MONET OVAT KUTSUTUT, MUTTA HARVAT VALITUT
Me olemme usein lukeneet nämä sanat ja jokaiselle meistä tulee mieleen oma kuvansa siitä mitä näillä sanoilla Jeesus todella tarkoitti. Paavalikin viittaa näihin sanoihin toisessa kirjeessään Tessalonikan seurakunnalle sen toisessa luvussa. Paavali puhuu siinä eksytyksestä ja eksyttäjästä ja tuon eksytyksen todellisesta voimasta sanoessaan: ”ja eksyttää, jos mahdollista, valitutkin.” Kirjoitukset kertovat myös viimeisen ajan ahdistuksista jotka lyhennetään VALITTUJEN tähden.
Jos kirjoitusten kääntäjillä olisi ollut Pyhä Henki ohjaamassa heidän työtään ja jos he olisivat kuunnelleet HÄNTÄ ja olleet uskollisia Jumalan Sanan pyhyydelle ja kirjain tarkkuudelle niin tänä päivänä ei laisinkaan kyseltäisi että keitä ovat nuo Valitut. Monet ovat ne jotka haluavat asettaa itsensä ja joitakin muita noiden Valittujen joukkoon ja ajattelevat että he ovat turvassa sillä he ovat valittuja joten he eivät voi tulla eksytetyiksi. Tällä ajatuksella monet ovat pettäneet itsensä ja tuudittautuneet eksymyksen syvään uneen luullen olevansa turvassa.
Näin vihollinen on jälleen onnistunut sujauttamaan eksytyksen jonka niin monet ovat nielleet, sillä juuri se tarkoitus on noilla käännöksillä jotka eivät pitäydy Totuudessa vaan sallivat valheen jättää omat harakanvarpaiden jäljet Totuuden sekaan. Valhe on nimittäin tuon vastustajan pravuuri suorituksia ja aikaansaannoksia sillä onhan hän valheen isä ja valheruhtinas. Hän ei kaihda mitään tilaisuutta käyttää valhetta aseenaan sillä valheella hän on kaikki työnsä ja tekonsa saanut aikaan kun ihmiset ovat taipuneet luulemaan ja jopa pitämään valhetta Totuutena. Nimittäin pikkuriikkinenkin muunnos, lisäys taikka poisto siitä mitä on kirjoitettu on VALHE. Eikä vain valhe vaan myös eksytys. Niin on myös tuon alussa esille tuodun Raamatun kirjoituksenkin kohdalla. Sillä vaikka se noin nopeasti vilkaistuna tuntuukin oikealta niin sitä se ei kuitenkaan ole.
Jos pysähdymme ajattelemaan noita kahta mainintaa: kutsutut, valitut. Jos tässä vaiheessa otamme esille nuo alkuperäiset sanat, sillä niissä puhutaan melkoisesta ilmoituksesta. KUTSUTUT=EKKLESIA eli SEURAKUNTA. Toisin sanoen tuo kohta kuuluu muotoon; ”monet ovat SEURAKUNNASSA mutta harvat valitut=EKLEKTOS=SEURAKUNTALAISIA ( SEURAKUNTAAN KIRJOITETTUJA). Myös nämä sanat voidaan kääntää muotoon:” Monet ovat ulos lähteneitä (ulos kutsuttuja) mutta harvat uloskirjattuja.” Monet siis ovat ne jotka ovat silmänlumeeksi lähteneet seuraamaan Jeesusta Kristusta eli liittyneet Hänen omien joukkoon, mutta todellisuudessa eivät laisinkaan siihen kuulu vaan ovat vain kuuluvinaan. Tämä sekakansa on niitä jotka luulevat pääsevänsä iankaikkiseen elämään ratsastaen toisten siivellä.
Näitä perässä juoksijoita on melkoinen osa Kristuksen omien nimellä kulkevien joukossa. Mikä pahinta niin nämä perässä juoksijat hallitsevat enemmistöllään kaikkia kirkkoja, seurakuntia ja herätysliikkeitä. Kun he ovat tuollaisessa asemassa niin monet noista organisaatioista ovat opetuksissaan ja vaelluksessaan lähteneet mukautumaan tuon enemmistön mukaisuuteen. Ja näin eri seurakunnat ovat aikaa myöten rapistuneet ja maallistuneet ja menettäneet sen todellisen elämän Jeesuksessa Kristuksessa joka heillä tulisi olla mutta ei ole.
Me olemme usein lukeneet nämä sanat ja jokaiselle meistä tulee mieleen oma kuvansa siitä mitä näillä sanoilla Jeesus todella tarkoitti. Paavalikin viittaa näihin sanoihin toisessa kirjeessään Tessalonikan seurakunnalle sen toisessa luvussa. Paavali puhuu siinä eksytyksestä ja eksyttäjästä ja tuon eksytyksen todellisesta voimasta sanoessaan: ”ja eksyttää, jos mahdollista, valitutkin.” Kirjoitukset kertovat myös viimeisen ajan ahdistuksista jotka lyhennetään VALITTUJEN tähden.
Jos kirjoitusten kääntäjillä olisi ollut Pyhä Henki ohjaamassa heidän työtään ja jos he olisivat kuunnelleet HÄNTÄ ja olleet uskollisia Jumalan Sanan pyhyydelle ja kirjain tarkkuudelle niin tänä päivänä ei laisinkaan kyseltäisi että keitä ovat nuo Valitut. Monet ovat ne jotka haluavat asettaa itsensä ja joitakin muita noiden Valittujen joukkoon ja ajattelevat että he ovat turvassa sillä he ovat valittuja joten he eivät voi tulla eksytetyiksi. Tällä ajatuksella monet ovat pettäneet itsensä ja tuudittautuneet eksymyksen syvään uneen luullen olevansa turvassa.
Näin vihollinen on jälleen onnistunut sujauttamaan eksytyksen jonka niin monet ovat nielleet, sillä juuri se tarkoitus on noilla käännöksillä jotka eivät pitäydy Totuudessa vaan sallivat valheen jättää omat harakanvarpaiden jäljet Totuuden sekaan. Valhe on nimittäin tuon vastustajan pravuuri suorituksia ja aikaansaannoksia sillä onhan hän valheen isä ja valheruhtinas. Hän ei kaihda mitään tilaisuutta käyttää valhetta aseenaan sillä valheella hän on kaikki työnsä ja tekonsa saanut aikaan kun ihmiset ovat taipuneet luulemaan ja jopa pitämään valhetta Totuutena. Nimittäin pikkuriikkinenkin muunnos, lisäys taikka poisto siitä mitä on kirjoitettu on VALHE. Eikä vain valhe vaan myös eksytys. Niin on myös tuon alussa esille tuodun Raamatun kirjoituksenkin kohdalla. Sillä vaikka se noin nopeasti vilkaistuna tuntuukin oikealta niin sitä se ei kuitenkaan ole.
Jos pysähdymme ajattelemaan noita kahta mainintaa: kutsutut, valitut. Jos tässä vaiheessa otamme esille nuo alkuperäiset sanat, sillä niissä puhutaan melkoisesta ilmoituksesta. KUTSUTUT=EKKLESIA eli SEURAKUNTA. Toisin sanoen tuo kohta kuuluu muotoon; ”monet ovat SEURAKUNNASSA mutta harvat valitut=EKLEKTOS=SEURAKUNTALAISIA ( SEURAKUNTAAN KIRJOITETTUJA). Myös nämä sanat voidaan kääntää muotoon:” Monet ovat ulos lähteneitä (ulos kutsuttuja) mutta harvat uloskirjattuja.” Monet siis ovat ne jotka ovat silmänlumeeksi lähteneet seuraamaan Jeesusta Kristusta eli liittyneet Hänen omien joukkoon, mutta todellisuudessa eivät laisinkaan siihen kuulu vaan ovat vain kuuluvinaan. Tämä sekakansa on niitä jotka luulevat pääsevänsä iankaikkiseen elämään ratsastaen toisten siivellä.
Näitä perässä juoksijoita on melkoinen osa Kristuksen omien nimellä kulkevien joukossa. Mikä pahinta niin nämä perässä juoksijat hallitsevat enemmistöllään kaikkia kirkkoja, seurakuntia ja herätysliikkeitä. Kun he ovat tuollaisessa asemassa niin monet noista organisaatioista ovat opetuksissaan ja vaelluksessaan lähteneet mukautumaan tuon enemmistön mukaisuuteen. Ja näin eri seurakunnat ovat aikaa myöten rapistuneet ja maallistuneet ja menettäneet sen todellisen elämän Jeesuksessa Kristuksessa joka heillä tulisi olla mutta ei ole.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Onneksi olen sekä kutsuttu että valittu. Karsinta oli kova.
Peikko, jatkaisit kiintoisan syntyperäsi selvittelyä ateismipalstalla. Tällä palstalla ei sotkuja tarvita.
Laita hyvä mies nappaskengät ja partavettä jalkaan ja mene "baariin". Ota siellä "olutta".
Eli siis lopulta vain harvat ja valitut pelastuvat, vaikka Jeesus sovitti kaikkien synnit...Varsinainen ilosanoma..
Ikävää mutta totta sillä vain harvat on valittu koska ne joita kutsuttiin eivät halunneet tulla ja niin tilalle astuivat valitut.
Mitä vastaat tähän.
Pelastuiko Jeesuksen vierellä kuollut ryöväri, vaikka hän pilkkasi Jeesusta ja Jumalaa?
Tuo ryöväri joka pilkkasi Jeesusta ja Jumalaa voi olla pelastuneiden joukossa, tai sitten ei, sillä meille ihmisille ei ole annettu valtaa päättää siitä kuka pelastuu ja kuka ei, vaan se mikä on kirjoitettu siinä voimme pysyä emmekä siitä yli mennä sillä taivaspaikat eivät ole ihmisten päätettävissä sillä me emme voi tietää emmekä tuntea toisen ihmisen tietä ja hänen sydämensä ajatuksia sillä sen tekee ja kykenee tehdä vain yksin Jumala.
Jumala nimittäin toimii kohdallamme sen mukaan kuin miten hän näkee sydämemme tilan olevan. Jos ihmisellä sydämessään asuu vilpitön halu hyvään ja hän vihaa vääryyttä, mutta ei itsessään omaa voimaa toteuttaa sitä mitä hänen sydämensä halajaa kun se kaipaa tehdä kaikessa niinkuin Jumalan tahto on, niin jo tuo halu tehdä hyvää ja sitä mikä oikein on Jumalan edessä on tie pelastukseen sillä se on vanhurskautta sydämessä ja niin on kirjoitusten mukaan että vanhurskas on elävä luottamuksesta, ei siis teoista vaan luottamuksesta koska se on armosta.
Toinen ristinryöväri todella pilkkasi Jeesusta vielä viimeisillä elinhetkillään. Hän ei suostunut nöyrtymään parannukseen, ja Raamattu (huom! Ei ihmiset) tuomitsee hänet sen johdosta kadotukseen. Toinen ryöväri taas katui ja tunnusti uskonsa Jeesukseen sanomalla "Muista minua, kun tulet valtakuntaasi." Hänet Jeesus vapahti syntien taakan alla yhdennellätoista hetkellä.
Luuletko tosiaan, että Jumala olisi niin julma, että hylkäisi ihmisen, joka armoa pyytää? Mihin on hävinnyt se rakastava Jumala? Missä on se rakkaus, joka on lähtöisin Jumalasta?
Jumalan Rakkaus ei ole hävinnyt minnekkään, sillä tunnemmehan Hänet nimeltä Jeesus Kristus, Jumalan Sana. Eikä Jumala koskaan hylkää sitä joka Häntä avukseen huutaa, mutta ei jokainen joka sanoo;Herra, Herra, ole pääsevä sisälle, vaan se joka täyttää Taivaallisen ISÄN tahdon.
Niinpä joka Häneltä armoa pyytää tulee itse olla armahtavainen muita kohtaan. Joka Häneltä anteeksiantamusta odottaa tulee itse olla anteeksiantavainen muita kohtaan.
Tuossa alkuaiheessa onkin puhe niistä jotka ovat kutsutut mutta eivät olleet tottelevaisia kutsulle vaan olivat tämän maailman asioissa kiinni.
Vain ne jotka koko sydämmisesti vaeltavat he myös perille pääsevät sillä vain he ottavat vastaan Rakkauden totuuteen ja pitävät siitä kiinni mitä kirjoitettu on eivätkä juokse oppien perässä.
"ja pitävät siitä kiinni mitä kirjoitettu on eivätkä juokse oppien perässä."
Jee. Kristinoppi ei ole siis mikään oppi, sitä mieltä minäkin olen aina ollut. Sen perässä ei kannata juosta. Pidetään kiinni siitä mitä kirjoitettu on. Pääoma I-III. Ei mitään uskontoa, kristillistä, islamia, tai buddhalaista taikauskoa.
Kristinoppi on oppi mutta JUMALAN SANA ei ole oppi se on TOTUUS ja ainoa ja iankaikkinen, pyhä ja muuttumaton.
Muuten olet ehkä oikeassa kun julistat Pääoma l-lll kuuluvan koirille joten jatka vain niille julistamistasi sillä olethan varmaan ensinmäinen joka noin rohkeasti uskaltaa kantansa ilmaista Karl Marxin teoksesta ja sanoa suoraan mielipiteesi siitä kenelle mielestäsi sitä teosta tulee julistaa. Lykkyä tyköön vaan, vai pitäisikö sanoa se koirien kielellä mutta sitä kun en osaa koska olen ihminen ja siksi en julistakkaan sanomaa koirille.
Nokkelasti sanottu! Ihailen älykkyyttäsi yli kaiken. Kerro kavereillesi: "Minä sanoin ..."
Kyse ei ole siitä kuinka kirjoitan tai kuinka joku toinen kirjoittaa vaan kyse on siitä mitä on kirjoitettu Jumalan Sanaan.
Kyse on siitä että aina vaan kirjoitetaan ja on kirjoitettu. Kynät savuaa ja silmät tihruaa mitä kirjoitettiin pari tuhatta vuotta sitten. Siinä sitten kyyristellään. KIRJOITETAAN muille mistä KIRJOITUKSESTA nyt taas on kysymys. Jatka ukko kirjoittamista. Sinun kirjoituksiasi luetaan 2000 vuoden päästä: "Oi mitä ihanaa pelastusjuttua. Siinä meillä jeesus. Tämä totisesti on pyhä sana."
Paperille tai vastaavalle voidaan todellakin raaputtaa ja kirjoittaa, mutta puhunkin sydämeen kirjoitetusta johon tuo paperille kirjoitettu viittaa.
Kumpi päättää kuka on mitäkin? Eiköhn jätetä lopullinen valinta sille jolle se kuuluu.... ei erotella susia ja lampaita, koska ei meistä siihen ole.
Jospa minä tekisin meille alustavat päätökset siitä kuka on mitäkin. Niitähän voi sitten korjailla. Tarvitsisin itse kultakin vähän tarkemnia tietoja siitä mitä on tullut puuhasteltua. Kootaan lyhyet CV:t tälle palstalle.
niin.