http://www.vahtikoira.net/?p=40
Ostoseksiä Suomessa ja Ruotsissa
Vieraskynä / Kansalaisoikeudet , Vieraskynä , Talous , Hyvinvointivaltio
Suomeen ollaan tarmokkaasti puuhaamassa prostituutioasiakkuuden kriminalisointia. Viikoittain jokin naisjärjestö antaa tiedotteen siitä, kuinka hienosti laki toimisi ihmiskaupan vastaisessa taistelussa. Perustelu on vakuuttavaa, eihän ketään saa pakottaa prostituutioon ja kysyntä luo rikollisille markkinat.
Kaksi asiaa jää kuitenkin askarruttamaan: Miksi lähes kaikki kentän kanssa toimivat asiantuntijatahot (sosiaalityöntekijät, poliisit, tutkijat) sekä prostituoidut itse vastustavat tätä hienoa lakia? Toiseksi, miksi USA niin tarmokkaasti rahoittaa ihmiskaupan vastaisia kampanjoita, jopa Suomessa?
Hiljalleen on asia alkanut selvitä. Sellaista Suomeen kohdistuvaa ihmiskauppaa, johon oston kriminalisoinnilla voitaisiin teoriassakaan puuttua, on villeimpienkin arvioiden mukaan vain joitakin promilleja. Ihmiskaupasta puhutaan, koska siinä hyvikset ja pahikset on helppo erottaa toisistaan. Samalla voi ohittaa prostituoitujen poliittisesti epäkorrektit mutta ikävä kyllä paljon yleisemmät ihmisoikeusongelmat. Näitä ovat esimerkiksi syrjintä, viranomaisten väärinkäytökset, väkivalta, rasismi, seksuaalisuuden rajoittaminen, verokohtelu, vaikeudet päästä mielenterveys- tai päihdehuoltoon ja joissakin tapauksissa jopa – nälkä. Näin siis Suomessa, muissa maissa seksityöntekijöiden ihmisoikeustilanne on vielä huonompi.
Tein viime kesänä kenttätyöjakson Tukholmassa: parissa viikossa tavoitin kansalaisjärjestöaktiivien lisäksi kymmeniä prostituoituja ja asiakkaita. Viesti kentältä oli yksiselitteinen, ei tiedetä, onko kielto vähentänyt ihmiskauppaa, mutta ainakin se on vaikeuttanut ihmiskaupan uhrien tavoittamista ja auttamista. Lisäksi se on luultavasti lisännyt lievempää paritusta. Prostituoidut kokevat olonsa turvattomammaksi kuin ennen lakia.
Huolestuttavinta on, että ostokielto näyttää lisänneen painetta suojaamattomaan seksiin. Asiakkaat pelkäävät, että kondomeja voitaisiin käyttää todisteina heitä vastaan, eivätkä seksityöntekijät uskalla ratsioiden pelossa kantaa kumeja mukanaan. Lisäksi itsenäisten prostituoitujen suhteellinen vähentyminen (niin kuin on luultavasti käynyt) merkitsee aina myös turvaseksin vähenemistä. Vaikka prostituutio olisikin kokonaisuudessaan vähentynyt (mitä siis ei tiedetä), prostituutioon liittyvät yhteiskunnalliset ongelmat ovat lisääntyneet ja niiden viranomaisvalvonta vaikeutunut.
Miksi ihmeessä kukaan sitten haluaa ajaa lakia, jonka haitat ovat konkreettisia mutta hyödyt vain välillisiä? Nyt palataan alussa esittämääni toiseen kysymykseen.
USA, joka muuten rahoitti Naisasialiitto Unionin naiskauppa-julistekampanjan, pyrkii maailmanlaajuisesti tukemaan ”ihmiskaupan vastaista taistelua”. Kokeilkaapa vaihtaa se ”terrorismin vastaisen taistelun” tilalle – muuttuuko mikään muu, kuin että köyhien miesten sijaan nyt rajoitetaan köyhien naisten liikkuvuutta?
Toisin kuin muut maat, USA ei rahoita AIDS-projektejaan YK:n kautta. Yhdysvaltalaisen avun saamiseksi valtioiden ja järjestöjen on sitouduttava kahteen sääntöön: ne eivät saa antaa aborttineuvontaa tai jakaa kondomeja prostituoiduille. Esimerkiksi vuosi sitten Brasilia kieltäytyi ottamasta apua vastaan, koska yksi sen AIDS-vastaisen työn tukipilareista on seksityöntekijöiden keskinäinen turvaseksivalistus.
Länsimaista vain kaksi on kieltäytynyt jakamasta kondomeja seksityöntekijöille. Ne ovat USA ja Ruotsi.
Minulla on ollut ilo saada Suomessa tutustua moniin elämäniloisiin, karismaattisiin ja älykkäisiin seksityöntekijöihin. He eivät halua lakeja, joissa yksinkertaisesti on kyse naisen seksuaalisuuden kontrolloinnista. Tässä muutamia terveisiä Vahtikoiralle Sallin pikkujouluista toissalauantailta:
Olennainen osa itsemääräämisoikeutta on oikeus päättää omasta ruumiistaan ja seksuaalisuudestaan. Se, mitä teen omalla vartalollani ei kuulu eduskunnalle tai Suomen valtiolle!
Ostoseksiä Suomessa ja Ruotsissa
Vieraskynä / Kansalaisoikeudet , Vieraskynä , Talous , Hyvinvointivaltio
Suomeen ollaan tarmokkaasti puuhaamassa prostituutioasiakkuuden kriminalisointia. Viikoittain jokin naisjärjestö antaa tiedotteen siitä, kuinka hienosti laki toimisi ihmiskaupan vastaisessa taistelussa. Perustelu on vakuuttavaa, eihän ketään saa pakottaa prostituutioon ja kysyntä luo rikollisille markkinat.
Kaksi asiaa jää kuitenkin askarruttamaan: Miksi lähes kaikki kentän kanssa toimivat asiantuntijatahot (sosiaalityöntekijät, poliisit, tutkijat) sekä prostituoidut itse vastustavat tätä hienoa lakia? Toiseksi, miksi USA niin tarmokkaasti rahoittaa ihmiskaupan vastaisia kampanjoita, jopa Suomessa?
Hiljalleen on asia alkanut selvitä. Sellaista Suomeen kohdistuvaa ihmiskauppaa, johon oston kriminalisoinnilla voitaisiin teoriassakaan puuttua, on villeimpienkin arvioiden mukaan vain joitakin promilleja. Ihmiskaupasta puhutaan, koska siinä hyvikset ja pahikset on helppo erottaa toisistaan. Samalla voi ohittaa prostituoitujen poliittisesti epäkorrektit mutta ikävä kyllä paljon yleisemmät ihmisoikeusongelmat. Näitä ovat esimerkiksi syrjintä, viranomaisten väärinkäytökset, väkivalta, rasismi, seksuaalisuuden rajoittaminen, verokohtelu, vaikeudet päästä mielenterveys- tai päihdehuoltoon ja joissakin tapauksissa jopa – nälkä. Näin siis Suomessa, muissa maissa seksityöntekijöiden ihmisoikeustilanne on vielä huonompi.
Tein viime kesänä kenttätyöjakson Tukholmassa: parissa viikossa tavoitin kansalaisjärjestöaktiivien lisäksi kymmeniä prostituoituja ja asiakkaita. Viesti kentältä oli yksiselitteinen, ei tiedetä, onko kielto vähentänyt ihmiskauppaa, mutta ainakin se on vaikeuttanut ihmiskaupan uhrien tavoittamista ja auttamista. Lisäksi se on luultavasti lisännyt lievempää paritusta. Prostituoidut kokevat olonsa turvattomammaksi kuin ennen lakia.
Huolestuttavinta on, että ostokielto näyttää lisänneen painetta suojaamattomaan seksiin. Asiakkaat pelkäävät, että kondomeja voitaisiin käyttää todisteina heitä vastaan, eivätkä seksityöntekijät uskalla ratsioiden pelossa kantaa kumeja mukanaan. Lisäksi itsenäisten prostituoitujen suhteellinen vähentyminen (niin kuin on luultavasti käynyt) merkitsee aina myös turvaseksin vähenemistä. Vaikka prostituutio olisikin kokonaisuudessaan vähentynyt (mitä siis ei tiedetä), prostituutioon liittyvät yhteiskunnalliset ongelmat ovat lisääntyneet ja niiden viranomaisvalvonta vaikeutunut.
Miksi ihmeessä kukaan sitten haluaa ajaa lakia, jonka haitat ovat konkreettisia mutta hyödyt vain välillisiä? Nyt palataan alussa esittämääni toiseen kysymykseen.
USA, joka muuten rahoitti Naisasialiitto Unionin naiskauppa-julistekampanjan, pyrkii maailmanlaajuisesti tukemaan ”ihmiskaupan vastaista taistelua”. Kokeilkaapa vaihtaa se ”terrorismin vastaisen taistelun” tilalle – muuttuuko mikään muu, kuin että köyhien miesten sijaan nyt rajoitetaan köyhien naisten liikkuvuutta?
Toisin kuin muut maat, USA ei rahoita AIDS-projektejaan YK:n kautta. Yhdysvaltalaisen avun saamiseksi valtioiden ja järjestöjen on sitouduttava kahteen sääntöön: ne eivät saa antaa aborttineuvontaa tai jakaa kondomeja prostituoiduille. Esimerkiksi vuosi sitten Brasilia kieltäytyi ottamasta apua vastaan, koska yksi sen AIDS-vastaisen työn tukipilareista on seksityöntekijöiden keskinäinen turvaseksivalistus.
Länsimaista vain kaksi on kieltäytynyt jakamasta kondomeja seksityöntekijöille. Ne ovat USA ja Ruotsi.
Minulla on ollut ilo saada Suomessa tutustua moniin elämäniloisiin, karismaattisiin ja älykkäisiin seksityöntekijöihin. He eivät halua lakeja, joissa yksinkertaisesti on kyse naisen seksuaalisuuden kontrolloinnista. Tässä muutamia terveisiä Vahtikoiralle Sallin pikkujouluista toissalauantailta:
Olennainen osa itsemääräämisoikeutta on oikeus päättää omasta ruumiistaan ja seksuaalisuudestaan. Se, mitä teen omalla vartalollani ei kuulu eduskunnalle tai Suomen valtiolle!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onko presidentti Tarja Halonen muikana Bushin ja uskonnollisen äärikonservatiivisen liikkeen maailmanlaajuisessa kampanjassa prostituution laillistamista vastaan?
Entä Tuomioja?
Ja miksi Suomen lesbot ovat liittyneet uskonnollisten konservatiivien kampanjaan? Naisasialiitto Unionin pääsiihteeri Aija Salo siirtyi elokuussa SETAn pääsihteeriksi. Kenen joukossa seisot, lesbo?
Sen takia patentti- ja rekisterihallitus ei myönnä leimaa koska tällöin valmisteleva laki rikkoisi jonkun vähemmistöjärjestön etuja. Eli jos liitto/yhdistys on virallisesti olemassa, ja se ei ole voimassa olevien lakien vastainen niin sitä vastaan säädetty laki syrjisi heitä ja näin ollen olisi ristiriidassa tasa-arvolakia ja siitä tietenkin seuraa että se ei päde vrt. homoliitot/lesboliitot seta-järjestö yms. Eli perusta liitto/yhdistys niin lakia sitä vastaan ei voida tehdä....