Naispappi

Tietojeni mukaan tuo "naiset vaietkoon seurakunnassa" -lausahdus liittyy erääseen korinttolaiskirjeeseen, jossa kerrotaan, että eräät naiset olivat seurakunnassa riidelleet kovaäänisesti. Minusta se ei liity mitenkään siihen, saavatko naiset toimia pappisviroissa tai "seurakunnan kaitsijana".

Kohtaa on yksinkertaisesti tulkittu tahallaan väärin, jotta saataisiin jumalallinen selitys siihen, miksi naisten kuuluu pitää turpansa kiinni milloin missäkin.. naurettavaa höpöhöpöä siis.

ohessa mielenkiintoinen nimetön artikkeli liittyen ajankohtaiseen piispojen päätöksen siitä, saako pappi olla sitä mieltä että naispappeus on Raamatun vastaista, ja saako ko. mielipide näkyä päällepäin :


Vainohenkinen raportti

Viime päivinä on julkaistu piispainkokouksen asettaman ns. Heikan työryhmän raportti ("Työn johtaminen, työyhteisön kehittäminen ja työturvallisuus"). Raportti on sisällöltään negatiivisuudessaan ja lyhytnäköisyydessään tyrmistyttävä. Riippumatta siitä, mitä mieltä on kirkkomme virkakysymyksestä, raportin sisältämä hallinnollisen pakon, rangaistusten ja omantunnon pakottamisen tie on kuvottava. Kirkon "lopullinen ratkaisu" ei voi olla samanlainen kuin viime vuosisadan totalitarismien ratkaisu, omien jäsentensä vaino.

Raportti ohjaa teologisesta keskustelun ja toinen toisensa vakaumuksen ymmärtämisen sijaan loputtomaan painostukseen, käräjöintiin ja pakkotoimiin. Raportti merkitsisi vakaumuksesta luopumiseen pakottamista. Se olisi aikamme "konventikkeliplakaatti", kyttäämisen, vainoamisen ja rangaistusten tie. Käräjätupa ei ole teologisten keskustelujen ratkaisupaikka.

Hiippakunnallinen työpaikkailmapiiri on kovenemassa. Nyt tarvittaisiin tuomiokapituleihin kurinpitoasiamiesten sijaan puolueetonta, ulkopuolista konsulttia, joka auttaisi ymmärtämään, miten moniarvoisessa todellisuudessa asiallisesti hoidetaan ihmissuhteita erilaista vakaumusta edustavien välillä.

Tässä jos missä on kysymys pyhien arvojen kunnioittamisesta. Perustuuhan perinteinen virkakäsitys Raamattuun ja koko yhteisen kristikunnan traditioon. On ristiriitaista, kun islamin uskontoa koskeva pilapiirros (joka pilanteko ei sinänsä ole suositeltava) saa kirkon johdon puhumaan islamin pyhien arvojen kunnioittamisesta, ja toisaalta ehdotetaan piispainkokoukselle raporttia, jossa poljetaan jalkoihin lain ja oikeuden varjolla Raamatun ja kristikunnan tradition pyhät arvot.

Ei kai kukaan luule, että ihminen tällaisen inhottavan painostustoimenpiteen edessä luopuu uskostaan, vakaumuksestaan ja siitä seuraavasta käytännöstään. Kaikki ymmärtävät, että Raamattuun luottavat tulevat edelleen uskomaan, opettamaan ja tunnustamaan niin kuin ennenkin.

Irvokasta on myös, että samaan aikaan, kun kirkon uskollisinta väkeä lyödään kovenevin pakkotoimin, saavat kirkon keskeisissä viroissa olevat (Riekkinen, Kuula, Kylliäinen, Spong jne.). puhua avoimesti vastoin Raamattua ja luterilaista tunnustusta. Spong kutsuttiin Suomeen jopa valtakunnallisille kirkkopäiville puhumaan. Tutkimisen arvoinen asia olisi myös selvittää, kuinka kauan Turun tuomiokapituli peitteli piispansa yli neljä vuotta kestänyttä uskottomuutta toisen miehen vaimon kanssa ja onko se näin ollen syyllistynyt virkavirheisiin tai tehtäviensä laiminlyönteihin. Ja herää kysymys, olisiko asia koskaan tullut esille, ellei Iltasanomat 15.2.2005 olisi rohkeasti ottanut esille tätä valitettavaa asiaa.

Työryhmä mainitsi tässä raamattukysymyksessä monta lähdettä. Yksi kirja sieltä luettelosta puuttui ja sen mukana kaikki, työryhmän esityksestä puuttui Raamattu.

Nyt olisi tärkeä nostaa tämä ihmisoikeuksia räikeästi loukkaava paperi EU:n ihmisoikeuskomission, katolisen kirkon ja ortodoksisen kirkon tietoisuuteen - ja jokaisen valveutuneen ihmisen tietoisuuteen esimerkkinä aikamme noitavainosta.

http://www.rakentaviaratkaisuja.fi/