Epäuskoiset miehet/pojat saattavat kiinnostua lestadiolaisista tytöistä.. Itsekin olen moiseen törmännyt. Pari sellaista on osunut. Toisella oli takanaan jo pari muuta lestatyttöä kaverina. Sitte yritti mua, muttei mua napannu se. Ja sitten se toinen, se oli hankalampi, koska itse kiinnostuin. Mutta ystävyyteen se oikeastaan jäi ja olen yrittänyt erottaa häntä itsestä. En tiiä mitä hänen kans tekis?
kiinnotuksen kohteet, mistä?
lestatyttö
141064
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
... on sanonta, ettei kannata ruveta neuvomaan. Jos rakastat siis ko. tyyppiä, en ala sanomaan mitään. Rukoilla voit aina Jumalalta viisautta joka tilassa, eikö?
Ellet rakasta, yritä pysyä ystävänä, ellet nyt ihan suoranaista väkivaltaa hänen taholtaan pelkää? :-)
(tämä nyt varmaan pätee aika lailla kaikkien tyttöjen ja poikien välille???)
MIKSI kutsutte meitä EI-lestoja VIRHEELLISESTI epäuskoisiksi?? Ei teillä ole siihen oikeutta! Uskomme kukin omalla laillamme, TEIDÄN tuomitseva ja rajoittava uskonne EI OLE ainoa oikea. Te ette YKSIN ole jumalan lapsia, vaan ME KAIKKI olemme.
En tiedä mitä häntä kohtaan koen. En todellakaan. Ja nykyään siitä on tullut tyly mua kohtaan. Ei kohteliaisuuksia. Ja toisaalta se sanoo, että haluaa olla kaveri tai antaa sen ymmärtää. Toisena hetkenä taas mulle ei kuulu sen asiat pätkän vertaa. Ota siitä sitten selvää... Ja mä itkiä pillitän. Tuntuu että hulluksi tulee.
(Ja mä olen siihen pisteeseen jo mennyt, että ehdotellut että usko tai hiljaisuus mua kohtaan, onko sekään oikein? Saa nyt kuitenkin nähdä.)
Ja mä olen sellainen reagoijatyyppi eli en helppo. Ja saan aika helposti selville asioita.
Ainakaan ko. tapausta en voi sanoa kovin uskonnolliseksi millään. Ei hän pyydä loukkauksiaan anteeksi. Ei halua tehdä parannusta. Ei mitään myönnytystä minun suuntaan. Aina vain tiukentaa ohjaksiaan...Mutta silti haluaisi olla kaveri. Mutta on mukava ollut, varsinkin aiemmin. Oon tuntenu sen 3,5 vuotta. Olen yrittänyt olla sille kiva, mutta en jaksa kauaa sitä ja sitten "regoin" aina.
... vaikka esitinkin yleisiä neuvoja olla neuvomatta toisia rakkausasioissa ;-)
... siis vain väärinkäsityksien välttämiseksi, kun olen usein esittänyt omia mielipiteitäni, joista kaikkia eivät varmaan ainakaan kaikki lestadiolaiset allekirjoita.
älä leiki sen poikaparan tunteilla, ethän? sanoin sen ihan vilpittömästi, en halua suakaan loukata. ethän siis suustu? mut jos sua kiinnostaa niin ei kun menoksi (vaikka en sitä oikeesti sulle toivo) ja jos ei ni yritä jättää rauhaan. lopulta se on loppujen lopuksi susta itestä kiinni. mulla on kokemusta, oon ite ollu vähän samassa jamassa joskus.
unohtamaan l-liikkeen. Tiedäthän sinä tulevaisuutesi. Kyllä rakkaussurut haihtuu, kun joka vuosi lapsen pyöräyttää, jaksoi tai ei. Kyllä lapset on kiva juttu, mutta ehtii rakastaa ja huomioida, jos on harkinnut hankkimista. En ole ateisti, mutta missä paikassa Raamattua kielletäään järjen käyttö. Maailma alkaa jo olla täytetty. Kuuntelepa uutisia(TV) kielletty. Aasiassa liikakansoituksesta johtuen on syntynyt saastepilviä, koska käyttävät fossiilisia polttoaineita. Muuten, kuten muissakin usk. liikkeissä on muutama huru-ukko, jotka päättävät omissa pienissä piireissään, mikä on syntiä ja mikä ei. Käytä rakas lapsi omaa järkeäsi. Sitä Sinulla kyllä tuntuu olevan, koska vaikutat pohtijatyypiltä. Kaikkea hyvää Sinulle.
no me voimme olla teidän ei-lessujen mielestä epäuskosia ja te meijän mielestä samaten..mitä välii?
Mua kiinnostaa hän, mutta on monta mutkaa matkassa... Ja itse olen tehnyt niitä vain lisää. Tiedostan sen, että välillä karkuutan sen ja "saan" taas takas kaveriksi. Elikkä hermostutan sen. Ja johtunee siitä, että en ole tasapainossa tilanteen kanssa. Toisekseen älyän sen, että usko menisi siinä ja että vaikka saisin maallisen onnen, taivasosuus lähtisi. Enkä siksi suostu menemään pidemmälle..
Hän on kyllä ulkoisesti ja muutenkin sitä tyyppiä, että takkiintarraajia löytyy vaikka muille jakaa.
eiks se jätkä vois alkaa kulkeen sun kans sit figellä? on moniaki tämmösiä onnellisia tapahtumia käyny.
Todellisuudessa sillä tulis ongelmia mun kans. Ja mulla samoten sen kans. Molemmat on niin omapäisiä. Joustonvaraa ei löydy. Kun se tiukentaa otteitaan, niin mä kans. (tai kummin päin lienee) Välillä iskostan päähäni, etten ole enää sen kans missään tekemisissä. Ja taukoja yhteydenpidossa on ollut.
mun siskolla oli sama ongelma ko sulla. aika kauan vielä ja se "pompotteli" vähän samaan tyyliin ko sä kun ei uskaltanu irrottaakaan. mut nykyään se seukkaa meitsin kans ja suhde on tasapainoinen. ihan totta uskon et jos jaksat pitää teän välit tarpeeks etäisinä, eli ettei mee liian pitkälle, taivaan isä antaa sulle sen oikean vielä. voittehan te olla hyviä kavereita vaikka aina. en usko et se pojan fikellä käynti auttaa asiaa..(jos ei usko ni ei usko) mutta onnea ja jaksamista.
toi on vain nuoruutta, vielä säki aikuistut ja löydät sen oikean, oli se sitte lesta tai ei.
kiitos kun vastasit noin. Varmaan niin käy. Se se tässä on "rassannut", kun mä olen pakottanut eroon, täydelliseen eroon itseni siitä. Eikä se onnista oikein. Ehkä se väljyys on hyväksi nytten. Ja muitten kahtelu. Toisaalta olen sen luonteinen, että en katso kuin yhtä. Ja en vaiha ihastusta yhtenään. Olen jo tuntenu sen 3,5 vuotta. Ja jotain kaks vuotta tätä saikkailua. Ystävyydestä se lähti, mutta sitten mä kiinnyin siihen ja taistelu alkoi..