Hei kaikki. Jokainen tietää että hyrrä vastustaa kääntymistä. Kuinkas käy jos laitetaan toinen hyrrä aivan toiseen kiinni samalle akselille mutta laitetaankin pyörimään vastakkaiseen suuntaan, Siis kysyn kasvaako hyrrävoimat,siis vastustaako rakennelma entisestään kääntymisistä. Vai mitä tapahtuu???
KOMPA kysymys hyrristä
airfoil
62
10643
Vastaukset
- shhfuiwe
...suurempi hyrräasiantuntija ole, mutta eikös ne hyrrät aina vastusta pyörimisakselin rotaatiota. Mun järjen mukaan on siis samantekevää kumpaan suuntaan samalla akselilla olevat hyrrät pyörii toisiinsa nähden. "Hyrrävoima" on kaksinkertainen yhteen hyrrään verrattuna jos pyörimisnopeudet ja efektiiviset massat yhtäsuuret.
- Nimetön
Tällä kertaa uskon olevani (jälleen) oikeassa ja väitän että "hyrrävoimat" kasvavat, eli systeemi vastustaa entisestään kääntymistä.
Perustelut ovat intuitiiviset: hyrrän liiketilan muutos vaatii voimaa, kahden hyrrän liiketilan muutos vaatii enemmän voimaa.- Nimetön
Korjaan nyt tässä itseäni, jos sillä on enää mitään väliä.
Olin siis väärässä (yllätys).
Helpointa tämä ongelma on ajatella summaamalla todellakin kummatkin pyörimismäärät L1 ja L2, joista siis todellakin tulee nollavektori ja momentti on aikaderivaatta on nolla.. kuten Rantanplan suuressa viisaudessaan totesi.
Ehkä uskottavampi (siis jos ei usko matematiikkaa ja mekaniikan formalismia) on ajatella todellakin kaksi pyörimismäärää, jotka ovat vastakkaissuuntaiset ja samansuuruiset. Sitten miettii vähän sitä momenttia erikseen molemmille pyörijöille. Jos L1 osoittaa ylöspäin niin sitä muuttava momentti osoittaa, sanotaan vaikka, vasemmalle. Jotta toinen pyörimismäärä muuttuisi vastaavasti, täytyy sitä muuttavan momentin olla juuri vastakkaiseen suuntaan eli oikealle. Summataan momentit ja saadaan jälleen nolla. - nimenomaan
Nimetön kirjoitti:
Korjaan nyt tässä itseäni, jos sillä on enää mitään väliä.
Olin siis väärässä (yllätys).
Helpointa tämä ongelma on ajatella summaamalla todellakin kummatkin pyörimismäärät L1 ja L2, joista siis todellakin tulee nollavektori ja momentti on aikaderivaatta on nolla.. kuten Rantanplan suuressa viisaudessaan totesi.
Ehkä uskottavampi (siis jos ei usko matematiikkaa ja mekaniikan formalismia) on ajatella todellakin kaksi pyörimismäärää, jotka ovat vastakkaissuuntaiset ja samansuuruiset. Sitten miettii vähän sitä momenttia erikseen molemmille pyörijöille. Jos L1 osoittaa ylöspäin niin sitä muuttava momentti osoittaa, sanotaan vaikka, vasemmalle. Jotta toinen pyörimismäärä muuttuisi vastaavasti, täytyy sitä muuttavan momentin olla juuri vastakkaiseen suuntaan eli oikealle. Summataan momentit ja saadaan jälleen nolla.Olet ytimessä
- kanttuvei
nimenomaan kirjoitti:
Olet ytimessä
eli sama esimerkki mistä alempana puhuin. Hyrrien akseli on vaakasuorassa, ja hyrrät(vauhtipyörät) ovat toisessa päässä akselia jota ei ole tuettu.
Ensimmäinen testi: laitetaan yksittäinen vauhtipyörä pyörimään myötäpäivään. Vauhtipyörä vastustaa painovoimaa suuruudella M1. Myös tuen ympäri kohtisuorassa painovoiman momenttia vastaan vaikuttaa momentti M2.
Toinen testi: laitetaan yksittäinen vauhtipyörä pyörimään vastapäivään. Vauhtipyörä vastustaa painovoimaa suuruudella M1. Myös tuen ympäri kohtisuorassa painovoiman momenttia vastaan vaikuttaa momentti -M2.
Kolmas testi: laitetaan molemmat vauhtipyörät pyörimään samaan aikaan. Tilanne on siis kahden ensimmäisen testin "summa". Vauhtipyörät vastustavat painovoimaa suuruudella M1 M1 = 2*M1. Mutta tuen ympäri kohtisuorassa painovoimaa vastaan ei nyt vaikuta momentti, koska M2 (-M2) = 0.
Noin siinä käy kun summaa momenttivektorit yhteen.
- ttw
Käsitykseni mukaan näiden hyrrien vaikutukset heikentävät toisiaan ja ääritapauksessa kumoavat toisensa.
- Rantanplan
Näin äkkiä ajatellen tuo systeemi ei vastusta kääntämistä, kun hyrrän kääntämistä vastustava momentti on dL/dt=M, ja kun L=0 ja vakio käännellessäkin, niin myös M=0.
- dfhejhrtjytrj
Mun käsittääkseni systeemi vastustaa akselin kääntymistä kaksinkertaisella momentilla. Vain hyrristä aiheutuvat taivutusta vastaan kohtisuorat momentit kumoavat toisensa. Akselin kääntymisen suunnassa taas hyrrien aiheuttamat momentit ovat kumpikin akselin kääntymistä vastaan.
Esimerkiksi jos on polkupyörän vanne, jonka läpi menee akseli. Kun pyörä pyöräytetään liikkeelle ja laitetaan epäkeskeisesti toiselta puolelta akselia pistemäiselle tuelle, pyörä ei kaadu vaan vastustaa painovoimasta johtuvaa momenttia. Painovoiman momentti ei kaada nyt "hyrrää" alaspäin vaan yllättäin sivulle päin("alaspäin" oleva momentti kumoutuu). Polkupyörän rengas lähtee siis kaartamaan pistemäisen tuen ympäri, samalla kun se vastustaa painovoimaa luonnottoman näköisesti(ei kaadu alaspäin). Juuri tuo momentti momenttitasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa kumoutuu kahdella eri suuntiin pyörivällä hyrrällä. Mutta silti taivutuksen suunnassa kaksi hyrrää vastustaa kaksinkertaisesti yhteen hyrrään verrattuna. Eli kun äskeiseen systeemiin lisätään vielä toinen samanlainen polkupyörärengas heti ensimmäisen viereen samalle akselille, ja onnistutaan antamaan renkaille samansuuruiset mutta eri suuntaiset pyörimisnopeudet, niin painovoima yrittää kääntää akselia alaspäin, jolloin toinen rengas yrittää kääntää akselia vasemmalla ja toinen oikealle, jolloin yhdistystuloksena hyrräsysteemin ei käänny tuen ympäri vaan pysyy paikallaan. Mutta painovoiman taivutuksen kumpikin hyrrää kumoaa parhaansa mukaan.
- öjlkja
Mahdollisesti nutaatio lisääntyy taikka kumoutuu?
- bertie.
Mitä oikein kysyt ?
Hyrrä vastustaa tietyn suuntaista liikettä riippumatta siitä mihin suuntaan se pyörii.
Jos tarkoitit tapausta että hyrrään vaikuttaa momentti niin vastakkaiseen suuntaan pyörivät hyrrät tappaa prekeesioilmiön.Kysyin bertie sellaista asiaa, että jos otat polkupyörän vanteen, pyörivä sellainen vastustaa liikettä kovasti, jos samalle akselille laitetaan kaksi, ja ne pyörii vastakkaisiin suuntaan. vastustaako liikettä enemmän, vai mitenkä reakoi kun yrittää kääntää pakettia.
- bertie.
airfoil kirjoitti:
Kysyin bertie sellaista asiaa, että jos otat polkupyörän vanteen, pyörivä sellainen vastustaa liikettä kovasti, jos samalle akselille laitetaan kaksi, ja ne pyörii vastakkaisiin suuntaan. vastustaako liikettä enemmän, vai mitenkä reakoi kun yrittää kääntää pakettia.
No nyt selvisi.
Vahinko että en pysty esittämään mitään uutta, tuo Rantanplan kun tyhjensi jo tämän pajatson.
Siis ei vastusta hyrrävoimien osalta. bertie. kirjoitti:
No nyt selvisi.
Vahinko että en pysty esittämään mitään uutta, tuo Rantanplan kun tyhjensi jo tämän pajatson.
Siis ei vastusta hyrrävoimien osalta.Olette oikeassa mutta onko rakennelmassa sisäisiä voimia. esim: Hyrriä yhdistävään akseliin kohdistuvia??
- ihmettelijä
airfoil kirjoitti:
Olette oikeassa mutta onko rakennelmassa sisäisiä voimia. esim: Hyrriä yhdistävään akseliin kohdistuvia??
Teoreetikoilta käytäntö unohtuu usein ja niin kävi meidän ”matemaatikoille” taas kerran.
Odotetaan vielä ja annetaan poikien miettiä asiaa tarkemmin. - Rantanplan
ihmettelijä kirjoitti:
Teoreetikoilta käytäntö unohtuu usein ja niin kävi meidän ”matemaatikoille” taas kerran.
Odotetaan vielä ja annetaan poikien miettiä asiaa tarkemmin.[lainaus]
Teoreetikoilta käytäntö unohtuu usein ja niin kävi meidän ”matemaatikoille” taas kerran.
[/lainaus]
Jaa, että unohtuu käytäntö usein, ja näin käynyt TAAS!
Milloinhan näin on käynyt viimeksi? - bertie.
ihmettelijä kirjoitti:
Teoreetikoilta käytäntö unohtuu usein ja niin kävi meidän ”matemaatikoille” taas kerran.
Odotetaan vielä ja annetaan poikien miettiä asiaa tarkemmin.Emme mieti asiaa tarkemmin.
On suorastaan kunnia antaa kokeneen käytännön miehen vastata tähän teorian tavoittamattomaan vaativaan kysymykseen ja jäämme ainoastaan ihaillen odottelemaan kun vastaat Airfoilille.
Toivottavasti saamme myös tällä kertaa selventävän esityksesi teoriasta, omaan ainutlaatuiseen tapaasi tietenkin, se toisi monia ilon ja huumorin täyttämiä hetkiä meille kaamoksen pimeydessä riutuville teoreetikkoraukoille. - possu
bertie. kirjoitti:
Emme mieti asiaa tarkemmin.
On suorastaan kunnia antaa kokeneen käytännön miehen vastata tähän teorian tavoittamattomaan vaativaan kysymykseen ja jäämme ainoastaan ihaillen odottelemaan kun vastaat Airfoilille.
Toivottavasti saamme myös tällä kertaa selventävän esityksesi teoriasta, omaan ainutlaatuiseen tapaasi tietenkin, se toisi monia ilon ja huumorin täyttämiä hetkiä meille kaamoksen pimeydessä riutuville teoreetikkoraukoille.Mitä, missä, kuka, mitä ihmettä? Kuka vastaa, mitä vastaa, mihin vastaa? Tässä keskustelussa on tuo hierarkia sen vuoksi, että keskustelussa säilyisi jokin juoni ja järki. Syy-seuraus kausaali siis. Jos te ette asiaa fundeeraa, niin eikö se jo poikkea sen verran tästä haarasta, että sillä pitäisi jo aloittaa uusi keskusteluhaara, jossa sitten uutena aliteemana olisi sellainen keskustelu, jossa asioita ei sen tarkemmin mietitä?
- satunnainen ohittaja
airfoil kirjoitti:
Olette oikeassa mutta onko rakennelmassa sisäisiä voimia. esim: Hyrriä yhdistävään akseliin kohdistuvia??
Esittämässäsi rakennelmassa on sisäisiä voimia niin paljon, että niiden kaikkien selostamiseksi voisi kirjoittaa kirjan.
- gjuierhyrkj
bertie. kirjoitti:
Emme mieti asiaa tarkemmin.
On suorastaan kunnia antaa kokeneen käytännön miehen vastata tähän teorian tavoittamattomaan vaativaan kysymykseen ja jäämme ainoastaan ihaillen odottelemaan kun vastaat Airfoilille.
Toivottavasti saamme myös tällä kertaa selventävän esityksesi teoriasta, omaan ainutlaatuiseen tapaasi tietenkin, se toisi monia ilon ja huumorin täyttämiä hetkiä meille kaamoksen pimeydessä riutuville teoreetikkoraukoille.joku teoria teillä nyt on väärintulkittu sillä kun hyrrän pyörimisakselia yrittää kääntää, aiheuttaa hyrrä momentin kahdessa eri suunnassa. Toinen vastustaa akselia kääntävää momenttia ja toinen momentti on kohtisuorassa sekä pyörimisakselia että kääntävää momenttia vastaan. Vain toinen hyrrän aiheuttamista momenteista kumoutuu kahdella samalla akselilla vastakkaisiin suuntiin pyörivillä hyrrillä. Akselin kääntöä vastustava momentti sen sijaan kaksinkertaistuu. Olisi aika hullua jos myös akselin kääntöä vastustava momentti kumoutuisi. Tällöinhän toiseen suuntaan pyörivä hyrrä yksinään vastustaisi akselin kääntöä, ja toiseen suuntaan pyörivä edistäisi akselin kääntöä. Tällöinhän olisi jotain sääntöjä että myötäpäivään pyörivä hyrrä edistaa akselin kääntöä ja vastapäivään pyörivä vastustaa. Mutta oikeasti kumpaankin suuntaan pyörivät vastustavat pyörimisakselinsa kääntymistä. Niillä on vain eri suuntiin oleva prekessioliike, mikäli se on tuennan puolesta mahdollinen. Akselin kääntöä vastustavalle momentille on samantekeevää kumpaan suuntaan hyrrä pyörii. Yläreunassa olevat hyrrän partikkelit yrittävät momentin johdosta liikkua momentin mukaiseen suuntaan ja alareunassa olevat partikkelit yrittävät liikkua vastakkaiseen suuntaan. Kuitenkin seuraavalla hetkellä kyseiset partikkelit ovat jo liikahtaneet seuraavaan pisteeseen, mutta niillä on edelleen sama(infinitesimaalinen) annettu nopeus momentinmukaisessa suunnassa, jolloin ne voiman ja vastavoiman lain mukaan yrittävät jatkaa suoraviivaista liikettä ja yrittävät kääntää hyrrää. Tämä yrittää kääntää hyrrää sivutasossa, mutta samalla yrittää vastustaa akselin kääntöä pystytasossa. Sillä momentin vaikutushetkellä neutraalitasolla olevat pisteet joutuvat suuraavalla hetkellä liikahtamaan aavistuksen kohti taivutuksen määrittämää suunta jolloin ne vastustavat akselia kääntävää momenttia. Hemmetin vaikea selostaa.
- ihmettelijä
airfoil kirjoitti:
Olette oikeassa mutta onko rakennelmassa sisäisiä voimia. esim: Hyrriä yhdistävään akseliin kohdistuvia??
Vapautetaan Teidät epätietoisuudesta ja kerrotaan mitä oman pikkuilkeyteni taustalla oli.
Hämmästyttävää ettei kukaan näytä tulkinneen laitetta pidemmälle jotta olisi huomannut asian. Juttuhan on sikäli aivan selvä, että hyrrämomentit vastakkaissuuntaisina ja yhtä suurina kumoavat toisensa ja systeemin kiertäminen eri suuntiin tapahtuu ”kuin tyhjää vaan”.
Se mikä jää systeemiä rasittamaan on vastakkaissuuntaisten hyrrävaikutuksien momentti, joka taivuttaa akselia pyörivien kiekkojen välissä ja kuormittaa kiekkojen laakerointia. Nämä ovat kuormituksia, jotka tarkka konstruktööri joutuu huomioimaan laitteen suunnittelussa.
Hyvää Joulua kaikille! - Rantanplan
ihmettelijä kirjoitti:
Vapautetaan Teidät epätietoisuudesta ja kerrotaan mitä oman pikkuilkeyteni taustalla oli.
Hämmästyttävää ettei kukaan näytä tulkinneen laitetta pidemmälle jotta olisi huomannut asian. Juttuhan on sikäli aivan selvä, että hyrrämomentit vastakkaissuuntaisina ja yhtä suurina kumoavat toisensa ja systeemin kiertäminen eri suuntiin tapahtuu ”kuin tyhjää vaan”.
Se mikä jää systeemiä rasittamaan on vastakkaissuuntaisten hyrrävaikutuksien momentti, joka taivuttaa akselia pyörivien kiekkojen välissä ja kuormittaa kiekkojen laakerointia. Nämä ovat kuormituksia, jotka tarkka konstruktööri joutuu huomioimaan laitteen suunnittelussa.
Hyvää Joulua kaikille!niinpä niin, kuulostaa jälkiviisastelulta. Sitäpaitsi tuo vastaushan oli jo selitetty ensimmäisten vastausten joukossa. Et vain uskonut, kun "teoreetikot ovat TAAS unohtaneet käytännön".
Hyvää Joulua sinnekin.
- pyörällä
nämä eri suuntiin samalla akselilla pyörivät hyrrät ajatellaan rajattomasti lähenevän toisiaan. Olisiko tuloksena pyörimätön hyrrä?
- lksdölfks
No miten siinä sitten käy? Onko joku testannut käytännössä?
- havainto tv:ssä
olen nähnyt venäläisen helikopterin jossa oli
kaksi erisuuntiin pyörivää ropellia samalla
pystyakselilla, ja kone pysyi ilmassa.
mitä siitä voi päätellä! - Jaska
havainto tv:ssä kirjoitti:
olen nähnyt venäläisen helikopterin jossa oli
kaksi erisuuntiin pyörivää ropellia samalla
pystyakselilla, ja kone pysyi ilmassa.
mitä siitä voi päätellä!Mimmoinen mahtaa olla voimansiirto kahdelle samalla akselilla erisuuntaan pyörivälle roottorille, mutta erittäin vaikealta tuntuu ylemmän lavan lapakulman säätövivuston järjestelyt
Mahdoitko nähdä oikein ? - wileni
Jaska kirjoitti:
Mimmoinen mahtaa olla voimansiirto kahdelle samalla akselilla erisuuntaan pyörivälle roottorille, mutta erittäin vaikealta tuntuu ylemmän lavan lapakulman säätövivuston järjestelyt
Mahdoitko nähdä oikein ?Kyllä hän taisi nähdä ihan oikein. Venäläinen Kamov on valmistanut monia helikopterityyppejä joissa on kaksi samanakselisesti sijoitettua roottoria. Uusin malli taitaa olla Kamov Ka-50 Werewolf (Hokum) taisteluhelikopteri. Vanhempia tyyppejä löytyy ainakin Ka-25...29 tyyppimerkinnällä. Kyseisessä konstruktiossa käytetyt ratkaisut selvinnevät parhaiten hakemalla tietoa ja kuvia esim. Googlella noista em. helikopterityypeistä.
- askldjf
havainto tv:ssä kirjoitti:
olen nähnyt venäläisen helikopterin jossa oli
kaksi erisuuntiin pyörivää ropellia samalla
pystyakselilla, ja kone pysyi ilmassa.
mitä siitä voi päätellä!> mitä siitä voi päätellä?
Ei kai muuta kuin, että se pysyy ilmassa niin kuin yhdelläkin propellilla varustettu ja että roottorit kumoavat toistensa vääntömomentin. Hyrrävaikutuksista ei ole tietoa. Ja niitä kai tässä lähinnä kysyttiin alunperin?
- Jaska
Terve ja teoreettinen järki hieman lyövät toisiaan poskelleen.
Itse oleta, että jos esim kaksi ersuuntiin pyörivää samalla vaakasuoralla akselilla olevaa polkupyörön pyörää kannatettaisiin toisesta akselin päästä, niin jäisivät siihen vakaasti pyörimään, eli kiertovaikutus kumoutuisi.
Koehan olisi helppo hitsaamalla pari fillarin akselia päistään yhteen. (Fillarin pyörillä nämä hyrräilmiöt esiintyvät hyvin voimakkaina, eli ovat siten hyvää koeainesta.)
Tekisikö joku kokeen, ellei Airfoil jo ole tehnyt ? Olisi kiva kuulla tulos ja sitä voisi kyllä pitää oikeana.
Voisiko joku tehdä kokeen.- kanttuvei
olen leikkinyt tuollaisella polkupyörän renkaasta tehdyllä hyrrällä. Eli siinä oli noin 40cm pitkä akseli jonka toiseen päähän oli kiinnitetty tavallinen polkupyörän eturengas laakereineen päivineen. Kun renkaan laittoi pyörimään lujaa, ja asetti akselin vapaasta päästä vaakasuoraan sellaselle "pistemäiselle" pukille(joka siis oli putken pää, ja akselin päässä oli pallo, jolloin siihen muodostuu tavallaan pallonivel), niin rengas ei kaatunut maahan, vaan pysyi ilmassa ja lähti hitaasti kiertämään tuen ympäri. Se näyttää todella oudolta, ihan kuin jokin levitaatio. Mutta kyseinen hyrrä tekee saman tempun riippumatta renkaan pyörimissuunnasta. Se vain lähtee kiertämään eri suuntaan. Kyseistä liikettä sanotaan prekessioliikkeeksi (lunttasin :)). Vain prekessioliike ja sen aiheuttama momentti kumoutuu kysytyssä tapauksessa. Hyrrä kumoaa akselia kääntävän momentin parhaansa mukaan, mutta samalla se tuottaa momenttia kohtisuorassa suunnassa. Se aiheuttaa prekessioliikkeen. Sitä ihmiset joskus tiedostamattaankin hyödyntävät kun kääntävät moottoripyörää reippaassa vauhdissa(vastaohjaus), eli kun ohjaustankoa kääntää aavistuksen vasemmalle, "hyrrävoimat" kallistavat moottoripyörän oikealle.
Toivoisin että nämä palstan arvostetut "fyysikot" ottais nyt vähän enemmän kantaa mikäli jotain asiasta tietävät. - kanttuvei
kanttuvei kirjoitti:
olen leikkinyt tuollaisella polkupyörän renkaasta tehdyllä hyrrällä. Eli siinä oli noin 40cm pitkä akseli jonka toiseen päähän oli kiinnitetty tavallinen polkupyörän eturengas laakereineen päivineen. Kun renkaan laittoi pyörimään lujaa, ja asetti akselin vapaasta päästä vaakasuoraan sellaselle "pistemäiselle" pukille(joka siis oli putken pää, ja akselin päässä oli pallo, jolloin siihen muodostuu tavallaan pallonivel), niin rengas ei kaatunut maahan, vaan pysyi ilmassa ja lähti hitaasti kiertämään tuen ympäri. Se näyttää todella oudolta, ihan kuin jokin levitaatio. Mutta kyseinen hyrrä tekee saman tempun riippumatta renkaan pyörimissuunnasta. Se vain lähtee kiertämään eri suuntaan. Kyseistä liikettä sanotaan prekessioliikkeeksi (lunttasin :)). Vain prekessioliike ja sen aiheuttama momentti kumoutuu kysytyssä tapauksessa. Hyrrä kumoaa akselia kääntävän momentin parhaansa mukaan, mutta samalla se tuottaa momenttia kohtisuorassa suunnassa. Se aiheuttaa prekessioliikkeen. Sitä ihmiset joskus tiedostamattaankin hyödyntävät kun kääntävät moottoripyörää reippaassa vauhdissa(vastaohjaus), eli kun ohjaustankoa kääntää aavistuksen vasemmalle, "hyrrävoimat" kallistavat moottoripyörän oikealle.
Toivoisin että nämä palstan arvostetut "fyysikot" ottais nyt vähän enemmän kantaa mikäli jotain asiasta tietävät.yks asia jäi tarkentamatta. Oikeastaan jo totesinkin sen, mutta pystyn kokeellisiin havaintoihin perustuen todistamaan sen. Eli se jo todistaa, että eri suuntiin pyörivät hyrrät eivät tuota yhtäsuuria, mutta vastakkaissuuntaisia momenttivektoreita, että mainitsemani hyrrä vastustaa kummassakin tapauksessa painovoiman aihettamaa momenttia(joka on kummassakin tapauksessa samaan suuntaan ja yhtäsuuri). Tällöinhän niillä on yksi komponentti samansuuruinen ja tämä komponentti ei voi kumoutua pois, kun lasketaan yhteen kummankin hyrrän momenttivektorit.
- kanttuvei
kanttuvei kirjoitti:
yks asia jäi tarkentamatta. Oikeastaan jo totesinkin sen, mutta pystyn kokeellisiin havaintoihin perustuen todistamaan sen. Eli se jo todistaa, että eri suuntiin pyörivät hyrrät eivät tuota yhtäsuuria, mutta vastakkaissuuntaisia momenttivektoreita, että mainitsemani hyrrä vastustaa kummassakin tapauksessa painovoiman aihettamaa momenttia(joka on kummassakin tapauksessa samaan suuntaan ja yhtäsuuri). Tällöinhän niillä on yksi komponentti samansuuruinen ja tämä komponentti ei voi kumoutua pois, kun lasketaan yhteen kummankin hyrrän momenttivektorit.
http://science.howstuffworks.com/gyroscope1.htm
Siellä on video lähes samanlaisesta tilanteesta mitä itsekin puhuin. Paitsi siinä polkupyörän rengas roikkuu narusta. Lisäksi artikkelin luettuani tunnen ymmärtäväni jopa jotain hyrrän käytöksestä, ja niiden syistä.
Olen vahvasti sitä mieltä että palstan fyysikot ovat nyt astuneet sudenkuoppaan. - Jaska
kanttuvei kirjoitti:
http://science.howstuffworks.com/gyroscope1.htm
Siellä on video lähes samanlaisesta tilanteesta mitä itsekin puhuin. Paitsi siinä polkupyörän rengas roikkuu narusta. Lisäksi artikkelin luettuani tunnen ymmärtäväni jopa jotain hyrrän käytöksestä, ja niiden syistä.
Olen vahvasti sitä mieltä että palstan fyysikot ovat nyt astuneet sudenkuoppaan.Eipä tarvi parempaa koetta loppujen lopuksi.
Kahden erisuuntaan pyörivän pyörän tapauksessa kierto kumoutuisi ja "tuplahyrrä" olisi tuplajäykkä tuplahyrrämomenteillaan.
Taidetaan tarvita ihmemies Mac Gayer pelastamaan palstamme fyysikot koupastaan. - wileni
kanttuvei kirjoitti:
olen leikkinyt tuollaisella polkupyörän renkaasta tehdyllä hyrrällä. Eli siinä oli noin 40cm pitkä akseli jonka toiseen päähän oli kiinnitetty tavallinen polkupyörän eturengas laakereineen päivineen. Kun renkaan laittoi pyörimään lujaa, ja asetti akselin vapaasta päästä vaakasuoraan sellaselle "pistemäiselle" pukille(joka siis oli putken pää, ja akselin päässä oli pallo, jolloin siihen muodostuu tavallaan pallonivel), niin rengas ei kaatunut maahan, vaan pysyi ilmassa ja lähti hitaasti kiertämään tuen ympäri. Se näyttää todella oudolta, ihan kuin jokin levitaatio. Mutta kyseinen hyrrä tekee saman tempun riippumatta renkaan pyörimissuunnasta. Se vain lähtee kiertämään eri suuntaan. Kyseistä liikettä sanotaan prekessioliikkeeksi (lunttasin :)). Vain prekessioliike ja sen aiheuttama momentti kumoutuu kysytyssä tapauksessa. Hyrrä kumoaa akselia kääntävän momentin parhaansa mukaan, mutta samalla se tuottaa momenttia kohtisuorassa suunnassa. Se aiheuttaa prekessioliikkeen. Sitä ihmiset joskus tiedostamattaankin hyödyntävät kun kääntävät moottoripyörää reippaassa vauhdissa(vastaohjaus), eli kun ohjaustankoa kääntää aavistuksen vasemmalle, "hyrrävoimat" kallistavat moottoripyörän oikealle.
Toivoisin että nämä palstan arvostetut "fyysikot" ottais nyt vähän enemmän kantaa mikäli jotain asiasta tietävät.Minä en varmaankaan ole nimimerkin kanttuvei tarkoittam fyysikko, mutta vastaanpa nyt kumminkin.
Käsittääkseni tuossa alkuperäisen viestin esittämässä tapauksessa kumpikin pyörivä massa tuottaa oman pyörimistason muutosta vastustavan momenttinsa, jotka eivät siis kumoa toisiaan.
Koska massojen pyörimissuunnat ovat vastakkaiset, kumoutuu systeemin sisäisten voimien välityksellä ne momentit jotka pyrkivät kiertämään systeemiä sellaisen akselin ympäri joka on kohtisuorassa sekä massojen pyörimisakseliin, että siihen akseliin jonka ympäri systeemiä yritetään poikkeuttaa pyörimistasostaan.
Kirjoitinpahan tämän sepostukseni kun keskustelu näytää vielä jatkuvan, vaikka käsittääkseni nimimerkki "dfhejhrtjytrj" on jo maanantaina tämän saman esittänytkin. - bertie.
Jaska kirjoitti:
Eipä tarvi parempaa koetta loppujen lopuksi.
Kahden erisuuntaan pyörivän pyörän tapauksessa kierto kumoutuisi ja "tuplahyrrä" olisi tuplajäykkä tuplahyrrämomenteillaan.
Taidetaan tarvita ihmemies Mac Gayer pelastamaan palstamme fyysikot koupastaan.Hyrrän kehän pisteen liikkeen tarkastelusta pitäisi huomata että prekessio, siis esityksessä näkyvä kiertoliike saa aikaan vastustavan momentin.
Tämä koskee myös paikallaan olevaa hyrrää, ellei sen akseli pääse kääntymään momenttia vastaan kohtisuoraan suuntaan ei vastustavaa momenttiakaan synny.
Jos kyseisen filmipätkän pyörän kiertoliike narun ympäri estetään ei pyörä pysy pystyssä narun varassa.
Samoin käy kahden vastakkaiseen suuntaan pyörivän hyrrän kanssa, jos yhteinen akseli on jäykkä niin prekessiovoimat ovat erisuuntaiset ja kumoavat toisensa joten akselin liikettä ei tapahdu eikä vastustavaa hyrrämomenttia synny.
- dfhtrjytkrsw5kjt
missä "fyysikot" mahdollisesti menivät halpaan.
Kun dL/dt = M, niin siitä tehtiin virheellinen johtopäätös että dL=0. (Nuohan L ja M ja dL ovat vektoreita.) Mutta kyseinen (kulma)liikemäärähän ei sisällä pelkästään hyrrän jokaisen pisteen tangentiaalista ratanopeutta hyrrän akselin ympäri, vaan kyseiseen liikemäärään sisältyy myös kaikki muukin liike(kaikissa kolmessa ulottuvuudessa) tietyn "kiinteän" pisteen suhteen. Jos akseli pysyy paikallaan, niin silloinhan dL on nolla, mutta kun akseli vähänkin kääntyy, liikkuu toisen hyrrän pisteet hieman eri suuruisen matkan kuin toisen hyrrän pisteet;jos ei muuten pysty ajattelemaan, niin ajattele pelkästään hyrrien keskipisteitä. Silloin jos ne ovat siirtyneet eri suuruisen matkan, on niillä ollut myös eri suuruinen nopeus. Jos oletettais että hyrrien tietyillä pisteillä on koko ajan sama suhteellinen nopeus toisiinsa nähden (eli dL = 0 aina), niin silloinhan akseli ei voi kääntyä pelkästään (virheellisen) hypoteettisen oletuksen takia. Mutta kun akseliin vaikuttaa momentti, niin akseli varmasti yrittää kääntyä. Ja differentiaalisen pienen matkan kääntyykin, jonka hyrrä pyrkii kumoamaan, ja aiheuttaa samalla momentin kohtisuoraan suuntaan.- Rantanplan
Siitä vaan, että kun L on nolla, niin myös dL on nolla. Toisaalta kun sitä koko systeemiä käännetään, niin siitä aiheutuva pyörimismäärä ei ole ihan nolla. Tuo ei kuitenkaan eroa pyörivällä ja pyörimättömillä hyrrillä.
Se taas on toinen juttu, että toimiiko tuo kaava noilla vastakkain pyörivillä hyrrillä ihan suoraan. En ole asiaa sen pidemmälle miettinyt tuon ensimmäisen lonkalta heittoni jälkeen. (siis johdatellut kaavoja ihan alusta lähtien ajatuksen kanssa)
Jospa heitän nyt vettä hieman myllyyn, ennen kuin joku kertoo jotain tyhjentävää. Eli on helppo ymmärtää vaikkapa noilla Howstuffin kuvilla, miksi hyrrän akseliin kohdistuva momentti saa aikaan vain 90 astetta toiseen suuntaan kohdistuvan kallistumisen (ja prekession). Ja selvää on, että nämä vastakkain pyörivät hyrrät kumoavat nämä voimat täysin.
Mutta tuo kallistumista vastustava voimahan siis aiheuttaa hyrrään samalla kallistavan momentin (kumpikin siis aiheuttaa toisilleen vastavoiman lain mukaan) Ja kuten huomaatte, niin tämä puolestaan saa saa hyrrän kallistumaan taas 90 astetta toiseen suuntaan, joka on kuin onkin se alkuperäinen kallistus suunta.
Siinä miettimistä ennen kuin joku löytää jonkun kokeellisen pellepelottoman sivuston... - kanttuvei
Rantanplan kirjoitti:
Siitä vaan, että kun L on nolla, niin myös dL on nolla. Toisaalta kun sitä koko systeemiä käännetään, niin siitä aiheutuva pyörimismäärä ei ole ihan nolla. Tuo ei kuitenkaan eroa pyörivällä ja pyörimättömillä hyrrillä.
Se taas on toinen juttu, että toimiiko tuo kaava noilla vastakkain pyörivillä hyrrillä ihan suoraan. En ole asiaa sen pidemmälle miettinyt tuon ensimmäisen lonkalta heittoni jälkeen. (siis johdatellut kaavoja ihan alusta lähtien ajatuksen kanssa)
Jospa heitän nyt vettä hieman myllyyn, ennen kuin joku kertoo jotain tyhjentävää. Eli on helppo ymmärtää vaikkapa noilla Howstuffin kuvilla, miksi hyrrän akseliin kohdistuva momentti saa aikaan vain 90 astetta toiseen suuntaan kohdistuvan kallistumisen (ja prekession). Ja selvää on, että nämä vastakkain pyörivät hyrrät kumoavat nämä voimat täysin.
Mutta tuo kallistumista vastustava voimahan siis aiheuttaa hyrrään samalla kallistavan momentin (kumpikin siis aiheuttaa toisilleen vastavoiman lain mukaan) Ja kuten huomaatte, niin tämä puolestaan saa saa hyrrän kallistumaan taas 90 astetta toiseen suuntaan, joka on kuin onkin se alkuperäinen kallistus suunta.
Siinä miettimistä ennen kuin joku löytää jonkun kokeellisen pellepelottoman sivuston...että siinä nimenomaan momentit tuolla tavalla "kasaantuvat". Senhän ehkä näkee jo siitäkin että prekessioliike on niin hidas, eli hyrrän täytyy vastustaa sitäkin voimakkaasti. Mutta ehkä juttu onkin siinä, että momentin suuruus silti voimakkaasti heikkenee jokaisessa "vastamomentissa", jolloin se "alkuperäistä"(ulkoista) momenttia vastustava momentti on huomattavasti suurin. Prekessioliikkeen aiheuttava momentti on ilmeisesti pienempi. Sen momentin aiheuttama "alkuperäisen" momentin suuntainen vastamomentti on taas kerta luokkaa pienempi prekession aihauttavaa momenttia. Näin luulisin. Tai ainakin tämän pienen ajan mietittyäni se tuntuu ihan loogiselta.
- kanttuvei
kanttuvei kirjoitti:
että siinä nimenomaan momentit tuolla tavalla "kasaantuvat". Senhän ehkä näkee jo siitäkin että prekessioliike on niin hidas, eli hyrrän täytyy vastustaa sitäkin voimakkaasti. Mutta ehkä juttu onkin siinä, että momentin suuruus silti voimakkaasti heikkenee jokaisessa "vastamomentissa", jolloin se "alkuperäistä"(ulkoista) momenttia vastustava momentti on huomattavasti suurin. Prekessioliikkeen aiheuttava momentti on ilmeisesti pienempi. Sen momentin aiheuttama "alkuperäisen" momentin suuntainen vastamomentti on taas kerta luokkaa pienempi prekession aihauttavaa momenttia. Näin luulisin. Tai ainakin tämän pienen ajan mietittyäni se tuntuu ihan loogiselta.
Ehkä hyrrävoimien pitääkin kannatella hieman enemmän kuin pelkän painovoiman aiheuttama momentti.
Veljen kanssa kiistelimme pitkään asiasta. Tein viimein sellaisen kokeen että otin 2x2 lankunpätkän jonka päätä muotoilin siten että siihen sai kaksi isoa kuulalaakeria kiinni suht tukevasti.. sitten vain paineilmalla kiihdyttelemää laakereita eri suuntiin. Niin vain kävi että puupalaa oli helppo käännellä ja väännellä. Elikkä voimat KUMOUTUIVAT. En olisi uskonut. Niistä sisäisistä voimista puheenollen, tinkivät laakerit liikkumaan puupalassa, vaikka olivat tosi lujassa kun käsin kokeili.
En malta olla kommentoimatta helikopteria jossa on vastakkaisiin suuntiin pyörivät roottorit. Sellaisesta näin jo 80 luvulla ohjelmanpätkän. Lienee ovela naparustinki, ja voimansiirto...- bertie.
Nimimerkki " ihmettelijä " kirjoitti :
" Teoreetikoilta käytäntö unohtuu usein ja niin kävi meidän ”matemaatikoille” taas kerran.
Odotetaan vielä ja annetaan poikien miettiä asiaa tarkemmin. "
Mielessäni kävi kieltämättä useitakin asiaan sopivia kommentteja,
mutta tyydyn vain toivottamaan
- Hyvää Joulua - - kanttuvei
ny perse ja suti. En olis uskonut. Pitää kokeilla joskus itse.
- kanttuvei
http://www.ph.unimelb.edu.au/staffresources/lecdem/mi7.htm
Tuoltahan sitten löytyi todistusaineisto(video). Varmistuksen varmistus. Ehkä asia on jo loppuunkäsitelty. Kaikki voimat todella kumoutuvat.Kiitokset kannanotoista, minäkin yllätyin.
Hyvää joulua Teille, palataan uusissa keskustelu ketjuissa asiaan.- Jaska
En onnistunut avaamaan esittämääsi linkkiä. Koe on juuri oikea. Kysyisin: Kun molemmat pyörät pannan pyörimään eri suuntiin, niin pysyykö laite narun päässä vaakasuorassa paikallaan.
Jos pysyy, niie eikö silloin lopputulos ole se, että pyörät vastustavat tuplavoimalla jokaista niitä vaikuttavaa voimaa kohtaan.
(Eli kuvatussa tapauksessa vaaka-akselia kuormittavaa pyörien painosta johtuvaa momenttivoimaa ) - kanttuvei
Jaska kirjoitti:
En onnistunut avaamaan esittämääsi linkkiä. Koe on juuri oikea. Kysyisin: Kun molemmat pyörät pannan pyörimään eri suuntiin, niin pysyykö laite narun päässä vaakasuorassa paikallaan.
Jos pysyy, niie eikö silloin lopputulos ole se, että pyörät vastustavat tuplavoimalla jokaista niitä vaikuttavaa voimaa kohtaan.
(Eli kuvatussa tapauksessa vaaka-akselia kuormittavaa pyörien painosta johtuvaa momenttivoimaa )pitää olla Quicktime plug-in, video löytyy linkistä "show preview ~5MB" (tai jotain). Ja kun odottaa muutaman minuutin video aukeaa(latautuu kieltämättä aika hitaasti). Kokeilin juuri äsken, eli kyllä se vieläkin toimii.
Erisuuntaan pyörivät pyörät aiheuttavat sen, että "kaksoishyrrä" käyttäytyy kuin pyörät eivät pyörisi ollenkaan. Hyrrä siis valahtaa "kuolleena" vaaksasuorasta pystysuoraan asentoon, kuten pelkkä suora akselikin tekisi. Mutta videosta on nähtävissä että akselissa vaikuttaa melkoiset sisäiset taivutusmomentit, kun se silminnähden vääntyilee tuossa videossa.
Olin/olimme väärässä. - Jaska
kanttuvei kirjoitti:
pitää olla Quicktime plug-in, video löytyy linkistä "show preview ~5MB" (tai jotain). Ja kun odottaa muutaman minuutin video aukeaa(latautuu kieltämättä aika hitaasti). Kokeilin juuri äsken, eli kyllä se vieläkin toimii.
Erisuuntaan pyörivät pyörät aiheuttavat sen, että "kaksoishyrrä" käyttäytyy kuin pyörät eivät pyörisi ollenkaan. Hyrrä siis valahtaa "kuolleena" vaaksasuorasta pystysuoraan asentoon, kuten pelkkä suora akselikin tekisi. Mutta videosta on nähtävissä että akselissa vaikuttaa melkoiset sisäiset taivutusmomentit, kun se silminnähden vääntyilee tuossa videossa.
Olin/olimme väärässä.En olisi uskonut, ja jopa vetoa olisi väärän hevosen puolesta lyönyt !
Niin se pers'tuntuma joskus pettää.
Hauskaa Joulua ! - Uskomaton
on vaikea yhtyä. Massapisteet pyörien kehällä pyrkivät kaartumaan suhteessa navan suuntaiseen akseliin ( sen jatkeella olevaan pisteeseen nähden ). Tämä aiheuttaa keskeiskiihtyvyyden massapisteelle em. pisteen suhteen, josta täytyy seurata voimavaikutus joka pyrkii pitämään pyörän pystyssä. Vaakasuuntaisten voimien komponentit kumoavat toisensa, mutta pystysuuntaisten pitäisi kaiken järjen mukaan vahvistaa toisiaan. En usko että voimat kumoutuvat, pakko on itse kokeilla.
- Rantanplan
Uskomaton kirjoitti:
on vaikea yhtyä. Massapisteet pyörien kehällä pyrkivät kaartumaan suhteessa navan suuntaiseen akseliin ( sen jatkeella olevaan pisteeseen nähden ). Tämä aiheuttaa keskeiskiihtyvyyden massapisteelle em. pisteen suhteen, josta täytyy seurata voimavaikutus joka pyrkii pitämään pyörän pystyssä. Vaakasuuntaisten voimien komponentit kumoavat toisensa, mutta pystysuuntaisten pitäisi kaiken järjen mukaan vahvistaa toisiaan. En usko että voimat kumoutuvat, pakko on itse kokeilla.
[lainaus]
...Tämä aiheuttaa keskeiskiihtyvyyden massapisteelle em. pisteen suhteen, josta täytyy seurata voimavaikutus joka pyrkii pitämään pyörän pystyssä.
[/lainaus]
Ei tuosta mitään tietyssä asennossa pitävää voimaa synny. Se hyrrän kallistumista vastustavan voiman syntymiseen on toisenlainen mekanismi. Ajattele vaikka narun päässä pyörivää kappaletta. jos annat sille napautuksen, joka on kohtisuoraan pyörimistasoa vastaan, niin kappaleen suunta muuttuu siten, että pyörimistaso kellahtaa toiseen asentoon, mutta se kappale kyllä kiertää edelleen saman kohdan kautta. (eli se pyörimistaso nouseekin neljäsosakierroksen päästä, eikä siitä napautuskohdasta. tämän pitäisi antaa intitiivisen kuvan siitä hyrrän kallistumista vastustavan voiman toiminnasta) - Käännellessä
Jos lujaa pyörivää hyrrää kääntelee kitkattomissa olosuhteissa tarpeeksi kauan, pysähtyykö se? Kääntely vaatii ainakin työtä. Miten tämä korreloi hyrrän pyörimisenergian vähenemisen(?)kanssa?
- Uskomaton
Rantanplan kirjoitti:
[lainaus]
...Tämä aiheuttaa keskeiskiihtyvyyden massapisteelle em. pisteen suhteen, josta täytyy seurata voimavaikutus joka pyrkii pitämään pyörän pystyssä.
[/lainaus]
Ei tuosta mitään tietyssä asennossa pitävää voimaa synny. Se hyrrän kallistumista vastustavan voiman syntymiseen on toisenlainen mekanismi. Ajattele vaikka narun päässä pyörivää kappaletta. jos annat sille napautuksen, joka on kohtisuoraan pyörimistasoa vastaan, niin kappaleen suunta muuttuu siten, että pyörimistaso kellahtaa toiseen asentoon, mutta se kappale kyllä kiertää edelleen saman kohdan kautta. (eli se pyörimistaso nouseekin neljäsosakierroksen päästä, eikä siitä napautuskohdasta. tämän pitäisi antaa intitiivisen kuvan siitä hyrrän kallistumista vastustavan voiman toiminnasta)joka tapauksessa aiheuttaa akselin suunnan muuttamista vastustavan voiman.
Jos akselin etenemisnopeus on sama kuin kehän pisteen nopeus ( eli pyörä ei pyöri ), kallistamista vastustaa vain normaali massapisteen (yksittäisen hiukkasen lepomassa) inertian aiheuttama vastus.
Kun kehän piste on etenevässä liikkeessä suhteessa akseliin (pyörivä pyörä) aiheuttaa kehänopeuden suunnanmuutos kiihtyvyyden massapisteelle (yksittäiselle hiukkaselle), josta seuraa entistä voimakkaampi vastus inertian seurauksena.
Tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää.
Inertia aiheuttaa tällätavoin pyörimistasoa kääntämistä vastustavan voiman. "Voimaa" (tai efektiä) ei ole tietenkään olemassakaan ennen kuin suunta pyrkii muuttumaan.
Voima lainausmerkeissä siksi, että kyseessä on samantyyppinen efekti kuin keskipakoisvoimakin on ja vaikutusmekanismi on mielestäni täysin sama.
Kun nopeuden määrää tai suuntaa muutetaan on kyseessä aina kiihtyvyys, josta massallisen elementin kohdalla on seurauksena voimavaikutus. - kanttuvei
Uskomaton kirjoitti:
joka tapauksessa aiheuttaa akselin suunnan muuttamista vastustavan voiman.
Jos akselin etenemisnopeus on sama kuin kehän pisteen nopeus ( eli pyörä ei pyöri ), kallistamista vastustaa vain normaali massapisteen (yksittäisen hiukkasen lepomassa) inertian aiheuttama vastus.
Kun kehän piste on etenevässä liikkeessä suhteessa akseliin (pyörivä pyörä) aiheuttaa kehänopeuden suunnanmuutos kiihtyvyyden massapisteelle (yksittäiselle hiukkaselle), josta seuraa entistä voimakkaampi vastus inertian seurauksena.
Tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää.
Inertia aiheuttaa tällätavoin pyörimistasoa kääntämistä vastustavan voiman. "Voimaa" (tai efektiä) ei ole tietenkään olemassakaan ennen kuin suunta pyrkii muuttumaan.
Voima lainausmerkeissä siksi, että kyseessä on samantyyppinen efekti kuin keskipakoisvoimakin on ja vaikutusmekanismi on mielestäni täysin sama.
Kun nopeuden määrää tai suuntaa muutetaan on kyseessä aina kiihtyvyys, josta massallisen elementin kohdalla on seurauksena voimavaikutus.ajattelin. Mutta katso se sivu/video minkä löysin. Olisiko joku oikeasti nähnyt vaivaa, että feikkaa tuollaisen videon/internetsivun? Tuskin. :) Ja niinhän Airfoil sanoi myös tehneensä itse kokeen samoin tuloksin.
En osaa vastata miksi, mutta niin asia vain mitä ilmeisimmin on, että mitään ulkoista vastustavaa momenttia ei "kaksoishyrrällä" ole. - Uskomaton
kanttuvei kirjoitti:
ajattelin. Mutta katso se sivu/video minkä löysin. Olisiko joku oikeasti nähnyt vaivaa, että feikkaa tuollaisen videon/internetsivun? Tuskin. :) Ja niinhän Airfoil sanoi myös tehneensä itse kokeen samoin tuloksin.
En osaa vastata miksi, mutta niin asia vain mitä ilmeisimmin on, että mitään ulkoista vastustavaa momenttia ei "kaksoishyrrällä" ole.Latautuu kyllä, mutta selaimeni ei suostu sitä näyttämään (vain ikoni vas. yläreunassa). Joku asetus jossain pitäisi ilmeisesti muuttaa, mutta en löydä oikeaa kohtaa.
Mitä Airfoilin esitykseen tulee, hän toteaa että yhdistelmää voi käännellä ilman voimavaikutuksia, mutta kun se venkoilu jää pois niin huomaako pelkästään sitä, että tarvitaan vain enemmän voimaa yhdessä tasossa, en ole varma.
Pakko kiinnittää muuttereilla pari pyörää akseleineen kasaan ja kokeilla itse. - Jaska
Käännellessä kirjoitti:
Jos lujaa pyörivää hyrrää kääntelee kitkattomissa olosuhteissa tarpeeksi kauan, pysähtyykö se? Kääntely vaatii ainakin työtä. Miten tämä korreloi hyrrän pyörimisenergian vähenemisen(?)kanssa?
Ei pysähdy.
Kysymyksessä samankaltainen tapaus kuin jos siirtelet kiveä paikasta toiseen painovoimaa vasten. - Jaskalta
Jaska kirjoitti:
Ei pysähdy.
Kysymyksessä samankaltainen tapaus kuin jos siirtelet kiveä paikasta toiseen painovoimaa vasten.Kivi vastustaa liikettä vain ylöspäin. Alas tullaan ja lujaa. Ei mitään yhteistä hyrrän kanssa, ellei sitten hyrrän nopeus kasva tai pienene kääntösuunnan mukaan.
- Uskomaton
kanttuvei kirjoitti:
ajattelin. Mutta katso se sivu/video minkä löysin. Olisiko joku oikeasti nähnyt vaivaa, että feikkaa tuollaisen videon/internetsivun? Tuskin. :) Ja niinhän Airfoil sanoi myös tehneensä itse kokeen samoin tuloksin.
En osaa vastata miksi, mutta niin asia vain mitä ilmeisimmin on, että mitään ulkoista vastustavaa momenttia ei "kaksoishyrrällä" ole.vaikuttavat todellakin hävinneen. Tein parilla mopedin pyörällä testin. Ruuvasin yhdellä mutterilla akselin päät yhteen. Tuntuu tosiaan siltä, että mitään extravoimaa ei tarvita pystytason poikkeuttamiseen.
Aivan kuin kiertoliike-efektien vastakkaisuuden myötä nollautuisi myös pystytason momentit, kun pyöräparia akselin päistä kallistaa sivulle.
Pyörimisnopeus ei tosin ollut kovin suuri, mutta efekti oli samaan suuntaan pyöritettäessä hyvin selvän tuntuinen, joten eri suuntaan pyöritettäessäkin olisi luullut ilmiön esiintyvän.
Osaisiko joku valaista, miten nuo momentit muodostuvat. Vaikuttaa siltä, että tuo inertiaan perustuva ajatusmalli ei ole pätevä ainakaan edellä ajatellulla tavalla. - Jaska
Jaskalta kirjoitti:
Kivi vastustaa liikettä vain ylöspäin. Alas tullaan ja lujaa. Ei mitään yhteistä hyrrän kanssa, ellei sitten hyrrän nopeus kasva tai pienene kääntösuunnan mukaan.
Lähinnä aattelin, että kiven siirtely paikasta toiseen vaatii voimaa ja kuluttaa siten energiaa -myös vapaassa painovoimattomassa tilassa.
Itse kivi tai sen energia ei siinä miksikään muutu vaikka sen siirtelyyn ulkopuolista energiaa kulutetaankin. (Se mainitsemani painovoima on tarpeeton ja tekee vertauksesta myös sekavan.) - Vieläkään
Jaska kirjoitti:
Lähinnä aattelin, että kiven siirtely paikasta toiseen vaatii voimaa ja kuluttaa siten energiaa -myös vapaassa painovoimattomassa tilassa.
Itse kivi tai sen energia ei siinä miksikään muutu vaikka sen siirtelyyn ulkopuolista energiaa kulutetaankin. (Se mainitsemani painovoima on tarpeeton ja tekee vertauksesta myös sekavan.)Kivi vastaa pyörimätöntä hyrrää. Kivi jatkaa liikettä ikuisesti pienenkin alkuvauhdin saatuaan. Pyörivän hyrrän kääntäminen vaatii luullakseni jatkuvan voiman. Jos pyörivän hyrrän laittaa (avaruudessa) pyörimään sen akselia vastaan kohtisuorasssa olevan akselin ympäri, eikös tämä liike pysähdy aika äkkiä. Löysin kotoa vanhan Alonso-Finnin 1 Mechanics -kirjan. Siinä on 7 sivua tekstiä gyroskoopista. Vaan kun ei enää jaksa ymmärtää.
- Jaska
Vieläkään kirjoitti:
Kivi vastaa pyörimätöntä hyrrää. Kivi jatkaa liikettä ikuisesti pienenkin alkuvauhdin saatuaan. Pyörivän hyrrän kääntäminen vaatii luullakseni jatkuvan voiman. Jos pyörivän hyrrän laittaa (avaruudessa) pyörimään sen akselia vastaan kohtisuorasssa olevan akselin ympäri, eikös tämä liike pysähdy aika äkkiä. Löysin kotoa vanhan Alonso-Finnin 1 Mechanics -kirjan. Siinä on 7 sivua tekstiä gyroskoopista. Vaan kun ei enää jaksa ymmärtää.
En käy sitä enemmälti selittelemään, sillä se perustuu ajatuksiini hyvinkin erityyppisten kohteiden samankaltaisesta käsittelystä monet mutkat suoraksi vetäen.
Siis unohtanet vertaukseni.
Kuitenkaan en näe mitään syytä, että kitkattomasti pyörivä gyroskooppi menettäisi pyörimisenergiaansa vaikka sitä kuinka käänneltäisiin.
- Vaikuttaako mitään?
Jos hyrrän ulkokehälle kiinnitetään (aivan kuten iso laakeri) saman hitausmomentin omaava vanne pyörimään vastakkaisen suuntaan, muuttuuko tilanne miksikään? Akselin sisäiset vääntövoimat ainakin erilaiset?
Rakennelman sisässä on valtavia voimia, sen kuulin siitä laakerien äänestä kun kääntelin rakannelmaa.
- melkein ymmärsin vai
Ensimmäisen hyrrän täytyy vastustaa kääntämistä ja toisen avustaa yhtä suurella voimalla ja päinvastoin? Eihän hyrrien vaikutukset summaannu muuten kuin yhdistävän akselin kautta? Hyrrillä ei ole toisiinsa mitään etävaikutusta.
Miten voi yhtäaikaa vastustaa ja avustaa?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa216665Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi5562285- 1471867
- 851261
HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa971042- 72970
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.87942Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E10843- 32840
Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon147767