Totuus Inkeriläisten kohtalosta

Unto Parvilainen kertoo kirjassaan Berijan tarhat Inkeriläisten kohtaloista:

"Leirissämme oli koko joukko inkeriläisiä miehiä, jotka olivat sodan aikana olleet Suomessa, muutamat heistä vapaaehtoisina Suomen armeijassakin. He kantoivat raskaan kohtalonsa arvokkuudella ja mielenlujuudella, vaikka tiesivät vähälukuisen kansanheimonsa tulleen ehkä ikiajoiksi hajotetuksi ja hävitetyksi. Inkeriläisten veljiemme kokemukset olivat tyypillistä Stalinin-Berijan aikakauden kylmää ja raakaa politiikkaa. Siinä ei ollut »pienten kansojen suojelua*, vaan systemaattista hävitystä, juuri sitä, mitä vastaan neuvostopropaganda ylevästi selittää taistelevansa."

"Esimerkkejä pienten väestöryhmien järjestelmällisestä, valtiojohtoisesta tuhoamisesta on löydettävissä nimenomaan Neuvostoliiton alueelta. Niiden tarkoituksena on ollut hävittää ei-venäläinen rotu tai siirtää se toisille seuduille joko kostotoimenpiteenä tai poliittisista syistä. Parhaiten tunnettuja suomalaiselle lukijalle ovat Viron väestön joukkosiirrot ja tuhoamiset. Tähän mennessä arvioidaan karkotettujen tai surmansa saaneiden luvun nousevan 50 %:iin. Myös latvian väestö on kärsinyt raskaita menetyksiä; Liettuassa arvioidaan karkotettujen ja hävinneiden luvun nousevan n. 30 %:iin. Venäläistyttämistoimenpiteet jatkuvat kaikissa näissä maissa suunnitelmallisesti."

"Itä-Karjalan, Aunuksen ja Inkerin väestö on saanut luovuttaa ikimuistoiset asuinsijansa slaavilaiselle ekspansiolle, viimeksi mainittu inkeriläisväestö kokonaisuudessaan."

"Kun inkeriläiset pakotettiin v: n 1944 lopulla palaamaan Suomesta Neuvostoliittoon, alkoi tämän väestöryhmän kuolemanmarssi. Ennen Suomesta lähtöä olivat kontrollikomitean edustajat pitäneet joukkokokouksia, joihin Suomeen evakuoituja inkeriläisiä oli kehotettu saapumaan. Agitaattorit selittivät inkeriläisille, että nyt sodan päätyttyä ovat olot Venäjällä kokonaan muuttumassa. Kirkot avataan ja talonpojille annetaan heidän aikaisemmin omistamansa maat Inkerissä, maat jotka nyt kuuluivat kolhooseille. Nyt piti vain ostaa rahoillaan siemenviljaa, hyviä hevosia ja rotukarjaa kotiin vietäväksi, samoin maatalouskoneita ja työvälineitä."

"Kun vielä suomalaisetkin viranomaiset painostivat inkeriläisiä lähtemään kotiinsa, ei monellakaan ollut valinnan varaa. He hankkivat kotieläimiä ja työvälineitä ja lähtivät heille varatuilla junilla paluumatkalleen."

"Jo Viipuriin päästyään havaitsivat inkeriläiset tulleensa petetyiksi. Vaunujen oville ilmestyivät aseistetut vartijat ja matkustajien tarkastus alkoi. Ensimmäiseksi erotettiin muista ne miehet, joilla oli saapashousut - he olivat ilmeisesti avustaneet fasisteja (neuvostopropagandan mukaan suomalaisetkin olivat muka fasisteja ;) ase kädessä. Sen jälkeen otettiin vaunuista muut miespuoliset inkeriläiset, ja junaa seuranneet tavaravaunut, joissa oli kotieläimiä, siemenviljaa ja maatalouskoneita, irroitettiin junasta. Eläimet ja muu Suomesta tuotu omaisuus jaettiin Leningradin seudun venäläisille kolhooseille."

"Juna, johon nyt oli jäänyt vain naisia lapsineen, lähti edelleen Viipurista ja pysähtyi jossain Jaroslavin lähipitäjässä. Ympärillä oli syvälumista, synkkää metsää, johon naisten ja lasten piti toistaiseksi sijoittua. Naiset olivat kaivaneet lumeen kuoppia ja koloja ja koettaneet suojella lapsiaan pakkaselta, mutta monia lapsia oli paleltunut kuoliaaksi jo ensimmäisenä yönä.!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Vasta kolmantena päivänä olivat epätoivoiset matkustajat saaneet marssia tavaroineen pitäjän kunnantalolle"

"Inkeriläiset miehet sen sijaan joutuivat tarkempaan seulontaan. Berijan agentuuri otti selvää, mitä kukin oli tehnyt Suomessa ollessaan. Suomen armeijassa palvelleet saivat yleensä 10-25 vuoden tuomioita, kun siviilimiehet sen sijaan pääsivät 5-8 vuoden pakkotyötuomioilla »isänmaanpetoksesta»."

"Inkeriläisten entinen asuma-alue on nykyään kansoitettu puhtaasti venäläistä alkuperää olevalla väestöllä ja siten on slaavilainen ekspansio jälleen tehnyt rodullisen aluevaltauksen."

Vaikka kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran jo vuonna 1957, ja jokaisella suomalaisella olisi ollut mahdollisuus saada todellista tietoa neuvostosysteemistä, niin miksi neuovostopropaganda (YLE ym. punikki toimittajat) edelleen saavat levittää valheellista tietoa??!!

Onko suomalaiset todella niin aivopestyjä???