Kun Ruotsi alkoi varustamaan Viipurin linnaan 1200-l. lopulla III ristiretken jälkeen niin alkoiko siitä järjestäytynyt pesäero Lännen ja Idän välillä (Ruotsi/Suomi vs. Novgorod/Venäjä)?
Tämä jatkumo huipentui talvi/jatkosotiin, joissa Linna taas meni?
Karjalaiset (ja Hämäläiset) olivat sotineet idässä jo ennenkin katolisen instituution saapumista Suomeen?
Viipurissa oli jo ollut puulinna ennen 1300-lukua?
Itärajalla on pitkä sodan traditio.
Tämä jatkumo huipentui talvi/jatkosotiin, joissa Linna taas meni?
Karjalaiset (ja Hämäläiset) olivat sotineet idässä jo ennenkin katolisen instituution saapumista Suomeen?
Viipurissa oli jo ollut puulinna ennen 1300-lukua?
Itärajalla on pitkä sodan traditio.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Taisit oikoa historian mutkia suoriksi?
Tässä hieman poimintoja kokoamastani Novgorodin historiasta. Karjalaiset olivat pitkään varsin itsenäinen toimija Novgorodin kumppanina ruotsalaisia ja hämäläisiä ekspansionisteja vastaan.
1100-luvulta on jo kuitenkin näyttöä sopimuksesta, jossa Kymmenen virran maa, siis muinaista Kainuuta aina nykyisen Pohjanmaan Pyhäjoesta Länsipohjan Bygdeån asti, luovutetaan karjalaisten kauppamiesten vaikutusalueeksi. Tämä aikakausi oli karjalaisten mahdin voimakkainta laajenemisaikaa. Venäläiset aikakirjat toteavat, että kaikki lohijoet Siikajoesta etelässä Kainuun-jokeen (Kalix älven) pohjoisessa kuuluvat Novgorodille. Novgorod tuki karjalaisten ekspansiota pohjoiseen aina 1200-luvun puoleenväliin asti.
Vuodelta 1142 on tieto kahakasta ruotsalaisen piispan ja ruhtinaan joukkojen ja novgorodilaisten kauppiaiden välillä Itämerellä. Tätä ennen suhde ruotsalaisten ja Novgorodin välillä hyvä, varsinkin Gotlannista kulki paljon kauppiaita Novgorodissa, ja olihan Novgorod ruotsalaisten varjagien perustama.
1143 ensimmäinen maininta Korelasta (Käkisalmi) novgorodilaisissa asiakirjoissa. Karjalaisten kostoisku Hämeeseen.
1149 hämäläisten kostoisku Karjalaan
1149 hämäläisten kostoisku Karjalaan
1164 ruotsalaisten sotaretki Staraja Ladogaa vastaan torjutaan
1165 Novgorodiin ensimmäinen arkkipiispa Ilja (mahdollisesti Yrjön luostarin perustaminen?)
1169 Andrei Bogoljubski Vladimirin kaupungista yritti valloittaa kaupungin – Virgin Oranta” pe-lasti
1177 Mstislav Novgorodin ruhtinaaksi.
1186 Novgorodin retki Hämeeseen
1187 Ruotsin pääkaupungin Sigtunan hävitys: kirkon ovet Novgorodiin
1188 ”Gotlantilais-saksalainen” (ruots?) hyökkäys Novgorodin alueelle: Chotorushessa ja Novo-torshessa menestystä, keväällä lyödään takaisin)
1189 ruots. Novgorodin alueelle?
1191 novgorodilaisten retki hämäläisiä/ruotsalaisia vastaan yhdessä karjalaisten kanssa
1198 novgorodilaiset hävittävät Turun
1206 hävitysretki Mälarenilla
1210 Ruhtinas Volodimir ja pormestari Tverdislav lyövät liettualaiset Khodynitsissä.
1221 Paavi antoi Suomen piispalle luvan kaupan kontrolliin Suomenlahdella
1226-1227 ruhtinas Jaroslavin Suomen-retki Hämeeseen. Jaroslav huolestui Suomen piispan aktiviteetista Suomenlahdella. Paluumatkalla vangit tapettiinn rantaan, koska eivät mahtuneet laivoihin.
1227 Kastettiin karjalaiset ortodoksiseen uskoon.
1228 hämäläisten kostoretki Ladogaa vastaan, joutuvat vetäytymään, menettävät laivat ja karjalaiset ahdistelevat.
Viipuri ei ilmesty novgorodilais-ruotsalaisiin suhteisiin kun vasta 1200-luvun lopulla, kun linna 1293 perustetaan. Paikalla on ennen ollut karjalainen kauppapaikka.
Sodan tradition lisäksi olisi joskus hyvä tarkastella myös rauhan ja kaupankäynnin traditiota. Novgorod oli merkittävä kauppakaupunki, jonka suuruun oli myös Tallinnan menestyksen takana 1300-luvulla.
Itämeren kaupankäynti tyrehtyi 1500-luvun mittaan roistovaltio Ruotsin suljettua venäläiset Itämeren-kaupasta. Tätä ennen Novgorodia oli tosin heikentänyt mongolien hyökkäys ja miehitys 1240-1500-luvuilla.
Elikkä siis Karjalaiset kuuluvat Venäjään ja muu Suomi Länteen?
Ruotsi-Suomi piti onneksi asemansa ja läntinen tie piti Suomen itsenäisenä vapaussodassa ja toisessa maailmansodassa.
taitaa olla näitä itärajan maakunta-aktiivien juttuja...
Joo, yleensä näissä unohdetaan se tosiasia, että myös Suomalaiset oli omia toimijoita alueella.
Ruotsin valta-asema syntyi vasta piispa Tuomaan epäonnistuttua Balttiassa, silloin Ruotsi hyödynsi tilannetta ja "valtasi" Suomen 1249, sitä ennen Suomalaisten asema oli oikeastaan itsenäinen ...
Tilanne muuttui jo 1050 kun kirkot jakautuivat kahtia, sitä ennen kristinusko levisi rauhanomaisesti.
Tämä kahtia jakautuminen johti siihen, että "uskoa" piti levittää ase kädessä.
Suomessa se merkitsi sitä, että kristittyyn maahan tehtiin "ristiretkiä" ...