mietin yksi ilta että miltä tuntuu kuolla kun ei enää "tiedä mitään"
meni vain pää pyörälle kun ajatteli
ihan käsittämätön juttu
miltä kuolema tuntuu
gefilius
72
17790
Vastaukset
- joskus...
Mä olen joskus miettinyt samaa. Lopulta tulin siihen tulokseen, että ei kannata miettiä sitä vielä ja kun asiaa ei voi tietää vasta sitten kun se kohdallaan tapahtuu. Jokainen täältä joskus lähtee. Parempi keskittyä elämään elämää, sillä se on tässä ja nyt.
- useita kirjoja
Kuolemakokemuksista on useita kirjoja,ei tietenkään kuoleman jälkeistä elämästä, vaan siitä että ihmiset melkein kuolevat ja palaavat.
Kokemukset ovat hyvin samansuuntaisia. Selitysmallit, mistä onkysymys vaihtevat
metafyysisitä neurologisiin. - Realisti nen
Yksi asia mikä on varma on se ettet muista siitä mitään.
- Kyseenalaistaja
"Yksi asia mikä on varma on se ettet muista siitä mitään."
Mitenniin? Et tiedä mitä on kuoleman jälkeen ja millaisia asioita ja mahdollisuuksia tämän maailman säännönalaisuuksista irrottautuminen tuo mukanaan.
Kuolema saattaa olla ennenkaikkea kaiken muistamista. Siis ihan kaiken kun jokin meissä irroittautuu fyysiseen esitykseen kahlitusta olemisesta. - mutta
Kyseenalaistaja kirjoitti:
"Yksi asia mikä on varma on se ettet muista siitä mitään."
Mitenniin? Et tiedä mitä on kuoleman jälkeen ja millaisia asioita ja mahdollisuuksia tämän maailman säännönalaisuuksista irrottautuminen tuo mukanaan.
Kuolema saattaa olla ennenkaikkea kaiken muistamista. Siis ihan kaiken kun jokin meissä irroittautuu fyysiseen esitykseen kahlitusta olemisesta.sitähän voi verrata aikaan ennen kuin olit edes syntynyt. mitä siitä muistat? et mitään! eli kun kuolee, niin kaikki katoaa. eihän sulla ollut MITÄÄN ennen syntymääskään.
tätä jo aiemmin olen pohtinut... - asdfasdfjklö
mutta kirjoitti:
sitähän voi verrata aikaan ennen kuin olit edes syntynyt. mitä siitä muistat? et mitään! eli kun kuolee, niin kaikki katoaa. eihän sulla ollut MITÄÄN ennen syntymääskään.
tätä jo aiemmin olen pohtinut...Toisaalta sielusi starttasi vasta synnyttyäsi. Mihin se persoona ja henkilö katoaa jos ruumis lakkaa toimimasta?
- Skitsoidi
asdfasdfjklö kirjoitti:
Toisaalta sielusi starttasi vasta synnyttyäsi. Mihin se persoona ja henkilö katoaa jos ruumis lakkaa toimimasta?
Persoonallisuus muodostuu muistista ja henkilö on se ruumis.
mutta saattaahan se olla mahdollista että synnyt uudelleen ja muistat vanhasta vain sen kohtu ajan.
taikka sitten tämä kaikki on vain sinun mielikuvitusta oikeasti olet jumala joka näkee unta että olet täällä, joten me muut ollaan sinä tai sinun mielikuvitustasi. - vaikeaselkoista...
Skitsoidi kirjoitti:
Persoonallisuus muodostuu muistista ja henkilö on se ruumis.
mutta saattaahan se olla mahdollista että synnyt uudelleen ja muistat vanhasta vain sen kohtu ajan.
taikka sitten tämä kaikki on vain sinun mielikuvitusta oikeasti olet jumala joka näkee unta että olet täällä, joten me muut ollaan sinä tai sinun mielikuvitustasi.juu ei, niin se vaan on, ettei tohon saa keksittyä mitään järkevää ratkaisua...
- Olavi Salko
Skitsoidi kirjoitti:
Persoonallisuus muodostuu muistista ja henkilö on se ruumis.
mutta saattaahan se olla mahdollista että synnyt uudelleen ja muistat vanhasta vain sen kohtu ajan.
taikka sitten tämä kaikki on vain sinun mielikuvitusta oikeasti olet jumala joka näkee unta että olet täällä, joten me muut ollaan sinä tai sinun mielikuvitustasi.Eristetyssä systeemissä energian määrä on vakio, se on sama kaikkina ajanhetkinä. Energiaa ei voi syntyä eikä kadota.
Siitä sitten tekemään lisää ongelmaa tähän asiaan. :) - kutti52
mutta kirjoitti:
sitähän voi verrata aikaan ennen kuin olit edes syntynyt. mitä siitä muistat? et mitään! eli kun kuolee, niin kaikki katoaa. eihän sulla ollut MITÄÄN ennen syntymääskään.
tätä jo aiemmin olen pohtinut...olen tuossa asiassa eri mieltä. Meillä on jo vatsassa ollessamme fyysinen ja henkinen olemus.
- HETKONEN HETKONEN
mutta kirjoitti:
sitähän voi verrata aikaan ennen kuin olit edes syntynyt. mitä siitä muistat? et mitään! eli kun kuolee, niin kaikki katoaa. eihän sulla ollut MITÄÄN ennen syntymääskään.
tätä jo aiemmin olen pohtinut...Syntyminen tarkoittaa, että tulet maailmaan äidistäsi (mistä nyt tulitkaan :D),
Mutta olihan sinuöla ja kaikilla muillakin siellä äidin kohdussa jotain :) oli pää, sydän jnejne, eli ei voi sanoa ettei ennen syntymistä ollut mitään.
En näsäviisastele :pp - Ootväärässä
Skitsoidi kirjoitti:
Persoonallisuus muodostuu muistista ja henkilö on se ruumis.
mutta saattaahan se olla mahdollista että synnyt uudelleen ja muistat vanhasta vain sen kohtu ajan.
taikka sitten tämä kaikki on vain sinun mielikuvitusta oikeasti olet jumala joka näkee unta että olet täällä, joten me muut ollaan sinä tai sinun mielikuvitustasi.Se on mahdotonta että syntyy uudelleen kun ihmisiä kuolee vähemmän kuin syntyy.
- Anonyymi
Vaikka haluaisi, niin ei kuole. Kuolee ainoastaan fyysinen keho. Kun ikuinen sielu on irtaantunut ruumiistaan fyysisen kuoleman jälkeen, niin hän huomaa, että elää. Sielu ei tuhoudu ei vedessä, ei tulessa, eikä millään muulla konstilla. Pitää vaan syntyä uudestaan ja uudestaan.
Saṃsāra (sanskritiksi संसार 'läpikulku; eteneminen monien vaiheiden kautta').
jk - Anonyymi
asdfasdfjklö kirjoitti:
Toisaalta sielusi starttasi vasta synnyttyäsi. Mihin se persoona ja henkilö katoaa jos ruumis lakkaa toimimasta?
Häh? Kannnattaa lukea biologiaa ja lääketiedettä edes sen verran että tajuaa. "Persoona" on aivojesi tekemä. Se koostuu lapsesta alkaen tapahtuneista kokemuksistasi sekä "valmiista puolesta" eli tietyt persoonasi piirteet ovat aivoissa valmiina ja vaikuttavat osaan sinua.
Kun eläin (ihminen on myös) kuolee, kuolee aivotkin. Aivosolut tuhoutuvat hapen puutteesta jo muutamien minuuttien jälkeen, esimerkiski moni sydänkohtauksen saanut jää "kasvina" eli aivokuolleena makaamaan. Kun aivot tuhoutuvat, tuhoutuu tajunta, tietosuus ja persoona. Muutkin aistit tuhoutuvat. Et enää näe, kuule, tunne, haista ja maista. Kaikki on silloin siinä. Ajattele; vuosikymmenten kokemuksesi kerralla kaputt.
Onhan se tietysti kammottavaa nyt eläessään ajatella, että kuoltuaan häviää persoonana olemasta. Ainoat asiat ovat omaisten ja tuttujen muistelut, valokuvat, filmit jne jotka sinusta jäävät. Jos ei ole omaisia, ei pian kukaan muista kuollutta ja hän ikäänkuin ei olisi koskaan täällä ollutkaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Häh? Kannnattaa lukea biologiaa ja lääketiedettä edes sen verran että tajuaa. "Persoona" on aivojesi tekemä. Se koostuu lapsesta alkaen tapahtuneista kokemuksistasi sekä "valmiista puolesta" eli tietyt persoonasi piirteet ovat aivoissa valmiina ja vaikuttavat osaan sinua.
Kun eläin (ihminen on myös) kuolee, kuolee aivotkin. Aivosolut tuhoutuvat hapen puutteesta jo muutamien minuuttien jälkeen, esimerkiski moni sydänkohtauksen saanut jää "kasvina" eli aivokuolleena makaamaan. Kun aivot tuhoutuvat, tuhoutuu tajunta, tietosuus ja persoona. Muutkin aistit tuhoutuvat. Et enää näe, kuule, tunne, haista ja maista. Kaikki on silloin siinä. Ajattele; vuosikymmenten kokemuksesi kerralla kaputt.
Onhan se tietysti kammottavaa nyt eläessään ajatella, että kuoltuaan häviää persoonana olemasta. Ainoat asiat ovat omaisten ja tuttujen muistelut, valokuvat, filmit jne jotka sinusta jäävät. Jos ei ole omaisia, ei pian kukaan muista kuollutta ja hän ikäänkuin ei olisi koskaan täällä ollutkaan.Tässä(kin) mielessä kaiken rahan ja tavaran ahnehtiminen ja hullu urakiipeily on mieletöntä ja turhaa. Elämästä pitäisi nauttia rauhassa ja pikku asioista, kuten luonnosta ja sen eläimistä sekä kasveista, läheisistä ja vaikkapa siitä että on nyt vielä elossa! :-)
- minulta vaan
Se, miltä kuolmea tuntuu, riippuu varmaan siitä, miten se tapahtuu: jos se tapahtuu hetkessä, esimerkiksi auto läjähtää oikein pahasti päälle tai räjähdät, niin ei se varmaankaan tunnu miltään, ellet sitä ehdi ensin tiedostaa. Sen sijaan hitaammat kuolemat tiedostetaan, niihin liittyy kipua, mitä varmimmin, fyysistä ja henkistä.
Kun ei tiedä mitään, ei sinuakaan ole havainnoimassa, joten mitään ei ole, ei edes havaintoa siitä, ettei mitään ole - mitään ei ole. (Arthur Schonhauer, Kuolema ja kuolematon).
Jos se on jotenkin toisin, en tiedä. Minä en vaan tiedä, voi olla mitä vaan.- tai näin
Asia on joko niin ettei mitään ole...ja sitä tilaa ei voi ymmärtää. Kukaan ei koskaan saa tietää miltä tuntuu olla kuollut, koska et ole sitä tuntemassa.
Itse kuitenkin yritän uskoa siihen, että kuoleman jälkeen menemme taivaaseen. Siitä on niin paljon todisteita, vaikka toisaalta, sehän on uskon asia.
Olisi erittäin vaikea, lähes mahdoton kuvitella, että kaikki ne asiat olisivat vain sattumaa..
Kyllä se kuoleman hetki silti pelottaa, varsinkin jos sen hetken saa tietää etukäteen. Siinä mielessä äkkikuolema joskus 99v ikäisenä olisi ihana asia :) - ?ok
tai näin kirjoitti:
Asia on joko niin ettei mitään ole...ja sitä tilaa ei voi ymmärtää. Kukaan ei koskaan saa tietää miltä tuntuu olla kuollut, koska et ole sitä tuntemassa.
Itse kuitenkin yritän uskoa siihen, että kuoleman jälkeen menemme taivaaseen. Siitä on niin paljon todisteita, vaikka toisaalta, sehän on uskon asia.
Olisi erittäin vaikea, lähes mahdoton kuvitella, että kaikki ne asiat olisivat vain sattumaa..
Kyllä se kuoleman hetki silti pelottaa, varsinkin jos sen hetken saa tietää etukäteen. Siinä mielessä äkkikuolema joskus 99v ikäisenä olisi ihana asia :)mitä todisteita taivaaseen nousemista on?
- oon miettinyt
Oon tässä viimeaikoina kovastikin miettinyt asiaa.
Luulen ettei se tunnu juuri miltään, vaan sitä vähän niin kuin häipyy pois. Omat tunnelmat sillä hetkellä voi kyllä mutttaa tilannetta suuntaan tai toiseen, näitäkin voi lievittää erilaisilla keinoilla.- mitä?
Itselläni on kuoleman pelko. Ei pelko itse kuoleman hetkestä vaan siitä että vielä en halua kuolla, on pieni lapsi ja paljon kokematta ja en usko kuoleman jälkeiseen. Niillä jotka uskovat kuoleman jälkeiseen elämään sen hyväksyminen varmaan helpompaa.
Olen nähnyt kuoleman hetken useaan kertaan. Ei se ole tuskallisen näköistä, yleensä ihminen on tajuton ainakin hetken aikaa ennen kuolemista, ellei kyse jostain äkillisestä...
Ihmiset ovat yleensä levollisen näköisiä, eivät tunne kipua ja eivät reagoi... Kasvoilta on jo kadonnut se ihmisen persoonallinen ulkonäkö, kai se sielu jos sitä on- on jo kadonnut.
Olen ollut tajuttomana pariin otteeseen ja siitä ei muista mitään. Joten ei kai kuolemakaan tunnu niin kauhealta.
Vaikka nuo tiedän silti se tuntuu kauhealta.... - Skitsoidi
mitä? kirjoitti:
Itselläni on kuoleman pelko. Ei pelko itse kuoleman hetkestä vaan siitä että vielä en halua kuolla, on pieni lapsi ja paljon kokematta ja en usko kuoleman jälkeiseen. Niillä jotka uskovat kuoleman jälkeiseen elämään sen hyväksyminen varmaan helpompaa.
Olen nähnyt kuoleman hetken useaan kertaan. Ei se ole tuskallisen näköistä, yleensä ihminen on tajuton ainakin hetken aikaa ennen kuolemista, ellei kyse jostain äkillisestä...
Ihmiset ovat yleensä levollisen näköisiä, eivät tunne kipua ja eivät reagoi... Kasvoilta on jo kadonnut se ihmisen persoonallinen ulkonäkö, kai se sielu jos sitä on- on jo kadonnut.
Olen ollut tajuttomana pariin otteeseen ja siitä ei muista mitään. Joten ei kai kuolemakaan tunnu niin kauhealta.
Vaikka nuo tiedän silti se tuntuu kauhealta....Kuoleman pelko = Elämän pelko, itseasiassa.
- mitä?
mitä? kirjoitti:
Itselläni on kuoleman pelko. Ei pelko itse kuoleman hetkestä vaan siitä että vielä en halua kuolla, on pieni lapsi ja paljon kokematta ja en usko kuoleman jälkeiseen. Niillä jotka uskovat kuoleman jälkeiseen elämään sen hyväksyminen varmaan helpompaa.
Olen nähnyt kuoleman hetken useaan kertaan. Ei se ole tuskallisen näköistä, yleensä ihminen on tajuton ainakin hetken aikaa ennen kuolemista, ellei kyse jostain äkillisestä...
Ihmiset ovat yleensä levollisen näköisiä, eivät tunne kipua ja eivät reagoi... Kasvoilta on jo kadonnut se ihmisen persoonallinen ulkonäkö, kai se sielu jos sitä on- on jo kadonnut.
Olen ollut tajuttomana pariin otteeseen ja siitä ei muista mitään. Joten ei kai kuolemakaan tunnu niin kauhealta.
Vaikka nuo tiedän silti se tuntuu kauhealta....juu rupesin miettimään samaa kun katsoin yhtä sota elokuvaa ja siinä pää henkilö kuoli en tiedä mistä asia tuli mutta en ole nukkunut muutamaan yöhön koska vin mietin asiaa kokoajan itse pelkään kuolemaa ja toivon että uudelleen syntyminen on totta :X
- Anonyymi
mitä? kirjoitti:
Itselläni on kuoleman pelko. Ei pelko itse kuoleman hetkestä vaan siitä että vielä en halua kuolla, on pieni lapsi ja paljon kokematta ja en usko kuoleman jälkeiseen. Niillä jotka uskovat kuoleman jälkeiseen elämään sen hyväksyminen varmaan helpompaa.
Olen nähnyt kuoleman hetken useaan kertaan. Ei se ole tuskallisen näköistä, yleensä ihminen on tajuton ainakin hetken aikaa ennen kuolemista, ellei kyse jostain äkillisestä...
Ihmiset ovat yleensä levollisen näköisiä, eivät tunne kipua ja eivät reagoi... Kasvoilta on jo kadonnut se ihmisen persoonallinen ulkonäkö, kai se sielu jos sitä on- on jo kadonnut.
Olen ollut tajuttomana pariin otteeseen ja siitä ei muista mitään. Joten ei kai kuolemakaan tunnu niin kauhealta.
Vaikka nuo tiedän silti se tuntuu kauhealta....neuden tai autuuden kohtaa kerran, tasapuolisesti
- Anonyymi
mitä? kirjoitti:
Itselläni on kuoleman pelko. Ei pelko itse kuoleman hetkestä vaan siitä että vielä en halua kuolla, on pieni lapsi ja paljon kokematta ja en usko kuoleman jälkeiseen. Niillä jotka uskovat kuoleman jälkeiseen elämään sen hyväksyminen varmaan helpompaa.
Olen nähnyt kuoleman hetken useaan kertaan. Ei se ole tuskallisen näköistä, yleensä ihminen on tajuton ainakin hetken aikaa ennen kuolemista, ellei kyse jostain äkillisestä...
Ihmiset ovat yleensä levollisen näköisiä, eivät tunne kipua ja eivät reagoi... Kasvoilta on jo kadonnut se ihmisen persoonallinen ulkonäkö, kai se sielu jos sitä on- on jo kadonnut.
Olen ollut tajuttomana pariin otteeseen ja siitä ei muista mitään. Joten ei kai kuolemakaan tunnu niin kauhealta.
Vaikka nuo tiedän silti se tuntuu kauhealta....Mullakin on kuoleman pelko ja oon itekki nuori lapsi en halua koskaan kuolla mutta on pakko. Itken joka yö siitä samasta asiasta koska mua pelottaa se ja en oo uskaltanut kertoo sitä äidille
- olen ollut
kuolleena vähän aikaa leikkauspöydällä. Kuulin siitä vasta muutaman kuukauden päästä leikkauksesta jälkitarkastuksessa.
En siis tiennyt miltä se tuntui, olinhan jo valmiiksi nukutettuna.
Mutta kuoleman jälkeisen elämänhän voi jokainen itse "päättää". (Ainakin jos ei ole raamattuun uskova, siellähän on omat juttunsa.)
Minä en ole uskovainen, tai oikeastaan olen, mutta olen kehitellyt oman uskoni, eikä se ole mikään tunnetuista uskonnoista.
Uskon, että on kuoleman jälkeistä elämää. Olen näin päättänyt. Koska meillä ei ole varsinaista tietoa asiasta, sen voi itse suunnitella.
Jos ihan totta puhutaan, melkeimpä tiedän, että sitä on. Isävainaa on tullut mulle kertomaan veljeni kuolemasta, vaikka en sitä halunnut uskoa. Parin viikon ja muutaman isän käynnin jälkeen tämä hirveä asia kuitenkin tapahtui.
Monta muutakin syytä minulla on uskoa elämään kuoleman jälkeen ja uudestisyntymiseen, muodossa tai toisessa, mutta en niitä tässä ala selostamaan.
Pointtini on kuitenkin, että mitä emme ole kokeneet itse, voimme kuvitella mielessämme.
Se ainakin minulle tuo suurta lohtua kun on niin monta läheistä mennyt.
Jotkuthan uskovat mitä raamattu tästä kertoo, miksei sitten voi uskoa jotain muunlaistakin.
Se helpottaa surun keskellä, ainakin vähän.- daalia77
Olen myös aivan varma, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen myös omien kokemuksieni perusteella.Ihminen kokee useamman elämän elinkarensa aikana niin monesti kun on tarpeellista..niin monesti kunnes on läksynsä oppinut.
Kuoleman jälkeen sitä jälleen tapaa kaikki rakkansa niin ihmiset kuin eläimet, joten surua ja pelkoa ei tarvitse tuntea. Taivas on iloa, valoa ja loputonta rakkautta täynnä.
- Papupata
Näin kerran unta kuolemastani. Unessa alkoi hengitykseni ensin katkeilla ja sitten se loppui kokonaan. Se tila, mihin vajosin, oli hyvin hiljainen, MITÄÄN ei kuulunut, ja olo oli "rento". Paitsi että olin osallisena kuolemassa, niin olin myös sen sivustaseuraaja. Vähä outo uni, jäi kammottava olo siitä :/.
Tais olla vähä sekava tää sepostus :D - Veikkauksia
Itsekin olen miettinyt asiaa monta kertaa, ja oikeastaan haluaisin tietää. Ehkä siinä tajuaa äkisti menettävänsä juuri kaiken sen minkä on kokenut, näkevänsä kaiken sen filminä silmissään sanoinkuvaamattoman pienenä välähdyksenä jossain ajatuksen sopukoissa. Ajattelen että kuoleman jälkeen, tai kuoleman hetkellä paljastuu kaikki ne salaisuudet joita on elämän aikana miettynit niin kuumeisesti, esimerrkiksi elämän tarkoitus, miten elämä syntyi ym. Se on varmaa ettei yksikään kuollut tule kertomaan miltä se tuntui. On siis olemassa vain ajatuksia, jotka yleensä syntyvät siitä mitä itse haluaa kokea.
Voihan olla että on parasta että ei tiedetäkkään. Itselläni ei ole ainakaan mitään kiirettä päästyä kokemaan sitä ahdistusta joka varmasti on kaikilla kuoleman hetkellä, niin itsemurhaajilla kuin "normaalin" kuoleman kokeneillakin. - -+
on se kuolema aika kamala juttu kun ei tunne enää ikinä mitään ja ei tiedä enää mistään mitään se voisi melkein olla synonyymi sanalle olematon.
- Höhnö
Ajattelen usein miltä sydänkohtaus tuntuu kun se on paras tie tyhjyytee. 4 promillee haluais olla ku lähtö tulee. Se varmaa olis ilman saatanallista krapulaa olotila tyhjyydessä ilman tajua.
- asiaa myöskin mietti
Mihin sielu katoaa kun ruumis kuolee? Niin, mihin moottorin käynti katoaa kun moottori hajoaa? Käyminen on yksi moottorin ominaisuus, moottorin elämää. Sielu eli tajunta on ihmisen onaisuus. Kun ihminen kuolee tai moottori hajuaa, ei niillä ole enää ominaisuutta nimeltään elämä.
Miltä kuolema tuntuu? Miltä tuntuu kun nukahdat illalla onnellisena? Miltä tuntuu kun olet kovassa kuumeessa ja sitten pikku hiljaa vajoat houreisiin ja horrokseen ja sitten vain nukahdat? Miltä tuntui kun lapsena putosit puusta ja tuli aivotärähdys, muisti tai taju meni? Vasta jälkeen päin pystyt miettimään, miltä nukahtaminen ja tajun lähteminen tuntui, jos muistat. Kuoleman jälkeeen et enää pysty koskaan muistelemaan, miltä se tuntuu, etkä myöskään suremaan sitä, ettet koskaan pysty tekemään sitä etkä tätä. Ei ole mitään, ei edes tyhjää. Se on hyvä, se on lohduttavaa! kuka tietää jatkuuko elämä kuoleman jälkeen sen näkee taikka tuntee sitten ku se kuolema koittaa kuolleet vain sen tietää ehkä mekin saadaan tuntea joskus se helpotus
- philosoohvi
Kuolema tuntuu siltä, kuin jääpuikko työnnettäisiin repseeseen. Aluksi on vain shokki eikä siinä kerkiä miettiä miltä se tuntuu, sitten se puikko onkin jo sulanut eikä tunnu enää miltään.
- papppa
Juu, kyllä tämä kolema on erittäin kamala asia, en saant jtn 7 v. yötä nukuttua kun pelkäsin sitä delaamista niin paljon, no ei sille mitään sitte voi. Sitte vaa HÄIPYY jonnekkiin VITTUUN
- Järki käteen
Ettekste ymmärrä ?? Kun ihminen kuolee se EI tunnu miltään kaikki loppuu siihen ja pysyvästi ! Ei kukaa enää sen jälkee synny uudelleen...
- JK
SAMAA OLEN MINÄKIN IEETINYT
- ei mitään
ei kuoleman jälkeen ole enään mitään...poistut vaan tästä maailmasta.
- mietinn
Tuo on kyllä lohduttava tieto, sillä joskus kamppailee ajatuksen kanssa että jotain on.
- Anonyymi
höpö höpö. Kerran asia on noin, niin kerrotko vielä miten on ylipäänsä mahdollista että on elämää, rakkautta vihaa ja kaikkea muutakin. Sulla ei ole siitä todisteita etteikö mitään olisi, hengellisestä maailmasta sen sijaan on todisteita vaikka millä mitalla, siitä huolimatta että paljon huuhatakin mahtuu sekaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
höpö höpö. Kerran asia on noin, niin kerrotko vielä miten on ylipäänsä mahdollista että on elämää, rakkautta vihaa ja kaikkea muutakin. Sulla ei ole siitä todisteita etteikö mitään olisi, hengellisestä maailmasta sen sijaan on todisteita vaikka millä mitalla, siitä huolimatta että paljon huuhatakin mahtuu sekaan.
Ihmisen on poistuttava kokonaisena sieluineen, järkineen, rahoineen, notta tulee tilaa uusille ihmisille ja myöhemmin uusille elämän muodoille kun auringosta loppuu vety
- Se tuntuu hyvältä
Unessa taivas alkoi vetämään puoleensa,mutta päätin ottaa puiden oksista kiinni kun en halunnut vielä sinne mennä... =)
- auttakaa1
mitä tämä on kun et ole ottanut mitään ja silmäsi seisovat päässä ,
ajatukset eivät kulje ja kaikki liikkesi on hitaita ..
olenko kuolemassa ?- flättipätti
Ai unessa vai todessa?
- kokemus edessä
Ainakin ne kymmnenet ja jopa sadat ruuumiistapoistumiskokemukset, joista olen lukenut ja kuullut (on niitä ollut omin sanoin kertojiakin) ovat olleet ainakin uskovaisille ihania ja levollisia: yleensä mennään ensin jotain tunnelia piktin ja sen päässä hohtaa valoa, jotkut ovat vain huomanneet lijailleensa leikkaussalin katossa ja kuulleet ja nähneet kun lääkäri ja hoitajat elvyttävät ja puhuvat potillan menehtymisestä ym. Sitä vian huomaan olevansa vapaa ja pois kehostaan....
Vaikea sitä on kuvata kun ei ole vielä kuollut.- Bojhj8999
Voihan sitä näinkin ajatella, jos unohtaa ne huonot kuolemanrajakokemukset, joita on mahdollisesti jopa puolet kaikista.
- sitsu1234567
Ruumispuasiin ja kylmiöön. Saieaala on bopea toiminnassaan. Ja patologit myöntäneet että ovat huomanbeet että kylmiössä on ollut elävä. Että ae on jopa "käytäntö, eikä mikään harvinaisuus"
- ..ll.
Kukaan ei ole tullut sanomaan. Oikeasti kuolleet ei kerro, elvytetyt kokevat samantapaisia tuntemuksia.
Kyllä sen sitten näkee, kunhan malttaa odottaa. Tai ei näe yhtään mitään. - Ööööö minä vain
Kun ihminen kuolee mitä sitten tulee jos ei tule tyhjää eikä mitään niin mitä silloin on ? Tässähän menee ihan sekaisin kun ajattelee muitakin sekavia asioita mm. mihin avaruusloppuu, mihin päädyt mustanaukon jälkeen, mitä tunnet kun olet kuollut, miksi yö tuntuu lyhyelle kun nukut
- Anonyymi
Vastasit jo itse, tulee tyhjää eikä ole mitään, alkaa helpottamaan pientä tallaajaa.
- yteee4
Jos mietit miltä tuntuu kuolla, olet vielä elossa. Pahempi tapaus on sitten se, että olet täysin tajuissasi siinä kun ulkomaailmalle näyttää että olet koomassa tms.: tällöin saatat joutua lojumaan sairaalan letkuissa vielä seuraavat 20 vuotta, tai kenties sinut haudataan tai polttohaudataan elävältä - tai jos satuit lahjoittamaan sisäelimesi muille, saat kokea miltä tuntuu kun sisäelimesi leikataan pois yhä sykkivinä tai muuten vain lahjaksi lääketieteelle..
- k.k1
Kuolema ei tunnu miltään
- Kuollut Intiaani
Kuoleman jälkeen ei-mitään, tuntuu vielä enempi ei-miltään.
Sillon sä vaan katoat kaikesta. Koko olemassa olevasta.
Ei siinä mitään sen kummempaa ole.
Elvytetyt "valon" nähneet, ovat tajuntaisesti hyväksyneet ympäröivän valokentän.
Siinä mistään muusta ole kyse, kuolema on tylsä ja arkinen asia. - JonesHenry
Vähän riippuu siitä mihin sitä vertaa? Kuolla voi niin monella eri tavalla;
https://www.youtube.com/watch?v=FpJg4_gbmCM
https://www.youtube.com/watch?v=vlRFul216LM
Tässä taas kaksi aika hyvää esimerkkiä. Se riippuu missä henkisessä tilassa ja MITEN lähtee pois!
http://www.liveleak.com/view?i=d23_1376366963
http://www.thedailybeast.com/articles/2011/04/27/suicide-kits-the-91-year-old-woman-selling-instant-death-on-the-internet.html - 322323
Itse ainakin kun olin lähellä kuolemaa, ajoin aika kovaa autoa päin mikä kääntyi eteen, siis moottoripyörällä.
Niin aika hidastuu aivan kauheasti ympärillä, samalla kerkeet miettimään asioita aivan kamalasti ja elämä kelaantuu pikakelauksena silmien edessä.
Kipu häviää, en tuntennut kipua missään kohtaan.
Iskeydyin asfalttiin ja toisella iskulla meni taju kun pää asuu maahan ja hetken päästä herään maasta makaamasta. Pelkkää mustaa iskun jälkeen.
Selvisin onnettomuudesta täysin vahingoittumattomana mikä oli aika outoa,kolarin ja vauhdin vakavuuden takia. - pohdiskellen
"Syntyminen tarkoittaa, että tulet maailmaan äidistäsi (mistä nyt tulitkaan :D),
Mutta olihan sinuöla ja kaikilla muillakin siellä äidin kohdussa jotain :) oli pää, sydän jnejne, eli ei voi sanoa ettei ennen syntymistä ollut mitään.
En näsäviisastele :pp"
Jos nyt aletaan hiuksia halkomaan, niin elämä (mikä se sitten onkin) muodostuu, syntyy, alkaa- sillä hetkellä kun munasolu hedelmöittyy siittiöstä, kiinnittyy kohdun pintaan ja alkaa jakautua.
Munasolu, siis sanotaanko puolet sinusta, minusta, meistä, on olemassa jo kun tyttövauva syntyy. Hänellä on jo munasolut valmiina munasarjoissa, mistä ne sitten sukukypsyyden koittaessa alkavat irrota n. kerran kuukaudessa. Siittiöitä taas valmistuu koko ajan.
Mutta, mitä on elämä ja mitä on kuolema- mysteereitä jotka ovat kiehtoneet ihmistä jo ammoisista ajoista ja joihin liittyy paljon uskomuksia ja myyttejä- - 1+7
elämä on hopealanka, jonka toisessa päässä olet ja toinen pää on tuolla avaruudessa, taivaassa. kun hopealanka katkeaa, se katkeaa täällä maanpäällä olevan kehosi mielessä, joka nousee ylös avaruudessa olevalle planeetalle, taivaaseen. siellä on hyvä ja rauhallinen olo, josta ei halua pois.
hopealanka on mainittu jo Raamatussaja em kokemus on oma nukutuksessa ollut kokemus, jonka muistan. - Nakumaton
Jos uskoo paranormaaleihin asioihin (esim aaveisiin) niin eikö silloin voisi ajatella että kun kuolet, lähdet ruumiistasi, eli olet silti yhä sinä tässä maailmassa, ja näet yhä ruumiisi, hautajaisesi, läheisesi jne. (Eli jäisit aaveeksi maan päälle). Olisit se "aave" joka pitää outoja ääniä talossa. Näkymätön. Aika pelottavaa ajatella :D. En tiedä. Itse silti uskon että kun kuolee, pääsee taivaaseen. :)
- UskontoOnValetta
Ei kuoleman jälkeistä "elämää ole olemassa ja jos heräisit "kuoleista samana tuntina millä kuolit et muistaisi mitään kuoleena ollessasi koska siellä on vaan "tyhjyys" näin meidän uskonnon ope kerto ja selitti meille että mitää jumalaa tai kuoleman jälkeistä elämää ole olemassa.
- Lapsenmenettänyt
Kuoleman jälkeinen elämä on näin uskon. Usko itse mihin haluat tai ole uskomatta!!
- IkuinenSielu
Ihmisellä on ruumis, joka on sielun asuinpaikka.
Kun ihminen kuolee, niin sielu irtautuu kehosta ja ruumis maatuu ja katoaa.
Sielu on katoamaton ja sielussa on ihmisen persoona ja mieli.
Sielu on vapaa fyysisistä rajoitteita ja sielu voi liikkua paikasta toiseen ajatuksen nopeudella.
Tuttava on kokenut ruumiista poistumis ilmiön hetken aikaa, kun hän oli leikkauksessa.
Hän huomasi leijuvansa katon rajassa, näki ja kuuli kaikki tapahtumat ja pystyi tarkkailemaan kirurgien ja hoitajien hoitotoimenpiteet.
Ihmismielelle on mahdoton ymmärtää katoamattomuus, ettei koskaa katoa.
Asia selviää vasta kuoleman jälkeen. - Kissa25
Entä jos elämä on se ennen syntymää olevaa aikaa ja kun kuolet, niin sä synnyt etkä kuole.
Entä jos näät kuoleman jälkeen elämästäsi uudestaan ja uudestaan ns unta ikuisesti.
Entä jos pääset kuoleman jälkeen ns taivaaseen.
Entä jos elät vaikka tän ihmis elämän jälkeen jonai elokuva hahmona tai jonaki eläimenä?
Ei sitä voi tietää ja ei kannata miettiä vielä kun oot elossa, jos sä ees siis elät :D. - Entiiä176
Olen 15v poika ja mun kaveri kuoli viikko sitten, miten saan kuoleman ahdistusta pois mielestä :(
- ajatuksia1
Mieti mitä hyviä koitte kaverisi kanssa.
Voit ajatella kuolemasta myös niin, että hänen ruumiinsa kuoli, mutta sielu siirtyi eteenpäin seuraavaan ulottuvuuteen luojamme luo. NDE kokemuksia lukiessa tuo tieto vahvistuu. Näemme tuttumme jälleen maanpäällisen kuoleman jälkeen. Kaikilla meillä on täällä tehtävämme ja toiset valitettavasti lähtevät aiemmin pois.
Heillä aiemmin lähteneillä on kaikki hyvin varsinkin jos ovat päässeet Jumalan luo.
- Anonyymi
Nukkunut hyvin ja sitten hereille ilman mitään muistikuvaa menneestä yöstä. Vaihtoehtona ollut nukutettuna, tai saanut joskus tajun vievän tällin. Vertaisin tilaa tähän, sillä en pidä todennäköisenä jotain uudelleen syntymistä. Maapallon väki näet lisääntyy koko ajan, joten jotkut tuntuvat syntyvän uudelleen useamman kerran, eli tuplana. Ei mene jakeluun.
Sielu taas on enemmänkin uskonnon tuomaa juttua. Minne se sitten livahtelee? Tietääkseni omaan kehoni anatomiaan ei liity sielu mitenkään, en ainakaan tiedä sen sijaintia. Joka tapauksessa kuoleman tuoma tila on ajatuksista yhtä tyhjä kuin keskustalaisten tupailta töväen talolla! Ei sitä etukäteen kannata miettiä, ja takakäteen sitä ei enää mieti kukaan. Eikä kuolemasta kannata olla huolissaan, sehän tulee kuitenkin. Jokainen tietysti toivoo kuolevansa kivuttomasti, sen ymmärtää jokainen, mutta päätään ei kannata sekoittaa ajattelemalla liian syvällisesti. Sitä varten on ihmisiä iso liuta, antaa heidän uskoa tai luulla haluamansa. - Anonyymi
Olin kerran koomassa nelisen viikkoa ja kun siitä tulin tolkkuihini niin mietin kyllä ettei ainakaan se koomassa oleminen tuntunut miltään, ei ollut ainakaan mitään muistikuvaa.
Tuli sitten mieleeni ajatus että siltäkö se kuolemakin tuntuu ettei tunnu miltään.
Eihän kukaan voi tietää miltä kuolema/kuoleminen tuntuu koska ei kukaan ole siitä tunteesta enää kuoleman jälkeen kertomassa. - Anonyymi
Voi olla että kun sä kuolet sun elämä alkaa ALUSTA siis sä synnyt jne et vaa muista silloin sun entistä elämää
PS. Tää on se mitä mä luulen - Anonyymi
Eiköhän se ole se jatkuva hengelliseen olotilaan siirtyminen, ilman ruumista. Sieltä sitten aikanaan (huom. hengellisessä maailmassa ei ole kelloja josta katsotaan KELLONaikaa mikä on ihmisen keksintö)
Tutustukaa aiheeseen niin pääsette ainakin jyvälle. Ei sitä tarvitsekaan täysin ymmärtää, sillä materialistisessa maailmassa ja ympäristössä tarkoituksemme lieneekin elää mahdollisimman onnellinen elämä ja kasvaa henkisesti hetkessä. - Anonyymi
Minä ollut aikoinaa vajaan minuutin kuolleena. Ei se tuntunut miltään. Oli levollista, siksi en pelkää enään. N47
- Anonyymi
Kiitti. tää oli hyvä kuulla
- Anonyymi
Mulla tulee itku kun mietin miltä kuolema tuntuu ja mitä sitten tapahtuu ainakaan en toivoisi että kukaan kuolisi ja mä itke nyt jo😔😭
- Anonyymi
En halua että kuolaan
- Anonyymi
En tiedä miltä kuolema tuntuu. En ole koskaan kuollut.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 175540
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2242795- 412495
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus02211Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella432161Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon332126Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731727Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme131510- 381390
- 1651310