jehovalaisten ryhmässä ? Saako esim 15 v tyttö antaa poikakaverilleen, jos käyttää kondomia ? Ja katuu aina sen jälkeen ?
Kuinka on
seksin laita
301684
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Katso: tahallinen synnintekijä
Lienee vakiokysymys jokaiselle uskonnolliselle ryhmälle, että saako tehdä syntiä jos katuu sen jälkeen?
Vastaus on että ei saa. Raamatussa löytyy maininta että jos tietoisesti tekee syntiä, niin sellaiselle ei ole sovitusta. Tällöin ihmisellä on tunnollaan kaksi väärää tekoa;
-Itse tehty synti
-Se että ajattelee kuittaavansa asian etukäteen katumisella
Molempia pitää aidosti katua, jos haluaa uskon säilyttää. En itse ole Jehovan todistaja, mutta tässä vastaus yleisellä tasolla.
synnin tekeminen ja katuminen ei ole yksinkertainen asia.
kuitenkin
-katuva saa syntinsä anteeksi
-ihmiset eivät (onneksi) ole toistensa tuomareita
seksuaaliset tunteet ovat ihmisen toiseksi voimakkaimpia tunteita vrt. lisääntymisvietti.
voimakkain tunne on rakkaus - uskonnollinen l. hengellinen tunne jolla ei ole mitään tekemistä seksuaalisuuden kanssa.
ei hän edes tiedä syntiä tekevänsä.
On tosi yksinkertainen hemmo.
Kaikki tietävät mitä synti on mutta piittaanmatta siitä "horjahtavat" syntiin. Ja toitottavat muille kuinka heikko ihminen on.
niinhän se menee
>>Kaikki tietävät mitä synti on
Epäilen tuota yleistystä. Esimerkiksi Vartiotorniseuralle verensiirto oli tervehditty asia ennen vuotta 1945. Sitten vuoteen 1961 verensiirto oli "pikkusynti" ja vuodesta 1961 erottamisperuste.
Armeijapalvelus, jopa taistelutilanteessa oli Vartiotorniseuralle aivan hyväksyttävää 1920-luvulle. Sitten 1951 tuli lopulta totaalikieltäytyminen, joka purettiin 1996.
Ehkä kannattaisi hieman tarkentaa "kaikki"-sanan käyttöä?
"seksuaaliset tunteet ovat ihmisen toiseksi voimakkaimpia tunteita vrt. lisääntymisvietti.
voimakkain tunne on rakkaus - uskonnollinen l. hengellinen tunne jolla ei ole mitään tekemistä seksuaalisuuden kanssa."
Onko minulla paha silmä, kun olen ollut havaitsevani monissa ihmisissä hieman toisenlaista todellisuutta?
>>Onko minulla paha silmä, kun olen ollut havaitsevani monissa ihmisissä hieman toisenlaista todellisuutta?
että oikein hyväkin ja hieno asia että nykyään annetaanki joka suuntaan ja kohteet vaihtuu varsinki nuorilla harva se viikko?
pillereitä ovat hommaamassa alaikäset penskat, muusta nyt puhumatakaan.
eikä tule mieleen mitä asiasta sanoo jo lakikin jos niikseen.
se oli joskus muinoon, eikä niin kauankaan sitten, melkonen häpeällistä semmonen käytös mikä nyt on kehuskelun aihe, ja avoliittolaisia kutsuttiin mm susipareiksi..
nythän ei olekaan millään mitään väliä, ja kaunistako on sitten tämä nykymallin hevostelu.
>>...ja kaunistako on sitten tämä nykymallin hevostelu.
Miten avoliiton solminen eroaa Raamatun aikaisesta yhteenmuuttamisesta?
Vartiotorniseurakin piti aikoinaan avioliittoa avioliittoa suositettavampana.
Hyvinhän se homma hoitui silloin vanhaan hyvään aikaan. Vanhemmat määräsivät ketkä naivat kenen ja kaikki olivat onnellisia. Toista ei tunnettu syvemmin ja avioliiton edellytys oli se että toinen oli mies ja toinen nainen. Ei ollut avioeroja koska se olisi tietänyt lähinnä naispuoliselle häpeää. Hän kun ei ollut kelvollinen vaimoksi. Kyllä tää muinoin oli hyvä systeemi, silloin kun naisilla ei ollut pyrkimystä omaan mielipiteeseen...
Silloin ennen muinoin se hauki oli kala, eikä kukaan saanut kysyä mikä tekee siitä kalan.
Ihanko tosissasi meinaat että on suorastaan kehumisen aihe, että "seurustellaan" vain kun "muutkin" (tai "kaikki muutkin") niin tekee, aikomattakaan sen kummempaa.. ja hevostellaan.
Ruvetaan harrastaan aikuisten hommia jo kakarana?
Hyväksytkö omille lapsilles kaiken ja minkä ikäisenä?
Tottakai, sinähän olet vastaan kaikkea miten jt:t toimivat (enimmäkseen) ihan vain vastaanolemisen ilosta.
Jos oikein ajattelee, niin onko hienoa kun (ja ev.lut kirkkoon enimmäkseen kuulutaan?) hyväksytään tuollainenKIN silmää räpäyttämättä?
Raamattuun ja jumalaan "jollain lailla" (ehkä) uskotaan. Kaikki sallittua..
Vai onko fiksumpaa jos ei ole ollut makuumattona ihan työkseen kun sitten joku päivä löytää "sen oikean?"
Minusta on ainakin kaunista, jos ei ole kerännyt mainetta jakorasiana.
Tuollainen vuodatus antaa aiheen olettaa sinun vastanneen johonkin toiseen viestiin. Viittasin Raamattuun ja kysyin hyvin yksinkertaisen kysymyksen:
"Miten avoliiton solminen eroaa Raamatun aikaisesta yhteenmuuttamisesta?"
Raamattu tuomitsee haureuden, Jumala tuomitsee haureuden. Se on fakta ja sillä sipuli.
Jos sinä olet itsepintaisesti sitä mieltä ("tulkitset" raamattua niin), että Raamatun aikoina ei kristityt ole menneet asianmukaisesti naimisiin, vaan elelleet miten kuten sattuu, niin olepa sitä mieltä. Sisimmässäs tiiät miten asiat on..
Moni asia joo on minustakin kummallista, mitä niinä aikoina on tapahtunut; moniavioisuus jota Jumala suvaitsi jonkin aikaa, ja "sukurutsa"hommat..
Myöhemmin kuitenkin palautettiin järjestys; miehellä vain yksi vaimo (ei monta, eikä mies), vihitty sellainen. Haureus on raamatun mukaan tuomittavaa, ei se muuksi muutu.
>>....vihitty sellainen.
No niin, pääsit jyvälle vihdoinkin. Keiden toimesta vihkiminen otettiin käyttöön ja minä aikakautena, siis noin suunnilleen?
>> Haureus on raamatun mukaan tuomittavaa, ei se muuksi muutu.
Se on kokonaan toinen asia, älä tunge sitä joka rakoon.
Sattumoisin kysyin myös sulta jotain mutta sivuutitpa kivasti.
Sulla on kaiketi lapsia, liekö jo aikuisia..
Miten olet toiminut / aiot toimia?
Ja ne muutkin kysymykset. Etpä syystä tahi toisesta vastannut. Niin niin, eihän ne mulle kuulu, mutta kiinnostais vain tietää, hyväksyisitkö / oletko hyväksynyt "mitä tahansa" ja minkä ikäisenä tahansa..
Nyt sinä suutut ja repeät seKIN kyllä tiedetään:)
ps. tiedoksi vain; olen muuten toimeton (erittäin toimeton jopa) mutta on asioita, joissa täytyy ihailla jt:ia - kaikesta huolimatta. Tuo asia on yksi niistä. (ja tiedetään; on juoppoja, huoria etc heissäKIN ja he kantavat viime kädessä jumalan edessä vastuun tekemisistään- mutta noin enimmäkseen ja joukkona)
Alun alkaen ensimmäiselle miehelle annettiin yksi (1 kpl) vaimo, naispuolinen olento, jumala liitti heidät yhteen, ja heistä tuli yhtä lihaa.
Silloin se otettiin käyttöön. Ja pikkasen vähän korkeammalta taholta.
Kaikki avioliiton ulkopuolinen sukupuolikäyttäytyminen on haureutta, porneiaa. Tungenpas; koska noin se vain on.
>>Sattumoisin kysyin myös sulta jotain mutta sivuutitpa kivasti.
Jos kysymys oli leivottu siihen vuodatukseen, niin en osannut ottaa sitä vakavasti. Odottelen nimittäin vastausta siihen alkuperäiseen kysymykseen, jonka jo näköjään olet havainnut.
>>Sulla on kaiketi lapsia, liekö jo aikuisia..
Miten olet toiminut / aiot toimia?
Aikuiset lapset vastaavat tekemisistään itse, onneksi en puhunut heille mitään Raamatusta ja/tai uskonnosta.
>>Alun alkaen ensimmäiselle miehelle annettiin yksi (1 kpl) vaimo, naispuolinen olento, jumala liitti heidät yhteen, ja heistä tuli yhtä lihaa.
Silloin se otettiin käyttöön. Ja pikkasen vähän korkeammalta taholta.
Mutta siis milloin vihkiminen otettiin käyttöön ja kenen taholta? Siihen asti kun oli olemassa lähinnä avoliittoon verrattava järjestely.
Mutta siis milloin vihkiminen otettiin käyttöön ja kenen taholta? Siihen asti kun oli olemassa lähinnä avoliittoon verrattava järjestely.
>>Alun alkaen ensimmäiselle miehelle annettiin yksi (1 kpl) vaimo, naispuolinen olento, jumala liitti heidät yhteen, ja heistä tuli yhtä lihaa.
Silloin se otettiin käyttöön. Ja pikkasen vähän korkeammalta taholta.
>>Silloin se otettiin käyttöön. Ja pikkasen vähän korkeammalta taholta.
No kun tuo "pikkasen vähän korkemmalta taholta" tarkoitti Raamatun aikana sitä, että nainen oli miehen omaisuutta ja mies yksinkertaisesti muutti yhteen tuon omaisuutensa kanssa. Tuo yhteenmuuttanminen on verrattavissa nykyiseen avoliittoon.
Mitä sitten tulee nykyisin tuntemaamme avioliittoon vihkimiseen, joko kirkolliseen tai siviilimalliseen, niin se on huomattavasti nuorempaa perua.
Kopioin tähän alle erään tänne forumille annetun vastauksen:
"Rasvattu jämä kysyi minulta alempana, milloin kirkko on ottanut käyttöön vihkikaavan. Valitettavasti tähän kysymykseen ei voi vastata yhtä yksinkertaisesti kuin se on esitetty, vaan se edellyttää hieman pidempää selostusta.
Kuten jo aiemmin totesin, Uusi testamentti ei missään määrittele, mikä on pätevä avioliitto ja mikä ei. Pätevänä avioliittona pidettiin sitä, mikä "maailman silmissä" oli pätevä liitto. Kuitenkin jo 200-luvulta on tietoja siitä, että kristittyjen solmimat avioliitot "kuulutettiin" myös seurakunnalle. Tämä antoi mahdollisuuden tarkistaa solmitun liiton pätevyys myös kristilliseltä kannalta - ongelmallisia tilanteita olivat eronneiden vihkiminen, jota kirkko Jeesuksen ohjeisiin vedoten vastusti, sekä roomalaista lakia tiukemmat sukulaisuussäännökset. Samalla seurakunnalla voitiin antaa kristillistä avioliitto-opetusta. Pian tähän "kuulutuksen" yhteyteen alettiin liittä myös esirukous avioparin puolesta sekä parin siunaus. Tämä toimitettiin yleensä vihkimistä seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksen yhteydessä.
Kun germaanit alkoivat kansainvaellusten yhteydessä (siis 400-luvulta alkaen) kääntyä kristinuskoon, kirkko kohtasi avioliittomallin, joka poikkesi radikaalisti sekä vanhasta roomalaisesta avioliittokäytännöstä että kristillisestä avioliittomallista. Germaanien keskuudessa avioliitto oli eräänlaista omaisuuden siirtoa; vaimo siirrettiin isänsä vallan alta sulhasensa vallan alle. Tämä erosi tähänastisesta käytännöstä, jonka mukaan pätevä avioliitto edellytti kummankin aviopuolison suostumusta (vrt. roomalaisen oikeuden periaate "concensus facit matrimonium", "yksimielisyys luo avioliiton", jota muotoilua katolisen kirkon kanoninen laki käyttää vieläkin). Germaanien keskuudessa solmitut liitot eivät siis välttämättä olleetkaan kirkon silmissä päteviä.
Kirkko reagoi tilanteeseen liittämällä avioliiton siunaukseen roomalaisesta avioliiton solmimisrituaalista tutut kysymykset, joissa aviopuolisoiden halukkuutta solmia liitto kysyttiin - siis vieläkin käytössä olevat "tahdon"-kysymykset. Roomalainen periaate vastasi sisällöllisesti hyvin kristillistä käsitystä, ja koska roomalainen rituaali oli ollut puhtaasti juridinen ja maallinen, ei siihen liittynyt kristinuskon kannalta ongelmallisia pakanallisia elementtejä.
Tämä rituaali, jota siis alettiin käyttää 500-, 600-luvuilla, ratkaisi kirkon molempien puolisoiden suostumusta koskevan ongelman. Pitkään tätä rituaalia ei kuitenkaan pidetty varsinaisena avioliiton alkuna. Avioliiton katsottiin syntyvän kihlauksen kautta, jolloin morsiamen ja sulhasen suvut sopivat liitosta ja siihen liittyvistä asioista, esim. myötäjäisistä ja huomenlahjoista. Pitkään oli tapana järjestää kirkollinen vihkimistilaisuus vasta hääyön jälkeen, jolloin liitto oli jo pantu täytäntöön ja näin ollen ehdottomasti pätevä.
Tämä oli tietysti kirkon kannalta ongelmallista; saattoihan olla, että kirkon siunausta tultiin pyytämään liitolle, joka oli tosiasiallisesti pantu täytäntöön, mutta joka kirkon silmissä ei ollut mahdollinen. Noin 1000-luvulta lähtien alettiin kirkollinen vihkiminen tämän takia suorittaa ennen hääyötä, vaikka kihlaus katsottiinkin liiton kannalta tärkeämmäksi. Tällöin kirkolliseen vihkikaavaan alettiin myös liittää papin sanat "ego vos coniugo" eli "minä vihin teidät liittoon". Tämän tavan yleistymiseen vaikutti myös kirkossa leviävä käsitys, jonka mukaan avioliitto on sakramentti.
Kirkollinen vihkiminen ennen hääyötä alkoi olla enemmänkin sääntö kuin poikkeus 1200-luvulla. Lännen katolisessa kirkossa julistettiin tosin vasta Tridentin kirkolliskokouksessa vuonna 1563, että katolisten solmimat avioliitot eivät ole sakramentaalisesti päteviä, ellei vihkimistilaisuudessa ole läsnä pappi (jonka roolia ei tosin tarkemmin määritelty), tähän sääntöön jäi tosin joitakin poikkeuksia.
Idän kirkoissa, joissa valtion ja kirkon suhde muodostui toiseksi kuin lännessä, otettiin papin suorittama ja valtion tunnustama kirkollinen vihkiminen käyttöön jo 800-luvulla.
Toivottavasti tämä valaisi hieman kristillisen avioliittoon vihkimisen"
Avoliitossa on irrallinen olo, asema on epämääräinen , tieto siitä että voi helposti lähteä mäkeen vähäisenkin vastoinkäymisen tullen , lasten asema, taloudellinen asema eron sitten sattuessa...jne.
Nykymaailmahan on kertakäyttösuhteiden maailma, ja syy moiseen tiedossa. Kaikki on sallittua ja normaalia; kokematon on vähintäänkin outo ja kummajainen, tai sitten epäillään sukupuolista suuntautumista..
Menee aiheen ohi, mutta menköön:
>>Avoliitossa on irrallinen olo, asema on epämääräinen ,
Joo näinhän se oli Raamatun aikana naisilla.
>> tieto siitä että voi helposti lähteä mäkeen vähäisenkin vastoinkäymisen tullen , lasten asema, taloudellinen asema eron sitten sattuessa...jne.
Tämä mäkeenlähteminen oli Raamatun aikana käytännössä ainoastaan miesten etuoikeus.
>>Nykymaailmahan on kertakäyttösuhteiden maailma, ja syy moiseen tiedossa. Kaikki on sallittua ja normaalia; kokematon on vähintäänkin outo ja kummajainen, tai sitten epäillään sukupuolista suuntautumista..
Alunperin kysyin avioliitoon vihkimisen historiaa, sellaisena kuin avioliittoon vihkiminen nykyään käsitetään. Pitkällisen kyselyn jälkeen oli lainattava asiaan paneutuneen ammattilaisen mielipide.
Se, että avoliitosta on helpompi kaikota tänään on kokonaan oma asiansa. Nainen ei enää ole, Raamatun mukaisella tavalla, miehensä omaisuutta vaan itsenäinen ja nykyään tasa-arvoinen henkilö.
Sukupuoliset asiat kuuluvat avioliittoon.. jos tyttö näin tekee monesti ja aina kertoo katuvansa niin ehkä pari kertaa näin menee läpi jos sitäkään mutta kyllä se ajallaan seurakunnassa huomataan eikä tyttöä enää oteta mukaan.. seurakunnassa hän saa kyllä käydä mutta ystävällistä kohtelua hän ei enää saa.
Jos tyttö ei tunne tarvetta kertoa mitään niin voi jatkaa toimiaan vaikka kuinka kauan. Kaverit suojelevat toisiaan erotuksen pelossa.
Tiesittekös että Helsinkiläiset jt:t järjestivät viime talvena oikein orgiat yhdellä mökillä? Neljä pariskuntaa leikki parinvaihtoa viikonlopun. "Kumi paloi" ja liukkari litisi.
Ketään ei ole erotettu koska kukaan ei kerro vanhimmille. Minä voisin kertoa mutta kukas erotettua uskoisi.
Sitä vain tarkoitin sanoa että nöyryys ja katumus ovat erottamisen avain. Jos ei kadu eikä nöyrry niin ei mene tunnustamaan tekojaan, vaan pysyy hyvämaineisena jt:na.
vanhempansa hänet, jolloin vaara joutua katutytöksi. Niinkuin minulle kävi vähän vanhempana, nimittäin minut hylättiin sanoen, että kun palaat todistajiin, niin saat käydä kotona. En palannut ja vanhempani ovat jo kuolleet. Isä kaksi vuotta sitten.
Kyllä sitä pysyy Jehovan todistajana jos eimitään myönnä, eikä ole todisteita mutta onneksi Jehovalta ei pysty tekemään mitään salassa...
varmasti tämänkaltaiset ihmiset tullaan tuomitsemaan heidän ansaitsemallaan tavalla!!!!!
>>..Jehovalta ei pysty tekemään mitään salassa...
Tekikö pyhä henki jullikan Jehovalle kun nimitti homoseksuaaliksi tiedetyn henkilön Kanadan maanpalvelijaksi?
En osaa sanoa asiasta sen enempää.. en ole kuullut koko tapauksesta... ehkä hän yrittää taipumuksistaan eroon... sillä ei ole merkitystä mitä joku on joskus ollut... sillä on merkitystä mitä hän tällä hetkellä tekee!!!!
>>.. en ole kuullut koko tapauksesta...
Virallisissa yhteyksissä vaietaan myös kahdesta hallintoelimestä erotetusta vastaavanlaisesta veijarista sekä pää- ja haarakonttoreiden homopuhdistuksista.
>> ehkä hän yrittää taipumuksistaan eroon...
Siis pyhä henki antoi etukäteen anteeksi, mutta N.H. Knorr ei?
>> sillä ei ole merkitystä mitä joku on joskus ollut...
Niin, mutta kun Percy tunnettiin taipumuksestaan jo ennen kuin hänet ylennettiin maanpalvelijaksi.
>> sillä on merkitystä mitä hän tällä hetkellä tekee!!!!
Mies lienee vainaa tällä hetkellä, mutta alkuperäinen kysymys koski homoseksuaaliksi tunnistetun nimitystä korkeaan asemaan, ei hänen myöhäisempää elämäänsä. Pari vuosikymmentä hän ehti herättää huomiota ja lopulta niin avoimesti, että siihen oli puututtava vuonna 1959.
Sitä mukaa kuin moraalittomuustapaukset tulevat ilmi, asianomaiset erotetaan, elleivät he kadu menettelyään.
Jos osaatte englantia, aineistoa löytyy tästä:
http://www.watchtower.org/library/g/2004/7/22a/article_01.htm
http://www.watchtower.org/library/w/2000/11/1/article_01.htm
http://www.watchtower.org/library/g/2004/5/8a/article_01.htm
Niinpä se sitten on
mitä kerrot.Veli vanhin pääs pälkähästä, kun sano nukkuneensa eri puolella sängyssä. kuka voi todistaa muuta?