Ihminen
Tieteellinen luokittelu:
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Heimo: Hominidae
Suku: Homo
Laji: sapiens
Ihmiset määrittelevät itsensä biologisin, sosiaalisin ja hengellisin tavoin. Biologian näkökulmasta ihminen tarkoittaa lajia Homo sapiens sapiens, joka on polveutunut kädellisistä apinoista.
Ihminen on rakenteeltaan ja toiminnoiltaan yksi eläinlaji. Ihmisen erityispiirteinä on pidetty paitsi välineiden käyttöä, myös oppimis- ja kommunikaatiokyvyn erinomaisuutta, mutta näitä samoja piirteitä on tietyssä määrin muillakin elämänmuodoilla. Ihmisellä on mahdollisuus hyödyntää kirjoitettua historiaansa kun taas muilla tunnetuilla elämänmuodoilla mahdolliset meemit kulkeutuvat muilla keinoin sukupolvelta toiselle. Ihmisyhteiskunnat perustuvat tässä mainituille ominaisuuksille.
Ihmislajin synty on seurausta luonnossa vallitsevista yleisistä lainalaisuuksista ja satunnaistapahtumista. Ihminen, kuten muutkin eliölajit, on kehittynyt luonnon kehityksen, evoluution, tuloksena. Lisäksi ihmiskunnassa vaikuttaa kulttuurievoluutio, jonka lainalaisuudet ovat erilaiset kuin biologisen evoluution.
Ihmisen aivokapasiteetista suhteellisesti suurempi osa on varattu oppimiselle, tiedon muokkaamiselle ja monimutkaisen tiedon käsittelylle (enkefaloituminen). Tämä on johtanut ihmisten monimutkaiseen käyttäytymiseen, kielien syntyyn, monimutkaisten sosiaalisten rakenteiden (kuten perheen, yhteisön ja valtion) syntyyn ja teknologiseen kehittymiseen. Ihmisen aivokuoren tietoa yhdistelevät assosiaatioalueet ovat suuremmat kuin muilla eliöillä, mikä mahdollistaa korkeammat ajattelutoiminnot, joita muilla elämänmuodoilla ei tiedetä olevan
Tieteellinen luokittelu:
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Heimo: Hominidae
Suku: Homo
Laji: sapiens
Ihmiset määrittelevät itsensä biologisin, sosiaalisin ja hengellisin tavoin. Biologian näkökulmasta ihminen tarkoittaa lajia Homo sapiens sapiens, joka on polveutunut kädellisistä apinoista.
Ihminen on rakenteeltaan ja toiminnoiltaan yksi eläinlaji. Ihmisen erityispiirteinä on pidetty paitsi välineiden käyttöä, myös oppimis- ja kommunikaatiokyvyn erinomaisuutta, mutta näitä samoja piirteitä on tietyssä määrin muillakin elämänmuodoilla. Ihmisellä on mahdollisuus hyödyntää kirjoitettua historiaansa kun taas muilla tunnetuilla elämänmuodoilla mahdolliset meemit kulkeutuvat muilla keinoin sukupolvelta toiselle. Ihmisyhteiskunnat perustuvat tässä mainituille ominaisuuksille.
Ihmislajin synty on seurausta luonnossa vallitsevista yleisistä lainalaisuuksista ja satunnaistapahtumista. Ihminen, kuten muutkin eliölajit, on kehittynyt luonnon kehityksen, evoluution, tuloksena. Lisäksi ihmiskunnassa vaikuttaa kulttuurievoluutio, jonka lainalaisuudet ovat erilaiset kuin biologisen evoluution.
Ihmisen aivokapasiteetista suhteellisesti suurempi osa on varattu oppimiselle, tiedon muokkaamiselle ja monimutkaisen tiedon käsittelylle (enkefaloituminen). Tämä on johtanut ihmisten monimutkaiseen käyttäytymiseen, kielien syntyyn, monimutkaisten sosiaalisten rakenteiden (kuten perheen, yhteisön ja valtion) syntyyn ja teknologiseen kehittymiseen. Ihmisen aivokuoren tietoa yhdistelevät assosiaatioalueet ovat suuremmat kuin muilla eliöillä, mikä mahdollistaa korkeammat ajattelutoiminnot, joita muilla elämänmuodoilla ei tiedetä olevan
Vastaukset 19
Vanhimmat
Siellä sanotaan ihan selvästi, että ihminen on Jumala. Näin ollen ainakin Raamatun mukaan Tapani on oikeassa.
;-)
Raamatussa ei sanota että ihminen on jumala. Siellä ei myöskään sanonta, että ihminen on Jumala.
Tulkinta että jumalalla tai Jumalalla tarkoitettaisiin ihmisiä on täysin mormonien oma keksaisu.
2. Moos. 34:14
Älkää kumartako mitään muuta jumalaa, sillä Herra, joka on kiivas Jumala, ei suvaitse muita jumalia rinnallaan. [2. Moos. 20:5 ]
1. Korinttolaiskirje 8:5-6
5 Onhan tosin sekä taivaassa että maan päällä niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja, mutta [Gal. 4:8]
6 meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen olemme matkalla. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät. [Joh. 1:3 ]
Ps. 82:6 ja Joh. 10:34. - Sanotko vielä ne luettuasikin, ettei Raamatussa sanota meitä jumaliksi pienellä kirjaimella kirjoitettuna? Emme ole Jumalia. Siinä olet oikeassa.
ja isokirjain Jumalalla?
Me ihmiset olemme siinä mielessä jumalia, että olemme Isän henkilapsia. Isä, Poika ja Pyhä Henki kirjoitetaan isolla alkukirjaimelle, kun jotain heistä tarkoitetaan jumaluuden jäsenenä. He ovat yhdessäkin Jumala yksimielisyytensä vuoksi.
Noissa Raamatunkohdissa ei puhuta ihmisistä.
Ihminen ei ole vain sitä, miltä hän näyttää nyt silmissämme, vaan paljon enemmän. Raamatun mukaan emme tiedä, mikä meistä vielä tulee. Me olimme ennen fyysistä syntymää Jumalan henkilapsia eli enkeleitä, joita sanottaan myös jumaliksi.
mitkä jakeet Raamatussa todistavat, että "Me olimme ennen fyysistä syntymää Jumalan henkilapsia eli enkeleitä, joita sanottaan myös jumaliksi."
MAP-kirkko tarjoaa kyllä runsaasti erilaisia selityksiä ja vertauskuvia, joista kuitenkin useimmiten puuttuu raamatullinen Henki. Miksi mormoneille ei kelpaa alkuperäinen Jumalan sana?
että ymmärtää vain kaksi jaetta Raamatusta jotenkuten, vaan on myös ymmärrettävä koko Raamatun alkuperäinen sanoma kokonaisuutena.
Ihminen joka pitää itseään jumalana ja Jumalan vertaisena, tarjoaa röyhkeästi omia ansioitaan Jumalalle, että hän sen perusteella hyväksyisi hänet, rakastaisi häntä ja julistaisi hänet syyllisyydestä vapaaksi. Tämän lisäksi hän vielä uskoo että armo ja pelastuminen pitää ansaita. Tämä on kaikkein pahinta ja petollisinta. Ansiomme ei parhaimmillaankaan yksinkertaisesti riitä peittämään syyllisyyttämme, vaikka elämämme loppuun asti niin luulemme ja sitä yritämme. Jos lähestymme Jumalaa sillä tavoin, hän kohtelee meitä sen mukaisesti: "Töitä tekevälle (kreikaksi perusmuodossa ergadsomai) ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta" (Room 4:4). Tekemistään, töitään, suorituksiaan, aikaansaannoksiaan Jumalalle tarjoava ihminen asettuu Jumalan vertaiseksi ja osoittaa siten äärimmäistä röyhkeyttä. Niin tehdessään ihminen tietoisesti turhentaa sekä rajallisuutensa ja syyllisyytensä sekä halveksii Jumalan Suuruutta, ja Kristuksen SovitusUhria. Ihmisen jumaluudesta käytetään Raamatussa nimitystä oma- tai itsevanhurskaus, joka on Jumalan edessä kuin saastainen vaate. Tosiasiassa ansiomme osoittavat monitahoisesti surkeutemme ja syyllisyytemme, ja kykenemättömyytemme mihinkään hyvään. Emme ole ansainneet mitään muuta kuin kuoleman ja tuhon. Jos joudumme kadotukseen, saamme vain ansioidemme mukaan. Jos pelastumme, emme saa ansiomme mukaan, vaan Kristuksen ansioiden, ja Jumalan Armon mukaan.
Oppi ihmisen jumaluudesta on siis syntiinlankeemuksen jatkumoa, ihmisen yritystä pyrkiä Jumalan vertaiseksi, tai jopa Hänen yläpuolelleen. Perimmäisenä ajatuksena on usko ihmisen omiin kykyihin pelastaa itse itsensä, olla itse itsensä vapahtaja.
Ihmisen periongelma tai perisynti on itsekkyyttä ja erityisesti sen yksi dimensio, ahneus. Syntiinlankeemus oli lähtöisin Luciferin kateudesta Kristusta kohtaan, ja yritys tulla Jumalan vertaiseksi. Syntiinlankeemuksen ydin on ihmisen himo tulla Jumalan vertaiseksi, ajatella omaa itseä kaiken keskuksena. Näemme siis että oppi ihmisestä jumalana on saman synnin jatkumoa, joka sai alkunsa jo aikojen alussa Luciferin langetessa kapinaan Jumalaa vastaan. Syntiinlankeemusken seurauksen yhteydet toisiin ihmisiin ja Jumalaan katkeavat (Adam ja Eva syyttävät toisiaan ja piiloutuvat Jumalalta), väkivalta ulottaa lonkeronsa koteihin asti (Kain tappaa Abelin), ja lopulta pahuuden seuraukset saavat kosmiset mittasuhteet (vedenpaisumuskertomus) ja koko historian läpi kulkeva loppumaton, mittaamaton kärsimys, väkivalta, pahuus ja vääryys. Yhä vielä tänäkin päivänä näemme miten pelottavat jäljet itsekkyydellä, ahneudella, pöyhkeydellä, itse- ja omavanhurskaudella, ylimielisyydellä, itsekeskeisyydellä ja itseriittoisuudella on.
Ihminen-jumala oppi on ytimeltään Jumalaton, ateistinen ja satanistinen. Koska uskotaan että kun kerran ihminen on jumala, ei muita jumalia(eikä Jumalia) tarvita. Ihminen joka pitää itseään jumalana ei siis palvo Todellista Jumalaa, vaan palvoo itse itseään jumalana. Jumalana itseään pitävä ihminen ei tarvitse Jumalaa, eikä Kristusta, koska hän on itse itselleen oma Jumalansa ja Vapahtajansa.
Ihminen-jumala opin keskeinen sisältö on suhteessa 2:een käskyyn:"Minä olen Herra sinun Jumalasi, Älä pidä muita jumalia minun rinnallani" = "Sinä olet Herra sinun jumalasi, älä pidä muita jumalia itsesi rinnalla, äläkä palvo muita jumalia kuin vain itseäsi"
Ihminen-jumala oppi on ihmisen pöyhkeätä ja ylimielistä itsekoroitusta, Todellisen ja Ainoan Jumalan halventamista, ja Kristuksen sovitustyön sekä Evankeliumin pilkkaamista ja anti-kristuksen oppia.
Ps. 82:6, Joh. 10:34 kertovat siitä. Lisäksi on useita kohtia, joissa meitä sanotaan Jumalan lapsiksi ja perillisiksi. Kuulumme hänen sukuunsa eli olemme jumalia. Ihmisen jumaloiminen on aivan muuta. Sitä ei tietenkään tule tehdä.
Mikä on Raamatun mukaista ja mikä ei. Ihmisiä toki sanotaan Jumalan lapsiksi ja perillisiksi, mutta ei se tee meistä Jumalan sukua eli jumalia. MAP-kirkon oppi kulkee tässä kohden ihmisen oman ymmärryksen mukaista sanatarkkaa reittiä, eikä se ymmärrä, mikä Jumalan on.
Sanoja 'elohiym' ja 'theos' käytetään vain merkittävistä ns. jumalista, ei kenestä tahansa.
Jumalan suku?
hänen lapsensa, jotka ovat myös perillisiä. Silti meidät voidaan jättää perinnöttä.
kuuluvat sukuun. Ei sitä sanaa turhaan käytetä meistä.
Mitä tarkoitat näillä: "Sanoja 'elohiym' ja 'theos' käytetään vain merkittävistä ns. jumalista, ei kenestä tahansa." Keitä sinusta ovat merkittävät jumalat?
biotekniikan alueella, toistaiseksi ihmisen luomistyö ei vielä ole edennyt sille asteelle, että voisimme nimittää itseämme jumaliksi.
Turust
olemme jumalia, koska olemme hänen lapsiaan. Ei siinä mitään nimittämistä tarvita. Meidän olisi syytä pitää itseämme sen arvoisina kuin olemme eikä esim. saastuttaa ruumistamme, joka voi olla Pyhän Hengen temppeli.
Ruumiinhan voi saastuttaa esim syömällä lihaa, koska nykyinen tehoeläintuotanto aiheuttaa eläimille kärsimyksiä ja ihmisille itselleen sairauksia.
Mutta on myös muistettava Raamatun ohje; Henkeä älkää saastuttako. Kenenkään ei siis pitäisi nimitellä kanssakristittyjä luopioiksi tai väittää johonkin ahdasmieliseen ryhmään kuulumattomia ihmisiä vilpillisiksi tai valheellisiksi. Sellainen on hengen saastuttamista.