Halonen, Vanhanen ja Niinistö ovat kaikki jokseenkin huonoja vaihtoehtoja. Halosen epäpätevyyttä presidenttinä osoittaa huono ulkopoliittinen kehitys esim. Venäjän suhteen. Venäjän kanssa on lukuisia ongelmia, sillä Venäjä pyrkii aktiivisesti tukahduttamaan suomalaisten rekkojen virran Venäjälle ja vaikeuttaa kauppaa kaikin tavoin (puun tuontia venäjältä halutaan rajoittaa ja on hankaloitettu). Suomi on muutenkin neuvotteluissa Venäläisten kanssa joutunut aina alakynteen ja hyväksynyt jopa nöyryyttäviä selityksiä asian tiloista (esim. ilmatilaloukkaukset).
Halonen on tehnyt sanojensa mukaan kourallisen viennin edistämismatkoja, joita olisi kyllä voinut odottaa enemmän. Kun ottaa huomioon myös Halosen esiintymisen Suomessa arvojohtajana, niin on tulos ollut aika heikkoa. Missä on ollut kaikki kärkevät kannanotot esim. paperiteollisuuden kriisin aikana viime kesänä. Halonen ei siis omaa sitä suoraselkäisyyttä ja röyhkeyttä vaatia niitä etuja Suomelle joita se ansaitsee. Vaikka Halosen linjat ja työ globalisaation parissa ovatkin hyviä asioita niin en kyllä kokonaisuutta tarkasteltaessa voi hänelle tukeani antaa – hakisi mieluummin virkaa YK:sta.
Vanhanen ei tule pärjäämään ulkopolitiikassa. Tästä meillä on paljon esimerkkiä EU:n parista, jossa Suomelta on viety miljoona kaupalla rahaa ja olemme ajautuneen EU:n ytimestä kauaksi periferialle (tästä voimme antaa myös Haloselle kyseenalaisen kunnian). Vanhanen ei yksinkertaisesti osaa eikä uskalla sanoa ei. Tällaiselle miehelle en antaisi näin paljon sosiaalisia kykyjä vaativaa tehtävää.
Niinistö onkin jo vaikeampi tapaus sillä hänellä on meriittiä ja hänen toimintansa esim. valtionvarain ministerinä oli vakuuttavaa. Kuitenkin viimeisten vaalitenttien vaikutelmana on, että Niinistö ei oikein tahdo pärjätä keskustelussa muille – jää jaarittelemaan, ei oikein sano mitään, ei vastaa suoriin kysymyksiin, on tylsä eikä saa sanottua asiaansa suoraa.
Myös koko hänen kampanjansa on ollut aika lailla hurlum hei täytteistä. Lohkaisut työväen presidentistä ja vastakkain asettelun ohi olemisesta on aika, hurjia kun ottaa huomioon Niinistön taustan ja tuloerojen kasvusta Suomessa. Pyrkisikö Sauli presidenttinä ajamaa hyvinvointi valtiota alas vaikkei hänellä tosin ei siihen presidenttinä olisikaan juuri valtaa puuttua?
Niinistö ei myöskään tuo esille ainakaan suoraan mielipiteitään asioista, jotka kuuluvat ihan oikeasti presidentille, eikä pääministerille. Tästä suhtautuminen natoon on yksi hyvä esimerkki, ei ole yksiselitteisen selvää haluaako Niinistö natoon vai ei, sinne ollaan kuitenkin vähän niin kuin menossa (ei mitään järkeä. Naton säännöstön mukaan Suomi joutuisi melkein kolminkertaistamaan oman puolustus budjettinsa. nekin rahat voidaan käyttää johonkin muuhun rakentavampaan).
Yhteenvetona tästä voin todeta, että minä henkilökohtaisesti vedän edellisestä johtopäätöksen, ettei suosikkini löydy kolmen suurimman ennakkosuosikin joukosta.
Halonen on tehnyt sanojensa mukaan kourallisen viennin edistämismatkoja, joita olisi kyllä voinut odottaa enemmän. Kun ottaa huomioon myös Halosen esiintymisen Suomessa arvojohtajana, niin on tulos ollut aika heikkoa. Missä on ollut kaikki kärkevät kannanotot esim. paperiteollisuuden kriisin aikana viime kesänä. Halonen ei siis omaa sitä suoraselkäisyyttä ja röyhkeyttä vaatia niitä etuja Suomelle joita se ansaitsee. Vaikka Halosen linjat ja työ globalisaation parissa ovatkin hyviä asioita niin en kyllä kokonaisuutta tarkasteltaessa voi hänelle tukeani antaa – hakisi mieluummin virkaa YK:sta.
Vanhanen ei tule pärjäämään ulkopolitiikassa. Tästä meillä on paljon esimerkkiä EU:n parista, jossa Suomelta on viety miljoona kaupalla rahaa ja olemme ajautuneen EU:n ytimestä kauaksi periferialle (tästä voimme antaa myös Haloselle kyseenalaisen kunnian). Vanhanen ei yksinkertaisesti osaa eikä uskalla sanoa ei. Tällaiselle miehelle en antaisi näin paljon sosiaalisia kykyjä vaativaa tehtävää.
Niinistö onkin jo vaikeampi tapaus sillä hänellä on meriittiä ja hänen toimintansa esim. valtionvarain ministerinä oli vakuuttavaa. Kuitenkin viimeisten vaalitenttien vaikutelmana on, että Niinistö ei oikein tahdo pärjätä keskustelussa muille – jää jaarittelemaan, ei oikein sano mitään, ei vastaa suoriin kysymyksiin, on tylsä eikä saa sanottua asiaansa suoraa.
Myös koko hänen kampanjansa on ollut aika lailla hurlum hei täytteistä. Lohkaisut työväen presidentistä ja vastakkain asettelun ohi olemisesta on aika, hurjia kun ottaa huomioon Niinistön taustan ja tuloerojen kasvusta Suomessa. Pyrkisikö Sauli presidenttinä ajamaa hyvinvointi valtiota alas vaikkei hänellä tosin ei siihen presidenttinä olisikaan juuri valtaa puuttua?
Niinistö ei myöskään tuo esille ainakaan suoraan mielipiteitään asioista, jotka kuuluvat ihan oikeasti presidentille, eikä pääministerille. Tästä suhtautuminen natoon on yksi hyvä esimerkki, ei ole yksiselitteisen selvää haluaako Niinistö natoon vai ei, sinne ollaan kuitenkin vähän niin kuin menossa (ei mitään järkeä. Naton säännöstön mukaan Suomi joutuisi melkein kolminkertaistamaan oman puolustus budjettinsa. nekin rahat voidaan käyttää johonkin muuhun rakentavampaan).
Yhteenvetona tästä voin todeta, että minä henkilökohtaisesti vedän edellisestä johtopäätöksen, ettei suosikkini löydy kolmen suurimman ennakkosuosikin joukosta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen melko lailla samaa mieltä. Kysymys on kuitenkin siitä, että ainakin minä äänestän kolmesta huonosta "pääehdokkaasta" vähiten huonoa, eli Niinistöä.
PAIKAN hyökyaalto hommassa. Osoitti kyllä näppäryyttä kiivetessään puhelipylvääseen, kuitenkin apina olisi myös tehnyt samoin. Niinistö olisi ollut melko varmasti tuleva Presitentti, mutta osoitti Kykenemättömyytensä operatiiviseen johtamiseen ja vastuun ottamiseen tiukassa paikassa paeten Suomeen ensimmäisillä koneilla jotka paikat olisivat olleet tärkeitä Loukkaantuneille uhreille.
Tuntuukin kornilta, että hän nyt syyttää televisiossa Suomessa olleita valtion hallinnon edustajia vaikka olisi voinnut itse ottaa loistavat pinnat kotiin jos olisi jäänyt selvittämään tilannetta Tsunamin jälkeen.Työkaluja tuohon hommaan ei olisi paljon tarvittu. Toimiva kännykkä ja paperia sekä kynä. Niinistöllä olisi ollut varmasti tiedossa koko Suomen valtakunnan päättäjien jopa Euroopan Unionin nokkamiesten yhteystiedot. Hän olisi voinut informoida valtion hallintoa heti akuutissa vaiheessa Hänellä olisi ollut siihen myös avovaltaa ja Häntä olisi varmasti uskottu, näin ollen Suomi olisi todella loistanut nopeudellaan reakoida pelastustehtävien aloittamisessa. Mutta voi voi ei riittänyt miehellä kykyjä ottaa johto käsiinsä. Kuinka me voisimme uskoa, että Niinistö sitten johtaisi Suomen puolustusvoimia jos niitä joskus tarvittaisiin tositehtävissä. Kysykääpä arvon toimittajat, kun Niinistö morkkaa Suomen päättäjiä Tsunami hommassa, että kuinka monelle johtohenkilölle hän ilmoitti Suomeen tapahtuneesta katasroofista.
Totuus on, että Sauli Niinistö häviää johtamiskyvyissä auttamattomasti muille pääehdokkaille Myös tälle Soinille jolla tuntuu ajattelukyky olevan kohdallaan.