Kirjoitin aiemmin tuolla Kielet ja käännökset-palstalla uuden keinokielen tarpeesta. Monilla on toki intoa luoda oma kieli, mutta ongelma on siinä, että miten sen saa yleismaailmallisesti hyväksytyksi niin, että saadaan laaja käyttäjäkunta.
Kehittäjinä pitäisi olla eri kielten edustajia eri puolilta maailmaa samaan tapaan kuin Linux-käyttöjärjestelmää on luotu.
Englannilla on omat rajoitteensa yleiskieleksi. Olen keskustellut Suomessa englanniksi ihmisten kanssa ainakin seuraavista (ei englanninkielisistä) maista: Viro, Venäjä, Ruotsi, Tanska, Saksa, Sveitsi, Bulgaria, Puola, Ranska, Italia, Bolivia, Kenia, Israel, Irak, Iran ja etenkin Kiina (lähes päivittäin).
Englannin hankaluus on tullut hyvin esiin mm. ääntämisen vaikeuden vuoksi (esim. monet eivät käytä ä- ja ö-kirjainta) ja myös kirjoituksen ja ääntämisen eron vuoksi. Kielioppi on kylläkin suhteellisen helppoa paitsi että a ja the tahtovat tulla turhiin paikkoihin tai jäädä pois.
Monta kertaa on tullut mieleen että miksi pitää vääntää omasta mielestäni kehnoa kieltä sellaisten kanssa, joiden itsensäkin mielestä englanti on kehnoa. Miksi vääntää kielensä sanomaan "brother" kun keskustelukumppanikin sanoisi mieluummin vaikka "pato" (itseasiassa jotkut suunnilleen noin sanovatkin).
Kiinassa olisi paljon potentiaalia (22 % maailman väestöstä ulkokiinalaiset) uuden kielen käyttäjäksi. Heikäläisten mielestä suomi on todella helppoa lukea, koska ääntäminen on melkein täysin loogista. Kielioppi ja taivuttelut ovatkin sitten eri asia.
Kielestä täytyisi saada kiinnostava juuri internet-sukupolvelle. Kuten ystävä tuossa alempana huomautti, juuri käyttöliittymäkielenä uutta kieltä voisi käyttää. Voisi lisäksi kehitellä uuden fonttityypin, jolloin heti näkisi ulkoasusta että nyt on kysymys tästä kielestä.
Perustana olisi tietenkin yksinkertainen kielioppi ja ehdoton sääntö siitä että kukin kirjain ääntyy aina samalla tavalla sijainnistaan ja viereisistä kirjaimista riippumatta.
Sanasto vaatisi pohtimista. Yksi mahdollisuus olisi täysin uusi sanasto monien kielten pohjalta. Käytännössä nopeammin opittava olisi englantiin pohjautuva sanasto. Ehkä voisi jopa luoda säännöt ja kääntämisohjelman, joka kääntäisi jokaisen englanninkielen sanan tietyn säännön mukaan uudelle kielelle. Silloin voisi myöskin arvata sanasta, että mistä englannin sanasta se on luotu.
Voi olla että nyt en ehdi ajankohdan vuoksi itse tälle palstalle vähään aikaan, mutta palaan asiaan myöhemmin.
UUSI KIELI?
46
7200
Vastaukset
- Massachusetts
se näin on.Englannin kielessä on omat hankaluutensa.Minun mielestäni helpoin tapa olisi sanoa lause niin kuin se kirjoitetaan.Sillä monesti varsinkin oudompien sanojen oikea ääntäminen on lähes mahdotonta kun ei kertakaikkiaan tiedä miten se sanotaan oikein.Ja voi syntyä noloja tilanteita sanoessaan jotain aivan muuta mitä oli tarkoitus.
- usko pois
olisi kaikilla lukijoilla ainakin, mikäli muistaisit käyttää välilyöntinäppäintä myös pisteiden jälkeen.
- hrph
usko pois kirjoitti:
olisi kaikilla lukijoilla ainakin, mikäli muistaisit käyttää välilyöntinäppäintä myös pisteiden jälkeen.
mitä kohtaa et ymmärtänyt?
- lukijat ymmärtäisivät?
hrph kirjoitti:
mitä kohtaa et ymmärtänyt?
Oliko tarkoituksena panna esille jotain kummallista mössöä?
Vanhan sanonnan mukaan sekavasti kirjoitettu on sekavasti ajateltu.
Sen vuoksi kannattaa aina ajatella lukijoita ja kirjoittaa selvästi. Silloin lukijat saavat kirjoittajasta sen kuvan, että hän myös ajattelee selvästi. - OPE
lukijat ymmärtäisivät? kirjoitti:
Oliko tarkoituksena panna esille jotain kummallista mössöä?
Vanhan sanonnan mukaan sekavasti kirjoitettu on sekavasti ajateltu.
Sen vuoksi kannattaa aina ajatella lukijoita ja kirjoittaa selvästi. Silloin lukijat saavat kirjoittajasta sen kuvan, että hän myös ajattelee selvästi."Silloin lukijat saavat kirjoittajasta sen kuvan, että hän myös ajattelee selvästi." Onkohan kielioppi nyt ihan varmasti oikein? "Silloin lukijat saisivat kirjoittajasta kuvan, että hän myös ajattelee selkeästi."
- sellaista
Tuntuu aika absurdilta alkaa kehittää uutta kieltä, joka olisi kaikille maailman asukkaille uusi. Sellaisen kielen käyttäjäkunta jäisi melko pieneksi, ja kestäisi kauan kielen levitä maailman yleiskieleksi. Kieli elää ja muuttuu, se muokkautuu käyttäjien ja kulloisenkin aikakauden mukaan. Jokainen kieli on vaikea, ellei sitä ole opiskellut ja puhunut, niin ovat suomenkielen sijapäätteetkin esimerkiksi.
Mikseihän muuten esperantosta tullutkaan sellaista yleiskieltä kuin oli suunniteltu?- Taavetti
Tekokielistä esperanto on parhaiten levinnyt kieli. Vaikka siitä ei tullutkaan kansainvälinen kaikkien kieli, niin puhujia sillä kuitenkin löytyy. Kuuluupi miljoonakerhoon. Itse opettelin esperanton alkeet täällä: http://www.lernu.net/lernu.php?lingvo=fi
Kuitenkaan en ole erityisemmin sen keinokielen ystävä. Se ei ole järin kaunis kieli ja erikoismerkit tekevät sen hankalaksi vaikka erikoismerkit voidaan korvata x:llä.
Nyt minua on alkanut kiinnostamaan interlingua
http://start.at/interlingua.fi/
Tämän kielen ongelma on, että sitä puhutaan aikas vähän ja ei ole ollenkaan niin hyvin organisoitua kuin esperanton harrastajien. Interlingua on kielitieteiliöiden rakentama luonnollinen kieli.
Esimerkkilauseet lausutaan niin kuin kirjoitetaan. Huom. C=K
Suomi: Ystävät, kuunnelkaa yhtä sanaa, yhtä ainoata sanaa.
Esperanto: Mia amikoj, auskultu unan vorton, unan solan vorton.
Interlingua: Mi amicos, ascolta a un parola, un singule parola. - Pöllö
Taavetti kirjoitti:
Tekokielistä esperanto on parhaiten levinnyt kieli. Vaikka siitä ei tullutkaan kansainvälinen kaikkien kieli, niin puhujia sillä kuitenkin löytyy. Kuuluupi miljoonakerhoon. Itse opettelin esperanton alkeet täällä: http://www.lernu.net/lernu.php?lingvo=fi
Kuitenkaan en ole erityisemmin sen keinokielen ystävä. Se ei ole järin kaunis kieli ja erikoismerkit tekevät sen hankalaksi vaikka erikoismerkit voidaan korvata x:llä.
Nyt minua on alkanut kiinnostamaan interlingua
http://start.at/interlingua.fi/
Tämän kielen ongelma on, että sitä puhutaan aikas vähän ja ei ole ollenkaan niin hyvin organisoitua kuin esperanton harrastajien. Interlingua on kielitieteiliöiden rakentama luonnollinen kieli.
Esimerkkilauseet lausutaan niin kuin kirjoitetaan. Huom. C=K
Suomi: Ystävät, kuunnelkaa yhtä sanaa, yhtä ainoata sanaa.
Esperanto: Mia amikoj, auskultu unan vorton, unan solan vorton.
Interlingua: Mi amicos, ascolta a un parola, un singule parola.>Esimerkkilauseet lausutaan niin kuin kirjoitetaan. >Huom. C=K
>Suomi: Ystävät, kuunnelkaa yhtä sanaa, yhtä ainoata >sanaa.
>Esperanto: Mia amikoj, auskultu unan vorton, unan >solan vorton.
>Interlingua: Mi amicos, ascolta a un parola, un >singule parola.
Miksihän nuo keinokielet muistuttaa aina espanjaa? - Taavetti
Pöllö kirjoitti:
>Esimerkkilauseet lausutaan niin kuin kirjoitetaan. >Huom. C=K
>Suomi: Ystävät, kuunnelkaa yhtä sanaa, yhtä ainoata >sanaa.
>Esperanto: Mia amikoj, auskultu unan vorton, unan >solan vorton.
>Interlingua: Mi amicos, ascolta a un parola, un >singule parola.
Miksihän nuo keinokielet muistuttaa aina espanjaa?Sanat, jotka on otettu keinokieliin pohjautuu romaanisiin kieliin. Niissä on siis paljon sanoja italiasta, espanjasta, portugalista, ranskasta. Nämä kielet taas pohjautuvat latinaan.
Eurooppalaiset haaveilevat yhteisestä kielestä ja ainoa joka on todella ollut sellainen oli latina. Siis nyt puhun pelkästään Euroopasta en maailmasta yleensä. - asdad
Taavetti kirjoitti:
Tekokielistä esperanto on parhaiten levinnyt kieli. Vaikka siitä ei tullutkaan kansainvälinen kaikkien kieli, niin puhujia sillä kuitenkin löytyy. Kuuluupi miljoonakerhoon. Itse opettelin esperanton alkeet täällä: http://www.lernu.net/lernu.php?lingvo=fi
Kuitenkaan en ole erityisemmin sen keinokielen ystävä. Se ei ole järin kaunis kieli ja erikoismerkit tekevät sen hankalaksi vaikka erikoismerkit voidaan korvata x:llä.
Nyt minua on alkanut kiinnostamaan interlingua
http://start.at/interlingua.fi/
Tämän kielen ongelma on, että sitä puhutaan aikas vähän ja ei ole ollenkaan niin hyvin organisoitua kuin esperanton harrastajien. Interlingua on kielitieteiliöiden rakentama luonnollinen kieli.
Esimerkkilauseet lausutaan niin kuin kirjoitetaan. Huom. C=K
Suomi: Ystävät, kuunnelkaa yhtä sanaa, yhtä ainoata sanaa.
Esperanto: Mia amikoj, auskultu unan vorton, unan solan vorton.
Interlingua: Mi amicos, ascolta a un parola, un singule parola.>Esperanto: Mia amikoj, auskultu unan vorton, unan solan vorton.
Pieleen meni. Ilman virheitä se olisi
"Miaj amikoj, auskultu unu vorton, unusolan vorton. - Duoncirklo
Esperantosta ei ole tullut maailmanlaajuista yleiskäyttökieltä, koska sillä ei ole omistajaa, jolla olisi syytää melkoinen määrä rahaa runsaan vuosisadan aikana kielen mainostamiseen ja juurruttamiseen eri kansakuntien arkikäyttöön.
Sen sijaan esperanto elää hyvinkin virkeänä taitajiensa keskuudessa. Sen käytön laajuudesta ja käyttökelpoisuudesta ovat todisteena sadat kansalliset ja kansainväliset tapahtumat jo yhden kalenterivuoden aikana. Näissä tapahtumissa on seinät leveällä ja katto korkealla: harrastuspiirien kirjo on valtava. Yhdistäväna tekijänä on vain kieli: niin puhuttu kuin kirjoitettu virallinen viestintä tapahtuu tavallisesti pelkästään esperantoksi. Kansalliskielten käyttö ei ole kiellettyä, sillä onhan aloitteleville harrastajille tarjottava matala kynnys, jonka yli hän voi astua uuteen kieliyhteisöön.
Toivottavasti EU:ssa ryhdytään tosimielellä kampanjoimaan yhteisen käyttökielen puolesta. Hirvittävä määrä ihmistyötä hukkaantuu turhassa käännöstyössä nykyisin. Esperantoa voisi käyttää siltakielenä eli kaikki asiakirjat laadittaisiin kansalliskielellä, sitten ne käännettäisiin esperantoksi ja kukin kieliyhteisö (valtio) kääntäisi materiaalin tarpeellisiksi katsomilleen kielille (yhdelle tai useammalle). Duoncirklo kirjoitti:
Esperantosta ei ole tullut maailmanlaajuista yleiskäyttökieltä, koska sillä ei ole omistajaa, jolla olisi syytää melkoinen määrä rahaa runsaan vuosisadan aikana kielen mainostamiseen ja juurruttamiseen eri kansakuntien arkikäyttöön.
Sen sijaan esperanto elää hyvinkin virkeänä taitajiensa keskuudessa. Sen käytön laajuudesta ja käyttökelpoisuudesta ovat todisteena sadat kansalliset ja kansainväliset tapahtumat jo yhden kalenterivuoden aikana. Näissä tapahtumissa on seinät leveällä ja katto korkealla: harrastuspiirien kirjo on valtava. Yhdistäväna tekijänä on vain kieli: niin puhuttu kuin kirjoitettu virallinen viestintä tapahtuu tavallisesti pelkästään esperantoksi. Kansalliskielten käyttö ei ole kiellettyä, sillä onhan aloitteleville harrastajille tarjottava matala kynnys, jonka yli hän voi astua uuteen kieliyhteisöön.
Toivottavasti EU:ssa ryhdytään tosimielellä kampanjoimaan yhteisen käyttökielen puolesta. Hirvittävä määrä ihmistyötä hukkaantuu turhassa käännöstyössä nykyisin. Esperantoa voisi käyttää siltakielenä eli kaikki asiakirjat laadittaisiin kansalliskielellä, sitten ne käännettäisiin esperantoksi ja kukin kieliyhteisö (valtio) kääntäisi materiaalin tarpeellisiksi katsomilleen kielille (yhdelle tai useammalle)."Toivottavasti EU:ssa ryhdytään tosimielellä kampanjoimaan yhteisen käyttökielen puolesta. Hirvittävä määrä ihmistyötä hukkaantuu turhassa käännöstyössä nykyisin. Esperantoa voisi käyttää siltakielenä eli kaikki asiakirjat laadittaisiin kansalliskielellä, sitten ne käännettäisiin esperantoksi ja kukin kieliyhteisö (valtio) kääntäisi materiaalin tarpeellisiksi katsomilleen kielille (yhdelle tai useammalle)."
Ongelma on vain se, että esperanto ei ole formaali kieli. Siitä syystä ei ole mahdollista laatia esperantoa käyttäen järjestelmää, hakukonetta, jolta voi pyytä EU:n (esperanton kielisistä) arkistoista "etsimään kaikki kokouspöytäkirjat joissa käsitellään viljelysten ja vesistöjen välisten suoja-alueiden rahoituskustannusten kattamisperusteita". Google ei osaa tätä todennäköisesti yli kymmeneen vuoteen. Ongelma on esperanton kaltaisia luonnollisia kieli käyttäen NP-hard tasoa.
http://en.wikipedia.org/wiki/NP-hard
Mutta jos käytettävä keinokieli olisi aidosti formaali, semanttisia teknologioita käyttäen haku olisi mahdollinen hyvinkin helposti. Siispä esperantosta tai interlinguasta, ym, olisi laadittava formaali versio. Tai sitten pitäisi tyytyä lojbaniin joka on jo valmis.
Miksi tyytyä ei-formaaliin keinokieleen?
http://lojban-ajattelua.blogspot.com/2008/05/lojban-manifesti.html- KN$
Yusa kirjoitti:
"Toivottavasti EU:ssa ryhdytään tosimielellä kampanjoimaan yhteisen käyttökielen puolesta. Hirvittävä määrä ihmistyötä hukkaantuu turhassa käännöstyössä nykyisin. Esperantoa voisi käyttää siltakielenä eli kaikki asiakirjat laadittaisiin kansalliskielellä, sitten ne käännettäisiin esperantoksi ja kukin kieliyhteisö (valtio) kääntäisi materiaalin tarpeellisiksi katsomilleen kielille (yhdelle tai useammalle)."
Ongelma on vain se, että esperanto ei ole formaali kieli. Siitä syystä ei ole mahdollista laatia esperantoa käyttäen järjestelmää, hakukonetta, jolta voi pyytä EU:n (esperanton kielisistä) arkistoista "etsimään kaikki kokouspöytäkirjat joissa käsitellään viljelysten ja vesistöjen välisten suoja-alueiden rahoituskustannusten kattamisperusteita". Google ei osaa tätä todennäköisesti yli kymmeneen vuoteen. Ongelma on esperanton kaltaisia luonnollisia kieli käyttäen NP-hard tasoa.
http://en.wikipedia.org/wiki/NP-hard
Mutta jos käytettävä keinokieli olisi aidosti formaali, semanttisia teknologioita käyttäen haku olisi mahdollinen hyvinkin helposti. Siispä esperantosta tai interlinguasta, ym, olisi laadittava formaali versio. Tai sitten pitäisi tyytyä lojbaniin joka on jo valmis.
Miksi tyytyä ei-formaaliin keinokieleen?
http://lojban-ajattelua.blogspot.com/2008/05/lojban-manifesti.htmlHakukoneet lupaavat jo semanttisia hakuja.
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article368352.ece?s=r&wtm=tietoviikko/-27012010
"Prevostin (Microsoft) mukaan semanttinen haku on ”yksinkertaisesti parempi, nopeampi ja halvempi”. Hän ennakoi hakujen tulevan semanttisten työkalujen myötä aiempaa vuorovaikutteisemmiksi. Prevost myös uskoo hakujen muodostuvan osaksi reaalimaailman päätöksentekoa perinteisen linkkien etsimisen sijaan. "
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article367811.ece?s=r&wtm=tietoviikko/-26012010
"Google ottaa siis hieman mallia Wolfram Alpha -hakukoneen tyylistä. Lisäksi verkkosivustojen ylläpitäjät voivat merkitä tietoja tapahtumista, kuten konserttien päivämääristä, esiintyjistä ja paikoista, jotta niitä voidaan näyttää Google-hauissa ylläkuvattuun tapaan." KN$ kirjoitti:
Hakukoneet lupaavat jo semanttisia hakuja.
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article368352.ece?s=r&wtm=tietoviikko/-27012010
"Prevostin (Microsoft) mukaan semanttinen haku on ”yksinkertaisesti parempi, nopeampi ja halvempi”. Hän ennakoi hakujen tulevan semanttisten työkalujen myötä aiempaa vuorovaikutteisemmiksi. Prevost myös uskoo hakujen muodostuvan osaksi reaalimaailman päätöksentekoa perinteisen linkkien etsimisen sijaan. "
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article367811.ece?s=r&wtm=tietoviikko/-26012010
"Google ottaa siis hieman mallia Wolfram Alpha -hakukoneen tyylistä. Lisäksi verkkosivustojen ylläpitäjät voivat merkitä tietoja tapahtumista, kuten konserttien päivämääristä, esiintyjistä ja paikoista, jotta niitä voidaan näyttää Google-hauissa ylläkuvattuun tapaan."Kaikki mitä olen kokeillut, ovat olleet "köyhiä", mikä ei ole yllätys. Totta kai rajallinen semanttinen ymmärrys hauissa lisääntyy, parin vuoden kuluessa jopa kohtuullisen laadukkaaksikin. Ihan samoin kuin koneellinen kielenkääntäminen. Mutta kuten tiedät, ongelma on itse kielten sumeassa olemuksessa. Väärinkäsityksen mahdollisuuksia on niin paljon, että hakukoneen on ymmärrettävä aina asiayhteys ja kaikkien asiayhteyteen liittyvien käsitteiden keskinäiset riippuvaisuudet. Ja tämä on suunnilleen samaa vaatimustasoa kuin Turingin testin läpäiseminen. Siten ennen ymmärtäminen on vain kokoelma ennalta määriteltyjen parametrisoitujen patternien tunnistamista ilman todellista sisällöllistä ymmärrystä. Siksi minä ennustaisin oikean luonnollisia kieliä käyttävän semanttisen haun toteutavan n. 15v kuluttua, vasta! Muten tässä yhteydessä esperantokin tulkitaan "luonnolliseksi kieleksi" vastakohdaksi lojbanille.
Muuten, olen väsäämässä SUMO:n pohjalta yksinkertaiselle robotille lojbankielistä yläontologiaa. Sujuu melko hyvin, kirjoitan siitä pian blogissa.
- kielipää
olis oikein hyvä yleiskieli.Sillä pärjää tosi pitkälle.Voi puhua mitä vaan eikä kukaan ymmärrä.Asisassa paljon hyviä puolia.
- kake
just
veit jalat suustani
niin sanotusti...
heh
- Nimetön
Keinokielten ongelmana taitaa olla hieman se, että ne eivät saa minkäänlaista tukea oppimiseen mistään. Varsin hankalaa yrittää levittää täysin uutta kieltä nollasta maailmankieleksi. Nykyinen anglo-vetoinen media ja populaarikulttuuri esimerkiksi tukee tällä hetkellä englannin asemaa maailmankielenä valtavasti ja sen asema onkin kiistaton. Miksi opetella uusi kieli, kun tarjolla on miljardiluokan kieli, jota puhutaan kaikkialla maailmassa?
- Mensam
Taidat olla vähän keskivertoa tyhmempi kaveri?
Näitä "huippuideoita" kuulee kaikilla aihealueilla nykyään..
Naurattaa ja säälittää tollaset typerät jutut.- Taavetti
" Taidat olla vähän keskivertoa tyhmempi kaveri? "
- Mielestäni joidenkin yksinkertaisten ihmisten mieleen ei koskaan edes pälkähdä ajatus yhteisestä kielestä.
- sdöklf
Mitä vikaa oli esperantossa? Taikka latinassa? Ei kumpikaan englantia ole syrjäyttänyt!
- Esperantisti
Viestistäsi saa sellaisen käsityksen, että latina olisi keinokieli. Ei se ole. Ja latina oli ennen maailmankieli, siis siinä asemassa, missä englanti on ollut toisen maailmansodan jälkeen.
- Johannes
Uusi kieli on jo keksitty. Se on Esperanto. En osannut sanaakaan ns. vieraita kieliä kun sattumalta sain käteeni esperanton oppikirjan. Kahden kuukauden opiskelun jälkeen hallitsin lähimain koko sanaston jaa ne muutamat kieliopin säännöt, jotka Esperantistilta vaaditaan.
- mun kaikki kestää!
Suomen kielen kirjoitusta et kuitenkaan hallitse. Olisi ehkä viisasta opetella!
- Ääntiö
"Englannin hankaluus on tullut hyvin esiin mm. ääntämisen vaikeuden vuoksi (esim. monet eivät käytä ä- ja ö-kirjainta)"
Minä en koskaa käytä kirjaimia puhuessani. Suustani tulee vain äänteitä. Varmaan sinullakin on sama tilanne.- Kakezi
Tämän minäkin olen huomannut. Minäkin ääntelen, kun yritän puhua. Yritän antaa esimerkin:
Kaverini: "Moi, mitäs sinä?
Minä: "Äängrrh
Kaverini: "Ai, siis mitä?
Minä: "Ynghhuhuhuu - JoppeJKL
Vaikka olen itsekin joskus pilkunviilaaja, voin aivan hyvin sanoa, että suomea kirjoitetaan lähes samoin kuin puhutaan.
Käytännössähän se on toki mahdotonta, koska puhuminen tapahtuu äänteitä tuottamalla. Kirjoittamiseen tarvitaan jokin apuväline.
Olen kuitenkin kuullut puheterapeutinkin puhuvan r-kirjaimen ääntämisestä tai lausumisesta, siis ei r-äänteen. - neuvo
Kakezi kirjoitti:
Tämän minäkin olen huomannut. Minäkin ääntelen, kun yritän puhua. Yritän antaa esimerkin:
Kaverini: "Moi, mitäs sinä?
Minä: "Äängrrh
Kaverini: "Ai, siis mitä?
Minä: "YnghhuhuhuuHelpompi puhua, kun ei ole "se" suussa.
- Kapteeni James T
Aletaan kaikki opettelemaan Klingonia!
- abcd.
Semmoisen peruskielen (tai oikeestaan koodin), jonka pohjalta on helppo kääntää teksti omalle kielelle internetissä. Näin esimerkiksi kaikki netin sivut saisi halutessaan ymmärrettäväksi suomeksi, kun sivujen "kieli" olisi jotain yleistä koodia ja näin selain/käyttöjärjestelmä kääntäisi koondin sisällön suomeksi tai mille tahansa kielelle.
- Very fine
This idea very good. Good more pages in best language. Always can look picture. Mouse go click click. Web very good.
This code make now. Start work. Good luck.
Hyvä idea tämä tosi. Hyvä kun sivu paras kieltä monta. Aina kuva katsella silmä. Hiiri kliksu kliksu. Jes! Weppi tosi kiva.
Tämä koodi tekemä heti. Aloitus nyt. Onni hyvä.
- JoppeJKL
Ehdin nyt välillä hetkeksi tietokoneen ääreen, joten vastaillen vähän.
Ensin hiukan englannin huonoudesta. Toisten mielestä se on huono kieli, toisten ei. Suomalaiset kyllä oppivat ääntämään englantia kohtuudella. Monien muiden kielten edustajille se on hankalampaa.
Aloituksessa mainitsin ei-englanninkielisiä maita, joiden kansalaisten kanssa olen puhunut englantia Suomessa. Listasta jäivät pois ainakin marokkolainen, algerialainen, makedonialainen ja vietnamilaiset.
Mainitsin Suomessa tapaamani ulkomaalaiset siksi että yleensä henkilöt jotka ovat muuttaneet tai matkustaneet kotimaastaan vieraaseen maahan ovat yleensä niitä, jotka parhaiten osaavat muita kieliä, esim. englantia.
Olen siis keskustellut monien heistä kanssa englannin kehnoudesta, mutta myös suomen ja heidän oman kielensä hankaluuksista. Saksalainen myönsi että on mahdotonta kirjoittaa saksaksi kirjainyhdistelmää jonka haluaisi lausuttavan ei, eu tai ie, koska saksaksi ne ääntyvät "väärin".
Kiinalaisilla on omat hankaluutensa, mutta toki heissä on paljon niitä, jotka puhuvat sujuvasti englantia, lähinnä ulkomailla pitkään olleet. Toisilla on kyllä yliyrittämistä ääntämisessä ja kuulostaa siltä kuin olisi kolme perunaa suussa. On helpompi ymmärtää sellaista joka puhuu englantia ilman yliyrittämistä, koska silloin se kuulostaa enemmän samalta kuin suomalaisen puhumana.
Kun minua kehuttiin tyhmäksi, otan sen kiitollisuudella vastaan. Se on juuri yksi syy siihen, että kaipaan helppoa keinokieltä. Melko nuoresta lähtien minulla oli paljon kirjeenvaihtotovereita eri puolilla maailmaa, joten en koulussa ollut huono englannissa muihin verrattuna. Lähes kahdeksan vuoden ajan olen joutunut puhumaan englantia lähes päivittäin (kotikieleltään ei-englantilaisen kanssa). Televisiosta tulee jatkuvasti englanninkielisiä ohjelmia.
Siitä huolimatta olen niin hölmö, että jos katson vaikkapa formulakuskien lehdistötilaisuutta, kyllä melkoinen osa heidän sanomisistaan jää ymmärtämättä.
Ruotsia en ole harrastanut yhtään sen enempää kuin mitä koulussa oli pakko. Sielläkin sitä oli neljä vuotta vähemmän kuin englantia.
Siitä huolimatta katsoessani joskus televisiosta ruotsinkielistä ohjelmaa ymmärrän siitä lähes kaiken. Vain jokunen sana sieltä täältä jää ymmärtämättä ja sekin vain harvoin häiritsee kokonaisuuden ymmärtämistä. Oma ruotsin puhuminen tai kirjoittaminen voisi tosin olla vaikeampaa, koska sitä en ole ollenkaan harjoittanut koulun ulkopuolella.
Kielissä on siis suuria eroja. Tuntuu valtavalta tuhlaukselta minunkin kohdallani panostus englantiin, koska paljon pienemmällä panostuksella voisi oppia hyvin jotain muuta kieltä.
Suomihan on tunnetusti kieli, jota lapset oppivat varhain lukemaan ja kirjoittamaan. Omalla kohdallani se tapahtui nelivuotiaana. Poikani osasi lukea sujuvasti jo pian kolme vuotta täytettyään, vaikka opettamien rajoittui vastaamiseen hänen kysyessään. Haittana tuli puheeseen mm. äng-äänteen lausuminen siten kuin se kirjoitetaan.
Englanninkielisissä maissa on paljon lukutaidottomia aikuisiakin.
Tässä on viitattu mm. esperantoon ja interlinguaan. Interlinguakin on hyvä yritys, kirjoitusasu on hanurista, kuten aiemmin kirjoitin tuolla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=22000000012523156
Esperantolla olisi ollut aikaa nousta maailmankieleksi, mutta sitä se ei ole tehnyt. Siinä on hyviä puolia, mutta myös paljon huonoja. Vaikka se on melko suosittu, yritäpä saada joku kiinalainen innostumaan sanomalla, että sillä on yli miljoona käyttäjää.
Olen oleskellut Kiinassa kolmessa kaupungissa, joista pienimmässä on kahdeksan miljoonaa asukasta. Kun esittelen Suomea, kiinalaiset ihmettelevät, että kannattaako viittä miljoonaa ihmistä varten olla oma maa.
Uuden kielen kehittäminen pitäisi tehdä kiinalaisten kanssa. Kiinan merkitys kasvaa, mutta eivät kaikki heikäläiset viitsi opetella englantia. Olen jutellut kiinassa englanniksi 84- ja 80-vuotiaidenkin kanssa, mutta läheskän kaikki nuoret eivät osaa englantia. Nekin jotka osaavat sanovat sitä kirjoituksen ja ääntämisen eron vuoksi hankalaksi.
Meikäläisten on vaikeaa oppia kiinaa sen hankaluuden vuoksi. Sanon tuon silläkin uhalla, että vanha saksanopettajani kääntyy haudassaan (vaikka ei ole vielä edes kuollut). Kieli on kyllä lyhytsanaista, mutta siinä se ongelma piileekin. Sana "ma" voidaan ääntää neljällä eri painotuksella ja kaikilla tietenkin eri merkitys.
Suomessa olen asunut Hämeessä, Savossa, Varsinais-Suomessa, Kainuussa ja Pohjanmaalla ilman sanottavia kieliongelmia. Kiinassa puhuttu kieli poikkeaa niin paljon maan eri osissa, että ymmärtäminen on toisinaan mahdotonta. Edes yleiskielenä toimivaa mandariinikiinaa ei välttämättä ymmärretä läheskään kaikkialla.
Mutta kiinalaiselle matkailijalle siitä ei koidu ylipääsemätöntä ongelmaa, koska tarvitaan vain kynä ja paperia. Kirjoitusmerkit ovat samat koko Kiinan Kansantasavallassa. Televisiossa näkyy lähes kolmesataa kanavaa ja ohjelmat on lähes aina tekstitetty, jotta niitä ymmärrettäisiin koko maassa. Kilpailu mainosyuaneista on kovaa.
Tietokoneen näppäimistö on länsimainen (jos olisi kiinalainen, tarvittaisiin kymmeniätuhansia näppäimiä), mutta tietyllä logiikalla kirjaimet ilmestyvät näyttöön kiinalaisina kirjoitusmerkkeinä eikä kirjoittaminen ole sen hitaampaa kuin meidänkään.
Uuden kielen käyttäjäkunnan suuruuden edellytyksenä pitäisin sitä, että kehittäjinä pitäisi olla ihmisiä eri maista. Suomalaisina voisimme pitää huolta ehdottomasta ääntämisen ja kirjoitusasun vastaavuudesta. Kiinassa pinjin-kirjoitus ei ole aivan täsmällistä vaikkakin huomattavasti ääntämistä vastaavampaa kuin englannissa.
Joskus harmittelen sitä, että espanjaiset siirtomaariistäjät eivät olleet vieläkin tehokkaampia. Jos koko Amerikassa puhuttaisiin espanjaa, siitä olisi pienemmällä vaivalla luotavissa maailmankieli kuin englannista. Kielioppia pitäisi yksinkertaistaa ja kirjoitusasua täsmentää hieman.
Lueskelin juuri kiina-englanti sanakirjaa. Ääntämisohjeet kiinalaisille ovat samat kuin suomalaisissakin sanakirjoissa (foneettinen teksti). Englannin ääntämisen muuttaminen suoraan kirjaimiksi ei kuitenkaan ratkaisisi mm. ääntämisen hankaluuden ongelmaa.
Parempi olisi korvata esim. er-pääte jollain muulla. Sitähän käytetään eri tilanteissa, mm. komparatiivissa, tekijässä tai ihan vain substantiivissa: bigger, lawyer tai liver. Pitäisikö korvata eri tavalla kussakin tapauksessa?
Tai sitten luotaisiin kieli kiinan pohjalta...
Tarkoitukseni on kerätä asiasta kiinnostuneita henkilöitä eri maista. Jospa saisin edes muutaman innostuneen mukaan myös Suomesta.- Kerron miksi
Toivon onnea kiinnostuneiden löytämiseksi, mutta kysyn, kannattaako nähdä vaivaa.
En usko, että enää koskaan luodaan keinokieltä, josta tulee edes puoliksi yhtä suosittu kuin esperantosta. Tässä tarkoitan kielen oikeaa käyttöä, ei paria klingonin lauseen tuntemusta. Kuinka moni voi käyttää klingon-nimistä lelukieltä mihinkään oikeaan?
Keinokieliprojekteissa aloitetaan aina alusta, koska muiden tekemä kieli ei ole tarpeeksi hyvä. Jos alusta alkajat hoksaisivat, että heidän mahdollisetsi joskus valmistuvalle luomukselle tehdään samalla tavalla, ehkä he älyäisivät, ettei kannata itsekään aloittaa.
En tiedä monta keinoa saada ihminen niin vihaiseksi, kuin kysellä viattoman oloisia kysymyksiä idosta fanaattiselta esperantistilta. Kyllä tuli kiire pois paikalta, kun sylki rupesi lentämään!
Lisäksi kukaan ei ole esittänyt mitään mittaria, jolla voi päätellä miksi oikeasti jokin keinokieli on parempi kuin toinen. Lopulta tilanne palautuu siihen, että eniten puhuva kertoo eniten syitä, miksi hänestä jokin on hyvä. Ja sen pitäisi kiinnostaa jotakuta...
Maailmassa on oikeasti ihmisiä, joille $1 päivässä on iso rahantulo. Mitä merkitystä heille on rikkaiden poikien lelukielille? Jotain valtakieltä oppimalla he ehkä voivat parantaa olojaan, mutta suurin osa ei koskaan. Menkää keinokieleilijät kertomaan heille, miten voitte auttaa.
Life sucks for most people. Onneksi ei mulle. - JoppeJKL
Kerron miksi kirjoitti:
Toivon onnea kiinnostuneiden löytämiseksi, mutta kysyn, kannattaako nähdä vaivaa.
En usko, että enää koskaan luodaan keinokieltä, josta tulee edes puoliksi yhtä suosittu kuin esperantosta. Tässä tarkoitan kielen oikeaa käyttöä, ei paria klingonin lauseen tuntemusta. Kuinka moni voi käyttää klingon-nimistä lelukieltä mihinkään oikeaan?
Keinokieliprojekteissa aloitetaan aina alusta, koska muiden tekemä kieli ei ole tarpeeksi hyvä. Jos alusta alkajat hoksaisivat, että heidän mahdollisetsi joskus valmistuvalle luomukselle tehdään samalla tavalla, ehkä he älyäisivät, ettei kannata itsekään aloittaa.
En tiedä monta keinoa saada ihminen niin vihaiseksi, kuin kysellä viattoman oloisia kysymyksiä idosta fanaattiselta esperantistilta. Kyllä tuli kiire pois paikalta, kun sylki rupesi lentämään!
Lisäksi kukaan ei ole esittänyt mitään mittaria, jolla voi päätellä miksi oikeasti jokin keinokieli on parempi kuin toinen. Lopulta tilanne palautuu siihen, että eniten puhuva kertoo eniten syitä, miksi hänestä jokin on hyvä. Ja sen pitäisi kiinnostaa jotakuta...
Maailmassa on oikeasti ihmisiä, joille $1 päivässä on iso rahantulo. Mitä merkitystä heille on rikkaiden poikien lelukielille? Jotain valtakieltä oppimalla he ehkä voivat parantaa olojaan, mutta suurin osa ei koskaan. Menkää keinokieleilijät kertomaan heille, miten voitte auttaa.
Life sucks for most people. Onneksi ei mulle.Pitkästä aikaa ehdin taas tietokoneen ääreen.
Tietysti laittaessani ehdotuksen tiesinkin että todennäköisesti noin 999 tuhannesta ei ole kiinnostunut asiasta. Viestilläni yritänkin tavoittaa niitä harvoja jotka ovat kiinnostuneita.
Sinänsähän kriittinenkin tarkastelu on paikallaan. Ennen minkä tahansa projektin aloittamista kannattaa pohtia asiaa monelta kantilta, myös siltä kantilta että kannattaako aloittaa ollenkaan. Kyllä minullakin on elämässäni niin paljon muita asioita, että toivoisin että joku muu hoitaisi koko homman tai olisi jo hoitanut.
>Keinokieliprojekteissa aloitetaan aina alusta, koska muiden tekemä kieli ei ole tarpeeksi hyvä. Jos alusta alkajat hoksaisivat, että heidän mahdollisetsi joskus valmistuvalle luomukselle tehdään samalla tavalla, ehkä he älyäisivät, ettei kannata itsekään aloittaa.
Noin juuri. Ongelmana on juuri tuo puuhastelu yksin tai pienessä piirissä. Siksi ajatuksenani olikin kehittäminen samaan tapaan kuin Linux-käyttöjärjestelmää on kehitetty. Jos monet ihmiset eri kielialueilta olisivat projektissa mukana, onnistumisen mahdollisuudet olisivat suuremmat.
Melkeinpä mihin tahansa asiaan saa ihmisiä mukaan, olipa sitten kysymyksessä vaikkapa itse kehitetty uskonlahko tai jokin erikoinen harrastus. Kysymys onkin siitä, että miten asian saa niin mielenkiintoiseksi ja tärkeän tuntuiseksi, että siihen saa edes vähitellen lisää porukkaa mukaan.
Muuten kritiikkisi oli paikallaan, mutta siinä oli yksi asia, johon olen kurkkuani myöten kyllästynyt.
Olen seurannut näitä nettikeskusteluja paljolti sivustakin osallistumatta itse. Aina törmätään samaan asiaan eli köyhyyteen vetoamiseen, vaikka asioilla ei olisi aina mitään tekemistä keskenään.
Ei saisi mainita mitään maatalouden myrkyistä, eläinten kärsimyksistä, postimerkkien keräilystä, matkailusta, muodista, televisio-ohjelmista, liikenneongelmista, jne. eikä siis ilmeisesti keinokielistäkään sen vuoksi, että maailmassa on köyhyyttä.
Sellaisia kommentteja heittelevät eniten ne, jotka eivät itse millään tavalla osallistu köyhien auttamiseen. Mutta usein sellaiset ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita joidenkin mielestä vähäpätöisistäkin ongelmista, ovat kiinnostuneita myös isoista ongelmista ja ovat mukana auttamisjärjestöissä.
>Menkää keinokieleilijät kertomaan heille, miten voitte auttaa.
Tuollaisten kommenttien heittäjien pitäisi ensin itse kertoa että millä tavalla he auttavat maailman köyhiä. Silloin muut voivat ottaa heistä oppia. Se olisi rakentavaa.
>Maailmassa on oikeasti ihmisiä, joille $1 päivässä on iso rahantulo. Mitä merkitystä heille on rikkaiden poikien lelukielille? Jotain valtakieltä oppimalla he ehkä voivat parantaa olojaan, mutta suurin osa ei koskaan.
Kiinassa ollaan vähän herkkänahkaisia sille mitä ulkomaiset televisio-ohjelmat näyttävät ja kertovat. Viranomaiset varsinkin haluavat osoittaa kuvattaviksi hyviä asioita.
Maan omilla TV-kanavilla kuitenkin näytetään ongelmiakin. Kerran näin pitkän dokumentin köyhästä maalaisperheestä, joka muutti lähemmäs kirjastoa, että lapsilla olisi edes mahdollisuus lukea, koska ei ollut varaa ostaa kirjoja.
Toisessa ohjelmassa oli syöpää sairastava lapsi, mutta vanhemmat pystyivät auttamaan vain keräilemällä helpottavia yrttejä.
Kiinahan on "äärikapitalistinen" maa, jossa kaikki maksaa. Jos ei ole rahaa laittaa lapsia kouluun, silloin ei voida laittaa. Jos ei ole varaa terveydenhoitoon, silloin sairastetaan tai kuollaan.
>Jotain valtakieltä oppimalla he ehkä voivat parantaa olojaan, mutta suurin osa ei koskaan.
Köyhät eivät voi oppia Kiinassa englantia. Eräs Suomessakin asunut kiinalainen ystäväni opettaa 4 - 6-vuotiaille englantia, mutta palkka hänen täytyy saada, joten vain vanhempien kukkaron keveneminen auttaa.
Englannin hankaluudesta kertoo sekin, että kun Harry Potter-buumi saapui maahan, nimeksi piti laittaa Halli Potter (englannin loppuärrä käy, sisä-ärrä ei).
Enkku on kenkkua kieltä kiinalaisille. Kirjoittaminen ja ääntäminen täytyy opetella erikseen, koska ne poikkeavat toisistaan huomattavasti. Opetteluun kuluu siis paljon turhia resursseja verrattuna helpon keinokielen opetteluun.
Hyvää englantia, josta on elämässä todellista taloudellista hyötyä, voi käytännössä oppia vain ulkomailla tai kalliilla yksityisopetuksella syntyperäisen englannintaitajan opetuksella.
Helppo keinokieli olisi paljon demokraattisempi. Sitä olisi helpompi opetella yksinkin. Aivan köyhimmillehän mikään ei olisi helppoa, mutta tietokone on sentään aika yleinen Kiinassakin. Monethan käyttävät sitä kuvapuhelimenakin, koska sehän on lähes ilmaista vaikka vuorokauden ympäri mihin maailmankolkkaan tahansa.
Hiljattain katsoin hyvin englantia osaavan ystäväni kanssa ohjelmaa Intiasta. Siinä professori polotti englantia, josta kumpikaan meistä ei ymmärtänyt juuri mitään. Toinen intialainen puhui täysin ymmärrettävästi. Intia on hyvä esimerkki siitä, miten huonoa englanti on yleiskieleksi maassa, jossa on lukematon joukko omia kieliä. Jotkut taustansa vuoksi osaavat hyvin, toisille "sujuvastakaan" puhumisesta ei olisi paljoakaan iloa ulkomailla.
Englannin ongelma on kahtalainen. Toisaalta yliyrittäminen ääntämisessä tekee kuullun ymmärtämisestä hyvin vaikeaa, toisaalta saman aiheuttaa puhuminen oman kielen pohjalta vain vähän sinnepäin.
Jos on hälyä ympärillä tai puhe on hiljaista, englannista on paljon vaikempi saada selvää kuin jostain täsmällisemmästä kielestä. Silti englanti on kansainvälinen ilmailukieli...
Olin juuri Helsingissä, jossa tapasin englantilaismiehen. Kun yhteisenä kielenä käytetään toisen keskustelijan kotikieltä, siinä on omat vaikeutensa. Tyyppi yritti selvästi välttää vaikeita ilmaisuja, mutta se ei ole helppoa keskustelua hänellekään.
Itse olen törmännyt samaan ongelmaan keskustellessani Suomessa asuvien ulkomaalaisten kanssa suomeksi. Siksi tulen turhan helposti usein vaihtaneeksi molemmillle vieraaseen kieleen eli englantiin. Silloin ei tule käyttäneeksi liian vaikeita ilmaisuja, kun niitä ei osaa itsekään... Siksi molemmille vieras kieli on helpompi kommunikointiväline, mutta saisi olle helpompi kuin englanti.
Jonkin valmiin valtakielen käyttöä perustellaan usein sillä, että sille on enemmän käyttöä kuin keinokielelle. Monissa tapauksissa niin onkin, mutta varsin monissa ei ole. On aika hassua seurata kun iranilainen ja kiinalainen yrittävät ottaa selkoa toistensa erilaisesta huonosta englannin sonkotuksesta.
Itse olen paljon ulkomaalaisten kanssa tekemisissä, mutta erittäin harvoin synnyinkielenään englantia puhuvien kanssa. Minulle olisi ollut aikanani paljon hyödyllisempää käyttää aikani sellaisen kielen opetteluun, joka on helppoa kaikille edellyttäen tietysti, että muutkin olisivat sitä osanneet.
Helpon keinokielen ja valtakielen (esim. englanti) yhdistäminen olisi yksi ratkaisu, mutta ei se toki ihan helppoa ole. Ei voida tuosta vain ryhtyä ääntämään englantia kirjoitusta vastaavasti tai ryhtyä kirjoittamaan englantia ääntämistä vastaavasti. Täytyisi varmaankin soveltaa vähän molempia ja helpottaa yksinkertaistamalla.
Suomesta käsin keinokielen tarvetta ei huomaa niin huutavana kuin vaikkapa Kiinasta käsin. Nekään joilla on kiinalaisia ystäviä, eivät välttämättä asiaa huomaa, jos nämä ystävät puhuvat hyvää englantia.
Paitsi taloudelliset resurssit, kielen oppimiseen vaikuttavat muutkin seikat. Toiset oppivat vaikeaa kieltä, toiset eivät. Muistan koulussa kun eräs tyyppi luki lukiossa enkun tunnilla sanat "make law" (tehdä laki) "meik lav". Ääntäminen vastasi siis kirjoitusta "make love" (rakastella). Muut tietysti nauroivat tuolle "kahjolle" joka ei sitten lukiota loppuun käynytkään.
Jälkeenpäin kyllä ajattelin että tuo tyyppi oli oikeassa ja englannin kieli väärässä. Jos halutaan sanoa "loo", miksi ei kirjoiteta niin ja jos halutaan sanoa "lav" miksi ei kirjoiteta niin.
Vähintä mitä maailman yleiseltä kieleltä voisi vaatia, olisi se, että kirjoitusasu vastaisi ääntämistä.
Yrittäessäni saada asiasta kiinnostuneita kasaan, ensiksi on syytä unohtaa kaikki tuntemani ihmiset. Tilannehan voisi olla yhtä ärsyttävä kuin houkuttelu mukaan johonkin uskonlahkoon tai verkostomarkkinointiin. Siksi minun täytyisi löytää Kiinastakin sellaisia joita en vielä tunne, mutta jotka ovat kiinnostuneita.
Ja taas täytyy lähteä koneen äärestä joksikin aikaa maailmalle.
- Testi.
http://www.hs.fi/juttusarja/salmi/artikkeli/Murteet ovat teennäisiä ja tyhmiä/1135252552260
- Risto K
Tämä vuosia vanha viesti on kommentoimisen arvoinen. Ajatus eri kansallisuuksien edustajien yhteistyössä luomasta kielestä on hyvä. Sillä tavalla eri kieliä puhuvien ihmisten tarpeet tulisi parhaiten huomioiduksi. Joitakin työryhmien laatimia kieliä on olemassa, mutta en tunne yhtään, jota olisi ollut tekemässä globaali työryhmä.
Englantiin perustuvia keinotekoisia kieliä on. Tämän hetken lupaavin hanke on mielestäni "nu inlis", mutta siitä on julkaistu vasta vain lyhyitä näytteitä. Siinä huomioidaan kirjoittamisen ja ääntämisen yksinkertaisuus, kuten jo nimestäkin voi päätellä: Nu Inlis = New English.
Toinen Jopen mainitsema vaihtoehto, uusi sanasto monen kielen pohjalta, näyttää olevan nouseva trendi keinotekoisten apukielten rintamalla. Viime vuosina on julkaistu useita tällaisia kieliä, mm. unish (Korea, 2002), neo patwa (Japani, 2005), lingwa de planeta (Venäjä, 2006), ardano (Libya, 2008) ja vollanjo (Azerbaidzan, 2010)."Ajatus eri kansallisuuksien edustajien yhteistyössä luomasta kielestä on hyvä. Sillä tavalla eri kieliä puhuvien ihmisten tarpeet tulisi parhaiten huomioiduksi. Joitakin työryhmien laatimia kieliä on olemassa, mutta en tunne yhtään, jota olisi ollut tekemässä globaali työryhmä."
Lojban on juuri tällainen. Kehitys alkoi 1950-luvulta. Vasta 1995 saatiin työ väliaikaisesti valmiiksi, mutta kyllä kehitys jatkuu edelleen. Kehittäjäjoukko on hyvin kansainvälistä, USA-Eurooppa-Aasia linjalla. Jos joku Afrikasta olisi halunnut mukaan, olisi päässyt. Sanasto on koottu puhujien määrällä painotetusti maailman kuudesta puhutuimmasta kielestä (kiina, englanti, hindi, espanja, arabia, venäjä). Siis sanastossa kaikki maanosat ovat mukana.- Risto K
Yusa kirjoitti:
"Ajatus eri kansallisuuksien edustajien yhteistyössä luomasta kielestä on hyvä. Sillä tavalla eri kieliä puhuvien ihmisten tarpeet tulisi parhaiten huomioiduksi. Joitakin työryhmien laatimia kieliä on olemassa, mutta en tunne yhtään, jota olisi ollut tekemässä globaali työryhmä."
Lojban on juuri tällainen. Kehitys alkoi 1950-luvulta. Vasta 1995 saatiin työ väliaikaisesti valmiiksi, mutta kyllä kehitys jatkuu edelleen. Kehittäjäjoukko on hyvin kansainvälistä, USA-Eurooppa-Aasia linjalla. Jos joku Afrikasta olisi halunnut mukaan, olisi päässyt. Sanasto on koottu puhujien määrällä painotetusti maailman kuudesta puhutuimmasta kielestä (kiina, englanti, hindi, espanja, arabia, venäjä). Siis sanastossa kaikki maanosat ovat mukana.Hauska kuulla. Lojbanissa on siis ollut oikea ajatus.
Tietääkseni lojbanin sanat on sekoitettu, siis enimmillään kuudesta sanasta on tehty yksi sana. Muistaakseni lojbanissa on sanat bukcu=kirja (engl: book, kiina: shu) ja komcu=kampa (engl: comb, kiina: shu). Minusta olisi vähemmän muistettavaa, jos esimerkiksi buk=kirja ja cu=kampa. Tosin muodollisena kielenä lojban ei sallisi sellaisia sanoja. - Hiski+naapurin.kissa
Pelkän fonetiikan peruskurssinkin käynyt huomaa että 'inlis' on vaikeampi ääntää kuin 'inglis'. Kokeilkaa vaikka.
H:n kaupungissa U:n maakunnassa Venlankatu tulee joidenkin suusta Ventlankatuna. - Hiski+naapurin.kissa
Risto K kirjoitti:
Hauska kuulla. Lojbanissa on siis ollut oikea ajatus.
Tietääkseni lojbanin sanat on sekoitettu, siis enimmillään kuudesta sanasta on tehty yksi sana. Muistaakseni lojbanissa on sanat bukcu=kirja (engl: book, kiina: shu) ja komcu=kampa (engl: comb, kiina: shu). Minusta olisi vähemmän muistettavaa, jos esimerkiksi buk=kirja ja cu=kampa. Tosin muodollisena kielenä lojban ei sallisi sellaisia sanoja.Jokaiselta jotakin -periaatteesta voisi luulla seuraavan että kieli on kaikille yhtä helppo, mutta todennäköisempää on että kieli on kaikille yhtä vaikea. Lojbania uhkaa sama kuin volapükia.
- Hiski+naapurin.kissa
Hiski+naapurin.kissa kirjoitti:
Jokaiselta jotakin -periaatteesta voisi luulla seuraavan että kieli on kaikille yhtä helppo, mutta todennäköisempää on että kieli on kaikille yhtä vaikea. Lojbania uhkaa sama kuin volapükia.
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta arvioimme että 50 vuoden kuluttua maailmankielenä on entistä lujemmin englanti. Painopiste siirtyy brittienglannista amerikanenglantiin, muuten ääntäminen ei enää sanottavasti muutu. Espanjan osuus lisääntyy, ranskan vähenee, kiina ei kuuna päivänä muodostu yleiseksi kansainväliseksi kauppakieleksi.
Suomen kokoisella kirjakielellä ei ole mitään hätää.
(Äärimmäiseksi lontoonenglanniksi olemme hahmotelleet lauseen
'ii 'äd'n 'aa 'ä'ä
eli hänellä oli sydänkohtaus.) Hiski+naapurin.kissa kirjoitti:
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta arvioimme että 50 vuoden kuluttua maailmankielenä on entistä lujemmin englanti. Painopiste siirtyy brittienglannista amerikanenglantiin, muuten ääntäminen ei enää sanottavasti muutu. Espanjan osuus lisääntyy, ranskan vähenee, kiina ei kuuna päivänä muodostu yleiseksi kansainväliseksi kauppakieleksi.
Suomen kokoisella kirjakielellä ei ole mitään hätää.
(Äärimmäiseksi lontoonenglanniksi olemme hahmotelleet lauseen
'ii 'äd'n 'aa 'ä'ä
eli hänellä oli sydänkohtaus.)Nykypäivänä yleismaailmallista kieltä tarvitaan. Koska asiaa ei ole onnistuttu eikä oikeastaan haluttukaan ratkaista neuvotteluilla esimerkiksi YK:ssa, niin luonnonvalinta on tehnyt tehtäväänsä. Vahvimman kulttuurin kieli on vallannut tilaa.
Englannin kieli ei silti välttämättä onnistu valtaamaan koko maailmaa. Yhdysvaltain imperiumi rakoilee. Ehkä se käy jo kuolinkamppailuaan. Ainakin rahat näyttävät olevan loppu sekä itse isännältä että tärkeimmiltä vasalleilta eli Euroopan mailta. Kun Rooma luhistui, latinakin katosi lopulta jälkijunassa. Mielestäni englannille voi tapahtua samalla tavalla.
Lisääntyykö espanjan osuus? Se on lisääntynyt Yhdysvalloissa lähimaiden siirtolaisten vaikutukseta, ja sieltä tämä vaikutelma on kulkeutunut meille, mutta Latinalaisen Amerikan todellinen voimatekijä on portugalinkielinen Brasilia.
Minusta mikään ei estä kiinan tulemista kansainväliseksi kieleksi. Se on jo alkanut levitä. Kiinan naapurimaissa se on tärkeä kieli. Eikä vain siellä! Kiinan kulttuuria ja kieltä opettava Kungfutse-instituutti on jo Suomessakin. Kiinalaisia siirtolaisia on kaikkialla maailmassa tekemässä kauppaa. Tässä on joitakin suuntaviivoja kohti tulevaisuutta.
- SjöholmS.
Muuntaa englannin kielen ääntämisen samanlaisteksi kuin suomen kielen paitti ei niitä ng juttuja. Esim. Ängen, tungen jos sellaisia löytyisi. Kirjaimet voisi muuttaa yhtä selkeiksi kuin meidän, mutta erilaisiksi. Siinä on uusi kieli! Levittää tietoa muille ja tekee kielestä kirjan. Olisi myös suuri kunnia opettaa tuota kieltä. Siitä vois saada palkkaa ja jos tuan haluu oppii niin puhuu perheen ja kavereiden kanssa. Se on hauskaa!:)
- dftghjiklöä
Kielillä on oma elämänsä. Yleismaailmallista kieltä ei ole, koska sitä ei tarvita.
Mikäli tämä sangen pelottava kehitys jatkuu englanti tai joku sen vielä hirveämpi variantti on vallannut maailman muutamassa sukupolvessa. Kaikki puhuvat sitä, eikä muuta yhteiskieltä enää tarvita.
Kirjoitusjärjestelmä nyt ei ole mikään ongelma. Se olisi vahdettavissa, jos tahtoa löytyisi. Se ei tee uutta kieltä. - varazombi
Olisipa suuri menetys jos/kun maailman kielet sulautuvat yhdeksi kieleksi. Jokainen joka osaa sujuvasti enemmän kuin äidinkielensä on varmasti huomannut assosiaatiot joita eri kielet saavat aikaan.
Esimerkiksi monet vitsit eivät toimi ollenkaan käännettynä.
Vaikea selkoisen uuden keksityn kielen sopivin käyttö olisi luultavasti salakielenä, kuten USAn armeija on käyttänyt navajojen kieltä.- varazombi
J.K. Pahoittelen kielioppivirheitä.
"Yleismaailmallista kieltä ei ole, koska sitä ei tarvita."
Ei tarvita "yhteiseksi kieleksi", koska alla pelätty varmaan toteutuu.
"Mikäli tämä sangen pelottava kehitys jatkuu englanti tai joku sen vielä hirveämpi variantti on vallannut maailman muutamassa sukupolvessa."
Mutta siksi tarvitaan, että tarvitaan yksiselitteinen, eksakti kieli, jonka sisällöllä on vain ja ainostaan yksi oikea tulkinta, joka on myös koneellisesti tarkistettavissa.
Englanninkielen versioista esim ACE, "Attempto Controlled English", voisi olla tällainen, mutta sen pinnallisen selvityksen mukaan, jonka ole itse ymmärtänyt, ACE:n ilmaisukyky voi loppua kesken. Lojbanille ei kävisi näin. ACE:n ongelma on se, että sen syntaksi riippuu sisällöstä. Lojbanilla ei ole tällaista ongelmaa. Silti kaavailen itse ACE:lle käyttöä, johon aiemmin harktisin Lojbania.
http://attempto.ifi.uzh.ch/site/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1263339
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi913071- 172318
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa271814"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla211678Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O151539Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak181514Haluan tavata Sinut Rakkaani.
Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu291456Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.201427Hermo mennyt sotealueeseen?
Nyt hammaslääkäriaika peruttiin neljännen kerran. Perumiset alkoi tammikuussa. Nyt uusi aika elokuulle!????811365