Olen töissä naisvaltaisella alalla (nainen itsekin). Työkalumme on tietokone, mutta mitään tietokonekoulutusta ei ole järjestetty, vain käytössämme olevat ohjelmat ja järjestelmät on opetettu tietenkin kaikille, mutta yleistä koulutusta miten tietokone toimii tai miten sitä yleensä käytetään ei ole.
Käyttöjärjestelmänä on erilaiset versiot Windowsista. Ja kuten tunnettua, Windows aina silloi tällöin kaatuu ja kone täytyy buutata.
Kuulin viereisestä maisemakonttorin kopista kiroilua: "Wuittu, mun täytyy taas vaihtaa konetta, ei tääkään toimi!". Menin kysymään, mikä oli ongelmana, sillä ymmärrän itse vähän enemmän näistä vempeleistä.
"No kun tää on taas ihan jumissa, eikä buuttauskaan auta". Katsoin konetta, jossa oli kaikki järjestelmät avattuna ja kokeilin käyttää ohjelmia. Kone tosiaan oli jumissa, hiiren osoitin ei liikkunut, eikä kone totellut näppistäkään. Päätin vielä kerran yrittää buutata koneen ja jos se ei todellakaan auta, pyytää sitten mikrohelpistä apua. En tiedä miksi, mutta pyysin tuota tyttöä buuttaamaan koneen sen sijaan, että olisin tehnyt sen itse.
Tyttö huokaisi syvään: "Okei, mutta ei se mitään auta", ja painoi monitorin virtanäppäintä, seisoi hetken jalkaansa naputellen koneen vieressä ja laittoi monitorin taas päälle. "Kato nyt, ei mitään vaikutusta!", tyttö sanoi ja alkoi keräämään tavaroitaan.
En saanut hetkeen sanaa suustani. "Ööö... Tota... Toi ei ollut buuttaus...", sain vihdoin fiksusti sanottua. "No mikäs se sitten oli?", tyttö sanoi kyllästyneesti.
"Sä suljit vain monitorin, monitorilla ei ole mitään tekemistä itse tietokoneen kanssa, se vain näyttää sulle mitä tietokone tekee".
"No kyllä toi on aikasemmin buuttauksesta käynyt", tyttö sanoi ja lähti kamoinensa muualle.
Käyttöjärjestelmänä on erilaiset versiot Windowsista. Ja kuten tunnettua, Windows aina silloi tällöin kaatuu ja kone täytyy buutata.
Kuulin viereisestä maisemakonttorin kopista kiroilua: "Wuittu, mun täytyy taas vaihtaa konetta, ei tääkään toimi!". Menin kysymään, mikä oli ongelmana, sillä ymmärrän itse vähän enemmän näistä vempeleistä.
"No kun tää on taas ihan jumissa, eikä buuttauskaan auta". Katsoin konetta, jossa oli kaikki järjestelmät avattuna ja kokeilin käyttää ohjelmia. Kone tosiaan oli jumissa, hiiren osoitin ei liikkunut, eikä kone totellut näppistäkään. Päätin vielä kerran yrittää buutata koneen ja jos se ei todellakaan auta, pyytää sitten mikrohelpistä apua. En tiedä miksi, mutta pyysin tuota tyttöä buuttaamaan koneen sen sijaan, että olisin tehnyt sen itse.
Tyttö huokaisi syvään: "Okei, mutta ei se mitään auta", ja painoi monitorin virtanäppäintä, seisoi hetken jalkaansa naputellen koneen vieressä ja laittoi monitorin taas päälle. "Kato nyt, ei mitään vaikutusta!", tyttö sanoi ja alkoi keräämään tavaroitaan.
En saanut hetkeen sanaa suustani. "Ööö... Tota... Toi ei ollut buuttaus...", sain vihdoin fiksusti sanottua. "No mikäs se sitten oli?", tyttö sanoi kyllästyneesti.
"Sä suljit vain monitorin, monitorilla ei ole mitään tekemistä itse tietokoneen kanssa, se vain näyttää sulle mitä tietokone tekee".
"No kyllä toi on aikasemmin buuttauksesta käynyt", tyttö sanoi ja lähti kamoinensa muualle.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Saman tarinan ja muitakin voi lukea TechSupportHell.com :ista
...sattuu olemaan ihan oikeasti totta, eikä kopio mistään tarinapankista.
En siis oikeasti ole mikrotukihenkilö, vaan osastomme epävirallinen mikrotukihenkilö, - ja omasta tahdostani vielä, olenkohan aivan täysijärkinen...?
Sydäntä kylmää välillä, kun nämä naiset koneen jumittaessa painavat suoraan virtanäppäintä - ne jotka tietävät mikä ero on keskusyksiköllä ja monitorilla... - ja kun se ei auta (näppäintä siis pitäisi painaa muutama sekunti, että se katkaisisi virrat), he painelevat nappulaa pienen raivon vallassa useita kertoja ja ihmettelevät vielä sen jälkeen, kun koneet kiukuttelevat ja mikään ei koskaan toimi...
Kerroin eräälle naiselle, miten kone suljetaan oikein, mutta hänpä nappasi sanoistani vain tuon osuuden, että: "...virtanäppäintä pitää painaa pitkään, että koneesta katkeaa virta". Hänpä sitten suoraan vain painoi virtanäppäintä pitkään ja kone sammui... Nainen odotti noin 3 sekuntia ja painoi virtanäppäintä uudelleen - pitkään. Näin kuinka kone lähti käyntiin ja sammui saman tien, koska nainen ei vapauttanut virtanäppäintä... Sitten nainen oli soittamassa helppiin, että nyt on kone aivan hajalla, kun se ei enää lähde käyntiin, vaikka hän kuinka painaa virtanäppäintä... Kyseinen nainen on meillä vuorovastaavana.
En enää epäile pätkääkään yhtään techsupport -tarinaa mitä kuulen, olen itse nähnyt ne kaikki elävässä elämässä...
Naiset ja tietokoneet eivät todellakaan sovi yhteen! Tai no, ehkä jotkut sopivat, olenhan minäkin niiden kanssa hyvää pataa...
Kyllä naiset on sitten fiksuja...
Ekaks: Äiti yritti lähettää mulle sähköpostia kirjoittamalla osoitteen internettiin osoite-kohtaan...!? Ei tullut perille :)
Toinen: Koulun koneilla ei saanut silloin tehdä muuta kun koulutehtäviä, mutta eihän sitä tietenkään kukaan totellut kun netti oli ja kaikki.. Valvoja tarkkaili kuitenkin koko ajan mitä kukakin koneilla teki. Olin sitten kerran yksin luokassa koulun jälkeen kirjottamassa sähköpostia kaverille. Valvoja (varmaan 50 v nainen) tuli kysymään mitä teen. Vastasin että "mailaan". Nainen kysyy uudestaan että mitä sä teet? Ja mä taas vastasin että "no mailaan" Siihen nainen ei sanonut enää mitään vaan hiljaa poistui paikalta... Jatkoin viestin kirjottamisen loppuun ja vasta myöhemmin hoksasin että se nainen ei tajunnu mitä tarkoitin kun puhuin mailaamisesta...
heh, kyllähän näitä mokia aina sattuu kun on tietokoneesta kyse... ite olen mm. joutunut koulussa noloon tilanteeseen surffaillessani netissä... yritin etsiä tietoa USA:n presidentistä ja ajattelin lyödä summan mutikassa osoitteeksi jonkun amerikan presidenttiin viittavaan (esim. www.whitehouse.com... olikohan se tuo? ). No ei muuta, mutta sivu olikin hieman eri mitä ajattelin ja kuvaruutuun pongahti pornahtavia naisen kuvia yms.... ei kait siinä mitään, mutta juuri silloin luokkatoverit onnistuivat kääntäämään päänsä suuntaani ja kommenttia sateli vähän enemmän mitä olisi pitäny kun luulivat minun salassa tiirailleen viihdesivuja...heh, mutta hauskaa oli;)