Tuotantokeskeinen lähtökohta perustuu energian kulutuksen ja tuoton kohtaamiseen.
Energiantuotannon näkökulmasta kulutushuiput osuvat yleensä aikaan, jolloin aurinkoenergiaa saadaan niukasti. Sähkö- ja lämpöenergian kulutushuiput ovat talvikautena ja lämmityksen huiput kylminä pakkasöinä. Aurinkoenergian on vaikeaa ja usein kannattamatonta täyttää näitä vaatimuksia. Pohdi, miten energiantuotanto on järjestetty Suomessa.
Peruskysymys Suomen energia ja sähkö ongelmassa on , että MIKSI Suomessa on sähkö ja energiapulaa vaikka nmeillä on voimaloita enemmän kuin tarpeeksi kattamaan vuoden ajalle tasoitettuna koko tuotantomme ja jää vielä ylikin. Siis miksi?
Pikkulapsi osaa sen kertoa , mutta liian fiksuja miettivä aikuinen ei näemmä. `Meillähän on TALVI.
Kulutushuippu tulee maanantaina kun teollisuus lykkää koneet päälle kello kuudesta kello yhdeksään tai lawwantaiehtoona kun jaska haluu saunan päälle ja näitä jaskoja on aika monta tai jouluaattona kun nöffi menee uuniin lämmittelemään.
Palataan takaisin sähköntuotannon kulutushuippuihin. Miksi tuupataan ratkaisuksi näihin kulutushuippuongelmiin sellaisia ratkaisuja jotka vain LISÄÄVÄT tätä vuoristoratatouhua? Meidän vesivoimavaramme ovat hyvin rajoitetut eli toisinsanoen säätövoimaa on rajatusti ja kun Vuotoksestakin tuli negatiivinen päätös , niin se lisää ahdinkotilaa. Meillä on yhtälö johon ei ole ratkaisua. Vesivoimaa kun ei voi juoksuttaa mielivaltaisesti , vaan siinäkin on rajat joissa voidaan juoksuttaa. Säästöä ei tule sieltäkään merkittävästi vaikka olisikin joku jolla mukakorvata vesivoiman juoksutusta. Jokainen säännöstellyn veden ääressä eläjä ymmärtää miksi ei.
Onko kellään sellaista nappulaa josta saisi tuulemaan koko Suomessa kello 6 joka maanataiaamuna tai että aurinko lähtisi porottamaan täydeltä terältä pilvettömältä taivaalta Utsjoellakin Jouluaattona kello 20.00(tai edes keskipäivällä)
Miski sitten ekologisuuden nimissä tarjotaan ratkaisuja jotka kuormittavat luontoa , mutta jotka vain pahentavat ja lisäävät ongelmia?
Energiantuotannon näkökulmasta kulutushuiput osuvat yleensä aikaan, jolloin aurinkoenergiaa saadaan niukasti. Sähkö- ja lämpöenergian kulutushuiput ovat talvikautena ja lämmityksen huiput kylminä pakkasöinä. Aurinkoenergian on vaikeaa ja usein kannattamatonta täyttää näitä vaatimuksia. Pohdi, miten energiantuotanto on järjestetty Suomessa.
Peruskysymys Suomen energia ja sähkö ongelmassa on , että MIKSI Suomessa on sähkö ja energiapulaa vaikka nmeillä on voimaloita enemmän kuin tarpeeksi kattamaan vuoden ajalle tasoitettuna koko tuotantomme ja jää vielä ylikin. Siis miksi?
Pikkulapsi osaa sen kertoa , mutta liian fiksuja miettivä aikuinen ei näemmä. `Meillähän on TALVI.
Kulutushuippu tulee maanantaina kun teollisuus lykkää koneet päälle kello kuudesta kello yhdeksään tai lawwantaiehtoona kun jaska haluu saunan päälle ja näitä jaskoja on aika monta tai jouluaattona kun nöffi menee uuniin lämmittelemään.
Palataan takaisin sähköntuotannon kulutushuippuihin. Miksi tuupataan ratkaisuksi näihin kulutushuippuongelmiin sellaisia ratkaisuja jotka vain LISÄÄVÄT tätä vuoristoratatouhua? Meidän vesivoimavaramme ovat hyvin rajoitetut eli toisinsanoen säätövoimaa on rajatusti ja kun Vuotoksestakin tuli negatiivinen päätös , niin se lisää ahdinkotilaa. Meillä on yhtälö johon ei ole ratkaisua. Vesivoimaa kun ei voi juoksuttaa mielivaltaisesti , vaan siinäkin on rajat joissa voidaan juoksuttaa. Säästöä ei tule sieltäkään merkittävästi vaikka olisikin joku jolla mukakorvata vesivoiman juoksutusta. Jokainen säännöstellyn veden ääressä eläjä ymmärtää miksi ei.
Onko kellään sellaista nappulaa josta saisi tuulemaan koko Suomessa kello 6 joka maanataiaamuna tai että aurinko lähtisi porottamaan täydeltä terältä pilvettömältä taivaalta Utsjoellakin Jouluaattona kello 20.00(tai edes keskipäivällä)
Miski sitten ekologisuuden nimissä tarjotaan ratkaisuja jotka kuormittavat luontoa , mutta jotka vain pahentavat ja lisäävät ongelmia?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomessa kulutettiin viime vuonna sähköä kaikkiaan 81,6 terawattituntia. Asiaan perehtymättömille kerrottakoon, että yksi terawattitunti eli TWh = 1 000 Gigawattituntia (GWh) = 1 000 000 Megawattituntia (MWh) = 1 000 000 000 kilowattituntia (kWh). Esimerkiksi 100 watin lamppu kuluttaa palaessaan 10 tunnin aikana yhden kilowattitunnin energiaa.
Suomessa kulutettiin viime vuonna sähköä kaikkiaan 81,6 terawattituntia. Asiaan perehtymättömille kerrottakoon, että yksi terawattitunti eli TWh = 1 000 Gigawattituntia (GWh) = 1 000 000 Megawattituntia (MWh) = 1 000 000 000 kilowattituntia (kWh). Esimerkiksi 100 watin lamppu kuluttaa palaessaan 10 tunnin aikana yhden kilowattitunnin energiaa.
Energia-asiaa pohdittaessa on tehtävä ero sähkön- ja lämmöntuotannossa. Esimerkiksi puuta, turvetta tai maakaasua poltettaessa syntyy aina sekä sähköä että lämpöä. Niistä ei kannata tuottaa pelkkää sähköä, koska lämpöä tulee joka tapauksessa kaupan päälle. Kumpaakaan niistä ei voi varastoida. Pelkkään sähköntuotantoon soveltuvat erityisesti ydinvoima, kivihiili, vesivoima ja tuulienergia. Tietyssä määrin sähköä on tuotettava koko ajan niin lämmitykseen kuin koko yhteiskunnan pyörittämiseen. Kulutushuiput osuvat kylmimpiin aikoihin talvella.
Suomi on hyväksynyt Kioton ympäristösopimuksen, jossa olemme lupautuneet vähentämään ilmastoa saastuttavien energiantuotantotapojen käyttöä. Tämän vuoksi kivihiilestä on luovuttava pikku hiljaa
Tuulienergian käytön lisäämistä rajoittaa osin se, että meillä ei tuule riittävästi, etenkään juuri silloin kun sähköä kuluu eniten eli pakkaspäivinä. Kun Saksassa tuotetaan 8 750 megawattia tuulisähköä, Suomen 64 tuulivoimalassa saadaan aikaiseksi vain 39 megawattia. Tuulivoimaa kannattaa kuitenkin kehittää osana energiaratkaisua, sillä siitä ei päästöjä juuri tule. Suomi on myös tuulivoimateknologian kehittäjinä maailman huippuja
joudumme joka tapauksessa ostamaan energiaa myös ulkomailta. Nyt se on tapahtunut suurimmaksi osaksi Venäjältä. Vielä nyt maa myy sähköä ulos mielellään, mutta mitä tapahtuu sitten, jos ja kun Venäjän yhteiskunnan kehitys pääsee täyteen vauhtiin? Riittääkö sähköä Suomeen?
Olisiko meidän kannaltamme turvallisinta, että ydinvoimala olisi rajojemme sisäpuolella ja näin hallinnassamme, kun ydinvoimaloita kuitenkin rakennetaan? Joidenkin tietojen mukaan Venäjällä suunnitellaan ydinvoimalan rakentamista Suomen rajan tuntumaan
kokonaan. Nyt kirjoitetaan vain energian lisääntyvästä kulutuksesta ikäänkuin kulutukseen ei voisi mitenkään vaikuttaa. Kuitenkin ympäristön kannalta ja käyttäjien kannalta edullisin ratkaisu on energian säästö.
Sekä kotitalouksissa että varsinkin suurimmassa sähkön kuluttajassa teollisuudessa on monia mahdollisuuksia vähentää kulutusta. Teollisuudessa on käytössä runsaasti sähkömoottoreita, joista vain osassa on käytössä taajuusmuuttajat. Niiden tehtävä on säätää moottorin nopeutta kulloiseenkin käyttötilanteeseen sopivaksi. Taajuusmuuttaja voi parhaimmillaan puolittaa sähkön kulutuksen. Muuallakin kuin teollisuudessa taajuusmuuttajia asentamalla saadaan merkittävät säästöt.
Teollisuus voi säästää myös tehostamalla paineilman käyttöä. Nyt painetasot ovat monessa tapauksessa liian korkeita ja vuodot yleisiä.
Kokonaissähkönkulutuksesta lämmitys nielee 20 prosenttia. Suora sähkälämmitys on sikäli ongelmallinen energian kulutuksen kannalta, että se aiheuttaa kovalla pakkasella juuri niita kulutushuippuja, joiden takia pitää varautua ylimääräiseen kapasiteettiin. Lisäsähköä joudutaan tekemään käynnistämällä hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä tuottavia öljy- ja kivihiilivoimaloita.
Muiden helppojen lämmityssysteemien kehittely myös sinne, mihin kaukolämpöä ei kannata johtaa, on aika pitkällä. Kysymys lienee lähinnä hinnasta. Sähkön hinta tulee kuitenkin nousemaan ja uusiutuvan energian hinta laskemaan. Toivottavasti myös verotus muuttuu uusiutuville edullisemmaksi. Näin päästään eroon suurimmasta osasta sähkölämmitystä.
Uusrakentamisessa pitäisi suosia matalaenergiataloja, joiden lämmön kulutus on vain 10 - 40 prosenttia normaaleista rakennuksista. Tukien maksaminen vanhojen rakennusten lämpöeristyksen parantamiseen olisi myös järkevä sijoitus.
Kotitaloudet ja toimistot ym.ovat täynnä sähkölaitteita, joista monia pidetään turhaan valmiustilassa. On laskettu, että katkaisemalla virta käytöstä pois olevista televisioista, tietokoneista ym. vastaavista laitteista voidaan säästää laitteiden määrästä riippuen jopa 10 prosenttia sähkön kulutuksesta. Tässä muutamia säästöehdotuksia.