jumalaan. tänään jouduin kirkkoon ja se oli ainoastaan jouluinen ja sekin sen vuoksi kun se on aina ollut. mutta että jumala olisi olemassa.. hölmömpää en ole kuulut!
se joku nainen kertoi samat tarinat, kertoi tähdestä joka johdatti niitä ihmisiä jeesuksen luokse (mutta tosiasia on että aina välillä osa tähdistä loistaa kirkkaampina ja saattoi se olla mars, venus jotka välillä näkyvät selkeämmin maahan. ja toinen juttu on se että jos kävelet tähteä kohti se johdattaa sinut suoraan eteenpäin, sillon joka taopauksessa törmäät johonki jossain vaiheessa)
ahdistuin siellä kirkossa niin pahasti. kaikki uskovaset tuntuvat häiriintyneiltä, henkiseltä sisällöltään vajaavaisia. en ikinä tule uskomaan jumalaan, koska ei häntä ole. jos liitynkin kirkkoon en liity siihen uskosta vaan halusta kuulua yhteisöön saada kirkkohäät, jotka ovat kauniita, jotta voisin viettää joulua ja antaa/saada lahjoja, koska joulu on kaunis juhla täynä hyvää tahtoa (tosin nykyään sekin perustuu väärille ajatuksille..pelkkään ruokaan ja rahaan/lahjoihin, tuntuu ettei ei joulu olisi mitään ilman täyteläistä kuusenjalka ympäristöä ja notkuvaa pöytää).
Vaikka kirkon toiminta perutuu vääräälle pohjalle, uskoon, on se kuitenkin ollut tärkeä ja tulee edelleen olemaan..vai kuka sivistikään ihmiset, kasvatti heidät ihmisiksi? opetti väärän ja oikea eron..niin paljon hyvää kaiken pahankin keskellä, mutta ihmiset ovat ihmisiä eikä mikään täydellistä paitsi pallon pyöreys.
ja vielä yliluonnollisista ilmiöistä, en usko niihinkään. miten mikään voi olla yliluonnollista ja miten edes voidaan vetä raja luonnollisen ja yliluonnolliset väliin. pikeminkin tavanomaista ja ei tavanomaista, koska jos jotain 'yliluonnollista' tapahtuu niin sehän muuttuu luonnolliseksi koska se tapahtui ja se havannointiin...ehkä sitä tapahtuu vain harvemmin. en usko enään mihinkään en edes tuonpuoleiseen elämään, vaikka siitä olisi todisteita.
kertokaa omianne ajatuksia, ajatuksia =]
se joku nainen kertoi samat tarinat, kertoi tähdestä joka johdatti niitä ihmisiä jeesuksen luokse (mutta tosiasia on että aina välillä osa tähdistä loistaa kirkkaampina ja saattoi se olla mars, venus jotka välillä näkyvät selkeämmin maahan. ja toinen juttu on se että jos kävelet tähteä kohti se johdattaa sinut suoraan eteenpäin, sillon joka taopauksessa törmäät johonki jossain vaiheessa)
ahdistuin siellä kirkossa niin pahasti. kaikki uskovaset tuntuvat häiriintyneiltä, henkiseltä sisällöltään vajaavaisia. en ikinä tule uskomaan jumalaan, koska ei häntä ole. jos liitynkin kirkkoon en liity siihen uskosta vaan halusta kuulua yhteisöön saada kirkkohäät, jotka ovat kauniita, jotta voisin viettää joulua ja antaa/saada lahjoja, koska joulu on kaunis juhla täynä hyvää tahtoa (tosin nykyään sekin perustuu väärille ajatuksille..pelkkään ruokaan ja rahaan/lahjoihin, tuntuu ettei ei joulu olisi mitään ilman täyteläistä kuusenjalka ympäristöä ja notkuvaa pöytää).
Vaikka kirkon toiminta perutuu vääräälle pohjalle, uskoon, on se kuitenkin ollut tärkeä ja tulee edelleen olemaan..vai kuka sivistikään ihmiset, kasvatti heidät ihmisiksi? opetti väärän ja oikea eron..niin paljon hyvää kaiken pahankin keskellä, mutta ihmiset ovat ihmisiä eikä mikään täydellistä paitsi pallon pyöreys.
ja vielä yliluonnollisista ilmiöistä, en usko niihinkään. miten mikään voi olla yliluonnollista ja miten edes voidaan vetä raja luonnollisen ja yliluonnolliset väliin. pikeminkin tavanomaista ja ei tavanomaista, koska jos jotain 'yliluonnollista' tapahtuu niin sehän muuttuu luonnolliseksi koska se tapahtui ja se havannointiin...ehkä sitä tapahtuu vain harvemmin. en usko enään mihinkään en edes tuonpuoleiseen elämään, vaikka siitä olisi todisteita.
kertokaa omianne ajatuksia, ajatuksia =]
Vastaukset 8
Vanhimmat
joko käsittelemistäsi aiheista tai jostain muusta, mutta et uskoisi kuitenkaan. Joten säästän meidän kummankin aikaa...
niin katotaa jos vaikka uskoisinkin! :)
että uskoisit. Etkä uskoisi vaikka uskoisitkin, koska en itsekään usko, vaikka haluaisinkin uskoa. Vaikka toisaalta uskonkin etten usko niin tiedän uskovani, usko tai älä. Tuskin uskot. Mutta minä uskon ettet usko.
saattaa olla uskon suhteen oikeassa. en minäkään usko että todella uskoisin siihen etten usko, mutta kuka tietää ehkä uskon, uskoisin myös siihen että uskon uskoon.
Olet ajatellut aihetta ja toit mielipiteesi selkeästi esiin...Hienoa:=))
Olen itsekin joutun pohtimaan ajatusta joka kohdistuu uskoon Jumalasta...
Mielestäni ei ole tärkeätä mitä on kirjoitettu, tai johtiko tähti jonnekin, vaan tärkeätä on johtaa ihminen toisen ihmisen luo, joka antaa uuden mahdollisuuden.
Hyvää joulua Sinulle...
uskoton nainen olet :)
Oma usko on kyllä myös vähän niin ja näin. Voi olla että joskus jopa uskon ja joskus en taas jaksa uskoa.
omat tekomme tekevät oman henkilökohtaisen uskontomme. Sen ei tarvitse olla sidoksissa mihinkään uskontokuntaan tai aatteeseen. Waltari käsitteli aihetta Sinuhessa aika mielenkiintoisesti nähtyään maailman uskontoja ja kansoja. Saan taas omaa egoani nostettua sanomalla olevani Waltarin kanssa samaa mieltä.
Mutta itse uskon jokaisen yksilön omaan henkilökohtaiseen uskontoon. Omani on hyvin yksinkertainen: Pyrin olemaan rehellinen, en ota kantaa voimakkaasti mihinkään asiaan josta en tiedä tarpeeksi, uskon toisiin ihmisiin ja heidän rehellisyyteensä (monasti aivan liikaa), toivon etteivät taloudelliset seikat vie maailman kollektiivista käyttäytymistä pienen planeettamme huonovointisuuteen, annan toisten ihmisten uskoa mitä ikinä haluavatkin koska heillehän se on myös konkreettinen totuus.
Yhdestä asiasta olen varma: Joulupukki asui aikanaan Haltijoiden maassa ja kun aukko mikä yhdisti Haltijoiden maan ja meidän maailmame toisiinsa pieneni niin tänne jäivät Joulupukki ja Petteri Punakuono, Joulupukin haltijaporo. Lasten iloiset kasvot lahjoja saadessaan oli syy tähän jäämiseen. Korvatunturilla oli viimeinen yhdistävä aukko ja muut Haltijat huusivat aukon sulkeutuessa ihmisille: "Olkaa rauhassa ja sovussa! Me kuuntelemme teitä!"
Tuosta tuli sitten nimi Korvatunturille. Olen lukenut aiheesta tarinan ja uskon siihen.
ikinä kuulut moista tarinaa. aika söpö :)
joulupukki ei ole koskaan lahjoittanut mulle lahjoja :( olen ollut aina niiiin tuhma tyttö ja aiheuttanut muille harmaita hiuksia, et ei pukki tykkä musta....
voit olla oikeessa henkilökohatisen uskon suhteen, koska tavallaan uskottomuuskin on uskoa. sillä uskoo siihen että ei ole mitään uskoa.
luin itse myös waltarin kirjan, mutta en muista enään mitä siinä sanottiin tähän asiaan..oli todella hyvä kirja. luen nyt toista egyptiin sijoittuvaa kirjaa ja ihemetyttää miksi niissä kummassakin korostetaan seksiä niin paljon..