jotenkin karseeta -kuten täällä ajoittain ilmenee- edellyttää uhrilta eli Armenian kansalta "avoimuutta ja keskustelua" turkkilaisten suorittamasta 1,5.miljoonan armenialaisen kansanmurhasta!
Vähän sama kuin Saksassa tulisi valtaan uusi hallitus, joka NYT kaiken tapahtuneen jälkeen "kutsuisi" maailman juutalaiset "tutustumaan" heidän tuoreisiin ja avoimiin arkistoihin, jotka ikäänkuin selittäisivät 6 miljoonan juutalaisen holokaustin "sotilaalliseksi erehdykseksi" tai "äärisiionismin bäkläshiksi" tms.
Tiedän että esimerkkini on julma ja karkea, mutta niin on myös Turkin iki-aikainen asenne armenialaisten kansanmurhaa kohtaan. Historialliset evidenssit (jota tukevat nyt myös muutamat turkkilaiset historioitsijat)ja ulkopuolisten todistukset ovat olemassa ja sillä sipuli. Turkin on tässä asiassa turha kutsua ketään tutustumaan "arkistoihinsa".
Se pitääkö sen olla Turkin EU:hun pääsemisen ehto on toissijaista. Pääasiasa on se että emme alistu Turkin sairaaseen historialliseen revisionismiin.
Jotain rotia...
Vähän sama kuin Saksassa tulisi valtaan uusi hallitus, joka NYT kaiken tapahtuneen jälkeen "kutsuisi" maailman juutalaiset "tutustumaan" heidän tuoreisiin ja avoimiin arkistoihin, jotka ikäänkuin selittäisivät 6 miljoonan juutalaisen holokaustin "sotilaalliseksi erehdykseksi" tai "äärisiionismin bäkläshiksi" tms.
Tiedän että esimerkkini on julma ja karkea, mutta niin on myös Turkin iki-aikainen asenne armenialaisten kansanmurhaa kohtaan. Historialliset evidenssit (jota tukevat nyt myös muutamat turkkilaiset historioitsijat)ja ulkopuolisten todistukset ovat olemassa ja sillä sipuli. Turkin on tässä asiassa turha kutsua ketään tutustumaan "arkistoihinsa".
Se pitääkö sen olla Turkin EU:hun pääsemisen ehto on toissijaista. Pääasiasa on se että emme alistu Turkin sairaaseen historialliseen revisionismiin.
Jotain rotia...
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Näriman Närimanov, Mamedin Räsulzade ja Meshadibek Azizbekov perustivat vuonna 1904 Hümmät-puolueen. Johtotroikka tosin hajosi jo 1905 ja Räsulzade pakeni Täbriziin, jossa hän toimi Azerbaidzhanin yhdistämisen puolesta. Räsulzade joutui pakenemaan edelleen Istanbuliin ja perusti siellä Müsavat-puolueen tavoitteenaan Azerbaidzhanin vapauttaminen. Turkissa vallan ottaneet nuorturkkilaiset eivät pitäneet Räsulzadesta, joka palasikin takaisin Azerbaidzhaniin. Tällä aikaa Hümmät oli ajautunut Venäjän Sosiaalidemokraattisen puolueen käsiin ja joutui pian Stalinin ja Mikojanin valvontaan."
http://66.249.93.104/search?q=cache:kwCjRKSBIIYJ:www.helsinki.fi/~ljtainio/opiskelu/etela-kaspia2.doc armenialaisten käyttämisestä osmaneja vastaan&hl=fi
"Tätä taustaa vasten ei ole hämmästyttävää, että ensimmäinen Osmaneja vastaan suunnattu kreikkalainen itsenäisyysmielinen salaseura, hetairia, perustettiin Venäjän hallussaan pitämässä Odessassa vuonna 1814. Tämä liike, Filike Hetairia, oli pääosin vastuussa vuoden 1821 turkkilaisvastaisesta kansannoususta.
Salaisten poliisien ja provokatiivisten operaatioiden taito oli lähtenyt Ranskasta, matkannut Preussin kautta Venäjälle ja saanut siellä erityisen "kansallismielisen" luonteensa. Venäjältä kansallisuuksien ja nationalismin manipuloinnin taito palasi takaisin Keski-Eurooppaan Venäjän omien Balkanilla ja Itä-Euroopassa harjoitettujen konspiratiivisten toimien kautta. Habsburgit havaitsivat hyvin pian, että Venäjän lietsoma panslavismi uhkasi Itävalta-Unkarin imperiumia. Venäjän kilpailijat perustivat imperiuminsa dynastian lisäksi erityisesti uskolle – Puolan ja Habsburgien valtapiirit perustuivat katolisuuteen (Puolan Venäjä oli jo saanut valtaansa), kun taas Osmanien valtapiiri islaminuskoon. Venäjä käytti uskontoa aseenaan siellä, missä saattoi nostattaa ortodokseja kapinaan Turkin valtaa vastaan, kuten Balkanilla, tai missä se saattoi väittää länsieurooppalaisille ymmärtäjilleen taistelevansa kristittyjen vapauttajana, kuten Georgiassa ja Armeniassa. Habsburgeja vastaan Venäjä kävi kuitenkin "kansallisin" asein eli pyrki erottamaan katoliset ja uniaattiset slaavit kielellisin perustein Habsburgien valtapiiristä omaansa."
http://www.cc.jyu.fi/~aphamala/pe/2003/beander.htm