Lajin määritelmä liittyy lisääntymiskyvykkyyteen. ("Vain lajinsa mukaan" sanoo Raamattukin -ja tämän vuoksi muulit olivat juutalaisessa kulttuurissa paha. En tiedä ovatko yhä...)
Amerikkalaisen leopardisammakon pohjoinen ei saa elinkelpoisia jälkelaisiä edes 1.sukupolvessa eteläisen muotonsa kanssa. Ne kuuluvat siis eri lajiin. Niiden välillä on kuitenkin katkeamaton sarja välimuotoja, joista jokainen risteytyy naapurinsa kanssa: täten ne olisivat saman lajin eri rotuja.
(Olisiko leopardisammakon välilajien kuolema olisi hankaluus baramiiniopille?)
Leopardisammakoiden tapaiset(luonnossa tyypilliset) lajiutumisesimerkit osoittavat, että lajirajat eivät ole selviä. Lajiutumista tapahtuu eikä lajin väliä voida pitää esteenä (makro)evoluutiolle. Evoluutio vaatii,että näin on: Kuten eräs lajiutumista mahdottomana pitänyt Jehovan Todistaja sanoi "Kenen kanssa se lajin ensimmäinen yksilö pääsisi lisääntymään?". Koska lajeja on olemassa, ja evoluutio olettaa kaikille eliöille yhteisen esi-isän, on lajirajojen oltava sumeat. Kreationistien rappeutumismallit ja baramiiniopit sen sijaan eivät tätä ennusta, vaan selittelevät sitä "ad hoc".
Amerikkalaisen leopardisammakon pohjoinen ei saa elinkelpoisia jälkelaisiä edes 1.sukupolvessa eteläisen muotonsa kanssa. Ne kuuluvat siis eri lajiin. Niiden välillä on kuitenkin katkeamaton sarja välimuotoja, joista jokainen risteytyy naapurinsa kanssa: täten ne olisivat saman lajin eri rotuja.
(Olisiko leopardisammakon välilajien kuolema olisi hankaluus baramiiniopille?)
Leopardisammakoiden tapaiset(luonnossa tyypilliset) lajiutumisesimerkit osoittavat, että lajirajat eivät ole selviä. Lajiutumista tapahtuu eikä lajin väliä voida pitää esteenä (makro)evoluutiolle. Evoluutio vaatii,että näin on: Kuten eräs lajiutumista mahdottomana pitänyt Jehovan Todistaja sanoi "Kenen kanssa se lajin ensimmäinen yksilö pääsisi lisääntymään?". Koska lajeja on olemassa, ja evoluutio olettaa kaikille eliöille yhteisen esi-isän, on lajirajojen oltava sumeat. Kreationistien rappeutumismallit ja baramiiniopit sen sijaan eivät tätä ennusta, vaan selittelevät sitä "ad hoc".
Vastaukset 5
Vanhimmat
Selkälokki ja harmaalokki ovat tunnettu esimerkki lajirajojen sumeudesta. Ne muodostavat Jäämeren ympäri ulottuvan keskenään risteytyvien rotujen sarjan, mutta elävät Suomessa samoilla järvillä eri lajeina risteytymättä keskenään.
Talitiaisen levinneisyysalue ulottuu samalla tavalla Brittein saarilta Indonesiaan keskenään risteytyvien rotujen ja alalajien jatkumona. Keski-Aasiassa on laaja alue missä lajia ei esiinny. Kiinassa siperialainen ja kaakkoisaasialainen alalaji elävät samoilla alueilla keskenään risteytymättä, siis eri lajeina.
Esimerkkejä löytyy varmasti lisää, kun vitsii hakea.
Jo labrassa aikaansaatuja lajeja -osoitus myös lajirajojen sumeudesta.
Ahearn, J. N.(1980)Evolution of behavioral reproductive isolation in a laboratory stock of Drosophila silvestris..
Barton, N. H., J. S. Jones and J. Mallet.(1988) No barriers to speciation.
Baum, D.(1992)Phylogenetic species concepts. Trends in Ecology and Evolution.
Boraas, M. E.(1983)Predator induced evolution in chemostat culture.
Breeuwer, J. A. J. and J. H. Werren.(1990)Microorganisms associated with chromosome destruction and reproductive isolation between two insect species.
Budd, A. F. and B. D. Mishler.(1990)Species and evolution in clonal organisms -- a summary and discussion.
Bullini, L. and G. Nascetti.(1990) Speciation by hybridization in phasmids and other insects.
Butters, F. K.(1941) Hybrid Woodsias in Minnesota.
Butters, F. K. and R. M. Tryon, jr.(1948)A fertile mutant of a Woodsia hybrid.
Brock, T. D. and M. T. Madigan.(1988) Biology of Microorganisms.
Callaghan, C. A.(1987)Instances of observed speciation.
Castenholz, R. W.(1992)Species usage, concept, and evolution in the cyanobacteria (blue-green algae).
Clausen, J., D. D. Keck and W. M. Hiesey.(1945)Experimental studies on the nature of species. II. Plant evolution through amphiploidy and autoploidy, with examples from the Madiinae.
Cracraft, J. (1989)Speciation and its ontology: the empirical consequences of alternative species concepts for understanding patterns and processes of differentiation.
In Otte, E. and J. A. Endler [eds.] Speciation and its consequences.
Craig, T. P., J. K. Itami, W. G. Abrahamson and J. D. Horner.(1993)Behavioral evidence for host-race fromation in Eurosta solidaginis.
Cronquist, A.(1978)Once again, what is a species? Biosystematics in agriculture.
Cronquist, A.(1988) The evolution and classification of flowering plants (2nd edition).
Crossley, S. A.(1974)Changes in mating behavior produced by selection for ethological isolation between ebony and vestigial mutants of Drosophilia melanogaster.
de Oliveira, A. K. and A. R. Cordeiro.(1980)Adaptation of Drosophila willistoni experimental populations to extreme pH medium. II. Development of incipient reproductive isolation.
de Queiroz, K. and M. Donoghue(1988)Phylogenetic systematics and the species problem.
de Queiroz, K. and M. Donoghue(1990)Phylogenetic systematics and species revisited.
de Vries, H.(1905)Species and varieties, their origin by mutation.
de Wet, J. M. J.(1971)Polyploidy and evolution in plants.
del Solar, E.(1966)Sexual isolation caused by selection for positive and negative phototaxis and geotaxis in Drosophila pseudoobscura.
Digby, L.(1912)The cytology of Primula kewensis and of other related Primula hybrids.
Dobzhansky, T.(1937)Genetics and the origin of species.
Dobzhansky, T.(1951)Genetics and the origin of species (3rd edition).
Dobzhansky, T. and O. Pavlovsky(1971)Experimentally created incipient species of Drosophila.
Dobzhansky, T.(1972)Species of Drosophila: new excitement in an old field.
Dodd, D. M. B.(1989)Reproductive isolation as a consequence of adaptive divergence in Drosophila melanogaster.
Dodd, D. M. B. and J. R. Powell(1985)Founder-flush speciation: an update of experimental results with Drosophila.
Donoghue, M. J.(1985)A critique of the biological species concept and recommendations for a phylogenetic alternative.
Du Rietz, G. E.(1930)The fundamental units of biological taxonomy.
Ehrman, E.(1971)Natural selection for the origin of reproductive isolation.
Ehrman, E.(1973)More on natural selection for the origin of reproductive isolation.
Feder, J. L., C. A. Chilcote and G. L. Bush(1988)Genetic differentiation between sympatric host races of the apple maggot fly, Rhagoletis pomonella.
Feder, J. L. and G. L. Bush(1989)A field test of differential host-plant usage between two sibling species of Rhagoletis pomonella fruit flies (Diptera:Tephritidae) and its consequences for sympatric models of speciation.
Frandsen, K. J.(1943)The experimental formation of Brassica juncea Czern. et Coss.
Frandsen, K. J.(1947)The experimental formation of Brassica napus L. var. oleifera DC and Brassica carinata Braun.
Galiana, A., A. Moya and F. J. Alaya(1993)Founder-flush speciation in Drosophila pseudoobscura: a large scale experiment.
Gottleib, L. D.(1973)Genetic differentiation, sympatric speciation, and the origin of a diploid species of Stephanomeira.
Halliburton, R. and G. A. E. Gall.(1981)Disruptive selection and assortative mating in Tribolium castaneum.
Hurd, L. E., and R. M. Eisenberg(1975)Divergent selection for geotactic response and evolution of reproductive isolation in sympatric and allopatric populations of houseflies.
Karpchenko, G. D.(1927)Polyploid hybrids of Raphanus sativus L. X Brassica oleraceae
Karpchenko, G. D.(1928)Polyploid hybrids of Raphanus sativus L. X Brassica oleraceae.
Kilias, G., S. N. Alahiotis and M. Delecanos(1980)A multifactorial investigation of speciation theory using Drosophila melanogaster.
Knight, G. R., A. Robertson and C. H. Waddington(1956)Selection for sexual isolation within a species.
Koopman, K. F.(1950)Natural selection for reproductive isolation between Drosophila pseudoobscura and Drosophila persimilis.
Levin, D. A.(1979)The nature of plant species.
Lokki, J. and A. Saura.(1980)Polyploidy in insect evolution.
Macnair, M. R.(1981)Tolerance of higher plants to toxic materials. In: J. A. Bishop and L. M. Cook(eds.)Genetic consequences of man made change.
Macnair, M. R. and P. Christie(1983)Reproductive isolation as a pleiotropic effect of copper tolerance in Mimulus guttatus.
Manhart, J. R. and R. M. McCourt(1992)Molecular data and species concepts in the algae.
Mayr, E.(1942)Systematics and the origin of species from the viewpoint of a zoologist.
Mayr, E.(1982)The growth of biological thought: diversity, evolution and inheritance.
MA. McCourt, R. M. and R. W. Hoshaw(1990)Noncorrespondence of breeding groups, morphology and monophyletic groups in Spirogyra (Zygnemataceae; Chlorophyta) and the application of species concepts.
McPheron, B. A., D. C. Smith and S. H. Berlocher(1988)Genetic differentiation between host races of Rhagoletis pomonella.
Meffert, L. M. and E. H. Bryant(1991)Mating propensity and courtship behavior in serially bottlenecked lines of the housefly.
Mishler, B. D.(1985)The morphological, developmental and phylogenetic basis of species concepts in the bryophytes.
Mishler, B. D. and M. J. Donoghue(1982)Species concepts: a case for pluralism.
Muntzing, A.(1932)Cytogenetic investigations on the synthetic Galeopsis tetrahit.
Nelson, G.(1989)Cladistics and evolutionary models.
Newton, W. C. F. and C. Pellew.(1929)Primula kewensis and its derivatives.
Otte, E. and J. A. Endler (eds.)(1989) Speciation and its consequences.
Owenby, M.(1950)Natural hybridization and amphiploidy in the genus Tragopogon.
Pasterniani, E.(1969)Selection for reproductive isolation between two populations of maize.
Powell, J. R.(1978)The founder-flush speciation theory: an experimental approach.
Prokopy, R. J., S. R. Diehl, and S. H. Cooley.(1988)
Rabe, E. W. and C. H. Haufler(1992)Incipient polyploid speciation in the maidenhair fern (Adiantum pedatum, adiantaceae)
Rice, W. R.(1985)Disruptive selection on habitat preference and the evolution of reproductive isolation: an exploratory experiment.
Rice, W. R. and E. E. Hostert(1993)Laboratory experiments on speciation: What have we learned in forty years?
Rice, W. R. and G. W. Salt(1988)Speciation via disruptive selection on habitat preference: experimental evidence.
Rice, W. R. and G. W. Salt(1990)The evolution of reproductive isolation as a correlated character under sympatric conditions: experimental evidence.
Ringo, J., D. Wood, R. Rockwell, and H. Dowse(1989)An experiment testing two hypotheses of speciation.
Schluter, D. and L. M. Nagel(1995)Parallel speciation by natural selection.
Shikano, S., L. S. Luckinbill and Y. Kurihara(1990)Changes of traits in a bacterial population associated with protozoal predation.
Smith, D. C.(1988)Heritable divergence of Rhagoletis pomonella host races by seasonal asynchrony.
Soans, A. B., D. Pimentel and J. S. Soans(1974)Evolution of reproductive isolation in allopatric and sympatric populations.
Sokal, R. R. and T. J. Crovello(1970)The biological species concept: a critical evaluation.
Soltis, D. E. and P. S. Soltis(1989)Allopolyploid speciation in Tragopogon: Insights from chloroplast DNA.
Stuessy, T. F.(1990)Plant taxonomy.
Thoday, J. M. and J. B. Gibson(1962)Isolation by disruptive selection.
Thoday, J. M. and J. B. Gibson(1970)The probability of isolation by disruptive selection.
Thompson, J. N.(1987)Symbiont-induced speciation.
Vrijenhoek, R. C.(1994)Unisexual fish: Model systems for studying ecology and evolution.
Waring, G. L., W. G. Abrahamson and D. J. Howard(1990)Genetic differentiation in the gall former Eurosta solidaginis (Diptera:Tephritidae) along host plant lines.
Weinberg, J. R., V. R. Starczak and P. Jora.(1992)Evidence for rapid speciation following a founder event in the laboratory.
Wood, A. M. and T. Leatham(1992)The species concept in phytoplankton ecology.
Yen, J. H. and A. R. Barr(1971)New hypotheses of the cause of cytoplasmic incompatability in Culex pipiens L.
Ja tuossa vasta ne,jotka vaatimaton persoonani on listannut. Enemmänkin lienee...
Lajirajathan ovat vain ihmisen laatimia määritelmiä. Jotta lajeja jotenkin voidaan määritellä ja niin on pitänyt jotenkin määritellä ensin mitä "laji" tarkoittaa. Eihän noita rajoja ole taivaasta annettu :-)
Käytännössä luonnossa lajirajat ovat tietty epämääräisempiä. Pakko näin on ollakin kun lajiutumista tapahtuu koko ajan, eikähän laji toisesta yhdessä yössä eriydy.
Voisitko keskustella aiheesta?
Lajin määritelmä liittyy lisääntymiseen.
Samaa lajia ovat ne yksilöt,jotka voivat saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.
Baramiini/perusryhmä ei ole laji.
Mutta "baraminologia" ei ennusta lajiutumista: Jokainen yksittäinen laji voisi olla pysyvä,eri perusryhmä.
Kreationismi ei ennusta lajiutumista. Evoluutiolle se on suorastaan pakottava.
Tässä kohdin(kuten melkein kaikessa muussakin)Evoluutio selittää,kreationismi selittelee.
Ei riitä,että havainnot sopivat teoriaan:hyvä teoria selitettää myös "miksi on näin eikä muuten".
Noinhan se on. Enpä osaa enemmin keskustella. Olen täysin samaa mieltä asiasta.