Mitenkä teillä Seinäjoella on toiminut kuntaliitos Peräseinäjoen kanssa? Kun katson muinaista karttaa niin huomaan, että Seinäjoella ja Peräseinäjoella ei ollut yhteistä maarajaa vaan osa Ilmajoen kunnasta menee välistä. Joutuiko Ilmajoki luovuttamaan osan alueestaan Seinäjoelle?
Entäs tulevaisuus? Valtio kun kovasti puuhaa kuntaliitoksia, eli pieni ei ole kaunista, niin miten se vaikuttaa Seinäjoen seudulla? Liitetäänkö Seinäjoki ja Nurmo yhteen?
Muutenkin, tämä kuntauudistus tulee iskemään kovimmin juuri Etelä-Pohjanmaalle, jossa on lukuisia alle 10000 asukkaan kuntia.
Entäs tulevaisuus? Valtio kun kovasti puuhaa kuntaliitoksia, eli pieni ei ole kaunista, niin miten se vaikuttaa Seinäjoen seudulla? Liitetäänkö Seinäjoki ja Nurmo yhteen?
Muutenkin, tämä kuntauudistus tulee iskemään kovimmin juuri Etelä-Pohjanmaalle, jossa on lukuisia alle 10000 asukkaan kuntia.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä Ilmajoki joutui luovuttamaan muutaman kylän alueeltaan kansalaisäänestyksen jälkeen - aika erikoista muuten. Mutta entä jos kyläläiset eivät olisi halunneet liittyä kaupunkiin?
Ehdottomasti Seinäjoen ja Nurmon kuntaliitoksen täytyy tapahtua lähivuosina. Paikkakunnat ovat kasvaneet yhdeksi taajamaksi jo kauan sitten, eli kun Seinäjoen kaupungin alueella on asukkaita tällä hetkellä 36 300, on Seinäjoen taajamassa Hyllykallion ansiosta asukkaita noin 40 000. On hölmöä että naapurukset asuntokadun vastapäätä asuvat eri kunnassa.
Noo, kyllähän kaikkialla Suomessa on paljon alle 10 000 asukkaan kuntia, mielestäni Etelä-Pohjanmaan jokilaaksoissa on keskimääräistä suurempia asutuskeskittymiä. Varsinais-Suomessa on melkoinen kuntarykelmä.
Itse en innostu sellaisesta että ajetaan täysin erillisiä kuntia yhteen, en ainakaan Seinäjoen tapauksessa. En innostunut Peräseinäjoenkaan liitoksesta, toisaalta olihan ne nimiensä puolesta aika sopivaa yhdistää ja samalla saatiin aika ruma Peräseinäjoen nimi pois kuntakartalta... Nimi tulee tietysti siitä, että kunta sijaitsi Seinäjoen yläjuoksulla, kun Ala-Seinäjoen nimeä on toisinaan käytetty Seinäjoen puolessa.
Minusta liitettyjen paikkakuntien pitäisi olla melkoisen lähellä toisiaan, kuten nyt Seinäjoki ja Nurmo ovat, tai kuten olivat Raahe ja Pattijoki sekä Hamina ja Vehkalahti. Odotan myös että Vaasa ja sen ympärillä oleva iso pitäjä Mustasaari liittyisivät samaksi kaupungiksi. Itse olen entinen ilmajokinen, enkä oikein innostu siitä että Ilmajoki olisi joskus osa Seinäjokea. En kotiseuturakkaudesta, vaan siitä, että ne ovat selvästi eri paikkakuntia. Se että kaupunki koostuu kaukana toisistaan olevista taajamista tai kaupunginosista ei jotenkin tunnu oikealta...
Kotka ja Karhula liitettiin 70-luvulla yhteen, mutta yhä Karhula tuntuu melkein kuin omalta kaupungiltaan, koska se on melko iso ja kaupunkimainen. Kaupallinen painopiste on muutenkin siirtymässä entistä voimakkaammin Karhulan alueelle Kotkansaarelta, näin voin täällä nykyään asuvana sanoa.
Viestiäsi lukiessani hieman ehdin jo ihmetellä miten sä tiedät noin paljon Haminasta ja Vehkalahdesta tai Kotkasta ja Karhulasta. Sittenhän se paljastui: Sinä asut siellä nykyään. Omaa vanhaa kotiseutua, nääs.
Täytyy myöntää, että itselleni Seinäjoen seutu on täysin tuntematonta. Onko minulla aukko sivistyksessä, en tiedä, onko minulla kerro sinä.
kuitenkin kun olet Pohjanmaan asiantuntija niin kerro onko minun ehdotukseni kuntaremontikseni täysin mätä. Siis kun kuntia on pakko (kuulemma) yhdistää niin olisiko tällainen malli hyvä:
Seinäjoki ja Nurmo yhdistetään Seinäjoeksi
Ilmajoki ja Ylistaro yhdistetään Ilmajoeksi
Kurikka ja Jalasjärvi yhdistetään Kurikaksi
Kauhajoki, Teuva, Jurva, Karijoki ja Osojoki yhdistetään Kauhajoeksi
Alavus, Kuortane ja Töysä yhdistetään Alavudeksi
Ähtäri, Soini ja Lehtimäki yhdistetään Ähtäriksi
Vimpeli, Lappajärvi, Evijärvi ja Kortesjärvi yhdistetään Vimpeliksi
Lapua jää entiselleen
Alajärvi jää entiselleen
Jos sivistyksessäsi onkin pienenpieni aukko, ei siinä ainakaan ole mitään erikoista. Itselläni on samanlaisia, en ole perehtynyt kaikkiin Suomen kolkkiin, vaikka pienestä asti kunta-asiat ovatkin kiinnostaneet.
Mistä päin olet Bam kotoisin, kun heitit noin yllättävän kysymyksen koskien Seinäjokea? Itse muutin S-joelta 10 vuotta sitten tänne Haminaan.
Liitosehdotuksesi ovat ihan järkeenkäyviä, kyse on vain siitä minkälainen malli otetaan lopulta käyttöön. Ja voihan käydä niinkin, että yhden liitoksen jälkeen yhdistynyt paikkakunta liitetään vielä isompaan kokonaisuuteen.
Mutta katsotaan... Ymmärrän sen että Seinäjoella haetaan isomman kaupungin imagoa, joten pelkkä Nurmo ei riitä. Kaupungin virallisena tavoitteena on 70 000 asukasta, joten Ilmajoki kuulunee siihen mukaan, halusin minäkin sitä tai en. Myös Ylistaro sulautuisi hyvin kaupunkiin, samoin Kuortane - nämä ovat ne läheisimmät kunnat. Toisaalta Ilmajoki ja Jurva ovat aika läheisiä toisilleen. Jalasjärvi? Valtavankokoinen alue, jonka läpi on todella pitkäveteistä ajaa... Tuntuu järjettömältä, jos yksi kaupunki ulottuu melkein maakuntarajalta toiselle.
Kurikka ja Jalasjärvi voisivat muuten olla aika hyvä kaksikko. Kauhajoki, Isojoki ja Teuva voisivat olla yksi, mutta Karijoen näkisin Kristiinan osana, kuten siellä on vähän tuumailtu (Karijoelta oli isäni kotoisin..). Ähtäri-Soini-Lehtimäki, kenties, tämä ns. Etelä-Pohjanmaan Järviseutu ei ole ihan minun haarukassani... En usko, että kolmen kunnan sulautumista Vimpeliin oikein sulatettaisiin, etenkään Lappajärvellä. Myös Lapua haluaa liitoksia, varmasti myös Alajärvi.
Onko tämä ikuista kiertokulkua tämä Suomen kuntajaottelu? Muinoin oli Pohjanmaalla Kyrön mahtipitäjä, joka ulottui rannikon läheltä Savoon saakka, Rautalammille nimittäin, siitä pilkottiin 1500-luvulla sitten mm. suur-Ilmajoki, josta 1800-luvulla erotettiin vajaat kymmenen uutta seurakuntaa, mm. Seinäjoki, joka oli ollut vain vähäpätöinen peräkylä Ilmajoen salomailla. Rautatiet synnyttivät Seinäjoen ja nyt kaikkia ollaan sulauttamassa taas yhteen.
Toisaalta, onko sillä niin väliä? Ei taida mikään olla lopullista.
Hmm... Pääkaupunkiseudun näkisin kyllä hyvin nopeasti yhtenä kaupunkina, siis Hki-Vnt-Esp-Kaun.!
Olen kotoisin Kuusankoskelta. Nykyään asun pk-seudulla eli Vantaalla. Tunnen kuitenkin melko hyvin myös Etelä-Kymenlaaksoa. tosin, vimeksi kun Haminassa olen käynyt niin Vehkalahden kunta oli vielä olemassa ja kunnanvirastot taisivat olla samalla kadulla Haminan kaupungin virastojen kanssa.
kuusankoski ja Kouvolahan ovat myös sellaisia ikuisuusyhdistettäviä. Mielestäni ko kaupungit ovat paljon enemmän samaa taajamaa kuin esim Kotka ja Karhula, jotka kuitenkin ovat samaa kaupunkia. Ainoastaan poliittiset voimasuhteet ovat estäneet Kouvolan ja Kuusankosken yhdistämisen johtuen Kuusankosken suurista paperitehtaista.
Mitä Seinäjoen kuntaliitokseen tulee niin Seinäjoen ja Peräseinäjoen liitos oli varmastikin järkevä ratkaisu. taisi Seinäjoki olla se pääasiallinen asiointikohde peräseinäjokisille. Sitä en tiennytkään, että Ilmajoella oli kunnallisia kansanäänestyksiä halusta liittyä Seinäjoen kaupunkiin. Mikäli eivät olisi halunneet niin olisi syntynyt hölmö tilanne mutta ei se kuntaliitosta olisi estänyt. Olisi vaan käynyt kuten Jyväskylässä v93 kun kaupunki mlk ja Säynätsalo sopivat kuntaliitoksesta mutta mlk vetäytyi viime hetkessä, mistä seurasi se, että Säynätsalo liittyi Jyväskylään ilman maarajaa sen kaupungin kanssa, johon kuului. Mutta eiköhän näille Ilmajoen kyläläisille Seinäjoen ja Peräseinäjoen välillä Seinäjoen keskusta ollut samanlainen asiointikeskus kuin peräseinäjokisillekin joten luonteva ratkaisu.
Käsittääkseni Seinäjoki ja Nurmo ovat samanlainen kiinnikasvanut kaksoiskunta kuten Kouvola-Kuusankoski joten yhdistyminen lienee vain ajankysymys. Taitaa olla yhtä luonteva yhdistyminen kuin jokin Hamina-Vehkalahti. Kuitenkin, kun näitä yhdistymisiä tullaan tekemään paljon niin varmasti virheratkaisujakin joukkoon mahtuu. Itse asiassa, Kotka, Karhula ja Kymi pakkoliitettiin v77 mutta silti sielläpäin on yhä edelleen kauhea kränä asian tiimoilta ja Karhula todellakin profiloituu erillisenä taajamana.
Toinen hyvä esimerkki Kymenlaaksosta on Anjalankoski, joka on täysin keinotekoinen kunta, jota kovinkaan moni asukas ei tunne omakseen. Anjalan ja Sippolan liitos, en muista minä vuonna.
Mitä mieltä olet että yhdistetäänkö Kotkaan vielä Pyhtää ja Haminaan Miehikkälä ja Virojoki?
Jaa että Kuusankoskelta... Sinne en ole koskaan poikennut harvoilla käynneilläni Kouvolassa.
Joo, Kouvola ja Kuusankoski on ehdoton parivaljakko (ja sitten vielä ne Valkealan muinaiset erämaat...). Kyllä uskon että Miehikkälä ja Virolahti vielä Haminan kanssa kihlat tekevät. Sen jälkeen on Haminalla melkoinen mahti Vaalimaan rajan ja satamansa ansiosta, mutta kovin pieni on kaupunki sittenkin.
Pyhtään ja Kotkan liitoskin joskus toteutunee, vaikka kotkalainen kaverini sanoo, että pienellä kunnalla on paljon hyvätuloisia asukkaita, jotka eivät liitokseen taivu. Onhan se uskomatonta, miten kauan kränää voidaan pitää yllä kuten Kotkan pakkoliitoksissa, joista en ollut tietoinen. Mukaan tuli silloin vielä Haapasaari.
Anjalankoski on tosiaan "kaupunki", joka sijaitsee siellä ja täällä ilman todellista ykköskeskusta.
Itse haluaisin loputkin maalaiskunnat kaupunkiensa yhteyteen, kuten onkin nyt tapahtumassa Rovaniemellä. Kun vastaava tapahtui Porvoossa joku vuosi sitten, taisi maalaiskunta olla melkein isompi kuin itse kaupunki. Jyväskylästäkin tulisi massiivinen kaupunki mlk:n liitoksesta, mutta tuosta Säynätsalon tapauksesta en tiennytkään, siis ettei sielläkään ollut yhteistä maarajaa kaupungin kanssa. Sen muistan, että Säynätsalo oli tosi pieni pinta-alaltaan.
Suurten kaupunkien ympärillä on yleensä runsaasti näitä satelliittipaikkakuntia. Kuten jo kaupungiksi julistautunut Ylöjärvi, tuo Tampereen varasto- ja teollisuushallialue, tai Pirkkala ja Lempäälä. Muutaman kunnan voisi liittää myös Turkuun, ehkä useammankin, Ouluun ainakin Oulunsalon, Hailuodon ja Haukiputaan ja vielä Kiiminginkin...
Lappeenrantaa ja Imatraa ( Joutsenoa) yritettiin taannoin yhteen. Kaksi erillistä isohkoa kaupunkia, joilla olisi ollut yhteinen nimi. Silti ihmiset yhä joutuisivat sanomaan, kumpaanko taajamaan ollaan menossa.
Tuusula Kerava toivottavasti toteutuu. Kaksi kaupunkia taitaa liittyä toisiinsa, jos Jämsä ja Jämsänkoski yhdistyvät. Hyvinkää ja Riihimäkikin ovat melkein kiinni toisissaan, eikä maakuntaraja välissä taida enää nykyään olla esteenä.
Mahtaakohan liitoskehitys rantautua joskus Ahvenanmaalle, vai ollaanko siellä täysin asian ulkopuolella?
Englantilaisista kaupungeista on omituisen vaikea saada väkilukutietoja - tuli vain mieleen kun olen siellä monesti liikkunut. Kun olen kysellyt ihmisiltä, eivät he oikein tunnu tietävän oman kaupunkinsa kokoa, ja uusia tilastoja ei tahdo löytää. Ilmeisesti liitoksia on joskus tehty, sillä itse kaupunki voi vanhanaikaisine keskustoineen olla aika pieni, mutta silti väkeä on parisataa tuhatta, ilmeisesti lähikukkuloilla ja niiden takana..