Teillekin

Moi !

mainio näkökanta.

"Hämeen-Anttila muistuttaa, että pyhä kirja ei ole tieteellinen tutkielma."

Sillan rakentamiseen kykenevä uskova. Onneksi suurin osa kristityistä on tällaisia, muuten meitä vainottaisiin.

--

"- Järjen kyky tuottaa käyttökelpoista tietoa on arvostettavaa ja tärkeää, mutta sillä on joskus taipumus työntää uskon tuoma varmuus syrjään, ja tätä järjen ylivaltaa uskon tulee rajoittaa, Hämeen-Anttila painottaa."

Eli millä tavoin järkeä tulisi rajoittaa ja kuka olisi päättämässä tästä? Täysin naurettavaa ja lapsellista. Eli siis jos elämä tai maailma tuntuu hieman epävarmalta, niin heti pitäisi hypätä maahan ja huutaa "hallelujaa!!!" ja sitte olla onnellinen?

Myöskin hieman ihmetyttää puheet raamatun ja tieteen ristiriidattomuudesta. Totta kai olisi uskottavaa, jos raamatun tarinat edes jollain tasolla pyrkisivät kuvaamaan maailmaa, mutta aika taikuri saa olla, jos löytää tietoja alkuräjähdyksestä, evoluutiosta tai muusta sellaisesta edes kuvainnollisessa mielessä koko kirjasta. Raamatun jutut kuvaavat vain sen kirjoittajien uskomia asioita. Ne eivät kerro mitään todellisesta maailmanluonteesta vaikka kuinka joku yrittäisi vääntää.

Puheet "järjen ylivallasta" ovat naurettavia. Totta kai kuka tahansa saa uskoa mihin tahansa, olettaen että antavat muille oikeuden samaan (ainakin tässä valtiossa), mutta on aivan turhaa ruveta haaveilemaan, että kristinusko tai raamattu olisi jokin oikea kirja muiden joukossa, kun se todellisuudessa on vain yksi monien muiden joukossa. Kirjoittaja on selvästi jokin oman uskontonsa selvästi muiden yläpuolelle nostava ja silti hän yrittää puhua kuin olisi jotenkin vapaanajattelun kannattaja. Susi lampaiden vaatteissa...

""Uskonnosta ei etsitä tietoa vaan elämänohjetta, lohtua, suuntaa." Näin määrittelee käsityksensä uskonnosta professori Jaakko Hämeen-Anttila, kristitty islamin ja Lähi-idän uskontojen tutkija Helsingin yliopistosta. Hän on kirjoittanut aiheesta persoonallisen kirjan Usko (Kirjapaja). "

Mutta eivätkö elämänohjeet ole konkreettista tietoa? Elämänohjeiden noudattaminen tuottaa tietoa.

"uskonnollisen uskon kohde, Jumala, kuuluu näkymättömään, hengelliseen maailmaan, eikä sitä voi kuvata konkreettisella arkikielellä.

- Jumala ei ole mitään käsinkosketeltavaa, silminnähtävää tai vaa'alla punnittavaa. Tällöin kaikki puhe Jumalasta täytyy tulkita vielä korkeammalla tasolla metaforiseksi."

Eli Hämeen-Anttila myöntää ettei mitenkään kykene todistamaan uskonsa kohteen olevan olemassa, mutta silti vaan väittää että se on olemassa. Miten hän voi edes kertoa "uskovansa" jumalaan kun myöntää että jumala ei edusta mitään ihmisen "jumalaksi" käsittämää entiteettiä? Raamatun jumalalla on parta, siivet, tulinen hengitys... Hämeen-Anttilan jumala on olemassa muttei mitenkään ole olemassa mutta silti ilmeisesti vaikuttaa jotenkin johonkin!

Todellisuudessa Hämeen-Anttila luulee kykenevänsä aistimaan (kristittyjen) jumalan olemassaolon tavalla jota tietoisuus ei kykene selittämään. Tätä tunnetta hän sitten käyttää jumalatodistuksena. Kiinnostaisi kovasti tietää miten Hämeen-Anttila jumalansa oikein tuntee kropassaan. Antaako tukkapöllyä kun kundi laskettelee mediassa höpöjä? Vai eikö hän edes tunne jumalansa olemassaoloa, vaan uskoo siihen kun äiti lapsena kertoi että usko poika usko?

"Tätä Hämeen-Anttila ei kuitenkaan koe ongelmalliseksi. Päinvastoin. Hänen mielestään inhimillisen kielen vääjäämättömän ja täydellisen metaforisuuden ymmärtäminen Jumalasta puhuttaessa on vapauttavaa."
Miksi hän vaivautuu edes puhumaan jumalasta kun itse myöntää että kaikki mitä hän jumalasta kertoo on automaattisesi virheellistä, hänhän myöntää ettei kukaan ihminen voi mitenkään ymmärtää mitään jumalasta, onhan se niin "korkealla tasolla ja ulkopuolella"?

"Uskoa ei Hämeen-Anttilan mukaan tule myöskään hirttää väitelauseisiin ja opinkappaleisiin. Tällainen usko on hänen mielestään jäykkää ja aliarvioi uskon todellisuutta."

Mutta Hämeen-Anttila itse myöntää olevansa kristitty eikä palvo esimerkiksi inuiittien luonnonjumalia. Miten hän selittää uskovansa ilman väitelauseita ja opinkappaleita kun kuitenkin ihme sattumalta uskoo suomalaisten yleisimpään uskontoon, jota hänelle opetettiin lapsena?

"Raamatun kertomusten tarkoituksena on Hämeen-Anttilan mukaan opettaa näyttämällä, kertomalla tarinoita, joilla on merkitystä meidän elämässä tekemiemme valintojen kannalta."

Valhe. Raamatun tarinoita väitettiin sekä kirkon että uskovaisten puolelta täydeksi todeksi vielä satakunta vuotta sitten. Ne muuttuivat "tarinoiksi" vasta kun kirkolla ei ollut enää mitään järkiperusteita jäljellä satujensa puolustukseksi. Se väittää silti todeksi kaikkia niitä tarinoitaan joita ei erikseen ole tieteen avulla todettu vääriksi. Esimerkiksi, se väittää kivenkovaan että jeesuksen yliluonnolinen ylösnousemus haudasta taivaaseen oikeasti tapahtui. Tälle väitteelle on etsitty Israelissa tuhansien miestyövuosien voimin todisteita, tuloksetta. Uskontokin luottaa siis tieteeseen, mutta naurettavan nurinkurisesti!Vielä nykyäänkin luterilainen valtionkirkko vailla mitään perusteluja väittää että jumala loi maailmankaikkeuden ja että kristittyjen jumala vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään jonkin mystisen voiman avulla.


"Väitelauseiden innoittamana ihminen ymmärtää maailmaa ja omaa asemaansa siinä, etenkin suhteessa Jumalaan. Sen sijaan usko ei Hämeen-Anttilan mielestä kohdistu väitelauseisiin, ja näin muodoin uskon ja tiedon välillä ei ole mitään jännitettä."

Väitelauseet eivät helpota maailman ymmärtämistä paskaakaan. Minä voin väittää että marsissa on limskaa, mutta ei se kenenkään ymmärrystä marsista lisää, koska väitettä ei ole perusteltu mitenkään. Se on täsmälleen yhtä arvokas väite kuin "marsissa ei ole limskaa". Sen sijaan väitelauseiden perustelut kyllä selittävät miten maailma toimii. Mitä suurempi totuusarvo väitelauseen perusteluilla on, sitä paremmin sen maailmaa selittää. "jumala"-väitelauseelle ei ole olemassa mitään perusteluita. Yläpuolella muuten Hämeen-Anttila kertoi ettei jumalan olemusta voi mitenkään selittää, kuinkas kummassa hän nyt kertoo että jumalaa voi sittenkin ymmärtää ihan arkisen logiikan keinoin?

Usko nimenomaan perustuu väitelauseisiin, sellaisiin kuin "jumala on olemassa". Missä viipyvät väitteen perustelut, niitä on tuhansia vuosia etsitty?

"- Raamatun luomiskertomus ei ole ristiriidassa alkuräjähdysteorian kanssa sen enempää kuin ihmisen luominen kehitysopinkaan kanssa, koska niiden sanoma on eri tasolla."

Yläpuolella Hämeen-Anttila kertoo että hänen mielestään raamatun tarinat ovat vain "opettavaisia kertomuksia", mutta nyt hän yhtäkkiä uskookin että luomiskertomus on ihan uskottava ja täyttä totta, se vaan kertoo eri asiasta kuin tiede. Mistä se luomiskertomus sitten oikein kertoo?

"Jos usko ymmärretään näin, se purkaa jännitteitä uskonnon ja tieteen väliltä."

Uskonnon ja tieteen välillä ei ole jännitteitä, sillä uskonnolla ja tieteellä ei ole keskenään mitään tekemistä. Uskonto kyllä erittäin mielellään haluaisi vaikuttaa tieteen tekemiseen. Hämeen-Anttila varmasti haluaisi että hänen uskontonsa etiikka otettaisiin huomioon tieteenteossa, ikäänkuin jumalan sanana...

"- Uskon ydin on tieteen ulko- tai yläpuolella, ei tiettyjen Raamatun, tai muiden pyhien kirjojen, sisältämissä kertomuksissa ja niiden historiallisessa tai luonnontieteellisessä tulkinnassa. Usko ei ole osoitettavissa oikeaksi tai vääräksi, Hämeen-Anttila kirjoittaa"

Mutta Hämeen-Anttilakin pohjaa henkilökohtaisen uskonsa Raamatun opettamaan kristinuskoon ja kyseisen "pyhän" kirjan kertomuksiin. Siispä hänen uskona ydin perustuu näihin tarinoihin.

Väitän, että mikäli hänen jumala-uskossaan on edes yksi konkreettinen elementti, siis jotakin muutakin kuin "olematon olio kaiken ulkopuolella joka ei mitenkään vaikuta mhinkään", hänen uskonsa on helposti todistettavissa vääräksi.


"Mutta myöskään uskolle perustuvan uskonnonkaan ei Hämeen-Anttilan mielestä tulisi olla tieteenvastaista. Itse asiassa tieteenvastaisuus osoittaa lähinnä uskovan horjuvaa uskoa."

Ei välttämättä, voi olla myös merkki siitä, että uskonto on halitsee uskovaisen mieltä totaalisesti, voittaen kaiken kyvyn kriittiseen ajatteluun.


"- Jopa ihmisyyden peruskysymyksiin kuuluva ongelma, kuten kehitysoppi, on täysin uskon ulkopuolella. On pohjimmiltaan yhdentekevää, mielletäänkö Raamatun ensimmäinen ihmispari, Aadam ja Eeva, pitkän evoluution tulokseksi vai ei, sillä asialla ei ole mitään merkitystä meidän uskomme kannalta."

Jälleen sama: Hämeen-Anttilan usko on muka uskoa johonkin selittämättömään eikä siihen mitä hänelle on kristinuskosta raamattuun nojaten opetettu.


Usko ja järki täydentävät toisiaan

"Kirjassaan Hämeen-Anttila pohtii myös uskon ja järjen suhdetta ja merkitystä. Uskoa voidaan hänen mukaansa ajatella järjen rajat ylittävänä tietona.

- Usko kohdistuu lausumattomaan ja sanoiksi pukemattomaan, tiede tutkii sanoin tai kaavakielillä (matematiikka, logiikka) ilmaistavaa tietoa."

Jo lause "jumala on olemassa" on Suomi-nimisellä kaavakielellä ilmaistua tietoa. Siis uskonnon voi mainiosti pukea sanoiksi! Hämeen-Anttila ei kokisi tarvetta uskoa jumalaan ellei hän uskoisi sillä olevan jotakin valtaa hänen elämässään. Halutessaan hän siis voisi helposti kuvailla uskonsa hyvinkin tarkasti.

"Usko ei ole järjen vihollinen eikä siitä erillinen todellisuus, vaan usko ja järki täydentävät toisiaan. Toinen tuo laajuutta ja kokonaisnäkemystä, toinen tarkkuutta ja detaljitietoutta."

Usko ei luo laajuutta eikä kokonaisnäkemystä vaan ilmassa roikkuvia perustelemattomia väitteitä. Järki luo tarkkuuden ja detaljitietouden kautta kokonaisnäkemyksen ja perustelut näin saavutetulle näkemykselle. Usko on vain luottamusta väitteeseen, jota ei ole voitu mtenkään perustella.

"- Järjen kyky tuottaa käyttökelpoista tietoa on arvostettavaa ja tärkeää, mutta sillä on joskus taipumus työntää uskon tuoma varmuus syrjään, ja tätä järjen ylivaltaa uskon tulee rajoittaa, Hämeen-Anttila painottaa."

Vain laadukkaat järjelliset perustelut luovat varmuutta väitteen paikkansapitävyydestä. Usko on tunteellista "varmuutta" mutta tiedollista epävarmuutta. Järjelliset perustelut luovat sekä tunteellista että tiedollista varmuutta väitteen paikkansapitävyydestä. Siispä tieteellinen menetelmä on täysin ylivoimainen verrattuna "uskonnolliseen menetelmään" (=perustelematon väite, oikeastaan valhe, jota jotkut yrittävät saada näyttämään hienommalta keksimällä sille pidemmän perustelun kuin "minä vaan uskon kun minusta tuntuu siltä".

että H:n käsitys uskosta ei ole ristiriidassa tieteen kanssa. Mikä ei taas todista, että Hra X:n käsitykset ja uskomukset eivät olisi ristiriidassa tieteen ja omienkin uskomustensa kanssa.

Asiallista pohdintaa uskonnon ja tiedon rajoista. Tuollaisia mietintöjä toivoisi myös täällä näkyvän useammin. Usko on mielenkiintoinen inhimillinen tarve, vaarallista on jos sen avulla sanellaan toisille ihmisille selitys koko maailman toiminnalle.