Viktor Frankl: ”Jollei oteta huomioon peiliin katsomista, näkeekö silmä lainkaan itseään? Kaihin sumentama silmä saattaa nähdä sumuverhon - siis oman kaihinsa, itsensä sairauden. Silmänpainetaudissa saattaa valojen ympärillä heijastella spektri. Terve silmä ei näe itseään lainkaan - siinä toteutuu itsen transsendenssi, ja itsen läpinäkyvyys. Se mitä kutsutaan itsen toteuttamiseksi, on ja sen on oltavakin itsen transsendenssin tahaton sivutuote. Sen asettaminen toiminnan päämääräksi on itsen pettämistä ja tuhoisaa. Onnen tavoitteleminen tekee onnellisuuden mahdottomaksi, mitä enemmän tavoittelet onnea, sitä suuremmalla todennäköisyydelllä menetät sen:
Samoin kuin terve silmä ei näe itseään, samoin terve ihminen ei näe itseään..ilman peiliä. Voidakseen nähdä itsensä terve ihminen ja terve silmä tarvitsee vääristämättömän peilin. Miksi vääristämätön peili on välttämätön? Siksi että ihminen saisi oikean ja realistisen(totuudenmuakaisen käsityksen) minäkuvan itsestään.
Kuitenkaan kukaan ihminen ei ole peilinä vääristämätön. Tämä johtuu siitä, että ollessaan "peilinä", ihmisen antama kuva peilattavasta värittyy tai vääristyy hänen peilattavalle asettamiensa toivomusten, vaatimusten jne. tai heänen peilattavan taholta kokemiensa pettymysten mukaan. Voidakseen peilata rehellisesti realistista inäkuvaa toisesta ihmisesta, peilillä ei saisi siis olla mitään omia toiveita, odotuksia, vaatimuksia tai edes tunteita peilattavan suhteen. Kuitenkin, voidalseen oppia tuntemaan itsensä, ja sssvuttaakseen realistisen itsetuntemuksen, ihmine tarvitsee realistisen ja vääristämättömän peilin.
Ongelma on seuraavanlainen: On olemassa tietty terve tarve, mutta ei ole olemassa sen täyttäjää.
Vai onko sittenkin?
Jos olet oppinut tuntemaan itsesi, siis jos todella ja oikeasti tunnet itsesi, kuka tai mikä
on peilisi?
ps. Kuten alussa totesimme, jos olet mieleltäsi terve, olet itsellesi läpinäkyvä ja näkymätön, samoin kuin terve silmä on itselleen läpinäkyvä ja näkymätön.
Samoin kuin terve silmä ei näe itseään, samoin terve ihminen ei näe itseään..ilman peiliä. Voidakseen nähdä itsensä terve ihminen ja terve silmä tarvitsee vääristämättömän peilin. Miksi vääristämätön peili on välttämätön? Siksi että ihminen saisi oikean ja realistisen(totuudenmuakaisen käsityksen) minäkuvan itsestään.
Kuitenkaan kukaan ihminen ei ole peilinä vääristämätön. Tämä johtuu siitä, että ollessaan "peilinä", ihmisen antama kuva peilattavasta värittyy tai vääristyy hänen peilattavalle asettamiensa toivomusten, vaatimusten jne. tai heänen peilattavan taholta kokemiensa pettymysten mukaan. Voidakseen peilata rehellisesti realistista inäkuvaa toisesta ihmisesta, peilillä ei saisi siis olla mitään omia toiveita, odotuksia, vaatimuksia tai edes tunteita peilattavan suhteen. Kuitenkin, voidalseen oppia tuntemaan itsensä, ja sssvuttaakseen realistisen itsetuntemuksen, ihmine tarvitsee realistisen ja vääristämättömän peilin.
Ongelma on seuraavanlainen: On olemassa tietty terve tarve, mutta ei ole olemassa sen täyttäjää.
Vai onko sittenkin?
Jos olet oppinut tuntemaan itsesi, siis jos todella ja oikeasti tunnet itsesi, kuka tai mikä
on peilisi?
ps. Kuten alussa totesimme, jos olet mieleltäsi terve, olet itsellesi läpinäkyvä ja näkymätön, samoin kuin terve silmä on itselleen läpinäkyvä ja näkymätön.
Vastaukset 2
Vanhimmat
joulunpyhiksi. Sopinee sanoa vanhan virren sanoin "niin pitkä matka on Tippavaaraan". Ihmiselle ominainen itsepetos lienee pahin kohtaamistamme petoksista. Onko onni vai onnettomuus, että harvoin sitä peilistämme näemme?
"Jos olet oppinut tuntemaan itsesi, siis jos todella ja oikeasti tunnet itsesi, kuka tai mikä
on peilisi?"
ottamatta kantaa itseni tuntemiseen,mutta mikä voisi olla "peili" itsensä tuntemisen saavuttamiseksi..
mikä tuo "peili" on sillä ei ole väliä,vaan sillä kuinka peilin antaman kuvan määrittelet ja tulkitset.pelkkä määrittely ei riitä,koska silloin kuva on vielä raakile,jossa on mahdolliset "omat toivomukset" vielä kuvaa muokkaamassa.määrittelyn jälkeen havaittu asia pitää vielä tulkita.
määritelmän tulkitseminen tulee pyrkiä absoluuttiseen lopputulokseen.absoluuttiseen lopputulokseen (kuvan suhteen) pyrittäessä on pystyttävä kriittiseen ajatteluun,joka sivuuttaa omat toiveet purkaamalla kuvan.
mitä avoimempi ajatus on sitä helpompi kriittisyyttä on käyttää.tällöin ajatusta ei tarvitse "purkaa" jo totutuista käsitteistä,jotka ajatusta mahdollisesti hallitsee.
"vääristämätön peili" = kuvan määrittäminen ja sen tulkinta pyrkien absoluuttiseen tulokseen.
toisaalta..absoluuttinen on määritelty sana,johon meidän on luotettava.parempaakaa ei ole tarjolla.
"ps. Kuten alussa totesimme, jos olet mieleltäsi terve, olet itsellesi läpinäkyvä ja näkymätön, samoin kuin terve silmä on itselleen läpinäkyvä ja näkymätön."
"avoin ajatus on läpinäkyvä"
luuletko pystyväsi saamaan ajatuksesi absoluuttisen avoimeksi?