Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) joutui taipumaan EU:n rahoituksesta käydyissä neuvotteluissa. Suomen nettomaksuosuus nelinkertaistui ja Suomen saamia maaseudun kehittämistukia leikattiin noin 30 prosenttia. Vanhasesta ei ollut suomalaisen maanviljelijän ja maaseudun puolustajaksi. Vanhanen joutui taipumaan kaikkien Britannian esittämien ratkaisujen edessä. Vanhasen presidenttihaaveille neuvoteltu tulos oli raskas isku.
Pääministeri Vanhanen ilmoitti leikkausten syyksi EU:n laajentumisen ja solidaarisuuden Euroopan köyhimmille maille.
Tilanne on se, että Suomi joutui taipumaan Britannian budjetin edessä ja Vanhasen hallitus ei saanut edes torjuntavoittoa aikaiseksi neuvotteluissa. Vanhasen neuvottelema Suomen maksuosuuksien hyväksyminen on tappio sillä nyt neuvoteltu sopimus on heikompi kuin hallituksen kesällä torjuma Luxemburgin esitys.
Miten Vanhanen voi selittää tehtyä ratkaisua suomalaiselle maanviljelijälle? Mielestäni koko Euroopan kaltainen keskitetty maatalouspolitiikka on tullut tiensä päähän. Miksi Suomen maatalouspolitiikasta on päätettävä Brysselissä kun asioista voitaisiin päättää kansallisesti Suomessa? Nyt käydyt neuvottelut kertovat, että suomalainen maanviljelijä joutuu solidaarisuussyistä Euroopan köyhimmän talonpojan maksumieheksi.
Onko todellakin niin, että suomalaisen maanviljelijän kohtaloksi muodostuu työn tekeminen vaikkapa puolalaisen maanviljelijän toimeentulon parantamiseksi?
Mitä Vanhasen hyväksymä maksuosuuksien leikkaus merkitsee maaseudulle ja maatalouselinkeinolle? Kun tukia leikataan, siitä seuraa kurjistumista ja se näivettää alueiden kehittämistä. Maksuosuuksien heikennys on isku suomalaiselle maanviljelijälle.
Pääministeri Matti Vanhasella oli paljon pelissä EU:n budjettineuvotteluissa. Neuvotteluissa pelattiin suurilla panoksilla Suomen maaseudun tulevaisuudella ja Vanhanen menetti pelin. MTK ilmoitti, että nyt sovitut budjettiraamit uhkaavat romuttaa Suomen hyvin toimineen ympäristötukijärjestelmän, jonka piirissä on 98 prosenttia peltoalasta ja 94 prosenttia viljelijöistä.
Matti Vanhasesta ei ollut suomalaisen maanviljelijän ja maaseudun puolustajaksi. Vanhanen joutui taipumaan kaikkien Britannian esittämien ratkaisujen edessä. Vanhasen presidenttihaaveille neuvoteltu tulos oli raskas isku.
Nyt käydyissä neuvotteluissa jaettiin eurooppalaista hyvinvointia uusille EU:n jäsenmaille. Tulevaisuudessa, mahdollisesti Turkin liittymisen jälkeen Suomen maksuosuuksiin saattaa tulla jälleen uusia korotuksia kun EU kokoontuu neuvottelemaan seuraavista maksuosuuksista. Suomi on joutumassa lopullisesti EU:n maksumieheksi. Kestääkö Suomen kaltainen maa Turkin kaltaisen maataloudesta elävän maan vyörymistä Euroopan unioniin?
Suomi panostaa nyt EU:hun yli 500 miljoonan euron panoksella. Mitä Suomi tulee saamaan tuolla rahasummalla? Koska Suomi on EU:n nettomaksaja, Suomi maksaa käytännössä itse omat tukensa EU:sta. Suomen saamat maksuosuudet kierrätetään Brysselin kautta takaisin Suomeen, joiden päälle on lyöty EU:n leima. Mielestäni suomalaisten olisi herättävä tajuamaan, että käytännössä Suomi ei saa EU:sta mitään rahallista tukea.
Mitä tukea Suomi saa EU:n kaltaisesta järjestelmästä? Brysselin neuvotteluissa mukana ollut presidentti Tarja Halonen ilmoitti äskeisessä Turun Sanomien haastattelussaan, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Suomi ei hae seuraavan kuuden vuoden aikana NATO:n jäsenyyttä. Halonen ilmoitti Suomen perustavan turvallisuuspolitiikkansa omiin puolustusvoimiin, Euroopan unioniin ja NATO:n rauhankumppanuuteen.
Tosiasia kuitenkin on, että EU ei ole turvallisuusyhteisö, koska EU:n perustuslakiin kaavailut turvatakuulausekkeet kaatuivat Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksiin. NATO:n rauhankumppanuuskaan ei jaa turvallisuustakuita, joten viime kädessä Suomen turvaksi jäävät omat puolustusvoimat. Jos Suomi panostaisi NATO:n täysjäsenyyteen, sieltä Suomi saisi maksimaalisen hyödyn rahalliselle panokselleen. Näin Suomi ei kuitenkaan tee vaikka lähinaapurimme ovat näin tehneet.
Pääministeri Vanhanen ilmoitti leikkausten syyksi EU:n laajentumisen ja solidaarisuuden Euroopan köyhimmille maille.
Tilanne on se, että Suomi joutui taipumaan Britannian budjetin edessä ja Vanhasen hallitus ei saanut edes torjuntavoittoa aikaiseksi neuvotteluissa. Vanhasen neuvottelema Suomen maksuosuuksien hyväksyminen on tappio sillä nyt neuvoteltu sopimus on heikompi kuin hallituksen kesällä torjuma Luxemburgin esitys.
Miten Vanhanen voi selittää tehtyä ratkaisua suomalaiselle maanviljelijälle? Mielestäni koko Euroopan kaltainen keskitetty maatalouspolitiikka on tullut tiensä päähän. Miksi Suomen maatalouspolitiikasta on päätettävä Brysselissä kun asioista voitaisiin päättää kansallisesti Suomessa? Nyt käydyt neuvottelut kertovat, että suomalainen maanviljelijä joutuu solidaarisuussyistä Euroopan köyhimmän talonpojan maksumieheksi.
Onko todellakin niin, että suomalaisen maanviljelijän kohtaloksi muodostuu työn tekeminen vaikkapa puolalaisen maanviljelijän toimeentulon parantamiseksi?
Mitä Vanhasen hyväksymä maksuosuuksien leikkaus merkitsee maaseudulle ja maatalouselinkeinolle? Kun tukia leikataan, siitä seuraa kurjistumista ja se näivettää alueiden kehittämistä. Maksuosuuksien heikennys on isku suomalaiselle maanviljelijälle.
Pääministeri Matti Vanhasella oli paljon pelissä EU:n budjettineuvotteluissa. Neuvotteluissa pelattiin suurilla panoksilla Suomen maaseudun tulevaisuudella ja Vanhanen menetti pelin. MTK ilmoitti, että nyt sovitut budjettiraamit uhkaavat romuttaa Suomen hyvin toimineen ympäristötukijärjestelmän, jonka piirissä on 98 prosenttia peltoalasta ja 94 prosenttia viljelijöistä.
Matti Vanhasesta ei ollut suomalaisen maanviljelijän ja maaseudun puolustajaksi. Vanhanen joutui taipumaan kaikkien Britannian esittämien ratkaisujen edessä. Vanhasen presidenttihaaveille neuvoteltu tulos oli raskas isku.
Nyt käydyissä neuvotteluissa jaettiin eurooppalaista hyvinvointia uusille EU:n jäsenmaille. Tulevaisuudessa, mahdollisesti Turkin liittymisen jälkeen Suomen maksuosuuksiin saattaa tulla jälleen uusia korotuksia kun EU kokoontuu neuvottelemaan seuraavista maksuosuuksista. Suomi on joutumassa lopullisesti EU:n maksumieheksi. Kestääkö Suomen kaltainen maa Turkin kaltaisen maataloudesta elävän maan vyörymistä Euroopan unioniin?
Suomi panostaa nyt EU:hun yli 500 miljoonan euron panoksella. Mitä Suomi tulee saamaan tuolla rahasummalla? Koska Suomi on EU:n nettomaksaja, Suomi maksaa käytännössä itse omat tukensa EU:sta. Suomen saamat maksuosuudet kierrätetään Brysselin kautta takaisin Suomeen, joiden päälle on lyöty EU:n leima. Mielestäni suomalaisten olisi herättävä tajuamaan, että käytännössä Suomi ei saa EU:sta mitään rahallista tukea.
Mitä tukea Suomi saa EU:n kaltaisesta järjestelmästä? Brysselin neuvotteluissa mukana ollut presidentti Tarja Halonen ilmoitti äskeisessä Turun Sanomien haastattelussaan, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Suomi ei hae seuraavan kuuden vuoden aikana NATO:n jäsenyyttä. Halonen ilmoitti Suomen perustavan turvallisuuspolitiikkansa omiin puolustusvoimiin, Euroopan unioniin ja NATO:n rauhankumppanuuteen.
Tosiasia kuitenkin on, että EU ei ole turvallisuusyhteisö, koska EU:n perustuslakiin kaavailut turvatakuulausekkeet kaatuivat Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksiin. NATO:n rauhankumppanuuskaan ei jaa turvallisuustakuita, joten viime kädessä Suomen turvaksi jäävät omat puolustusvoimat. Jos Suomi panostaisi NATO:n täysjäsenyyteen, sieltä Suomi saisi maksimaalisen hyödyn rahalliselle panokselleen. Näin Suomi ei kuitenkaan tee vaikka lähinaapurimme ovat näin tehneet.
Vastaukset 2
Vanhimmat
että oli Brysselissä hänkin. Taitaa olla homma todistelujesi perusteella sitten Niinistön heiniä.
Sauli Niinistön kannatus on kovassa kasvussa.