Peilin arvoitus?

Ok. Tehdään seuraava koe:

Laiteetaan keskelle huonetta peili ja sen eteen tasaisin välein 5 henkilöä istumaan sopivasti. Peiliin piirretään tussilla keskelle kasvojen kokoinen ympyrä, johon sopivat yhdet kasvot. Kaikki katsovat tämän ympyrän keskelle.

Järjestellään tuolit sopiville etäisyyksille siten, että keskimmäinen henkilö näkee ympyrän sisällä omat kasvonsa. Hän siis istuu suoraan peilin edessä. Seuraava hänestä vasemmalle näkee keskimmäisestä henkilöstä oikealla olevan kasvot (ja päin vastoin). Toinen vasemmalla oleva henkilö näkee toisen oikealla olevan kasvot (ja päinvastoin). Eli siis heilastuslaki toimii: tulokulma on sama kuin lähtökulma.

Mielenkiintoinen havainto kokeesta on, että peiliin piiretty ympyrän alue heijastaa samaan aikaan useat kasvot sotkematta niitä toisiinsa. Miten tämä on mahdollista? On selvää, että peilin pinta jotenkin "summaa" ja "jakaa" saapuvan valon siten, että ne eivät sekoitu toisiinsa? Eli peili siis näkee kaiken, mutta kertoo vain osan. Eli sen osan, joka heijastuslain puitteissa kullekkin kuuluu. Miten?

Peiliä kohti menevät valon energia-aallot kylläkin jatkavat matkaansa kohti peilin atomien ytimiä.

Vaan kun peilinkin atomien ytimistä avautuu koko ajan energia-aaltoja, joiden tiheys sattuu olemaan juuri sopiva siinä mielessä, että ulospäin tulevista energia-aalloista syntyy juuri vastaavia erillisiä fotoneita, mitä peiliä kohti menevistä energia-aalloista syntyy,

kun kyseiset aallot hankautuvat vastakkain.

Kun´vastakkain kohtaavat energia-aallot hankautuvat, niissä oleva tasaisesti avautuva energia rullautuu eli käpertyy erillisiksi energiakimpuiksi, jotka avautuvat hankauksen jälkeen voimakkaasti ja ikäänkuin potkaisevat toisensa poispäin toisistaan ja näin peilin atomeista avautuvista energia-aalloista syntyy vastaavia valon energia-aaltoja, mitä peiliä kohti menevät valon energia-aallot ovat.

:);):)

Ei heijjastu kirjoitti:

Peiliä kohti menevät valon energia-aallot kylläkin jatkavat matkaansa kohti peilin atomien ytimiä.

Vaan kun peilinkin atomien ytimistä avautuu koko ajan energia-aaltoja, joiden tiheys sattuu olemaan juuri sopiva siinä mielessä, että ulospäin tulevista energia-aalloista syntyy juuri vastaavia erillisiä fotoneita, mitä peiliä kohti menevistä energia-aalloista syntyy,

kun kyseiset aallot hankautuvat vastakkain.

Kun´vastakkain kohtaavat energia-aallot hankautuvat, niissä oleva tasaisesti avautuva energia rullautuu eli käpertyy erillisiksi energiakimpuiksi, jotka avautuvat hankauksen jälkeen voimakkaasti ja ikäänkuin potkaisevat toisensa poispäin toisistaan ja näin peilin atomeista avautuvista energia-aalloista syntyy vastaavia valon energia-aaltoja, mitä peiliä kohti menevät valon energia-aallot ovat.

:);):)

Lue lisää

Kannatan JukriS'ksen Kaiken Ajatusta.
Se sopii todella kaikkeen.

Valon pomppiminen peilistä johtuu siitä, että peilin hopeapinnan atomit pomppivat tausta-atomeja vasten kimmoisasti, koska ne ovat "kamaa". Näitä peilin (pinta-)atomeja liikuttaa valonsäde, joka on todellisuudessa vetovoima-aalto.

Eli valo (SMS) ei ole hiukkanen, eikä sillä ole massaa. Näennäinen massa (joissain mittauksissa) johtuu siitä, että aalto aktivoi vastaanottavan materiaalin (pinta-)atomit, ja tämä aiheuttaa ilmiön. Ilmiö johtuu kuitenkin siirtyneestä energiasta, eikä siitä, että jotain massaa olisi siirtynyt.

Valo (SMS) on atomien liikkeen aiheuttama vetovoima-aalto, joka etenee avaruudessa. Peilin kohdatessaan aalto saa peilin pinta-atomit värähtelemään samalla tavalla kuin lähtöaineen (pinta-)atomit (tulokulman puitteissa). Aallon vaihtumisen nopeus (aallonpituus) määrää nähdyn värin (etenemisnopeus on paikallinen c).

Peili (ja kaikkien näkyvien kappaleiden) pinta-atomit ovat tarpeeksi "irtonaisia", joten ne pystyvät kopioimaan ja heijastamaan kaikkia näkyvän valon taajuuksia. Johtuu peilissä olevan hopean atomirakenteesta. Lisäksi peilin pinta-atomit sijaitsevat niin tasaiseti peilin päällä (hiottu tasaiseksi), että ne törmäävät tausta-atomeihin sillä tavalla kimmoisasti ja sellaisella geometrialla ("kaman geometrialla"), että tuleva aalto peilaantuu (heijastuslain puitteissa).

Peilin hopeapinta näkee kaiken edessä olevan ja sen atomit ovat sellaisessa aaltoliikkeessä, jossa kaikki edessä oleva tieto siirtyy ja on peilin pinnassa atomien liikkeenä (summa-aalto, vrt. sähköinen äänen summasignaali, jossa eri taajuiset aallot summautuvat).

Esimerkiksi sinisen kappaleen pinta-atomit eivät kykene värähtelemään muulla kuin sinisen värin aallonpituudella, vaikka niihin kohdistettaisiin valoa, jossa on kaikkia aallonpituuksia. Siksi sellainen näyttää siniseltä. Lisäksi hiomaton kappale heijastaa kaiken satunnaisesti, joten mitään säännönmukaista peilausta ei tapahdu.

Peilin kuorikerroksessa toimivat atomit siten, että ne kopioivat kaiken peilin edessä näkyvän kappaleiden pintojen värähtelyn itseensä. Lasi peilissä siirtää värähtelyä eteenpäin hopeapinnan atomeille. Lasi on valotajuiselle sähkömagneettiselle säteilylle pelkästään siirtymisväline. Kaikki mikä lasin pintaan osauu... tulee lasin takapinnasta ulos lähes samanlaisena (amorfinen aine). Hopea peilin takana tekee kaiken heijastustyön.

(Selitys on uusi. En ota vastuuta jos sen käyttäminen aiheuttaa mitä tahansa vahinkoa.)

feinstein kirjoitti:

Valon pomppiminen peilistä johtuu siitä, että peilin hopeapinnan atomit pomppivat tausta-atomeja vasten kimmoisasti, koska ne ovat "kamaa". Näitä peilin (pinta-)atomeja liikuttaa valonsäde, joka on todellisuudessa vetovoima-aalto.

Eli valo (SMS) ei ole hiukkanen, eikä sillä ole massaa. Näennäinen massa (joissain mittauksissa) johtuu siitä, että aalto aktivoi vastaanottavan materiaalin (pinta-)atomit, ja tämä aiheuttaa ilmiön. Ilmiö johtuu kuitenkin siirtyneestä energiasta, eikä siitä, että jotain massaa olisi siirtynyt.

Valo (SMS) on atomien liikkeen aiheuttama vetovoima-aalto, joka etenee avaruudessa. Peilin kohdatessaan aalto saa peilin pinta-atomit värähtelemään samalla tavalla kuin lähtöaineen (pinta-)atomit (tulokulman puitteissa). Aallon vaihtumisen nopeus (aallonpituus) määrää nähdyn värin (etenemisnopeus on paikallinen c).

Peili (ja kaikkien näkyvien kappaleiden) pinta-atomit ovat tarpeeksi "irtonaisia", joten ne pystyvät kopioimaan ja heijastamaan kaikkia näkyvän valon taajuuksia. Johtuu peilissä olevan hopean atomirakenteesta. Lisäksi peilin pinta-atomit sijaitsevat niin tasaiseti peilin päällä (hiottu tasaiseksi), että ne törmäävät tausta-atomeihin sillä tavalla kimmoisasti ja sellaisella geometrialla ("kaman geometrialla"), että tuleva aalto peilaantuu (heijastuslain puitteissa).

Peilin hopeapinta näkee kaiken edessä olevan ja sen atomit ovat sellaisessa aaltoliikkeessä, jossa kaikki edessä oleva tieto siirtyy ja on peilin pinnassa atomien liikkeenä (summa-aalto, vrt. sähköinen äänen summasignaali, jossa eri taajuiset aallot summautuvat).

Esimerkiksi sinisen kappaleen pinta-atomit eivät kykene värähtelemään muulla kuin sinisen värin aallonpituudella, vaikka niihin kohdistettaisiin valoa, jossa on kaikkia aallonpituuksia. Siksi sellainen näyttää siniseltä. Lisäksi hiomaton kappale heijastaa kaiken satunnaisesti, joten mitään säännönmukaista peilausta ei tapahdu.

Peilin kuorikerroksessa toimivat atomit siten, että ne kopioivat kaiken peilin edessä näkyvän kappaleiden pintojen värähtelyn itseensä. Lasi peilissä siirtää värähtelyä eteenpäin hopeapinnan atomeille. Lasi on valotajuiselle sähkömagneettiselle säteilylle pelkästään siirtymisväline. Kaikki mikä lasin pintaan osauu... tulee lasin takapinnasta ulos lähes samanlaisena (amorfinen aine). Hopea peilin takana tekee kaiken heijastustyön.

(Selitys on uusi. En ota vastuuta jos sen käyttäminen aiheuttaa mitä tahansa vahinkoa.)

Lue lisää

Kiitos selityksestäsi. Se on todella mielenkiintoinen. Pohdiskelen sitä tarkkaqan..

feinstein kirjoitti:

Valon pomppiminen peilistä johtuu siitä, että peilin hopeapinnan atomit pomppivat tausta-atomeja vasten kimmoisasti, koska ne ovat "kamaa". Näitä peilin (pinta-)atomeja liikuttaa valonsäde, joka on todellisuudessa vetovoima-aalto.

Eli valo (SMS) ei ole hiukkanen, eikä sillä ole massaa. Näennäinen massa (joissain mittauksissa) johtuu siitä, että aalto aktivoi vastaanottavan materiaalin (pinta-)atomit, ja tämä aiheuttaa ilmiön. Ilmiö johtuu kuitenkin siirtyneestä energiasta, eikä siitä, että jotain massaa olisi siirtynyt.

Valo (SMS) on atomien liikkeen aiheuttama vetovoima-aalto, joka etenee avaruudessa. Peilin kohdatessaan aalto saa peilin pinta-atomit värähtelemään samalla tavalla kuin lähtöaineen (pinta-)atomit (tulokulman puitteissa). Aallon vaihtumisen nopeus (aallonpituus) määrää nähdyn värin (etenemisnopeus on paikallinen c).

Peili (ja kaikkien näkyvien kappaleiden) pinta-atomit ovat tarpeeksi "irtonaisia", joten ne pystyvät kopioimaan ja heijastamaan kaikkia näkyvän valon taajuuksia. Johtuu peilissä olevan hopean atomirakenteesta. Lisäksi peilin pinta-atomit sijaitsevat niin tasaiseti peilin päällä (hiottu tasaiseksi), että ne törmäävät tausta-atomeihin sillä tavalla kimmoisasti ja sellaisella geometrialla ("kaman geometrialla"), että tuleva aalto peilaantuu (heijastuslain puitteissa).

Peilin hopeapinta näkee kaiken edessä olevan ja sen atomit ovat sellaisessa aaltoliikkeessä, jossa kaikki edessä oleva tieto siirtyy ja on peilin pinnassa atomien liikkeenä (summa-aalto, vrt. sähköinen äänen summasignaali, jossa eri taajuiset aallot summautuvat).

Esimerkiksi sinisen kappaleen pinta-atomit eivät kykene värähtelemään muulla kuin sinisen värin aallonpituudella, vaikka niihin kohdistettaisiin valoa, jossa on kaikkia aallonpituuksia. Siksi sellainen näyttää siniseltä. Lisäksi hiomaton kappale heijastaa kaiken satunnaisesti, joten mitään säännönmukaista peilausta ei tapahdu.

Peilin kuorikerroksessa toimivat atomit siten, että ne kopioivat kaiken peilin edessä näkyvän kappaleiden pintojen värähtelyn itseensä. Lasi peilissä siirtää värähtelyä eteenpäin hopeapinnan atomeille. Lasi on valotajuiselle sähkömagneettiselle säteilylle pelkästään siirtymisväline. Kaikki mikä lasin pintaan osauu... tulee lasin takapinnasta ulos lähes samanlaisena (amorfinen aine). Hopea peilin takana tekee kaiken heijastustyön.

(Selitys on uusi. En ota vastuuta jos sen käyttäminen aiheuttaa mitä tahansa vahinkoa.)

Lue lisää

Valon siroaminen hopeasta ei johdu siitä, että ne hopea-atomit värähtelvät, vaikka kyllä ne sitä tekevät. Valo siroaa niiden atomien elektroneista.

Toisekseen, kyllä lasi tekee hyvinkin paljon, vaikka tavallisen peilin tapauksessa suurin osa heijastuksesta tulee metallipinnasta. Peilihä voidaan toteuttaa vaikka kokonaan lasimateriaalista: tehdään useampia kerroksia kahdesta eri materiaalista ja saadaan aikaan peilejä, joiden heijastus on jopa parempi kuin hopeapeilin tapauksessa. Tämä siitä huolimatta, että lasi-ilma-rajapinta heijastaa valosta vain noin 4%.

Polarization kirjoitti:

Valon siroaminen hopeasta ei johdu siitä, että ne hopea-atomit värähtelvät, vaikka kyllä ne sitä tekevät. Valo siroaa niiden atomien elektroneista.

Toisekseen, kyllä lasi tekee hyvinkin paljon, vaikka tavallisen peilin tapauksessa suurin osa heijastuksesta tulee metallipinnasta. Peilihä voidaan toteuttaa vaikka kokonaan lasimateriaalista: tehdään useampia kerroksia kahdesta eri materiaalista ja saadaan aikaan peilejä, joiden heijastus on jopa parempi kuin hopeapeilin tapauksessa. Tämä siitä huolimatta, että lasi-ilma-rajapinta heijastaa valosta vain noin 4%.

Lue lisää

Valo ei mitenkään voi aallonpituutensa ja polarisaationsa puitteissa olla lähtöisin yksittäisestä elektronista! Mahdollisesti useammasta atomista jollain "elektronimekanismilla". Vaikka en sellaiseen hiukkaselektroniinkaan oikein usko.

Polarization kirjoitti:

Valon siroaminen hopeasta ei johdu siitä, että ne hopea-atomit värähtelvät, vaikka kyllä ne sitä tekevät. Valo siroaa niiden atomien elektroneista.

Toisekseen, kyllä lasi tekee hyvinkin paljon, vaikka tavallisen peilin tapauksessa suurin osa heijastuksesta tulee metallipinnasta. Peilihä voidaan toteuttaa vaikka kokonaan lasimateriaalista: tehdään useampia kerroksia kahdesta eri materiaalista ja saadaan aikaan peilejä, joiden heijastus on jopa parempi kuin hopeapeilin tapauksessa. Tämä siitä huolimatta, että lasi-ilma-rajapinta heijastaa valosta vain noin 4%.

Lue lisää

> Peilihän voidaan toteuttaa vaikka kokonaan lasimateriaalista: tehdään useampia kerroksia kahdesta eri materiaalista ja saadaan aikaan peilejä, joiden heijastus on jopa parempi kuin hopeapeilin tapauksessa. Tämä siitä huolimatta, että lasi-ilma-rajapinta heijastaa valosta vain noin 4%.

Ei minusta siinä se etulasi paljoa tee, vaan se kahden lasin rajapinta, jossa toinen lasi toimii toisen lasin atomeille "kovana" taustana. Vastaavuus on hopean pinnassa.

feinstein kirjoitti:

Valon pomppiminen peilistä johtuu siitä, että peilin hopeapinnan atomit pomppivat tausta-atomeja vasten kimmoisasti, koska ne ovat "kamaa". Näitä peilin (pinta-)atomeja liikuttaa valonsäde, joka on todellisuudessa vetovoima-aalto.

Eli valo (SMS) ei ole hiukkanen, eikä sillä ole massaa. Näennäinen massa (joissain mittauksissa) johtuu siitä, että aalto aktivoi vastaanottavan materiaalin (pinta-)atomit, ja tämä aiheuttaa ilmiön. Ilmiö johtuu kuitenkin siirtyneestä energiasta, eikä siitä, että jotain massaa olisi siirtynyt.

Valo (SMS) on atomien liikkeen aiheuttama vetovoima-aalto, joka etenee avaruudessa. Peilin kohdatessaan aalto saa peilin pinta-atomit värähtelemään samalla tavalla kuin lähtöaineen (pinta-)atomit (tulokulman puitteissa). Aallon vaihtumisen nopeus (aallonpituus) määrää nähdyn värin (etenemisnopeus on paikallinen c).

Peili (ja kaikkien näkyvien kappaleiden) pinta-atomit ovat tarpeeksi "irtonaisia", joten ne pystyvät kopioimaan ja heijastamaan kaikkia näkyvän valon taajuuksia. Johtuu peilissä olevan hopean atomirakenteesta. Lisäksi peilin pinta-atomit sijaitsevat niin tasaiseti peilin päällä (hiottu tasaiseksi), että ne törmäävät tausta-atomeihin sillä tavalla kimmoisasti ja sellaisella geometrialla ("kaman geometrialla"), että tuleva aalto peilaantuu (heijastuslain puitteissa).

Peilin hopeapinta näkee kaiken edessä olevan ja sen atomit ovat sellaisessa aaltoliikkeessä, jossa kaikki edessä oleva tieto siirtyy ja on peilin pinnassa atomien liikkeenä (summa-aalto, vrt. sähköinen äänen summasignaali, jossa eri taajuiset aallot summautuvat).

Esimerkiksi sinisen kappaleen pinta-atomit eivät kykene värähtelemään muulla kuin sinisen värin aallonpituudella, vaikka niihin kohdistettaisiin valoa, jossa on kaikkia aallonpituuksia. Siksi sellainen näyttää siniseltä. Lisäksi hiomaton kappale heijastaa kaiken satunnaisesti, joten mitään säännönmukaista peilausta ei tapahdu.

Peilin kuorikerroksessa toimivat atomit siten, että ne kopioivat kaiken peilin edessä näkyvän kappaleiden pintojen värähtelyn itseensä. Lasi peilissä siirtää värähtelyä eteenpäin hopeapinnan atomeille. Lasi on valotajuiselle sähkömagneettiselle säteilylle pelkästään siirtymisväline. Kaikki mikä lasin pintaan osauu... tulee lasin takapinnasta ulos lähes samanlaisena (amorfinen aine). Hopea peilin takana tekee kaiken heijastustyön.

(Selitys on uusi. En ota vastuuta jos sen käyttäminen aiheuttaa mitä tahansa vahinkoa.)

Lue lisää

Elikkä valon nopeus on riippuvainen siitä tilasta missä se kulkee ja jos tila on tyhjä, (siis ei mitään, kuten avaruuden ulkopuolella) niin valo ei voi siellä kulkea, eli valo pysähtyy sitten siihen.

vitun tyhmä kirjoitti:

Elikkä valon nopeus on riippuvainen siitä tilasta missä se kulkee ja jos tila on tyhjä, (siis ei mitään, kuten avaruuden ulkopuolella) niin valo ei voi siellä kulkea, eli valo pysähtyy sitten siihen.

Lue lisää

Tietenkin riippuu tilasta. Kyllä avaruudessa vaikuttaa atomnien välinen vetovoima siinä missä muuallakin. Ja niin valo kulkee myös siellä.

Se heijastaa valoa.