Kerronpa taas yhden kakkajutuista mitä täällä töppäyksissä on saatu luettua.
Tämä sattui noin viisivuotta sitten kun olimme perheen kanssa menossa lomailemaan Rukalle.Kuukausi oli maaliskuu ja lunta oli siihen aikaan Lapissa runsaasti.
Heräsimme aikaisin ja söimme tuhdit aamupalat jotta jaksaisimme ajaa sitten.Minä söin siinä paljon maitopitoisia tuotteita joka sitten koitui minulle kohtaloksi.
Aikaa kului useita tunteja ja mahaa alkoi vääntelemään siihen malliin että jouduin jo käyttämään peräaukon lihaksia estämään ylimääräisen tavaran tulon housuun.Ajattelin kuitenkin että kyllähän minä tässä vielä kestän kun tänne asti ollaan tultu.Mutta kas kummaa,emme löytäneet heti mökille jonka olimme vuokranneet Lomarenkaan kautta.Ohjeet olivat selkeät mutta luimme ne puolihuolimattomasti.
Nooh,vatsa alkoi vääntelemään entistä enemmän ja paska suorastaan kurkisti "oven raosta".Hiki alkoi valumaan kasvoja pitkin ja muutenkin olo oli tuskallinen.Avovaimo hymyilee vieressä ja nauttii meikäläisen hätätilanteesta,ei kiva ollenkaan ;).
Oltiin siis eksytty ja oli pakko päästä paskalle.Ajattelin että ajan lähimmälle bussipysäkille ja juosta hurautan metsään tarpeille.Mutta ei se ollutkaan niin helppoa...
Pysäytin auton bussipysäkille ja nappasin avovaimolta hieman paperia että saisin pyllyni pyyhittyä.Lähdin metsää kohti ja humps....upposin varmaan metrin verran lumeen ja jäin melkein jumiin.Kirosin ääneen ja sanoin vaimolle että "kohta tulee paskat housuun".Lunta oli tosiaan "metrikaupalla" eikä metsään meneminen onnistunut ollenkaan.
Kahlasin takaisin ja pyyhin vaatteet lumesta ja hätä oli edelleenkin suuri.Avovaimo nauroi entistä enemmän vierestä ja minä hermostuin jo tilanteesta koska eihän iso mies voi paskoa housuun.
Lähdettiin ajamaan takaisinpäin ja huomattiin että keskustaan on 13 km matkaa.Tuskanhiki valui edelleen ja naamakin alkoi punottamaan pelkästä paineesta.Vääntelin ja kiroilin että saisin vielä vähän aikaa pidäteltyä.Oli enää muutama kilometri matkaa huoltoasemalle ja matka tuntui raastavan pitkältä.Sitten vihdoin viimein päästiin aseman pihalle ja minä lähdin kiireen vilkkaa ovea kohti.Juostahan ei siinä tilanteessa voi koska muuten peräaukon lihaksia ei voi enää jännittää tarpeeksi siinä tilanteessa ja se ikävin olisi voinut sitten tapahtua noinkin lähellä vessaa.
Menin huoltoaseman vessaan ja siellä oli kaksi muuta miestä.Toinen lähti samantien ja toinen jäi pesemään käsiä.Lukitsin vessan oven ja aloin suorittamaan tarpeitani.Ei voi sanoin kuvata mitä sarjatuliääniä ja varpusparvia takapuoli päästi.Mies joka oli jäänyt pesemään käsiään hekotteli kun kuuli mitä kaikkea ihmeellisiä ääniä perseestäni tuli.15 minuuttia pytyllä ja olo oli suorastaan taivaallinen.
Helpottuneena kävelin autolle ja avovaimo katseli kuinka hymyni oli korviin asti.Lähdimme uudestaan paikallistamaan mökkiä joka sitten vihdoin ja viimein löytyi.Kyllä tuon tapauksen jälkeen maistuikin sitten konjakkiryyppy,ja vähän useampikin ;).
Tämä sattui noin viisivuotta sitten kun olimme perheen kanssa menossa lomailemaan Rukalle.Kuukausi oli maaliskuu ja lunta oli siihen aikaan Lapissa runsaasti.
Heräsimme aikaisin ja söimme tuhdit aamupalat jotta jaksaisimme ajaa sitten.Minä söin siinä paljon maitopitoisia tuotteita joka sitten koitui minulle kohtaloksi.
Aikaa kului useita tunteja ja mahaa alkoi vääntelemään siihen malliin että jouduin jo käyttämään peräaukon lihaksia estämään ylimääräisen tavaran tulon housuun.Ajattelin kuitenkin että kyllähän minä tässä vielä kestän kun tänne asti ollaan tultu.Mutta kas kummaa,emme löytäneet heti mökille jonka olimme vuokranneet Lomarenkaan kautta.Ohjeet olivat selkeät mutta luimme ne puolihuolimattomasti.
Nooh,vatsa alkoi vääntelemään entistä enemmän ja paska suorastaan kurkisti "oven raosta".Hiki alkoi valumaan kasvoja pitkin ja muutenkin olo oli tuskallinen.Avovaimo hymyilee vieressä ja nauttii meikäläisen hätätilanteesta,ei kiva ollenkaan ;).
Oltiin siis eksytty ja oli pakko päästä paskalle.Ajattelin että ajan lähimmälle bussipysäkille ja juosta hurautan metsään tarpeille.Mutta ei se ollutkaan niin helppoa...
Pysäytin auton bussipysäkille ja nappasin avovaimolta hieman paperia että saisin pyllyni pyyhittyä.Lähdin metsää kohti ja humps....upposin varmaan metrin verran lumeen ja jäin melkein jumiin.Kirosin ääneen ja sanoin vaimolle että "kohta tulee paskat housuun".Lunta oli tosiaan "metrikaupalla" eikä metsään meneminen onnistunut ollenkaan.
Kahlasin takaisin ja pyyhin vaatteet lumesta ja hätä oli edelleenkin suuri.Avovaimo nauroi entistä enemmän vierestä ja minä hermostuin jo tilanteesta koska eihän iso mies voi paskoa housuun.
Lähdettiin ajamaan takaisinpäin ja huomattiin että keskustaan on 13 km matkaa.Tuskanhiki valui edelleen ja naamakin alkoi punottamaan pelkästä paineesta.Vääntelin ja kiroilin että saisin vielä vähän aikaa pidäteltyä.Oli enää muutama kilometri matkaa huoltoasemalle ja matka tuntui raastavan pitkältä.Sitten vihdoin viimein päästiin aseman pihalle ja minä lähdin kiireen vilkkaa ovea kohti.Juostahan ei siinä tilanteessa voi koska muuten peräaukon lihaksia ei voi enää jännittää tarpeeksi siinä tilanteessa ja se ikävin olisi voinut sitten tapahtua noinkin lähellä vessaa.
Menin huoltoaseman vessaan ja siellä oli kaksi muuta miestä.Toinen lähti samantien ja toinen jäi pesemään käsiä.Lukitsin vessan oven ja aloin suorittamaan tarpeitani.Ei voi sanoin kuvata mitä sarjatuliääniä ja varpusparvia takapuoli päästi.Mies joka oli jäänyt pesemään käsiään hekotteli kun kuuli mitä kaikkea ihmeellisiä ääniä perseestäni tuli.15 minuuttia pytyllä ja olo oli suorastaan taivaallinen.
Helpottuneena kävelin autolle ja avovaimo katseli kuinka hymyni oli korviin asti.Lähdimme uudestaan paikallistamaan mökkiä joka sitten vihdoin ja viimein löytyi.Kyllä tuon tapauksen jälkeen maistuikin sitten konjakkiryyppy,ja vähän useampikin ;).
Vastaukset 1
Vanhimmat
et = ei tekstiä