avioiduttaessa ns.ei-lestan kanssa??
Olen kuvitellut,että usko on Henkilökohtainen asia.Minkä synnin ko.henkilö tällöin tekee??
Olen kuvitellut,että usko on Henkilökohtainen asia.Minkä synnin ko.henkilö tällöin tekee??
Mihin katoaa lestojen usko ja taivasosuus
th
171110
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Raamatussa sanotaan, että heissä ei asu sama henki, ja ei ole hyvä avioitua siis sellaisen henkilön kanssa. Ja toisekseen, siinä saattaa omakin usko olla sitten kovalla koetuksella.
taas yks hemmo joka vaillinaisilla faktoilla tulee esittään tyhmiä kysymyksiä. Tietysti saa lestadiolainen mennä ei-lestadiolaisen kans naimisiin, ei sen oman uskon tarvitse siitä välttämättä horjua.
pitäisi olla ennen kuin tänne uskaltaa kirjoittaa.Minä lukeudun irti niistä.
Eiköhän täällä niitä riitä.Taannoin eräs lestadiolainen vain oli erittäin närkästynyt ihmisten vääristä käsityksistä lestadiolaisista.
Mistähän sitä faktatietoa saisi?
Esittämäni kysymykset esitetty silkasta tiedonhalusta.Pyydän anteeksi,jos esittämäni kysymykset ovat joidenkin mielestä sopimattomia,mutta olen edelleenkin halukas saamaan niihin vastauksia!
jos em.avioliitto solmitaan?
Tuleeko uskovasta uskoton "papin aamenen jälkeen"?
Kieltääkö raamattu em.avioliitot?
Asia kiinnostaa,koska näillä palstoilla näyttää asia huolestuttavan niitä,jotka ilmeisesti seurustelevat tai ovat kiinnostuneita ns.ei-uskovista.
Tuttavani perheessä on 7lasta. Isää lukuunottamatta muut ovat uskomassa. Kun nuoripari solmi avioliittoaan kumpikaan heistä ei ollut uskomassa.
Myöhemmin äiti sai parannuksen armon jonka myötä lapsetkin ovat saaneet uskovaisen kodin kasvatuksen. Myös perheen isä on huolehtinut lapsiaan seuroihin ja kannustanut heitä elämään uskovaisena.
Monet kerrat juteltuaani perheen isän kanssa hän on ihmetellyt kuinka hyvän kasvatuksen uskovaiset lapset saavat.
Olisin todella iloinen jos mieskin saisi vielä joskus parannuksen armon...
lestaadiolainen tai ei, kun on uskossa, asuu uskovaisessa ihmisessa pyha henki ja ei-uskovaisessa ihmisessa ei. raamattu puhuu siita, etta uskovaisen ei pid menna naimisiina ei-uskovaisen kanssa koska heilla on eri henki (niinkuin eras mainitsikin aiemmin). eli raamattu kieltaa kyseisen avioliiton.
"Tuleeko uskovasta uskoton "papin aamenen jälkeen"?"
-no tuskin siina niin kay, ainakaan heti, kaikille. sellainenkin vaara on olemassa, etta menettaa oman uskon kun menee ei-uskovaisen kanssa naimisiin, mutta ei se valttamatta niin kay. kylla on niitakin tapauksia jossa ei-uskovainen aviopuoliso tulee uskoon. mutta niin tai nain, varmasti tulee sellaisessa avioliitossa olemaan enemman vaikeuksia jo ihan pelkastaan sen takia, etta toinen uskoo ja toinen ei.
toivottavasti vastaukseni auttoi vaikken olekaan lestaadiolainen. :)
Perhe=Äiti,isä,sisarukset,jotka uskossa.
Eihan sen vuoksi nyt voi omaa lastansa hylata jos ei jaksa olla uskovainen. Usko on henkilokohtainen asia ja kukaan ei voi uskoa toisen puolesta. Minulla itsellanikin on epauskoinen veli ja on koko perheelle yhta rakas kun muutkin.
mullaki on uskonsa kieltänyt veli, eikä sitä kukaa oo syrjimässä, enemmän sitä siitä syrjitään ku se oli intis vaan puoli vuotta..:) Kummallista kuvittelua sikäli, eihän lestadiolaiset ole mitää jehovii hei.
miksi hylkaisivat?! oli uskosas tai ei, on se perheenjasen aivan yhta rakas kuin muutkin.
Perille meni!
Haluaisin silti vielä kommentoida.
Meidän perheen 11 lapsesta neljä on kieltänyt uskonsa aikuisiällä. Sanotaanko, että vasta silloin niiden sisarusten "arvon" vasta on tajunnut, kun on oikein heidän puolestaan hätääntynyt. Ei kukaan heitä hyljännyt, päinvastoin, rakkaammiksi he tulivat!
Jt, makeh.
Ihan sellainen pieni pyyntö, että vähän vähemmän hyökkäävämpi asenne voisi olla ihan hyvä täällä... Miten me voimme vaatia kunnioitusta muilta, jos emme itse kunnioita heitä? Viittaan tässä nyt mm. kommenttiisi "eihän lestadiolaiset ole mitään jehovii hei." Mietipä itsekin, miten kauniin kuvan meistä uskovaisista tekstisi antaa. Monesti kirjoitat asiaa, välillä taas niin tökeröä tekstiä, etten edes jaksa ihmetellä hyökkäyksiä, joita meitä kohtaan täällä tehdään. Itsekin varmasti erehdyn silloin tällöin, mutta ihan rakkaudella sanoisin, veli hyvä, että va-ro-vas-ti, kauniisti täällä pitää puhua... Ei hyökäten, sillä hyökkäys ei näissä asioissa ole paras puolustus. Uskonasioista ei pidä väitellä, mutta keskustella saa. Ymmärräthän?
Jrt nm
keskustella...hah. Kunnon väittely aina keskustelun voittaa.
suoraan tuolta alempaa kohdasta "Kiinnostuksen kohteet,mistä?/Totta.Kirjoittanut nimim.lestatyttö
ei mihinkään.
Usko on henkilökohtainen.
Ei siis ole syntiä avioitua "ei-lestan" kans.
Kertoisitko muuten, mistä moinen ajatus "uskon katoamisesta" on kotoisin?
edellinen th.
Pyrkimys ymmärtää kirjoittajan "ongelmaa".Koska en sitä täysin ymmärtänyt esitin kysymyksiä.
Sopimattomia/"tyhmiä" tai ei siitä huolimatta toivoin niihin vastauksia!
Minun ongelma ei ole,jos joku niistä herneen nenäänsä vetää.
Näissä foorumeissa ainakin osalla on oma slanginsa,joten väärin ymmärtäminen on mahdollista.
Henkilökohtaisena minäkin uskon olen pitänyt eikä seurustelu/avioliito sitä mihinkään hävitä/kadota/poista tms. Jotain muuta siihen tarvitaan.