Tulevaisuudessa Suomen puolustusvoimien asearsenaaliin ehkä liitetään myös tietokoneohjattuja/kauko-ohjattuja kivääreitä. Se miten kaukana tulevaisuudessa ne ovat, riippuu ensinnäkin siitä milloin byrokraatit Suomessa tai jossain myyjämaassa päättävät aloittaa kehittämisen ja toisekseen 5-10 vuotta kehittelyaikaa päälle. Ottaen huomioon byrokraattien tietotekniikan tuntemuksen, siihen kehittelyn aloittamiseen voi mennä vuosikymmeniä. Toisaalta kehittely voi olla jo käynnissä jossain maassa. Mitenkään huiman vaativasta projektista ei ole kyse, vaikka joistakuista ehkä ensin tuntuukin siltä.
Miten Suomen puolustusvoimien taktiikkaan sovitetaan maahan asennettava automaatti-ampuja, joka joillain asetuksilla ampuu kaikkea liikkuvaa niin kaukana kuin kalibeeri, optiikka ja CCD- tai CMOS-kenno tai muu kuvatallennin antaa myöten?
Tietokone ampuu äärimmäisen tarkasti ja nopeasti. Sen voi asettaa ampumaan enintään esim. 200 metrin päähän tai kohteeseen johon osumisen todennäköisyys on vähintään esim. 90%. Toisessa tilanteessa voi tyytyä 20% osumisvarmuuteen per ammus. Näitä ja muita säätöjä voi tehdä radion välityksellä kilometrien päästä.
Tarkka-ampujiksi sopivia sotilaita on harvassa ja pelko, kylmä tai väsymys heikentää aina osumatarkkuutta. Se on peruste tehdä tietokonekivääreistä tarkka-ampujan 7,62mm tai 12mm luoteja ampuvia, 800-1500 metrin maksimikantamalla. Toisaalta se lisää painoa ja hintaa. Tietokoneohjattu kivääri kyllä pystyisi ampumaan sata ukkoa kilometrin päästä 10-30 sekunnissa, mutta miten uskottavaa se on taktisesti? Tietokoneen päätettyä aloittaa ammunnan, kohteena olevat hyppivät suojaan ja juoksevat niin ettei edes tietokone pysty laskemaan ennakoita riittävän tarkasti, ellei olla hangessa, suossa tai hyvin väsyneitä. Tai en tiedä...
Uskotteko, että joskus Suomen puolustusvoimissa on robottikiväärimiehen koulutushaara? On se paljon uskottavampaa kuin lasertykkisotilaan koulutushaara.
Miten Suomen puolustusvoimien taktiikkaan sovitetaan maahan asennettava automaatti-ampuja, joka joillain asetuksilla ampuu kaikkea liikkuvaa niin kaukana kuin kalibeeri, optiikka ja CCD- tai CMOS-kenno tai muu kuvatallennin antaa myöten?
Tietokone ampuu äärimmäisen tarkasti ja nopeasti. Sen voi asettaa ampumaan enintään esim. 200 metrin päähän tai kohteeseen johon osumisen todennäköisyys on vähintään esim. 90%. Toisessa tilanteessa voi tyytyä 20% osumisvarmuuteen per ammus. Näitä ja muita säätöjä voi tehdä radion välityksellä kilometrien päästä.
Tarkka-ampujiksi sopivia sotilaita on harvassa ja pelko, kylmä tai väsymys heikentää aina osumatarkkuutta. Se on peruste tehdä tietokonekivääreistä tarkka-ampujan 7,62mm tai 12mm luoteja ampuvia, 800-1500 metrin maksimikantamalla. Toisaalta se lisää painoa ja hintaa. Tietokoneohjattu kivääri kyllä pystyisi ampumaan sata ukkoa kilometrin päästä 10-30 sekunnissa, mutta miten uskottavaa se on taktisesti? Tietokoneen päätettyä aloittaa ammunnan, kohteena olevat hyppivät suojaan ja juoksevat niin ettei edes tietokone pysty laskemaan ennakoita riittävän tarkasti, ellei olla hangessa, suossa tai hyvin väsyneitä. Tai en tiedä...
Uskotteko, että joskus Suomen puolustusvoimissa on robottikiväärimiehen koulutushaara? On se paljon uskottavampaa kuin lasertykkisotilaan koulutushaara.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mites toi automaattikivääri litistyy panssarivaunulla? Käyttäisin myös savuverhoja, laservalohäirintää ja luodinkestäviä liivejä ym. kaikkia mahdollisia keinoja automaattiaseesi hämäämiseen. Käytä kapasiteettiasi jonkin järkevän funtsailemiseen.
"On se paljon uskottavampaa kuin lasertykkisotilaan koulutushaara."
http://www.defense-update.com/directory/THEL.htm
Taidat heitellä provoja syötiksi samalla kun omaat kuitenkin sisäpiiritietoa.
Juttu on nimittäin siten että M-HEL (Mobile / Tactical High Energy Laser ) on puolustusvoimien hankinnoissa jo vireillä.
Mitä todennäköisimmin seuraavan puolustuspoliittiseen selonteon yhteydessä hankinnasta jo päätetään mikäli valmistaja pysyy kehitysaikataulussaan. Käyttöönotto sijoittunee ensi vuosikymmenen puoleen väliin.
Kyllähän aukeiden alueiden valvomisessa menee siinä missä tarkka-ampujakin. Hyökkäystaistelussa sille tuskin tulee käyttöä ennen kuin se saadaan liikkuvalle alustalle ja kauko-ohjattavaksi, mutta jostainhan se kehitystyö on aloitettava.
Perusmallin käyttöä olisi helppokuvitella. TIetokone osaa laskea kyllä tasaisesti liikkuvaan maaliin tarvittavan ennakon. Joten niitä voitaisiin käyttää Teiden varsilla. Ja aseena panssarin torjuntaan sopiva järjestelmä. Tietokone voisi kontrolloida vaikkapa pst ohjuspatteria ja kun tietokone aistii maalialueella olevan useita kohteita. Laukaisee se ohjuksensa vihollisen ajoneuvoihin. Ja Tämän jälkeen siihen kytketty tarkkuuskivääri pitää huolta vaunuihin jääneistä sotilaista.
Tällaisen järjestelmän vaatimukset tosin olisivat: sen helppo siirrettävyys ja käytettävyys. eli sen olisi oltava kevyt. Se todennäköisesti tuhottaisiin käytön jälkeen, siis sen olisi oltava halpa. Tosin jos sitä käytettäisi pelkästään puolustuksessa niin taistelija voisi irroittaa optiikan ja tietokoneen rungosta irti ja paeta sen kanssa.
Ohjuspuolustus järjestelmäthän ovat aika pitkälle jo kehittyneet tähän mitä nyt haetaan käsiaseilta.
Pysyvinä rakenteina käsiaseille ei oikeastaan ole käyttöä kuin eräänlaisina "tykkitorneina".