Epäuskoisen ateistin päättämättömästä ”en
tiedä” -kannasta käytetään arkipäiväisessä
keskustelussa usein virheellisesti
nimitystä ”agnostismi”. Agnostikko on henkilö,
joka uskoo yliluonnollisten olioiden olevan
täysin tietomme ulkopuolella eli agnostikon
mukaan jumalista on mahdotonta perustellusti
sanoa mitään, siis jopa niiden olemassaolosta.
Agnostismia ovat edustaneet muun muassa
sosiologi Herbert Spencer (1820–1903) ja
filosofi Bertrand Russell (1872–1970).
Täällä kun puhutaan agnostismista eri asioita.
Näköjään agnostikko ei voi olla ateisti, jos
kerran uskoo yliluonnolliseen.
tiedä” -kannasta käytetään arkipäiväisessä
keskustelussa usein virheellisesti
nimitystä ”agnostismi”. Agnostikko on henkilö,
joka uskoo yliluonnollisten olioiden olevan
täysin tietomme ulkopuolella eli agnostikon
mukaan jumalista on mahdotonta perustellusti
sanoa mitään, siis jopa niiden olemassaolosta.
Agnostismia ovat edustaneet muun muassa
sosiologi Herbert Spencer (1820–1903) ja
filosofi Bertrand Russell (1872–1970).
Täällä kun puhutaan agnostismista eri asioita.
Näköjään agnostikko ei voi olla ateisti, jos
kerran uskoo yliluonnolliseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eihän tuon tekstisi mukaan agnostikko usko yliluonnolliseen, vaan yliluonnollisten olioiden olemassa olo on tietojomme ulkopuolella. Ts. ei kantaa puolesta eikä vastaan.
Jumala voi olla olemassa, koska kaikki on mahdollista (minkä tahansa ei-ristiriitaisen asian todennäköisyys on suurempi kuin nolla), mutta se ei tarkoita että agnostikko uskoisi mihinkään yliluonnolliseen. Avainsana on järkevyys - ei ole järkeä uskoa mihinkään sellaiseen, mistä ihmisellä ei ole mitään käsitystä. Muuten joudutaan loputtomaan suohon: jos uskoo kristinuskon jumalaan, koska se on mahdollinen, niin silloin olisi kai syytä uskoa allahiinkin, koska sekin on mahdollinen jne...
Agnostikko on siis ateisti. Hän ei kiellä yliluonnollisen olemassaoloa, hän ei vaan järjen nimissä usko siihen.
Ja näin siis kumoat antiikin Kreikasta periytyvän agnostisismin määrittelyn? Voi raukkaparkaa... Vielä kerran:agnostikon mielestä ei voida mielekkäästi väittää jumalan olevan olemassa tai ettei jumala ole olemassa.
Seuraavaan on otettu Michael Scrivenin kuuluisa ateistin, agnostikon ja teistin määritelmä vuodelta 1966 (Primary Philosophy, McGraw-Hill, 1966, painettu uudestaan teoksessa Critiques of God, toim Peter Angeles, Prometheus Books, ISBN 0-87975-078-2). Lisäksi määritelmässä on otettu huomioon tunnetun ateistifilosofin Michael Martinin jaottelu positiiviseen ateismiin ja negatiiviseen ateismiin (Atheism, A Philosophical Justification, Temple University Press, 1990, ISBN 0-87722-642-3).
Vahvoja todisteita olemassaoloa vastaan, ei mitään todisteita puolesta:
Positiivinen ateisti
Ei mitään yleisiä tai erityisiä perusteita tai todisteita puolesta:
Negatiivinen ateisti
Joitakin yleisiä tai erityisiä perusteita puolesta, silti epätodennäköinen:
Skeptikko, agnostikko laajassa merkityksessä, vaikka pitää jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää sitä mahdollisena
Todisteita puolesta ja vastaan yhtä paljon, todennäköisyys 50 prosenttia:
Agnostikko kapeassa merkityksessä, ei ota mitään kantaa kummankaan puolesta
Vahvoja todisteita puolesta, silti ristiriitaisuuksia ja todisteita vastaan
Käytännön teisti, agnostikko laajassa merkityksessä
Vahvoja todisteita puolesta eikä mitään todisteita vastaan. Todistuva tavanomaisessa mielessä:
Moderni teisti
Suoraan todistuva vastaansanomattomilla tosiasioilla:
Vanhakantainen teisti
Nyt sekoitat asiat tyystin.
Agnostikko ei ota kantaa. Hänellä ei siis ole kantaa kumpaankaan suuntaan. Hän uskoo ja ei usko jumalaan/jumaliin samaan aikaan. Tulos on -0. Hän ei kiistä jumaluuden olemassaoloa mutta ei myöskään sen olemattomuutta. Hän ei myöskään ota kantaa siihen, mikä jumala jumala olisi, jos se olisi olemassa, vai olisiko se mikään olemassa olevien uskontojen jumalista.
Tämä on nyt vähän sellainen lasi on puoliksi tyhjä/täysi-juttu. Se käy kumminkin päin. Uskovaisen kannalta agnostikko taipuu enemmän ateismiin, ateistin kannalta enemmän uskovaisuuteen. Mutta se on vähän kuin jos sinulla olisi kaksi lasta, joista molemmista pidät yhtä paljon, mutta jotka kiistelevät siitä, kummasta sinä pidät enemmän. Mutta sinä et voi kommentoida asiaa mitenkään, koska molemmat ovat sinulle yhtä rakkaita.
Agnostisuus on vähän kuin magneetti. Tiedäthän, että magneetin molemmat navat, S ja N, ovat yhtä vahvoja? Magneetti 1. on agnostisuus. Teismi on sitten 2. magneetti. Ateismi on magneetti 3.
3.---.1.---.2.
SN SN SN
Se, mitä yritän tällä kuvalla havainnollistaa, on se, että agnostisuus on aivan yhtä kaukana teismistä kuin ateismistakin. Se, että sinä väität agnostikkoja ateisteiksi on sama kuin jos minä väittäisin agnostikkoja teisteiksi. Vastustaisit varmasti. Mutta se olisi tasan yhtä loogista kuin sinun kummallinen, epälooginen väitteesi.
Miksi ihmisille pitää vääntää rautalangasta? Miksi?
Agnostismi voidaan sulkea ulos koko kuviosta, koska se ei ota kantaa ollenkaan, pitäen mahdottomuutena ymmärtää yliluonnolisuutta.