MAP-kirkon vanhin ROBERT D. HALES kahdentoista apostolin koorumista kuvaili selkeästi muutama vuosi sitten, miten saa todistuksen Jeesuksen Kristuksen palautetusta evankeliumista. Tässä perusajatus:
"Todistuksen saaminen ja kääntyminen alkavat siitä, kun tutkimme ja rukoilemme, sitten elämme evankeliumin mukaan kärsivällisesti ja hellittämättä sekä kutsumme ja odotamme Hengen vaikutusta. Joseph Smithin elämä ja palautuksen tapahtumien malli ovat erinomaisia esimerkkejä tästä prosessista. Kun kuuntelette tänään puhettani palautuksen tapahtumista, kiinnittäkää huomiota niihin askeliin, jotka johtavat todistukseen: haluamme tietää totuuden, pohdimme sydämessämme, sitten tunnemme Pyhän Hengen ohjauksen ja kuuliaisesti seuraamme sitä."
Kun pohtii syvällisemmin tätä MAP-kirkon olennaisinta askellusta, jolla todistuksen saa tai ainakin pitäisi saada, ei voi olla havaitsematta, että se perustuu ihmisen kykyyn eläytyä ja toimia mallin mukaisesti. Motiivina tässä prosessissa on halu tietää totuus, kuten 1. Nefi 11:1-2 jakeissakin mainitaan. Todistukseen johtavat askeleet oikeastaan neuvovat ihmistä ensin elämään palautetun evankeliumin mukaan ja sen jälkeen odottamaan, että Hengen vaikutus alkaisi tuntua. Mutta onko se todellisen Pyhän Hengen vaikutusta?
Hales opettaa myös, että kuuliaiset ponnistelut ovat evankeliumin opetusta ja hengellistä kypsymistä, sillä ne kuuluivat Josephinkin varhaisiin kokemuksiin. Monille todistuksen saamisen edellytyksenä on, että voittaa epäilyksen ja kelvottomuuden tunteet, on nöyrä ja oppii harjoittamaan uskoa. Tästä Tapanikin jaksaa muistuttaa. Jos todistusta ei saa, on vain väärä asenne.
Josephin malli tarkoittaa kääntymistä pyhien kirjoitusten puoleen, polvistumista rukoukseen, uskossa kysymistä ja evankeliumin mukaan elämistä kärsivällisesti ja hellittämättä. 1.nefi 15:11 ilmaisee asian seuraavasti: "Ettekö muista, mitä Herra on sanonut? - Jos ette paaduta sydäntänne, vaan anotte minulta uskossa, luottaen siihen, että saatte, ahkeroiden pitää minun käskyni, totisesti saatte tietää nämä asiat."
Todistuksen saaminen palautetusta evankeliumista vaatii kuuliaisuutta, ponnistelua ja ahkerointia. Mormonin kirja lupaa: "Pyhän Hengen voimalla te voitte tietää totuuden kaikesta". Halesin mukaan joidenkin kohdalla tämän todistuksen saaminen tapahtuu nopeasti, toisten kohdalla se taas tapahtuu vähitellen vuosien mittaan. Tämä merkitsee käytännössä erittäin lakihenkistä ja suorituskeskeistä uskontoa niille, jotka saavat oman todistuksensa vasta vuosien päästä.
MAP-kirkossa perustarve on todistus palautetusta evankeliumista, sillä vasta sen saamisen jälkeen ihmiselle syntyy todellinen tunne tehdä parannusta ja noudattaa käskyjä, mikä taas johtaa kääntymykseen. Raamatullisessa kristillisyydessä taas parannus ja kääntyminen lähtee yksinomaan uskosta Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen, jonka Pyhä Henki antaa. Uskosta Jumalan rakkauteen ja armoon sekä Jeesuksen sovitustyöhön ristillä.
Mormonin kirja toki kehottaa kaikkeen hyvään ja uskomaan Kristukseen, mutta MAP-kirkon opetukset vievät ihmisiä pitkäksi ajaksi tekojen tielle ilman varmuutta uskontodellisuudesta. Mormoni nimittäin tulee uskoon vasta, kun hän saa todistuksen Jeesuksen Kristuksen palautetusta evankeliumista. Raamatullisesta näkökulmasta katsoen tämä merkitsee sitä, että ne mormonit, joilla ei vielä ole todistusta, ovatkin itseasiassa omavanhurskauden tiellä.
Psykoligisesti asiaa analysoiden päädytään lisäksi sellaiseen lopputulokseen, että kyse on usein kokemusperäisestä todistuksesta. Ihminen saa toden tunnun ja alkaa uskoa todeksi sen elämäntavan, jota ympärillään näkee ja kokee, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä raamatullisen Pyhän Hengen kanssa.
"Todistuksen saaminen ja kääntyminen alkavat siitä, kun tutkimme ja rukoilemme, sitten elämme evankeliumin mukaan kärsivällisesti ja hellittämättä sekä kutsumme ja odotamme Hengen vaikutusta. Joseph Smithin elämä ja palautuksen tapahtumien malli ovat erinomaisia esimerkkejä tästä prosessista. Kun kuuntelette tänään puhettani palautuksen tapahtumista, kiinnittäkää huomiota niihin askeliin, jotka johtavat todistukseen: haluamme tietää totuuden, pohdimme sydämessämme, sitten tunnemme Pyhän Hengen ohjauksen ja kuuliaisesti seuraamme sitä."
Kun pohtii syvällisemmin tätä MAP-kirkon olennaisinta askellusta, jolla todistuksen saa tai ainakin pitäisi saada, ei voi olla havaitsematta, että se perustuu ihmisen kykyyn eläytyä ja toimia mallin mukaisesti. Motiivina tässä prosessissa on halu tietää totuus, kuten 1. Nefi 11:1-2 jakeissakin mainitaan. Todistukseen johtavat askeleet oikeastaan neuvovat ihmistä ensin elämään palautetun evankeliumin mukaan ja sen jälkeen odottamaan, että Hengen vaikutus alkaisi tuntua. Mutta onko se todellisen Pyhän Hengen vaikutusta?
Hales opettaa myös, että kuuliaiset ponnistelut ovat evankeliumin opetusta ja hengellistä kypsymistä, sillä ne kuuluivat Josephinkin varhaisiin kokemuksiin. Monille todistuksen saamisen edellytyksenä on, että voittaa epäilyksen ja kelvottomuuden tunteet, on nöyrä ja oppii harjoittamaan uskoa. Tästä Tapanikin jaksaa muistuttaa. Jos todistusta ei saa, on vain väärä asenne.
Josephin malli tarkoittaa kääntymistä pyhien kirjoitusten puoleen, polvistumista rukoukseen, uskossa kysymistä ja evankeliumin mukaan elämistä kärsivällisesti ja hellittämättä. 1.nefi 15:11 ilmaisee asian seuraavasti: "Ettekö muista, mitä Herra on sanonut? - Jos ette paaduta sydäntänne, vaan anotte minulta uskossa, luottaen siihen, että saatte, ahkeroiden pitää minun käskyni, totisesti saatte tietää nämä asiat."
Todistuksen saaminen palautetusta evankeliumista vaatii kuuliaisuutta, ponnistelua ja ahkerointia. Mormonin kirja lupaa: "Pyhän Hengen voimalla te voitte tietää totuuden kaikesta". Halesin mukaan joidenkin kohdalla tämän todistuksen saaminen tapahtuu nopeasti, toisten kohdalla se taas tapahtuu vähitellen vuosien mittaan. Tämä merkitsee käytännössä erittäin lakihenkistä ja suorituskeskeistä uskontoa niille, jotka saavat oman todistuksensa vasta vuosien päästä.
MAP-kirkossa perustarve on todistus palautetusta evankeliumista, sillä vasta sen saamisen jälkeen ihmiselle syntyy todellinen tunne tehdä parannusta ja noudattaa käskyjä, mikä taas johtaa kääntymykseen. Raamatullisessa kristillisyydessä taas parannus ja kääntyminen lähtee yksinomaan uskosta Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen, jonka Pyhä Henki antaa. Uskosta Jumalan rakkauteen ja armoon sekä Jeesuksen sovitustyöhön ristillä.
Mormonin kirja toki kehottaa kaikkeen hyvään ja uskomaan Kristukseen, mutta MAP-kirkon opetukset vievät ihmisiä pitkäksi ajaksi tekojen tielle ilman varmuutta uskontodellisuudesta. Mormoni nimittäin tulee uskoon vasta, kun hän saa todistuksen Jeesuksen Kristuksen palautetusta evankeliumista. Raamatullisesta näkökulmasta katsoen tämä merkitsee sitä, että ne mormonit, joilla ei vielä ole todistusta, ovatkin itseasiassa omavanhurskauden tiellä.
Psykoligisesti asiaa analysoiden päädytään lisäksi sellaiseen lopputulokseen, että kyse on usein kokemusperäisestä todistuksesta. Ihminen saa toden tunnun ja alkaa uskoa todeksi sen elämäntavan, jota ympärillään näkee ja kokee, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä raamatullisen Pyhän Hengen kanssa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kiitos asiallisesta lähestymisestä todistuksen saamisen problematiikkaan!
Omasta kokemuksestani sanon, että oli minulla jonkin asteinen usko jo ennen MAP-kirkkoon tutustumista, mutta se oli tuota tavanaomaista epäaktiivista kuulumista ev.-lut. kirkkoon. Melko säännöllisesti pidin esim. iltarukoukseni Isä-meidän tyyliin.
Vasta sen ymmärtäminen, että alkuperäisestä kirkosta oli luovuttu samalla kun luovuttiin apostolien johdosta, sai minut ajattelemaan uskontoa perusteellisesti. Luopumus alkoi jo hyvin varhain. Noin vuoden 100 jKr. ei ollut enää apostolien johtamaa yhtenäistä kirkkoa.
Tulkitset todistuksen saamisen psykologisen prosessin tulokseksi. Onhan sekin mukana, mutta tosiasioiden ymmärtäminen johtaa tuohon prosessiin. Pyhä Henki todistaa noista tosiasioista. Niitä ovat:
- kirkkojen lukuisuus ja syyt siihen
- yhteisen johdon puute: 12 apostolia
- oppien ja toimitusten muuttuminen
- kirkkojen huonot hedelmät kuten uskonsodat
- mm. anekauppa on osoitus siitä, ettei se kirkko ollut oikea, josta mm. ev.-lut. kirkko on johtanut pappeuden viran valtuuden
- valtuuden epämääräisyys
- noitavainot
ym.
Raamattu ennustaa kaiken kohdalleen asettamisen ja Mormonin kirjan (Joosefin sauva, Hes. 37:15-19)) esiintulon ja iankaikkisen evankeliumin julistamisen enkelin toimesta (Ilm. 14:6). Kysymys ei ole vain psykologisesta prosessista, vaan hengellisesti puhuttelevista tosiasioista.
Täydennystä listaasi:
- mormonisuuntausten lukuisuus ja syyt siihen
- yhteisen johdon puute: 12 apostolia kullakin lahkolla
- oppien ja toimitusten muuttuminen jatkuvasti
- kirkkojen huonot hedelmät kuten verisovitusoppi, moniavioisuus, teinivaimot, mustien pappeuskielto
- mm. epämääräisiin tarkoituksiin kerätyt kymmenykset (kenelläkään sisäpiirin ulkopuolisella ei ole tietoa) on osoitus siitä, ettei se kirkko ole oikea
- valtuuden epämääräisyys (muka saatu jossain näyssä)
- noitavaimot, siis monivaimot
ym.
kun perustelut hylätään.
Mikähän olisi mielestäsi se kirkko, joka on jatkanut apostolien johdolla alusta alkaen? Koska sellaista ei oikeasti ole, on tarvittu palautus, jotta se voisi taas olla. Toinen juttu on taas se, että ihmiset eivät eri syistä pysy totuudessa. Siitä syntyy hajaannusta. Niin syntyi jo ensimmäisten apostolien aikanakin, vaikka he vielä johtivat kirkkoa.
Noilla luettelemillasi: " kirkkojen huonot hedelmät kuten verisovitusoppi, moniavioisuus, teinivaimot, mustien pappeuskielto" eí ole mitään käytännöllistä merkitystä eikä niistä ole koitunut huonoja hedelmiä. Esim. verisovitusoppia ei ole koskaan edes ollut käytännössä, vaikka se on mainittu VT:n aikaisena käytäntönä.
Kymmenysten käytössä ei ole mitään epäselvää. Kukaan ei elä ylellisyydessä kirkon kustannuksella. Valtuuksien saaminen oli valttämätöntä. Niiden saamisessa oli kaksi todistajaa ja valtuus on välttämätön, jotta oikea kirkko voi olla taas maan päällä.
Sinä voit panetella muita, mutta kun vastaavia aivan todellisia asioita sanotaan sinun "palautetusta" kirkostasi sinä älähdät.
Tietenkin sinä suljet täysin silmäsi oman kirkkosi kauheuksista vähättelemällä huonoja hedelmiä.
Kahden todistajan "saamilla valtuuksilla" ei ole mitään todistusarvoa.
Tapani olisi säilyttänyt uskottavuutensa jos hän olisi älähtämisen sijaan jatkanut suvereenilla linjalla ja alkanut tarkemmin sekä laajemmin parjata länsimaisen kirkkohistorian traditiota. Intensiteettiperiaate (äänenvoimakkuus) sekä kvantitatiiviperiaate (sanojen lukumäärä) ovat vahvoja tukipilareita oikeassa retorisessa argumentaatiossa.
MAP-kirkko on perusluonteeltaan täysin muiden suurten kirkkojen kaltainen: jäsenistöön kuuluu ihmisiä, jotka eivät ole uskossa siinä merkityksessä kuin kirkon oppi opettaa. Tästä seuraa myös samanlaisia ongelmia ja enemmänkin, vaikka MAP-kirkko ei haluaisi sitä myöntää.
Mainitset myös, että Raamattu ennustaa Mormonin kirjan (Joosefin sauva, Hes. 37:15-19) esiintulon. Joudun esittämään seuraavan kysymyksen: miksi MAP-kirkolle ei kelpaa se Herran sana, joka on Raamatussa annettu? Sen sijaan, että MAP-kirkko tyytyisi Raamatussa kerrottuun vertauskuvaan ja ennustuksen toteutumiseen, se ottaa itselleen oikeuden rakentaa oman vertauskuvan, joka selittää Mormonin kirjan esiintulon. Onko tällainen Pyhän Hengen antamaa totuutta?
Kuten Tapani sanoi hyvää pohdintaa.
Kuten olen usein sanonout emme ole merkillisempiä kuin muutkaan Kristukseen uskovat. Meille, aivan kuten muissakin uskonnoissa ihmisille tulee joskus aikoja jolloin eteenpäin pääsee VAIN olemalla kuulianen. Ainoa ero tässä asiassa meillä ja muilla on, että muut ovat enemmän tai vähemmän lopettaneet opettamasta tätä periaatetta. Sen sijaan usein kehotetaan tekemään oman tahtonsa mukaan, kun meillä korostetaan Jumalan tahtoa.
Esimerkiksi nuorten auttaminen tiellä pysymisessä vaikeina aikoina katsotaan nykyään usein pakottamiseksi.
Uskoa on myös hoidettava oikein tai voi muuttua ulkokultaiseksi ja vuosien päästä vasta ymmärtää mitä virheitä on elämänsä aikana tehnyt. Vasta havaittuaan virheensä voi asianomainen alkaa jälleen tehdä parannusta. Onneksi parannuksen periaate on olemassa ja sitä voi käyttää vaikka myöhäänkin.
Minulla oli paljon ajatuksia Jumalasta ja Jeesuksesta jo aivan pienestä. Oli monia seikkoja jotka nakersivat minua, joista en saanut selvää tai jotka mielestäni olivat väärin. Kun tutustuin MAP-kirkkoon niin kaikki palapelin palaset putosivat paikoilleen.
Myöhemmin on jokin palanen haastanut minut jälleen ajattelemaan, mutta vastaus on aina löytynyt. Ihmeellistä vastauksissa on, että ne ovat aina erittäin suurellarakkaudella annettuja, niin suuren, että sitä on vaikeata ymmärtää. Vaikka vastaus olisikin EI, on se rakkaudella annettu, usein ymmärrän vasta vuosien päästä miksi ei. Tämäkin pieni "EI" sana on nykyään erittäin epäsuosiossa! Ihmisestä on tullut sellainen, että hän ei kestä rehellistä ja kaiken kattavaa kieltosanaa "EI".
En voi lakata ihmettelemästä Taivaallisen Isämme viisautta ja lempeyttä lapsiaan kohtaan. Ainoastaan ihmiset tekevät ajattelemattomia ratkaisujaja antavat vihalle vallan rakkauden asemasta.
Jos en olisi kuunnellut MAP-kirkon lähetyssaarnaajia olisin edelleen etsimässä totuutta, millon aktiivisemmin, millon passiivisemmin. Tuska rinnassani vain olisi paisunut ja kyusymys "onko tämä kaikki... onko tämä elämän tarkoitus" raastaisi sydäntäni.
Olin aina mukana lut. kirkon toiminnassa ja olin onnellinen kirkossa, mutta MAP-kirkko on paljon enemmän. Sieltä saa paljon enemmän kuin koskaan sain lut. kirkossa niin uskonnollisesti, tiedollisesti, sosiaalisesti, kuin muillakin tavoin.
mistä olet saanut käsityksen, että Jumalan tahdon korostus olisi lähes kadonnut muualta kuin MAP-kirkosta? Ei se ole. Mutta siinäkin on kaksi puolta: inhimillinen ja hengellinen. Jeesus opetti, että Hänen ikeensä on hyvää kantaa ja kuorma kevyt, sillä Hänen käskynsä eivät ole raskaita noudattaa. MAP-kirkko kuitenkin sälyttää raskaan taakan kannettavaksi etenkin niille jäsenilleen, jotka eivät ole vielä saaneet todistusta palautetusta evankeliumista. Jatkuvat kuuliaisuuden, ponnistelun ja ahkeroinnin korostukset ympärillä ovat erittäin raskas taakka hartioilla. Yksikään ihminen ei kestä pitkään tällaista, ellei hän saa todistusta.
Jumalan tahdon toteuttaminen eli kuuliaisuus on aina hengellinen tapahtuma. Ei se ole enää periaatteiden ja käskyjen orjallista noudattamista, vaan kaikki perustuu vapauden lakiin, joka on lähtöisin Pyhästä Hengestä.
Olen iloinen puolestasi siksi, että olet löytänyt MAP-kirkosta enemmän sisältöä elämääsi. Mutta samalla olen surullinen puolestasi siksi, että MAP-kirkon oppi on raamatullisen kristillisyyden sivujuonne. Lähdit etsimään vihreämpää laidunta aidan toiselta puolelta.