Ihmisten todellisten uskomusten ja runoilijoiden mytologioiden välille täytyy tehdä selvä ero. Runoilijat olivat ammattimaisia viihdyttäjiä, ja heiltä on peräisin suurin osa aihetta koskevista tiedoista. Myytit luotiin kirjoitustaidottomassa yhteisössä. Vaikka myöhemmin siirryttiin käyttämään riimukirjoitusta, sitä käytettiin vain lyhyisiin kuvauksiin ja taikuuteen.
Myytit siirtyivät sukupolvelta toiselle suullisesti. Tarinat esitettiin taidokkaalla runorakenteella, jotta niiden muistaminen ja tarkka säilytettävyys olisi mahdollisimman helppoa. Tämä tyylitelty muoto oli aina altis uusille vaikutteille. Niinpä runoilijat lainasivat vapaasti välimerellisistä ja itäisistä mytologioista. Pakanuuden ajan lopussa runoilijat jatkoivat vieraiden vaikutteiden käyttämistä kehittämällä sitä kristillisten moraalien mukaiseksi.
Nämä myytit, kuten me ne tunnemme, ovat epätäydellisiä siinä mielessä, että vaikka jotkut tarinat ovat rikkaita ja täynnä yksityiskohtia, toisista on jäljellä vain lyhyt tiivistelmä, ja joistain vain pari riviä. Jotkut tarinat ovat epäselviä ja ristiriitaisia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Skandinaavinen_mytologia
Myytit siirtyivät sukupolvelta toiselle suullisesti. Tarinat esitettiin taidokkaalla runorakenteella, jotta niiden muistaminen ja tarkka säilytettävyys olisi mahdollisimman helppoa. Tämä tyylitelty muoto oli aina altis uusille vaikutteille. Niinpä runoilijat lainasivat vapaasti välimerellisistä ja itäisistä mytologioista. Pakanuuden ajan lopussa runoilijat jatkoivat vieraiden vaikutteiden käyttämistä kehittämällä sitä kristillisten moraalien mukaiseksi.
Nämä myytit, kuten me ne tunnemme, ovat epätäydellisiä siinä mielessä, että vaikka jotkut tarinat ovat rikkaita ja täynnä yksityiskohtia, toisista on jäljellä vain lyhyt tiivistelmä, ja joistain vain pari riviä. Jotkut tarinat ovat epäselviä ja ristiriitaisia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Skandinaavinen_mytologia
Vastaukset 2
Vanhimmat
”Ihmisten todellisten uskomusten ja runoilijoiden mytologioiden välille täytyy tehdä selvä ero.”
Miten tuollainen selvä ero voidaan tehdä, jos tietous ihmisten todellisista uskomuksista on pitkälti runoilijoiden mytologioiden varassa? Toisaalta jos väsätään jonkinlainen malli ihmisten todellisista uskomuksista löydetäänkö välttämättä silloinkaan niin vahvoja perusteita, että ero voitaisiin tehdä tarkasti? Väittäisin ettei mitään selvää eroa voida kahden poolin välille tehdä. Todellisuus on etupäässä kielellinen konstruktio vaikka en ihan absoluuttisesti lähtisi kieltämään sitä, ettei todellisuus joskus harvoina hetkinä ilmenisi ihmiselle. Eri asia onko ihmisellä tietämystä sen havainnointiin, jos sitä havainnoinniksikaan voi kutsua. Todellisuus on siis ihmisen mielessä kielellinen ja käsitteellinen konstruktio tietyn kulttuurisen kontekstin viitekehyksessä pätevänä eikä suinkaan absoluuttisena.
”Runoilijat olivat ammattimaisia viihdyttäjiä, ja heiltä on peräisin suurin osa aihetta koskevista tiedoista.”
Muinainen ammattimaisuus oli hyvin erilaista kuin nykyinen professionaalisuus.
Otsakkeella uskonnon evoluutio Skandinaviassa haluttiin ilmeisesti viitata siihen, että uskonto ”kehittyy” pakanallisista mytologioista ja säilyttää muassaan runsaasti elementtejä tästä pakanallisesta perinteestä. Evoluutio on tässä aika kinkkinen käsite, koska siinä käsittääkseni oletuksena on jonkinsorttinen liike jostain aiemmasta pisteestä johonnkin ajallisesti seuraavaan pisteeseen niin, että näistä jälkimmäisen katsotaan olevan jonkin arvoasteikon mukaan hyvempi, korkeampi tai jalostuneempi. Tällaisia arvomittareita ja kehityksiä täytyy kehitellä toimiakseen ”oikein” kulttuurisissa konteksteissa, mutta mitään absoluuttista arvojen ulkopuolella olevaa evoluutiota tuskin on olemassa. Tämä edellyttäisi jonkin pisteen, jossa todellisuutta tarkastellaan kriittisesti sen ulkopuolelta ikään kuin Jumalan asemasta. Tämä ei ole mahdollista, ellei uskota Jumalan olemassaoloon, johon en henk.koht usko. Mytologian ja kristinuskon mytologian välillä on mielestäni ollut ja on ollut dynaamista vuorovaikutusta, mutta ei mitään kehitystä ainakaan edellä esittämäni kehityskäsitteen mielessä.
"Evoluutio on tässä aika kinkkinen käsite, koska siinä käsittääkseni oletuksena on jonkinsorttinen liike jostain aiemmasta pisteestä johonnkin ajallisesti seuraavaan pisteeseen niin, että näistä jälkimmäisen katsotaan olevan jonkin arvoasteikon mukaan hyvempi, korkeampi tai jalostuneempi."
Niin... tulkinta kysymys, mikä on parempi? Onko niin, että uudet variaatiot pyrkivät erilaistumaan siksi, että pysymällä samanlaisia populaatio kasvaisi liiaksi, jolloin elinmahdollisuudet heikkenisivät. Erilaistuminen johtaa kykyyn elää ja menestyä eri tavalla kuin vahemmat kannat. Tietysti muutos olosuhteissa vaikuttaa populaatioiden kokoon ja menetysmahdollisuuksiin.
Uskonto mukautuu, omalla tavallaan, erilaistuu, kasvaa eri suuntiin. Nythän amerikkalaiset olettavat jokaisen arabin valmistelevan ydinpommia. Suurinpiirtein sama,ku 3.valtakunta pelkäsi juutalaisen rodun likaavan jalon saksalaisen rodun. Yhtälailla vainoharhaista. Ei muute ole puhuttu paljoo viime vuosina husseinin ABC aseista, tulikos siitä hyshys asia?