Kirje Joulupukille

-

Joulun viettomme alkaa jo toukokuussa,
porsaalla silloin on herkut suussa.
Se lihoo, se kasvaa, se vahvistuu,
ja sitten kun koittaa marraskuu,
niin lapset laulaa: "Joulun tähti on ehdoton."
Sika - se kuulan kalloon saa,
Sika - sen setä teurastaa.
Sika - ja setä verta juo,
Sika - se Joulumielen tuo.

Minä läävässä lojuvaa karjua katsoin
kärsivin ilmein, vellovin vatsoin.
Jouluna sikaa mä muista en,
vain kinkkua vahtaan himoiten.
ja lapset laulaa: "Joulun tähti on ehdoton."
Sika - kun sitä suolataan,
Sika - yhdessä kuolataan.
Sika - ja isi mielellään,
Sika - on vesi kielellään.

Jouluruuhkassa ihminen sokkona ryntää
kadulla adventtisohjoa kyntää.
Joku ihmistä katsoo, kääntää pään,
kun ihminen rypee läävässään.
ja lapset laulaa: "Joulun tähti on ehdoton."
Sika - se kohta paistetaan,
Sika - sen perää maistetaan.
Sika - on sähköuunissa,
Sika - on mutsi duunissa.

Kato, äiti on laittanut kystäkyllä,
sinappihuntu on sialla yllä,
isoveli veitsensä terottaa,
ja luistansa porsaan erottaa.
Lapset laulaa: "Joulun tähti on ehdoton."
Sika - lopulta tappoi sen,
Sika - ympäristö vatsan happoisen.
Sika - voi kuinka isi syö,
Sika - isiltä loppuu vyö.

Joulu täynnä on kinkkua, kylkeä, potkaa,
läskiä, niskaa ja tietenkin votkaa,
kun loppuu aatto ja alkaa yö,
niin ihminen on sitä mitä hän syö.
Sika - la la la laa la laa,
Sika - tra la la laa la laa.
Sika - lala la laa la laa,
Sika - tra la la laa la laa.

Juise Leskinen kirjoitti:

-

Joulun viettomme alkaa jo toukokuussa,
porsaalla silloin on herkut suussa.
Se lihoo, se kasvaa, se vahvistuu,
ja sitten kun koittaa marraskuu,
niin lapset laulaa: "Joulun tähti on ehdoton."
Sika - se kuulan kalloon saa,
Sika - sen setä teurastaa.
Sika - ja setä verta juo,
Sika - se Joulumielen tuo.

Minä läävässä lojuvaa karjua katsoin
kärsivin ilmein, vellovin vatsoin.
Jouluna sikaa mä muista en,
vain kinkkua vahtaan himoiten.
ja lapset laulaa: "Joulun tähti on ehdoton."
Sika - kun sitä suolataan,
Sika - yhdessä kuolataan.
Sika - ja isi mielellään,
Sika - on vesi kielellään.

Jouluruuhkassa ihminen sokkona ryntää
kadulla adventtisohjoa kyntää.
Joku ihmistä katsoo, kääntää pään,
kun ihminen rypee läävässään.
ja lapset laulaa: "Joulun tähti on ehdoton."
Sika - se kohta paistetaan,
Sika - sen perää maistetaan.
Sika - on sähköuunissa,
Sika - on mutsi duunissa.

Kato, äiti on laittanut kystäkyllä,
sinappihuntu on sialla yllä,
isoveli veitsensä terottaa,
ja luistansa porsaan erottaa.
Lapset laulaa: "Joulun tähti on ehdoton."
Sika - lopulta tappoi sen,
Sika - ympäristö vatsan happoisen.
Sika - voi kuinka isi syö,
Sika - isiltä loppuu vyö.

Joulu täynnä on kinkkua, kylkeä, potkaa,
läskiä, niskaa ja tietenkin votkaa,
kun loppuu aatto ja alkaa yö,
niin ihminen on sitä mitä hän syö.
Sika - la la la laa la laa,
Sika - tra la la laa la laa.
Sika - lala la laa la laa,
Sika - tra la la laa la laa.

Lk.2

1. Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi
käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.
2. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa
Syyrian maaherrana.
3. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.
4. Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös
Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun
oli Daavidin huonetta ja sukua,
5. verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli
raskaana.
6. Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen
aika tuli.
7. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani
hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.
8. Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä
laumaansa.
9. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus
loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.
10. Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä
ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:
11. teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus,
Herra, Daavidin kaupungissa.
12. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja
seimessä makaamassa."
13. Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista
sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:
14. "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken,
joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"
15. Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin
nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan
sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti".
16. Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja
lapsen, joka makasi seimessä.
17. Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka
oli puhuttu heille tästä lapsesta.
18. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet
heille puhuivat.
19. Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä
sydämessänsä.
20. Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta,
minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli
puhuttu.
21. Kun sitten kahdeksan päivää oli kulunut ja lapsi oli
ympärileikattava, annettiin hänelle nimi Jeesus, jonka enkeli
oli hänelle antanut, ennenkuin hän sikisi äitinsä kohdussa.
22. Ja kun heidän puhdistuspäivänsä, Mooseksen lain mukaan, olivat
täyttyneet, veivät he hänet ylös Jerusalemiin asettaaksensa
hänet Herran eteen
23. - niinkuin on kirjoitettuna Herran laissa: "Jokainen
miehenpuoli, joka avaa äidinkohdun, luettakoon Herralle
pyhitetyksi" -
24. ja uhrataksensa, niinkuin Herran laissa on säädetty, parin
metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.
25. Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli
hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja
Pyhä Henki oli hänen päällänsä.
26. Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä
kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun.
27. Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat
toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, niinkuin tapa
oli lain mukaan,
28. otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi:
29. "Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi
mukaan;
30. sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi,
31. jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä,
32. valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi
kansallesi Israelille".
33. Ja hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä
sanottiin.
34. Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen:
"Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle
Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan
35. - ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä - että monen
sydämen ajatukset tulisivat ilmi".
36. Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin
sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä
naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,
37. ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän
ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla
ja rukouksilla yötä ja päivää.
38. Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui
lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.
39. Ja täytettyään kaiken, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä, he
palasivat Galileaan, kaupunkiinsa Nasaretiin.
40. Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan
armo oli hänen päällänsä.
41. Ja hänen vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin
pääsiäisjuhlille.
42. Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he niinikään vaelsivat ylös
sinne juhlan tavan mukaan.
43. Ja kun ne päivät olivat kuluneet ja he lähtivät kotiin, jäi
poikanen Jeesus Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa sitä
huomanneet.
44. He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat
päivänmatkan ja etsivät häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta;
45. mutta kun eivät löytäneet, palasivat he Jerusalemiin etsien
häntä.
46. Ja kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä, jossa hän
istui opettajain keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä.
47. Ja kaikki, jotka häntä kuulivat, ihmettelivät hänen
ymmärrystänsä ja vastauksiansa.
48. Ja hänet nähdessään hänen vanhempansa hämmästyivät, ja hänen
äitinsä sanoi hänelle: "Poikani, miksi meille näin teit? Katso,
sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua."
49. Niin hän sanoi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet,
että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?"
50. Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui.
51. Ja hän lähti heidän kanssansa ja tuli Nasaretiin ja oli heille
alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä.
52. Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä ja armossa Jumalan ja
ihmisten edessä.