Usein puhutaan, että Jumala ei vaikuta maailmaan suoraan (esim. ampumalla salamoita pahantekijöiden päähän) vaan palvojiensa toiminnan kautta.
Tällä erään entisen kiihkeän uskovan kokemuksia:
http://www.kristinusko.info/vastaan/arki/tosiusko.html
Tuo ei tietenkään todista mitään Jumalan olemisesta tai olemattomuudesta. Saa kuitenkin taas kerran pohtimaan, miten saman jumalan henki saa eri ihmisryhmät toimimaan perin ristiriitaisella tavalla. Vaikka nämä väittäisivätkin olevansa "uudestisyntyneitä uskovia".
Tällä erään entisen kiihkeän uskovan kokemuksia:
http://www.kristinusko.info/vastaan/arki/tosiusko.html
Tuo ei tietenkään todista mitään Jumalan olemisesta tai olemattomuudesta. Saa kuitenkin taas kerran pohtimaan, miten saman jumalan henki saa eri ihmisryhmät toimimaan perin ristiriitaisella tavalla. Vaikka nämä väittäisivätkin olevansa "uudestisyntyneitä uskovia".
Vastaukset 6
Vanhimmat
Erilaisuutta ihmettelet. Mutta mikä sinut saa olemaan erilainen mielipiteinesi.
Kloonejako kaipaat maan täyteen. Tuskinpa.
Mutta ymmärrän kiinnostuksesi Jumalaa kohtaan, kukapa ei haluaisi saada hänestä lisää selkoa.
En tietenkään mitään klooneja kaipaa. Mutta nimenomaan uskon tavoitteena näyttää usein olevan yhteys, yhteinen tunne, saman asian puolustaminen. Ja tieto asian oikeellisuudesta pitäisi kuulemma tulla jostain ylemmältä kaikkitietävältä taholta.
Kyllä, pyrin oppimaan koko ajan lisää omasta jumalastani, elämästä. Prosessi on vaikea mutta myös antoisa.
Matteuksen evankeliumi:
7:8 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.
Raamatun sanoma avautuu vähitellen kohta kohdalta.
Se vaatii usein omaa oivallusta.
UT: sanoma sisältää pieniä opetuksia joiden oivaltaminen johtaa seuraaviin.
Jokainen lupaus, kuten tuo lainaamani, pitävät paikkansa.
Jokainen anova on sellainen jonka kiinnostus on aitoa ja se palkitaan.
Usko ei ole tapahtumien totenapitämistä vaan opetettujen asioiden vähittäistä lisääntyvää ymmärtämistä.
"Raamatun sanoma avautuu vähitellen kohta kohdalta.
Se vaatii usein omaa oivallusta."
Aivan. Se on usein uskonnollisten tekstien toimintaperiaate: pohtimalla, uudestaan lukemalla, kokemalla tekstin sanomaa paljastuu alla oleva 'kätketty' totuus jota ei tietämätön ensilukemalla huomaa.
Se on kyllä sanojen ja tekstin hienous yleensäkin. Runoudessakin sanat alkavat merkitä eri asioita kuin arkikäytössä. Ne voivat toimia esim. metaforina tai symboleina.
'Usko ei ole tapahtumien totenapitämistä vaan opetettujen asioiden vähittäistä lisääntyvää ymmärtämistä.'
Niin. Sitä on mielestäni koko elämä. Aloitukseni pointti oli lähinnä saada pohtimaan, miksi todellinen ja innokas usko ei välttämättä johda jalompaan ja suvaitsevampaan käyttäytymiseen. Ne jotka sanovat löytäneensä Raamatun tekstistä itselleen sen salatun totuuden, eivät välttämättä ole esimerkillisen valaistuneita ihmisiä.
Ehkäpä ankara pyrkiminen yhteyteen yhden ulkopuolisen jumalan kanssa johtaakin pois jumaluudesta - tästä maailmasta jossa joka hetki elämme.
No, olkoon joulun rauha yhtä totta kakille eri lahkojen edustajille kuten myös uskonnottomille.:) Hyvää joulua.
että niinkin suuren mysteerin edessä kuin elämä kristityt tyytyvät niin lapselliseen vastaukseen kuin jumala.
jonkun päähän. Jumalalla tai ilman.