te Suomen katoliset vietätte? Eroaako se pääsiäispaastosta jollakin tavalla?
Minkälaista joulupaastoa
Minä vain
11731
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Joulupaastosta ei juuri puhuta. Mutta tietysti adventtiaikaan kuuluu hiljentyminen, kääntymys ja ripittäytyminen.
Varsinaisia paasto- ja abstinenssipäiviä on vuodessa kaksi ja molemmat ajoittuvat aikaan ennen pääsiäistä (tuhkakeskiviikko ja pitkäperjantai).
Minne on kadonnut nelikymmenpäiväisen paaston vietto katolisesta kirkosta? Milloin se on kadonnut ja kenen päätöksellä??
40 paivaa, n.s. quadragesima, vietetaan yha paastoten. En tieda miten palstalle kirjoittelevat sita viettavat, mutta traditionaalisesti koko paastonaika on hiljentymisen, yksinkertaisuuden ja ennenkaikkea rukouksen aikaa. Paasto alkaa rajusti tuhkakeskiviikkona, jolloin miltei jokainen katolilainen (siita huolimatta ettei kyseessa ole velvoittava juhlapaiva) kayvat Messussa vastaanottamassa tuhkaristin otsalleen - viime paasiaista ennen siunatuista palmunoksista poltettua - ja jolloin pappi lausuu sanat 'Maasta sina olet tullut...'.
Tasta alkaa paaston kilvoittelu. Se onnistuu parhaiten luopumalla ylellisyydesta, elamalla yksinkertaisuudessa ja rukouksessa, seka kaymalla Messussa paivittain, jos siihen on mahdollisuus. Kaikki paaston perjantait ovat paastopaivia, jolloin kirkkolaki maaraa ruoankulutukset. Ylimaaraiseksi jaaneet rahat on hyva luovuttaa Kirkon ulkomaantyohon. Nykyaan piispainkokoukset voivat vaihtaa ruokapaaston johonkin toiseen katumuksen tyohon.
Lisaksi useimmissa kirkoissa jarjestetaan ristintien hartauksia, joissa saarnojen, hurskaiden virsien ja ristintien rukousten avulla muistellaan Kristuksen karsimysta ennen ylosnousemusta.
Nailla kylla pitaisi paastohengen kantaa runsaita hedelmia!
Olen ortodoksi, mutta luen Fidestä silloin tällöin. Aina suuren paaston alla on piispan ns paastokäsky, jossa todetaan, että jokaisen katolilaisen tulee paastota tuhkakeskiviikkona ja pitkäperjantaina. Siinä ei kyllä puhuta mistään muusta paastoamisesta, mikä on minua kovasti kummastuttanut.
miten Helsingin piispa alamaisiaan kaskyttaa, mutta Katolisen Kirkon lantista osakirkkoa hallinnoima kanoninen laki, kohta 1250 sanoo JOKAISEN perjantain olevan katumuksen paiva, jolloin tulee paastota tai tehda jotain muuta katumuksellista.
Mieleeni juolahti seuraavat Jesajan sanat:
6. Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?
7. Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?
Köyhät paastoavat aina. (Voltaire)
katos siitä perjantai on kalapäivä katolisissa kodeissa -jutusta on luovuttu jo Vatikaani kakkosen myötä. Eikö kukaan ole muistanut sulle kertoa? Perjantai on ihan tavallinen päivä. Sulla on vanhentunutta tietoa.
on hyvä syödä kalaa muuteenkin. Rasvasesta kalasta saa Omega öljyjä, jotka on erittäin terveellisiä ravsva-aineen vaihdunnan ja sydämen toiminnan säätelyn kannalta.
heitetään kaikki romukoppaan esim. joulupaasto ja perjantain paastot, ihmettelen sitä?
jakamattomalta ajalta, saa kai rukoilla myös Joulun alla. Vaikka tämä ihmeen kaunis ja viisas rukous on hyvin tunnettu, laitan sen vielä tähän, ja toivotan kaikille palstalaisille samalla hyvää juhlan odotuksen aikaa.
PYHÄN EFRAIM SYYRIALAISEN PAASTORUKOUS
Herra,
minun elämäni valtias,
estä minusta laiskuuden, velttouden,
vallanhimon ja turhanpuhumisen henki.
Anna minulle, sinun palvelijallesi,
sielun puhtauden, nöyryyden,
kärsivällisyyden ja rakkauden henki.
Oi Kuningas ja Herra!
Anna minun nähdä rikokseni
ja anna, etten minä veljeäni
tai siskoani tuomitsisi,
sillä siunattu olet sinä
iankaikkisesti.
Aamen.