Terve!
Jos olette lukeneet päivän Ilta-Sanomia näitte varmasti mielenkiintoisen jutun palkoista. Veonmaksajain keskusliiton lehti Taloustaito kysyi 500 lukijaltaan ketkä tienaavat liian paljon ja liian vähän. Tulokset eivät ole yllättäviä;
Liian suuri palkka:
Kansanedustaja 5560-6676e/kk
Paperityöntekijät 3168e/kk
liigakiekkoilija 3854e/kk
suunnittelupäälikkö 3781e/kk
(muita vastauksia: hitsaaja, lakimies teollisuudestsa, optioherrat, konttorinjohtaja pankissa)
Liian pieni palkka:
Peruskoulun luokanopettaja 2376e/kk
sairaanhoitaja 2102e/kk
lastentarhanopettaja 1791e/kk
lukion lehtori 3052e/kk
(muita vastauksia: perushoitaja, kaupan myyjä, siivoojat, sosiaalityöntekijät)
Keskiansiotiedot ovat Ilta-Sanomien 3.6.2002 teettämästä selvityksestä.
Tästä näemme, naisvaltaiset ammatit tienaavat huomattavan paljon vähemmän kuin miesvaltaiset ammatit. Veikkaisin, että suurin syy tähän on se, että naiset eivät uskalla vaatia kunnolla palkkaa saati sitten lakkoilla. Sairaanhoitajat, opettajat, lastentarhanopet ja muut hoitoalalla ovat liian empaattiset, he miettivät miten hoidokeille ja lapsille käy jos ne lakkoilee. Palomiehet eivät välittäneet meistä muista juuri pätkääkään, vaan lakkoili, ja saivat parempaa palkkaa.
Miksi hitsaaja tienaa enemmän kuin lastentarhanopettaja? Eikö lastentarhanopettajan työ pitäsi olla yhteiskunnalle tärkeämpi? Ja miksi liigakiekkoilija tienaa enemmän kuin sairaanhoitaja? Eikö sairaanhoitaja tee arvokkaampaa työtä?
Matalapalkkaisten, hyvin koulutettujen ja arvokasta työtä tekeevien palkkaa pitäisi ehdottomasti nostaa. Mutta muutoksen on lähdettävä heistä itsestään, ja ammattiliitosta. Milloin Tehnyn, Superin ja Ltol:n johtoon nousisi vahva nainen?! Harmi etten itse ole noilla aloilla, pistäisin metallin pojat koville ;)
Jos olette lukeneet päivän Ilta-Sanomia näitte varmasti mielenkiintoisen jutun palkoista. Veonmaksajain keskusliiton lehti Taloustaito kysyi 500 lukijaltaan ketkä tienaavat liian paljon ja liian vähän. Tulokset eivät ole yllättäviä;
Liian suuri palkka:
Kansanedustaja 5560-6676e/kk
Paperityöntekijät 3168e/kk
liigakiekkoilija 3854e/kk
suunnittelupäälikkö 3781e/kk
(muita vastauksia: hitsaaja, lakimies teollisuudestsa, optioherrat, konttorinjohtaja pankissa)
Liian pieni palkka:
Peruskoulun luokanopettaja 2376e/kk
sairaanhoitaja 2102e/kk
lastentarhanopettaja 1791e/kk
lukion lehtori 3052e/kk
(muita vastauksia: perushoitaja, kaupan myyjä, siivoojat, sosiaalityöntekijät)
Keskiansiotiedot ovat Ilta-Sanomien 3.6.2002 teettämästä selvityksestä.
Tästä näemme, naisvaltaiset ammatit tienaavat huomattavan paljon vähemmän kuin miesvaltaiset ammatit. Veikkaisin, että suurin syy tähän on se, että naiset eivät uskalla vaatia kunnolla palkkaa saati sitten lakkoilla. Sairaanhoitajat, opettajat, lastentarhanopet ja muut hoitoalalla ovat liian empaattiset, he miettivät miten hoidokeille ja lapsille käy jos ne lakkoilee. Palomiehet eivät välittäneet meistä muista juuri pätkääkään, vaan lakkoili, ja saivat parempaa palkkaa.
Miksi hitsaaja tienaa enemmän kuin lastentarhanopettaja? Eikö lastentarhanopettajan työ pitäsi olla yhteiskunnalle tärkeämpi? Ja miksi liigakiekkoilija tienaa enemmän kuin sairaanhoitaja? Eikö sairaanhoitaja tee arvokkaampaa työtä?
Matalapalkkaisten, hyvin koulutettujen ja arvokasta työtä tekeevien palkkaa pitäisi ehdottomasti nostaa. Mutta muutoksen on lähdettävä heistä itsestään, ja ammattiliitosta. Milloin Tehnyn, Superin ja Ltol:n johtoon nousisi vahva nainen?! Harmi etten itse ole noilla aloilla, pistäisin metallin pojat koville ;)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miina rakas,
Olen kanssasi täysin samaa mieltä arvokysymyksistä etc.
Liian suuri palkka vs. liian pieni palkka ryhmien välillä on toinenkin olennainen ero, mies/naisvaltaisuuden lisäksi, nimittäin liian suuri palkka -ryhmän ammatit ovat yksityiseltä sektorilta (kansanedustajia lukuunottamatta), kun taas liian pieni palkka -ryhmän ammatit julkiselta sektorilta (kaupan myyjää ja siivooja lukuunottamatta).
Eli ongelma ei välttämättä ole naisten tekemän työn aliarvostuksesta/alipalkkauksesta, vaan syy saattaa olla myös julkisen sektorin arvostuksen puute/palkkakuoppa. Todennäköisimmin näiden yhdistelmä.
Ammattiliittokritiikkisi osuu mielestäni täysin oikeaan.
On totta, että monet noista matalapalkka-ammatiesta sijoittuvat julkiselle sektorille, ainakin melkein kokonaan.
Mutta kyllä julkisella sektorillakin pääsee tienaamaan, mutta palkat jakautuvat sektorin sisällä hyvin epätasaisesti. Joku ammatti, huonolla koulutuksella (opisto-taso) saattaa tienata paremmin kuin joku muu, korkealla koulutuksella (yliopisto-taso). Onneksi kunnat ovat puuttumassa tähän. Esimerkkinä siitä, on Akavan viime tuponeuvotteluissa jakama 5%:n "bonus" jonka kunnat saa jakaa miten haluaa. Tämä bonus on koitunut monen lastentarhanopettajan ja kirjastonhoitajan iloksi. Koulutuksesta pitäisi aina maksaa - sektorista riippumatta!
Harmi, ettei tällaiselle ongelmalle löyty yksinkertaista ratkaisua.
Julkisen sektorin (sairaalat, kunnanvirastot etc.) palkat tulevat veroista eli kaikkien kansalaisten pussista. On ymmärrettävää että nämä palkat tulevat pysymään pieninä niin kauan kuin varsinaisen palkanmaksajan (ko. laitos) maksumiehinä toimivat laitoksen ulkopuoliset ihmiset (kaikki suomalaiset).
Pakka pitäisikin sekoittaa niin, että sukupuolet olisivat tasaisesti edustettuna sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Mutta kuinka moni mies on halukas vapaaehtoisesti lähtemään huonosti palkattuun työhön? Ja toiseksi: MINKÄ IHMEEN takia naiset ovat siihen valmiita? No, jonkunhan on pakko tehdä nekin työt. Ehkä hieman auttaisi edes se, että vanhempainloma koskisi tasapuolisesti molempia sukupuolia, ettei ainakaan SEN takia naisen palkka ole kovasti puolisonsa palkkaa pienempi.
"Pakka pitäisikin sekoittaa niin, että sukupuolet olisivat tasaisesti edustettuna sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Mutta kuinka moni mies on halukas vapaaehtoisesti lähtemään huonosti palkattuun työhön?"
Kohta kukaan nainenkaan ei halua kunnan sairaalaan töihin, kunnan tarhaan tai siivoojaksi kunnalle. Yksityisellä kliniikalla, tarhalla tai ISS:llä ja SOLilla tienaa paremmin. Mutta ei ketään voi pakottaa ammattiin josta he eivät ole kiinnostuneita. Siitä ei tule yhtään mitään. Varsinkin kun nämä kyseiset ammatit ovat vastuullisia, tärkeitä ja vaativat tarkkuutta.
"Ja toiseksi: MINKÄ IHMEEN takia naiset ovat siihen valmiita? No, jonkunhan on pakko tehdä nekin työt."
Minulla on pari lastentarhaopettaja-kaveri ja muutama lähihoitaja-kaveri. Kaikki ovat valinneet työnsä koska pitäävät lapsista ja opettamisesta, tai haluavat auttaa heikompia. Olet varmasti kuullut, että hoiva- ja hoitoala on kutsumusaloja, ja väite pitänee paikkansa.
"Ehkä hieman auttaisi edes se, että vanhempainloma koskisi tasapuolisesti molempia sukupuolia, ettei ainakaan SEN takia naisen palkka ole kovasti puolisonsa palkkaa pienempi."
Nykyäänhän vanhempainloman saa jaettua miten haluaa. Mies voi vaikka pitää sen kokonaan. (Tiedän tapauksen jossa näin on käynyt. Nainen oli opiskelija ja pystyi muutenkin olemaan kotona). Isyysloma nykyisenä on säälittävän lyhyt, siitä pitäisi ehdottomasti tehdä pitempi.
Sairaanhoitajan työtaakka on huomattavasti pienempi yksityisellä, ja palkka luonnollisesti parempi. Julkisella puolella taas työtaakka on suuri ja palkka uskoakseni paljon kehnompi. Jos ei ole pakko maksaa, ei makseta. Kouluissakin on vielä käsittääkseni tapana jakaa yksi lyijykynä/lukukausi, ja jos koulu heittäytyy oikein anteliaaksi niin mukaan laitetaan pyyhekumi. Se maksaa joka haluaa, asunnottomat palelevat ulkosalla, päihdehuollon asunnot viedään alta...
Opettajilla on ulkomailla melkein sama juttu, sillä erotuksella että koulut ovat lähes aina julkisia laitoksia. Joku "eliittikoulun" opettaja käärii tuohta taskuun tuplamäärän kuin opettaja jossain "rivikoulussa". Suomessa ei juuri noita eliittikouluja ole, kun väestö on selvästi pienempi.
Lastentarhaopettajilla sama juttu. Kukaan ei maksa ylimääräistä. Jos päivähoito koetaan tarpeelliseksi, tai sille on luotu erityinen tarve, silloin voi yksityinenkin menestyä. Toistaiseksi päivähoito on vain "pakollinen paha". Jos päivähoito olisi jotain muutakin niin ehkä vanhemmat heräisivät maksamaan enemmän. Sitä maksua on vain turha odottaa päättäjiltä, niin kuin monessa muussakin asiassa.
Lukion rehtorit edustavat sitä samaa luokkaa opettajien kanssa, mitään ei makseta jos ei ole pakko.
Huomasin muuten siitä lehdykästä senkin, että 6% (vai oliko 7%) piti lentäjän palkkaa liian suurena! Leuka meinasi tipahtaa lattialle. Vaikka liikennelentokoneet toimivat paljolti tietokoneiden varassa, lentäjillä on vastuu kaikista ihmisistä jotka siellä kyydissä ovat. On hyvä muistaa myös erittäin huonot työajat, muuttuvat keliolosuhteen jne.
No nyt tulee mieleen miksi naiset ovat noilla matalapalkka-aloilla. Ehkei moni nainen halua ottaa samanlaisia riskejä kuin mies. [(Jos ottaisin mukaan biologiset teoriat, kuten "miehet ovat väkivaltaisia", niin voisin sanoakin että naiset ovat turvaa hakevia lauman jäsenia, tottelevaisia ja kykenemättömiä itsenäiseen ajatteluun, se on se alkukantainen biologia katsos ;)]
Totta puhuen, nuo monet alat taitavat olla matalapalkkaisi siksi koska moni nainen hakeutuu sinne helpohkosti. Niille aloille hakeutuminen voi taas olla kiinni niistä "matematiikka ei sovellu tytöille" tapaisista asenteista.
naisten hakeutuminen matalapalkka-aloille johtuu, voidaan kiistellä kauan. Yksi huutaa naama punaisena miten pojat tekevät omia valintoja kun enemmistö lukion/yliopiston oppilaista on tyttöjä. Seuraavaa huutaa kurkku käheänä miten naiset tekevät myös omia ratkaisuja ryhtyessään opettajiksi. Seuraava huutaakin että naisilla on rajoitetut mahdollisuus valita mihin ammattiin he ryhtyvät. Joku huomauttaa sitten takarivistä jokaisen ihmisen valinnanvapaudesta. Asunnoton liittyy mukaan ja kertoo ettei hän koe olevansa syyllinen tilanteeseensa. Joku huomauttaa hänelle että se on selvästi hänen oma vikansa, siitä on muille turha purnata. Alkoholisti hoippuu sisälle ja kertoo surullista tarinaansa...
Mikä onkaan sitten se totuus, vaikea sanoa. Sen voi vain sanoa että sukupuolella ei ole merkittävämpää vaikutusta siinä, saako ihminen koulutusta vai ei. Uskoisin että enemmän vaikuttaa mielenterveys, kotitausta, ystävät jne.
palkkoja ei kannata vertailla tilastoilla,sillä samalla nimikkeellä on kuitenkin niin erilaisia töitä ja tuloksia,että vanha sananlasku. vale,emävale,tilasto pitänee paikkansa tässäkin.
julkisen sektorin palkkoja verrattaessa kannattaa kuitenkin huomioida että sillä puolella on kuitenkin vakaampi työhistoria,eli turvatumpi leipä. samoin monilla julkisen sektorin viroissa on paremmat eläke kertymät ja muut edut. ongelman ydin on tietysti siinä että kaupungeissa on yksi kaupungin palkollinen kymmenen muun elätettävänä.
esim vaasan 57000 asukasta vauvasta vaariin ja 5700 kaupungin työntekijää. työllisestä väestöstä joka neljäs saa palkkansa kaupungilta, joten ongelma tarvitsisi rationalisointia jota poliittisen pelkuruuden nimissä ei uskalleta tehdä. yksityinen olisi antanut kenkää jo aiemmin ja tehostanut toimintoja. kyllä työläinen on aina palkkansa ansainnut oli se sitten hitsari tai paperimies.
Sehän se ongelma on, että yksityisellä sektorilla yleensä tuotetaan jotain konkreettista myytäväksi kelpaavaa, jolla on selkeä hinta. Yksityisen sektorin palvelut ovat ennemminkin näitä hyvinvointipalveluja kuten koulutus ja terveydenhuolto, millä ei vastaavalla tavalla ole rahallista arvoa. Kysymys niiden kohdalla on ennemminkin arvostuksista kuin hinnasta.
Tehtaan lakko pysäyttää koneet ja tappiota alkaa tulla välittömästi mikäli tilauksia on päällä. Opettajalakko pysäyttää opetuksen ja kunta säästää. Nurinkurista eikö?
"Yksityisen sektorin palvelut ovat ennemminkin näitä hyvinvointipalveluja kuten koulutus ja terveydenhuolto, millä ei vastaavalla tavalla ole rahallista arvoa. Kysymys niiden kohdalla on ennemminkin arvostuksista kuin hinnasta."
Tarkoitat varmasti julkisen sektorin palvelut? :)
"Tehtaan lakko pysäyttää koneet ja tappiota alkaa tulla välittömästi mikäli tilauksia on päällä. Opettajalakko pysäyttää opetuksen ja kunta säästää. Nurinkurista eikö?"
Palomiehet lakkoili tästä huolimatta. Ja saivat parempaa palkkaa ja parempia etuja. Eli ei lakko ole mahdoton julkisella sektorillakaan. Eräs "ase" opettajien ja lastentarhanopettajien lakossa on se, että kun lapsia ei saada tarhaan, vanhempien pitää pysyä kotona hoitamassa lapsiaan tai järjestää hoito muulla tavalla. Eli opettajien ja lastentarhanopettajien lakko vaikuttaa tietyllä tavalla myös yksityiseen sektoriin. Monella päättäjällä on varmasti tarhaikäisiä lapsia, joten lakko tuntuisi varmasti sielläkin. Kuka hoitaa lapset kun tarha ei ole auki?
Hups lipsahti toi yksityinen sinne usemman kerran. Idea lieni kuitenkin ymmärretty. :)
En tuossa muuten suinkaan väitä, että lakko olisi mitenkään mahdotonta. Julkisella on kuitenkin vain vaikeampaa saada vaatimuksia menemään läpi. Tällainen lakko usein venähtää pitkäksi ja hyödyt jäävät pienemmiksi.