Lehdistötiedote 29.9.2005
Lopettaako Halonen Koiviston pyytämän salailun?
YK:n ihmisoikeuskomitea on arvostellut suomalaisten poliitikkojen puuttumista oikeuslaitoksen toimivaltaan marraskuussa 2004 antamissaan lausumissa. Helsingin Sanomissa 25.9.2005 yleisen oikeustieteen professori Kaarlo Tuori puolestaan esitti eräiden esimerkkien valossa, että tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus poliittisten päättäjien määräilystä on Suomessa varsin heiveröinen.
Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitolle on esitetty paljon erilaisia väitteitä, että presidentti Mauno Koiviston 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyi salaisiksi jääneitä tosiasiallisia sopimuksia siitä, että tuomioistuinlaitosta ohjataan poliittisesti vastoin oikeusvaltion periaatteita.
Tämän "Koiviston konklaavina" tunnetun tapahtuman salaisten sopimusten sisällöksi on erityisesti epäilty, että oikeuslaitoksen ei tule toteuttaa tavallisten kansalaisten ja yritysten oikeutettujakaan vaatimuksia pankkeja kohtaan. Väitteiden mukaan Koivisto vaati tuomioistuimia poistamaan käytöstä oikeudellisen luotonantajavastuun, jota oli eräissä aiemmissa tuomioistuinten ratkaisuissa sovellettu.
Presidentti Koiviston mahdollinen toiminta laman uhrien oikeuksien polkemisessa on EOK:lle kuitenkin epäselvä, koska presidentti Tarja Halonen on ainakin toistaiseksi Mauno Koiviston pyynnöstä salannut ns. Koiviston konklaavin asiakirjat. Historiantutkija Juhani Suomi on tuoreen teoksensa julkaisun yhteydessä arvostellut Koiviston salailevaa toimintalinjaa. Vastaavanlaista salailua ei ole toistaiseksi liitetty presidentti Halosen toimintatapaan.
Kirjailija Nina Honkanen on paljon julkisuutta saaneessa uudessa teoksessaan kuvannut sitä epäoikeudenmukaisuutta ja kurjuutta, jollainen johtui pankkien luotonantajavastuun poistamisesta. Tämä on edelleen kymmenien tuhansien ihmisten arkipäivää varjostava asia.
EOK pitää erittäin suotavana, että Halonen ei enää jatkaisi Koiviston pyytämää salailua. Tämä salailu ei ole vain loukkaus niitä ainakin kymmeniä tuhansia ihmisiä kohtaan, joiden kohtalon kirjailija Nina Honkanen on tuonut julkisuuteen. Se on loukkaus myös oikeusvaltiota kohtaan.
Jarmo Juntunen
toiminnanjohtaja
Petter Kavonius
oikeustieteen tohtori
Lopettaako Halonen Koiviston pyytämän salailun?
YK:n ihmisoikeuskomitea on arvostellut suomalaisten poliitikkojen puuttumista oikeuslaitoksen toimivaltaan marraskuussa 2004 antamissaan lausumissa. Helsingin Sanomissa 25.9.2005 yleisen oikeustieteen professori Kaarlo Tuori puolestaan esitti eräiden esimerkkien valossa, että tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus poliittisten päättäjien määräilystä on Suomessa varsin heiveröinen.
Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitolle on esitetty paljon erilaisia väitteitä, että presidentti Mauno Koiviston 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyi salaisiksi jääneitä tosiasiallisia sopimuksia siitä, että tuomioistuinlaitosta ohjataan poliittisesti vastoin oikeusvaltion periaatteita.
Tämän "Koiviston konklaavina" tunnetun tapahtuman salaisten sopimusten sisällöksi on erityisesti epäilty, että oikeuslaitoksen ei tule toteuttaa tavallisten kansalaisten ja yritysten oikeutettujakaan vaatimuksia pankkeja kohtaan. Väitteiden mukaan Koivisto vaati tuomioistuimia poistamaan käytöstä oikeudellisen luotonantajavastuun, jota oli eräissä aiemmissa tuomioistuinten ratkaisuissa sovellettu.
Presidentti Koiviston mahdollinen toiminta laman uhrien oikeuksien polkemisessa on EOK:lle kuitenkin epäselvä, koska presidentti Tarja Halonen on ainakin toistaiseksi Mauno Koiviston pyynnöstä salannut ns. Koiviston konklaavin asiakirjat. Historiantutkija Juhani Suomi on tuoreen teoksensa julkaisun yhteydessä arvostellut Koiviston salailevaa toimintalinjaa. Vastaavanlaista salailua ei ole toistaiseksi liitetty presidentti Halosen toimintatapaan.
Kirjailija Nina Honkanen on paljon julkisuutta saaneessa uudessa teoksessaan kuvannut sitä epäoikeudenmukaisuutta ja kurjuutta, jollainen johtui pankkien luotonantajavastuun poistamisesta. Tämä on edelleen kymmenien tuhansien ihmisten arkipäivää varjostava asia.
EOK pitää erittäin suotavana, että Halonen ei enää jatkaisi Koiviston pyytämää salailua. Tämä salailu ei ole vain loukkaus niitä ainakin kymmeniä tuhansia ihmisiä kohtaan, joiden kohtalon kirjailija Nina Honkanen on tuonut julkisuuteen. Se on loukkaus myös oikeusvaltiota kohtaan.
Jarmo Juntunen
toiminnanjohtaja
Petter Kavonius
oikeustieteen tohtori
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mutta ei se voi. On itse ollut tässä sopankeitossa mukana jo ed. hallituksessa ja Perho STM-ministeri. Samaa soppaa siis nielevät.
Pohjanmaan Taisto
17.12.2005
12:02:39
Eihän minulle koskaan satu mitään vakavampaa...
Tämän sivuston aihe tuntuu varmasti monelle ensi alkuun sekavalta. Eihän tämä voi olla totta Suomessa. Vaan nyt kannattaa seurata keskustelua aktiivisesti ja levittää tietoa tästä osoitteesta ainakin 50 parhaalle nettikaverille.
Sillä siinä vaiheessa, kun omalle kohdalle tai omaan lähipiiriin osuu työtapaturma, ammattisairaus, liikennevahinko tai potilasvahinko ( tosin oikeudenmukaisempi nimi olisi varmastikin lääkärivahinko), niin silloin näiden asioiden murehtiminen on myöhäistä.
Oletko ollut esimerkiksi polven tai nilkan tähystysleikkauksessa vaikka 5-10-15 vuotta sitten ja toipunut siitä kuntoon. Niin tiesitkö, että tuo vanha parantunut vamma saattaa olla syynä kaikkien korvausten hylkäämiseen uudesta vammasta? Vaikkakin vanha vamma on vasemmassa jalassa ja uusi vamma olisi oikeassa jalassa. Siinä kiteytettynä yksi vakuutuslääketieteen perusjujuista.
Työelämässä olevana olet mahdollisesti vammasi/sairautesi takia oikeutettu Kelan sairaspäivärahaan 300 päivän ajan tai parhaimmillaan työantajasi käyttämän vakuutusyhtiön maksamaan työtapaturmakorvaukseen. Sinua tutkitaan, hoidetaan ja kuntoutetaan, mikäli kaikki menee niin kuin pitääkin. Mikäli olet saanut loppuelämäsi kestävän vamman tai sairauden vaivaksesi, niin aikahaarukassa 1-2 vuotta vamman/sairauden vaatimasta viimeisestä leikkauksesta/hoitotoimenpiteestä alkaa vakuutuslääke-/vakuutuslakitieteen edustajien leikkaussirkkelit soimaan.
Vamman/sairauden aiheuttama työkyvyn alenema kiistetään kokonaan tai myönnetään osittain. Lennät alentuneen työkykysi takia ulos työelämästä, vaikka niin ei pitäisi tapahtua. Lailliseksi syyksi riittää näet se, että et pysty tekemään työsopimuksessasi mainittua työtä ja työnantaja ei pysty tarjoamaan muuttuneeseen terveystilanteeseesi sopivaa työtä. Hoitava lääkärisi toteaa Sinun olevan edelleen työkyvytön. Yksi tai kaksi leikkaustakin pitäisi vielä tehdä. Samaan syssyyn saat hylkäyspäätöksen korvauksille vakuutusyhtiöstä ja ensimmäinen paikka johon Sinutkin neuvotaan hylkäyspäätöksen tehneestä vakuutusyhtiöstä menemään on työvoimatoimisto!! Ilmoittaudut työkyvyttömänä työttömänä työnhakijana kortistoon. Huomaat hyvin pian, että ainoa mahdollisuus työllistyä on alkaa vajaakuntoiseksi yrittäjäksi. Kokemuksen puute yrittäjyydestä ei vakuutusyhtiönkään mukaan mikään ongelma. Huomaat myös pian, että työllistyminen ja toimeentulo ovat kaksi aivan eri käsitettä. Aloitat kirjalliset valitusprosessit vakuutusyhtiöiden rahoittamissa erityistuomioistuimissa. Valitusprosessit kestävät lyhimmillään 2-4 vuotta. Keskimääräinen hylkäysprosentti ko. istuimissa työtapaturmissa on 86 %!!! Onnistut saamaan 4-6 kuukauden odotusajan jälkeen 500 päivää ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työttömyyskassaltasi. Kunnes putoat Kelan peruspäivärahalle. Tässä vaiheessa joudut realisoimaan euroiksi lopunkin omaisuuteesi. Kunnes ajaudut sosiaalitoimen ja Kelan asiakkaaksi.
Ja kaikki tämä vain siitä syystä, että vanha vamma oli siis vasemmassa jalassa ja uusi vamma oikeassa. Vakuutuslääkärin mielestä vanha vamma edesauttoi uuden vamman syntymisen ja siksi et olekaan oikeutettu vakuutusturvasi mukaiseen korvaukseen. Lisäksi oikeasta jalasta löytyi papereista katsottuna vakuutuslääkärin mukaan iän mukanaan tuomaa rappeumaa, joka myös selvästi edesauttoi uuden vamman syntymisen.
Tämän tyyppinen asiakaspotentiaali tällä markkinasektorilla lienee luokkaa 1-1,5 miljoonaa suomalaista, joten tämän asian suhteen kannattaa olla nyt Sinunkin aktiivinen. Erittäin aktiivinen.