan ja sen opetuksia pohditaan. Tämän katsotaan kuuluvan oman yhteisön uskonnolliseen traditioon tutustumiseksi. Minusta taustalla on kyllä pelko, että jos ei Raamattua kansalaisvelvollisuutena luettaisi, valtaosa oppilaista ei tulisi siihen koskaan tutustuneeksi senkään vertaa kuin nyt.
Esko Heimonen - Nasse
Eija_Moilanen kirjoitti:
Minunkin lapseni ovat oppineet siunaamaan ruokansa kerhossa, perhepäivähoidossa, eskarissa, ja koulussa, mutta ei kotona. Mutta iltarukouksen he ovat oppineet kotona.
Joskus pyhäpäivänä kun kaikki olemme yhdessä koolla niin siunaamme ruokamme tyttäreni toiveesta ja hänen isommat veljensä kyllä kestävät sen vaikka toinen heistä on ateisti.
Erillaisista elämännäkemyksistä kyllä selviää hengissä. Meillä se on merkinnyt monien korvakuulokkeiden hommaamista ja selkeän rajan vetämistä siinä, että sinä ymmärrät sen noin ja minä ymmärrän tämän näin ja tämän kanssa meidän on opittava elämään.miksi viattomia sivullisia, vaikka sisarusta vahvempi psyyke sen kestääkin, pitää moisella rääkätä?
Kyseessähän ei ole kehitysvamma jolle ihminen ei voi mitään, vaan hihhuloituminen. - Eija_Moilanen
emuu kirjoitti:
Moi, otan pyynnöstäsi käyttöön nimimerkin Emuu.
Toki tiedän ettei kirkosta eroamiseen enää liity papin puhuttelua jos siiheen viittaat linkin antamisella. Tarkoitin nimenomaan, että kirkon tutkimuskeskus melko avoimesti toteaa että papin puhuttelusta luopuminen kiihdytti pysyvästi kirkosta eroamista. Todennee seuraavassa nelivuotiskatsauksessaan myös, että kirjeitse eroaminen ja hautausmaksujen tasavertaisuus aiheuttivat entistä suuremman pysyvän muutoksen eroamisessa. Ja juuri tätä kritisoin kirkon asenteessa. Tällaisille hidasteille ei ole koskaan ollut oikein muuta perustetta kuin juuri hidasteena toiminen. Esim. hautaustoimen aiheuttamat kulut katetaan osuudella yhteisöverosta, ja tuosta osuudesta jää vielä monta kymmentä miljoonaa muuhunkin käyttöön. Joten ei uuden lain edellyttämien tasavertaisten hautausmaksujen pitäisi oikeasti kenenkään piispan oikeustajua koetella. Päinvastoin.
Kouluopetuksesta (vielä). Kuten moni on huomauttanut, kyllä ala-asteella ja päiväkodissa itse asiassa edellytetään monenlaista uskonnonharjoittamista vaikkeivät uskontotunnit rukouksella alakaan. On totta, että uskonnonopetukseen sisältyy paljon melko puolueetonta uskonnonhistoriaa (mikä minustakin yleissivistykseen kuuluu) ja yleispätevää eettistä pohdiskelua. Muita uskontojakin käsitellään onneksi kohtuullisen paljon. Ja vaikka ala-asteella suositaan luterilaista oppia (mielestäni voidaan kyllä edelleen sanoa luterilaisuutta jossain määrin tyrkytettävän), lukiossa ja yläasteella sentään saatetaan jo kelpuuttaa muiden uskontojen tai lahkojen edustajia vierailemaan uskontotunnilla.
Lienenkö sitten herkkänahkainen, kun näen nykyisenkin uskonnonopetuksen kovasti luterilaisuutta suosivana. Aika paljon kuitenkin Raamattua luetaan ja sen opetuksia pohditaan. Tämän katsotaan kuuluvan oman yhteisön uskonnolliseen traditioon tutustumiseksi. Minusta taustalla on kyllä pelko, että jos ei Raamattua kansalaisvelvollisuutena luettaisi, valtaosa oppilaista ei tulisi siihen koskaan tutustuneeksi senkään vertaa kuin nyt.
Esko HeimonenTuo hautaus asia on loppuun kaluttu asia, itse ajattelen jos yhteisöveroa ei olisi olisimme me kirkkoon kuuluvat maksajina. Ainakaan oma pokka ei kestäisi sanoa ei, jos joku sureva haluaisi kirkosta eronneen omaisensa kirkkomaahan oli hänellä rahaa tai ei. Mutta toisaalta en ole päättämässä näistä asioista.
Noista uskontotunneista vielä, niitä nimitetään nykyisin oman uskonnon opetukseksi. Itse kyllä otin uskonnon opettajaan yhteyttä, kun kuulin mormonien ja jehovien uskontotunnilla käyneen. Meillä oli asiallinen keskustelu ja kysyin häneltä, että muistiko hän kertoa myös ihmisistä, jotka auttavat uhreiksi joutuneita ja viittasin sillä uskontojen uhrit nimiseen järjestöön.
Tuosta raamatun lukemisesta vielä, että huoli tuskin on siinä lukevatko jotkut raamattua, vaan paremminkin siinä miten lukevat. Olen huomannut, että vapaa-ajattelijatkin on innokkaita raamatun tutkijoita. Laitan linkin kurkkaa muutama kommenttini niin oivallat, mitä kritisoin ja miksi pidän tärkeänä että nuorillemme opetetaan raamattua ja annetaan myös taustatietoa. Siis ei niin, että kaikki annetaan valmiiksi pureskeltuina, vaan niin että heillä on eväitä valmiutta kohdata vapaa-ajattelijoiden kritiikin tapaista, joka on täynnä asiayhteydestään poisotettuja raamatunkohtia ja taustatietoja he eivät ole edes vaivautuneet etsimään. Ne jotka pitävät esim. tärkeänä elämänkatsomus tietoa pohtivat ihan varmasti sitä mikä on tärkeää ja millaisia eväitä. Linkissäni on vanha keskustelu olemme selvittäneet välimme esim. tuon Jorin kanssa ja enää en henkilökohtaisesti yleistä niin pahasti kuin kirjoituksissani tuolla linkissä.
Nyt on pakko laittaa tauko keskusteluun käyn kyllä lukemassa vastineesi, mutta en vastaa koska minulla on huomenna pitkän matikan kokeet ja täytyy alkaa jouluvalmisteluja tekemään. Kirjoittelen kyllä joskus myöhemmässä vaiheessa ja voimme jatkaa jos niin haluat Nimimerkkisi on oikein hyvä.(Hymy)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000005&posting=22000000000959818 - emuu
Eija_Moilanen kirjoitti:
Tuo hautaus asia on loppuun kaluttu asia, itse ajattelen jos yhteisöveroa ei olisi olisimme me kirkkoon kuuluvat maksajina. Ainakaan oma pokka ei kestäisi sanoa ei, jos joku sureva haluaisi kirkosta eronneen omaisensa kirkkomaahan oli hänellä rahaa tai ei. Mutta toisaalta en ole päättämässä näistä asioista.
Noista uskontotunneista vielä, niitä nimitetään nykyisin oman uskonnon opetukseksi. Itse kyllä otin uskonnon opettajaan yhteyttä, kun kuulin mormonien ja jehovien uskontotunnilla käyneen. Meillä oli asiallinen keskustelu ja kysyin häneltä, että muistiko hän kertoa myös ihmisistä, jotka auttavat uhreiksi joutuneita ja viittasin sillä uskontojen uhrit nimiseen järjestöön.
Tuosta raamatun lukemisesta vielä, että huoli tuskin on siinä lukevatko jotkut raamattua, vaan paremminkin siinä miten lukevat. Olen huomannut, että vapaa-ajattelijatkin on innokkaita raamatun tutkijoita. Laitan linkin kurkkaa muutama kommenttini niin oivallat, mitä kritisoin ja miksi pidän tärkeänä että nuorillemme opetetaan raamattua ja annetaan myös taustatietoa. Siis ei niin, että kaikki annetaan valmiiksi pureskeltuina, vaan niin että heillä on eväitä valmiutta kohdata vapaa-ajattelijoiden kritiikin tapaista, joka on täynnä asiayhteydestään poisotettuja raamatunkohtia ja taustatietoja he eivät ole edes vaivautuneet etsimään. Ne jotka pitävät esim. tärkeänä elämänkatsomus tietoa pohtivat ihan varmasti sitä mikä on tärkeää ja millaisia eväitä. Linkissäni on vanha keskustelu olemme selvittäneet välimme esim. tuon Jorin kanssa ja enää en henkilökohtaisesti yleistä niin pahasti kuin kirjoituksissani tuolla linkissä.
Nyt on pakko laittaa tauko keskusteluun käyn kyllä lukemassa vastineesi, mutta en vastaa koska minulla on huomenna pitkän matikan kokeet ja täytyy alkaa jouluvalmisteluja tekemään. Kirjoittelen kyllä joskus myöhemmässä vaiheessa ja voimme jatkaa jos niin haluat Nimimerkkisi on oikein hyvä.(Hymy)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000005&posting=22000000000959818Niin, minusta uskontotunteja ei pitäisi kutsua oman uskonnon opetukseksi, koska luterilaisuus ei ole sen paremmin keskivertokoululaisen kuin hänen vanhempiensakaan uskonto ainakaan vakaumuksellisessa mielessä.
Kuten säikeessä "Tosi vaikeita kysymyksiä" äskettäin kirjoitin (ilman nimimerkkiä), vapaa-ajattelijoiden harrastama pinnallinen uskontokritiikki ei ole minunkaan mieleeni. Eikä moisen vänkäämisen pitäisi olla kenenkään intresseissä. Voi tietysti olla että joku fundamentalisti hätkähtää huomatessaan Raamatunlainauksia jotka iskevät säröjä omaan, siloiteltuun "kirjaimelliseen" tulkintaan. Mutta pääosin Raamatulle irvailu varmasti antaa lähinnä pöljän kuvan uskonnottomista, koska ei ymmärretä valtaosan kristityistä olevan huomattavan liberaaleja ja esim. muodostavan arvonsa viime kädessä ihan samoilla, moderneilla kriteereillä kuin kaikki muutkin.
Yleisemmin, en pidä monien vapaa-ajattelijoiden ja useimpien tällä sivustolla kirjoittavien asenteesta, jonka mukaan uskonto on jonkinlainen poiskitkettävä syöpä. Minusta uskonto ilman muuta puolustaa sinänsä paikkaansa kulttuurissa. Minä vain soisin meidän vakaumuksellisen kulttuurimme (ja muunkin kulttuurimme) olevan aidosti moniarvoista.
En usko että meidän kannattaa detaljeista vänkäämistä jatkaa kovin kauaa, koska kauhean suuria erimielisyyksiäkään ei taida olla. Yleisemmällä tasolla hahmottaisin oman näkemykseni sanomalla, että minusta mantran "koti, uskonto ja isänmaa" on aika väistyä. Niin "radikaalilta" kuin se voi tuntuakin. Koti on ilman muuta edelleen tärkeä ja "pyhä" yksikkö, mutta kodin ei minusta tarvitse kahta jälkimmäistä jälkikasvulle indoktrinoida samaan tapaan kuin sotavuosina. Uskonto ja isänmaa kun ovat murtuvia käsitteitä. Meidän on aika kansainvälistyä, moniarvoistua ja luopua ennakkoluuloistamme. Missä ovat esimerkiksi ne tuhannet sakemannit joiden piti vallata meidän mökkirantamme kun menemme EU:hun? Ja olisiko lopulta ollut suurikin harmi vaikka olisivat todella "vallanneet"? En tarkoita, että meidän pitäisi pudottaa hippimäisesti aseemme, halata maailmaa, sännätä liittovaltioon, luopua itsemääräämisoikeuksistamme ja lakata kokonaan vartioimasta saavuttamaamme elintasoa. Tarkoitan pikemminkin, että me itse oletamme olevamme tervetulleita "elintasopakolaisia" muualla maailmassa ja oletamme meidän mielipiteitämme kuunneltavan. Niinpä meidän on suvaittava omallakin maaperällämme muita ihmisiä ja heidän arvojaan. Eikä meidän tarvitse tasapäistää itseämme voidaksemme tuntea itsemme suomalaisiksi saati sitten eurooppalaisiksi; kyllä esim. kirkkoon kuulumaton ja/tai ateisti on ihan yhtä suomalainen kuin kirkkoon kuuluva ja/tai kristitty. - emuu
emuu kirjoitti:
Niin, minusta uskontotunteja ei pitäisi kutsua oman uskonnon opetukseksi, koska luterilaisuus ei ole sen paremmin keskivertokoululaisen kuin hänen vanhempiensakaan uskonto ainakaan vakaumuksellisessa mielessä.
Kuten säikeessä "Tosi vaikeita kysymyksiä" äskettäin kirjoitin (ilman nimimerkkiä), vapaa-ajattelijoiden harrastama pinnallinen uskontokritiikki ei ole minunkaan mieleeni. Eikä moisen vänkäämisen pitäisi olla kenenkään intresseissä. Voi tietysti olla että joku fundamentalisti hätkähtää huomatessaan Raamatunlainauksia jotka iskevät säröjä omaan, siloiteltuun "kirjaimelliseen" tulkintaan. Mutta pääosin Raamatulle irvailu varmasti antaa lähinnä pöljän kuvan uskonnottomista, koska ei ymmärretä valtaosan kristityistä olevan huomattavan liberaaleja ja esim. muodostavan arvonsa viime kädessä ihan samoilla, moderneilla kriteereillä kuin kaikki muutkin.
Yleisemmin, en pidä monien vapaa-ajattelijoiden ja useimpien tällä sivustolla kirjoittavien asenteesta, jonka mukaan uskonto on jonkinlainen poiskitkettävä syöpä. Minusta uskonto ilman muuta puolustaa sinänsä paikkaansa kulttuurissa. Minä vain soisin meidän vakaumuksellisen kulttuurimme (ja muunkin kulttuurimme) olevan aidosti moniarvoista.
En usko että meidän kannattaa detaljeista vänkäämistä jatkaa kovin kauaa, koska kauhean suuria erimielisyyksiäkään ei taida olla. Yleisemmällä tasolla hahmottaisin oman näkemykseni sanomalla, että minusta mantran "koti, uskonto ja isänmaa" on aika väistyä. Niin "radikaalilta" kuin se voi tuntuakin. Koti on ilman muuta edelleen tärkeä ja "pyhä" yksikkö, mutta kodin ei minusta tarvitse kahta jälkimmäistä jälkikasvulle indoktrinoida samaan tapaan kuin sotavuosina. Uskonto ja isänmaa kun ovat murtuvia käsitteitä. Meidän on aika kansainvälistyä, moniarvoistua ja luopua ennakkoluuloistamme. Missä ovat esimerkiksi ne tuhannet sakemannit joiden piti vallata meidän mökkirantamme kun menemme EU:hun? Ja olisiko lopulta ollut suurikin harmi vaikka olisivat todella "vallanneet"? En tarkoita, että meidän pitäisi pudottaa hippimäisesti aseemme, halata maailmaa, sännätä liittovaltioon, luopua itsemääräämisoikeuksistamme ja lakata kokonaan vartioimasta saavuttamaamme elintasoa. Tarkoitan pikemminkin, että me itse oletamme olevamme tervetulleita "elintasopakolaisia" muualla maailmassa ja oletamme meidän mielipiteitämme kuunneltavan. Niinpä meidän on suvaittava omallakin maaperällämme muita ihmisiä ja heidän arvojaan. Eikä meidän tarvitse tasapäistää itseämme voidaksemme tuntea itsemme suomalaisiksi saati sitten eurooppalaisiksi; kyllä esim. kirkkoon kuulumaton ja/tai ateisti on ihan yhtä suomalainen kuin kirkkoon kuuluva ja/tai kristitty.Lisäys.
Meillä ollaan huolissamme oman identiteettimme ohenemisesta. Pelätään että hukkaamme juuremme ja muutumme identiteetittömiksi "maailmankansalaisiksi", ja kuvitellaan että kahlitsemalla itsemme erilaisiin traditioihin pelastetaan se mikä pelastettavissa on.
Minusta huolenaiheen pitäisi olla muualla. Muistan parin vuoden takaa keskusteluohjelman, jossa työn perässä saksaan menneet diplomi-insinöörit kehuivat kuinka Saksassa on pihassa kaksi bemaria kun Suomessa olisi vain yksi. Eivät kuulemma voi palata kotimaahansa vaikka muuten mieli tekisi koska verotus on kertakaikkisen kilpailukyvytön. Minusta on aivan samantekevää, ovatko ko. palkansaajat arvokonservatiiveja eli ylistävätkö traditionomaisesti uskontoa ja isänmaata. Se kaikkein arvoikkain osa isänmaallisuutta on joka tapauksessa unohtunut. Mitään arvoa ei näköjään annettu käytännössä ilmaiselle koulutukselle ja opiskelijoiden taloudelliselle tuelle joka sentään on maassamme kohtuullinen. Mitään arvoa ei annettu niille kohteille, johon verorahat ohjataan. Aika keskeinen osa suomalaisuutta ja pohjoismaalaisuutta on kuitenkin ollut hyvinvointivaltion ihanne, mikä väistämättä tarkoittaa tuloerojen kaventamista yhteisön toimesta.
Kieltämättä olen luisumassa pahasti uskonnosta politiikkaan. - Nassen
emuu kirjoitti:
Niin, minusta uskontotunteja ei pitäisi kutsua oman uskonnon opetukseksi, koska luterilaisuus ei ole sen paremmin keskivertokoululaisen kuin hänen vanhempiensakaan uskonto ainakaan vakaumuksellisessa mielessä.
Kuten säikeessä "Tosi vaikeita kysymyksiä" äskettäin kirjoitin (ilman nimimerkkiä), vapaa-ajattelijoiden harrastama pinnallinen uskontokritiikki ei ole minunkaan mieleeni. Eikä moisen vänkäämisen pitäisi olla kenenkään intresseissä. Voi tietysti olla että joku fundamentalisti hätkähtää huomatessaan Raamatunlainauksia jotka iskevät säröjä omaan, siloiteltuun "kirjaimelliseen" tulkintaan. Mutta pääosin Raamatulle irvailu varmasti antaa lähinnä pöljän kuvan uskonnottomista, koska ei ymmärretä valtaosan kristityistä olevan huomattavan liberaaleja ja esim. muodostavan arvonsa viime kädessä ihan samoilla, moderneilla kriteereillä kuin kaikki muutkin.
Yleisemmin, en pidä monien vapaa-ajattelijoiden ja useimpien tällä sivustolla kirjoittavien asenteesta, jonka mukaan uskonto on jonkinlainen poiskitkettävä syöpä. Minusta uskonto ilman muuta puolustaa sinänsä paikkaansa kulttuurissa. Minä vain soisin meidän vakaumuksellisen kulttuurimme (ja muunkin kulttuurimme) olevan aidosti moniarvoista.
En usko että meidän kannattaa detaljeista vänkäämistä jatkaa kovin kauaa, koska kauhean suuria erimielisyyksiäkään ei taida olla. Yleisemmällä tasolla hahmottaisin oman näkemykseni sanomalla, että minusta mantran "koti, uskonto ja isänmaa" on aika väistyä. Niin "radikaalilta" kuin se voi tuntuakin. Koti on ilman muuta edelleen tärkeä ja "pyhä" yksikkö, mutta kodin ei minusta tarvitse kahta jälkimmäistä jälkikasvulle indoktrinoida samaan tapaan kuin sotavuosina. Uskonto ja isänmaa kun ovat murtuvia käsitteitä. Meidän on aika kansainvälistyä, moniarvoistua ja luopua ennakkoluuloistamme. Missä ovat esimerkiksi ne tuhannet sakemannit joiden piti vallata meidän mökkirantamme kun menemme EU:hun? Ja olisiko lopulta ollut suurikin harmi vaikka olisivat todella "vallanneet"? En tarkoita, että meidän pitäisi pudottaa hippimäisesti aseemme, halata maailmaa, sännätä liittovaltioon, luopua itsemääräämisoikeuksistamme ja lakata kokonaan vartioimasta saavuttamaamme elintasoa. Tarkoitan pikemminkin, että me itse oletamme olevamme tervetulleita "elintasopakolaisia" muualla maailmassa ja oletamme meidän mielipiteitämme kuunneltavan. Niinpä meidän on suvaittava omallakin maaperällämme muita ihmisiä ja heidän arvojaan. Eikä meidän tarvitse tasapäistää itseämme voidaksemme tuntea itsemme suomalaisiksi saati sitten eurooppalaisiksi; kyllä esim. kirkkoon kuulumaton ja/tai ateisti on ihan yhtä suomalainen kuin kirkkoon kuuluva ja/tai kristitty.vapareiden suhteen yritys vedota järkeen.
Ja sehän on uskon asioissa suhteellisen turhaa silloin kun kohteena on uskis. - Elli
Nassen kirjoitti:
vapareiden suhteen yritys vedota järkeen.
Ja sehän on uskon asioissa suhteellisen turhaa silloin kun kohteena on uskis.Turha on myöskään kysyä liberaalilta uskikselta, vaikuttaako kouluruuan siunaaminen ruokaan jotenkin positiivisesti, niin että sen ravintoarvo paranee tai sen voimalla on helpompi tehdä hyviä töitä.
Siunaaminen on uskontoa ja uskonto on kulttuuria ja ajattelu rasittaa. - emuu
Nassen kirjoitti:
vapareiden suhteen yritys vedota järkeen.
Ja sehän on uskon asioissa suhteellisen turhaa silloin kun kohteena on uskis.Hieman samanlainen yritys kuin kreationistien tapa kritisoida evoluutioteoriaa lainailemalla kauan sitten vanhentuneita tiedejulkaisuja (ja usein pieleen). Pahimmillaan evoluutioteorian oletetaan kantavan vastuun kreikkalaisten filosofien käsityksistä koskien elämän yhteistä alkuperää.
Raamattua on kautta aikojen jouduttu tulkitsemaan, ja vallitseva nykytulkinta on pelastushistoriallinen. Kirja on oman aikansa erehtyväisten ihmisten kirjoittama, ei jumalolennon inspiroima. Kristityt ovat tietenkin valinneet uskovansa UT:n pelastusopin, muttei se automaattisesti tarkoita että heidän tarvitsisi puolustaa Raamatun jokaista sukuluetteloa, Raamattua eläinopin oppikirjana tai edes Raamattua Lähi-idän historiaa tarkasti dokumentoivana kronikkana. Itse asiassa ei edes tarvitse allekirjoitaa puoliakaan teoksen moraalisista opeista, millään tavalla tulkittuna.
Se on tietenkin avoin kysymys, mitä Raamatusta jää jäljelle jos se "suojataan" kaikelta kritiikiltä. Tai mitä kristinuskoa on nykyinen liberaali kristillisyys jossa Raamatusta ei paljoa piitata. Mutta silti minusta Raamattua lukematon ihminen, joka uskoo Jeesukseen siltä osin kun hänen tarinansa muistaa ja katsoo tämän uskonsa tuovan itselleen kuolemanjälkeisen elämän, kyllä häntä on kristittynä pidettävä. Ja luulen vahvasti että huomattava osa tämän päivän kristityistä on juuri tällaisia. Eikä heitä hetkauta vaparien Raamattukritiikki pätkääkään. - Nassen
emuu kirjoitti:
Hieman samanlainen yritys kuin kreationistien tapa kritisoida evoluutioteoriaa lainailemalla kauan sitten vanhentuneita tiedejulkaisuja (ja usein pieleen). Pahimmillaan evoluutioteorian oletetaan kantavan vastuun kreikkalaisten filosofien käsityksistä koskien elämän yhteistä alkuperää.
Raamattua on kautta aikojen jouduttu tulkitsemaan, ja vallitseva nykytulkinta on pelastushistoriallinen. Kirja on oman aikansa erehtyväisten ihmisten kirjoittama, ei jumalolennon inspiroima. Kristityt ovat tietenkin valinneet uskovansa UT:n pelastusopin, muttei se automaattisesti tarkoita että heidän tarvitsisi puolustaa Raamatun jokaista sukuluetteloa, Raamattua eläinopin oppikirjana tai edes Raamattua Lähi-idän historiaa tarkasti dokumentoivana kronikkana. Itse asiassa ei edes tarvitse allekirjoitaa puoliakaan teoksen moraalisista opeista, millään tavalla tulkittuna.
Se on tietenkin avoin kysymys, mitä Raamatusta jää jäljelle jos se "suojataan" kaikelta kritiikiltä. Tai mitä kristinuskoa on nykyinen liberaali kristillisyys jossa Raamatusta ei paljoa piitata. Mutta silti minusta Raamattua lukematon ihminen, joka uskoo Jeesukseen siltä osin kun hänen tarinansa muistaa ja katsoo tämän uskonsa tuovan itselleen kuolemanjälkeisen elämän, kyllä häntä on kristittynä pidettävä. Ja luulen vahvasti että huomattava osa tämän päivän kristityistä on juuri tällaisia. Eikä heitä hetkauta vaparien Raamattukritiikki pätkääkään.että kun kerran valtaosa (suomen) kristityistä ei usko uskontunnustuksensa mukaisesti tai edes suurimpaan osaan raamatun sisällöstä, niin silti heitä pidetään kristittyinä.
Uskonnossa käsittääkseni yhteisöllisyys on sangen tärkeää, minu ihmetyttää miten yhteisöllisyyttä voi syntyä tai se voi säilyä, jos kaikki uskovat itse luomiinsa jumaliin (=mielikuvaan Jeesuksesta tms.) kuten evlut lahkon tutkimuskeskuksen mukaan näyttäisi olevan?
Vai onko niin että itseään kristittyinä pitävät eivät kuitenkaan usko edes Jesseen, he uskovat kuka mihinkäkin "korkeampaan voimaan", jonka avulla he voivat hiljentyä tai tuntea olonsa turvallisiksi, tsunaminekin keskellä? - emuu
Nassen kirjoitti:
että kun kerran valtaosa (suomen) kristityistä ei usko uskontunnustuksensa mukaisesti tai edes suurimpaan osaan raamatun sisällöstä, niin silti heitä pidetään kristittyinä.
Uskonnossa käsittääkseni yhteisöllisyys on sangen tärkeää, minu ihmetyttää miten yhteisöllisyyttä voi syntyä tai se voi säilyä, jos kaikki uskovat itse luomiinsa jumaliin (=mielikuvaan Jeesuksesta tms.) kuten evlut lahkon tutkimuskeskuksen mukaan näyttäisi olevan?
Vai onko niin että itseään kristittyinä pitävät eivät kuitenkaan usko edes Jesseen, he uskovat kuka mihinkäkin "korkeampaan voimaan", jonka avulla he voivat hiljentyä tai tuntea olonsa turvallisiksi, tsunaminekin keskellä?Siitä olen aivan samaa mieltä, että ihmisiin tulisi suhtautua vakaumuksellisina kristittyinä ainoastaan jos he todella ovat vakaumukseltaan kristittyjä. Sitähän minäkin olen koko ajan peräänkuuluttanut. Ja sen lisäksi että minusta valtaosa suomalaisista ei ole vakaumuksellisia kristittyjä vaan pelkkiä tapakristittyjä, minusta huomattava osa kristinuskoa tunnustavistakin on varsin liberaaleja ja Raamattuun kriittisesti suhtautuvia. Onhan meidän papistossammekin omat kylliäisensä.
Minusta vaparien ei pitäisi haaskata aikaansa ja mainettaan vänkäämällä kristinopin sisällöstä, varsinkaan jonkin marginaalisen, fundamentalistisen tulkinnan puitteissa. Järkevintä olisi keskittyä vain kampanjoimaan aidon moniarvoisuuden puolesta, eli sen puolesta että kaikki uskonnot seisoisivat omilla eikä valtion jaloilla. Se mihin kukin uskoo ei kuulu sen paremmin valtiolle kuin vapareille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti40330728Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi
Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J4764141Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?972714Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1321879Teille, Venäjällä pelottelijat
Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?5901654- 861584
Kakista se ulos nainen vihdoin viimein
Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.751561Ujostuttaa eräs aikuinen mies...
Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit591488Jos me käytäs nainen
Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?721238