Heippa työ-ToWerit, ja Saulikin, ennen muuta. Jokos oot kutsunut Lenitan saunomaan, ettei lehdissä kaikenmoista moskaa sinusta, Sauli, laulaisi. :)))
No, se ei nyt ollut pääteema. Istuimma näet tuttavani kanssa joulusaunassa. Tuttavani on työtön, jo kohta "valovuosia", ja kun viimeksi syksyllä juttelimma, hänellä oli stressi, selvästi syvenevä stressi.
Koska itse olen koulutukseltani psykologin ja psykiatrian välimaastosta, ryhdyin selvittämään hyvän ystäväni ongelmaa, hänen tietämättään. Koska olen alani ammattilainen, ja hyvä ystäväni taas sellainen perusduunari (siis silloin valovuosia sitten oli), sain melko helpohkosti ongittua ystävääni vaivaavan syvenevän stressin ydinsyyt.
Ja se syy oli lyhykäisyydessään hallituksen "työmarkkinatuki-uudistus" . Vuoden 2006 alussa voimaan astuva.
Kun utelin kautta rantain, mikä hyvää ystävääni asiassa kismitti, sain myös itse uutta tietoa hallituksen uudesta työllistämispolitiikasta. Ystäväni näet oli perehtynyt uutukaiseen lakiin yllättävänkin syvällisesti. Totesi sen tulevan työväelle joululahjana. Hallituksen joululahjana.
Ystäväni ongelma oli nimenomaan se, että uuden lain nojalla hänet saatettaisiin *pakottaa* töihin pelkällä työmarkkinatuella 370 eur/kk 8 euroa/pv ruokkorahalla.
Ystävääni oli puheidensa mukaan kutsuttu "ristikuulusteluihin" Työvoimatoimistoon kuluneen syksyn aikana useita kertoja, ja "ristikuulusteluissa" hänet oli uhattu pistää tekemään töitä kunnallisessa työpajassa em. palkalla.
Eniten ystävääni närästi tässä "työllistämishankkeessa" pari seikkaa:
-- ensinnäkin juuri tuo alhainen kk-palkka
-- alhainen kk-palkka yhdistettynä siihen, että hänen pitäisi tehdä komponentteja tuotteisiin, jotka menisivät paikalliselle (kunnalliselle) äyrikuninkaalle. Se se toinen.
Ystäväni on menettänyt kaiken työhalunsa juuri siitä syystä, että em. kk-palkalla pitäisi tehdä täysiä työpäiviä töitä kunnalliselle äyrikuninkaalle, euromiljonäärille. Ystäväni myönsi olevansa kateellinen. Tähänkö DEMARIT meitti nyt pakottaa ! Demarihan näitä asioita hoitelee. Tämä närästi erityisesti, mutta koska ystäväni on myös vasemmistolainen, häntä harmitti se,kuinka muiden towereiden käy jatkossa, kun työpanosta ryhdytäänkin myymään näin halvalla.
Syyksi Työvoimatoimisto ilmoitti työn kuntouttavan/terapeuttisen vaikutuksen.
Kysyin, että etkö ole ottanut yhteyttä ToWeri Sauliin näin epäoikeudenmukaisen toiminnan sinua kohdattua? "Se fasistikoirako tässä muka hätiin tulisi", "ennen huutaisin apuun vaikka sitä toweri-juutalaista, laupiasta samarialaista, jäykkyyksienpurkaja Ben z:aa" kivahti ystäväni selvästi jo tuohtuneena.
Päätin siis mennä suoraan asiaan: 'miten sinun lopulta kävi?' siinä työkkäriruletissa?
No, ystäväni jatkoi kertomaansa. Muutaman ristikuullustelun jälkeen, nyt juuri ennen joulua oli sitten sovittu myös *työhönottohaastattelu*.
Yllättävää minunkin mielestäni. "Työhaastattelu", vaikka ystäväni sanoi joutuvansa "pakkotyöhön". Kysyinkin, miksi homma näin eteni ja miten siinä lopulta kävi, aloin itsekkin kiinnostumaan, siksi mielenkiintoinen kuvio oli muodostumassa.
No jo vain, ystäväni sanoi, yllätys oli, että en suinkaan ollut ainoa 'haastateltava', vaan kutakin tyrkyllä ollutta 'post'ia kohti olikin peräti viisi (5) haastateltavaa.
Kyseltiin kuulemma työkokemusta entisessä työpaikassa ja syitä, miksi on näin pitkään ("valovuosia") ollut työttömänä, vaikka suunnaton työvoimapula riivaa isänmaatamme. Ystäväni oli vastaillut rehellisesti, että ei ole koskaan hakenut töitä, vaan hänet on aimpiin toimiin *pyydetty* töihin. Ja hän oli mennyt. Nyt ei sitten vuosikausiin ole kukaan kysellyt mitään, vaikka on ollut työvoimatoimistonkin asiakkaana - nämä "valovuodet" - ja tosiaan, onhan se työvoimapulakin.
Ystävälleni olikin siksi juuri vastenmielistä lähteä 'pakkotöihin', kun palkka oli näin pieni, eikä 'kutsumis/pyytämis' -menttaliteetista ollut tietoakaan ja vielä sitten se, että äyrikuninkaalle tekemään......ilmaiseksi tässä työvoimapulassa.......
No, ystäväni sanoi minusta olleen suunnatonta apua hänen haastattelutilanteeseensa. Kysyin miten olin ystävääni auttanut tietämättäni, koska näin en tosiaan ollut tiettävästi nyt syksyllä tehnyt. Siitä olen varma, sillä psykologian -ja psykiatrian välimaaston ammattilaisena tiesin, että näin ei ollut takuulla päässyt käymään. Ja vähintääkin olisin laskuttanut - pimeästi tietenkin - jos näin olisi ollut. En löytänyt merkintöjä.
Ystäväni sanoi, että "etkö muista viime Juhannuksena saunassa, kun puhuit oman työpaikkasi työntekijöiden *asenteesta* työn tekoon ja heidän valmiudestaan alentamaan palkkojaan tiukan taloudellisen tilanteen johdosta." Silloin muistin, että helvetti, olin mennyt kaljoissani sepittämään eräitä ammattisalaisuuksia hyvälle ystävälleni Juhannussaunassa. Siis niitä, joilla hiukan itse pusersimme lisää työtehoa alaisistani heitä kilpailuttamalla.
Mutta kuinka sinä, hyvä ystäväni osasit noista juhannusjutuista hyötyä !? !? !? !?
No, sanoi ystäväni, "kun huomasin olevani tässä haastattelutilanteessa yksi kilpailun pelinappula ja vielä se, että haastattelija höpisi jotain oikeasta työasenteesta, näin tilaisuuteni tulleen".
Nyt ammattiosaamisenikin joutui koetukselle, kuinka tuo duunari ja juntti, vaikkakin hyvä ystäväni on ja on ollut, oli muka osannut hyödyntää minulle kuuluvaa osaamista. Hermostuin, kuules Topi, alas nyt ja vähän äkkiä sepittää, mitä kikkoja haastattelussa käytit ja ja... oli vähällä epäillä häntä jo vohkineen työhuoneestani eräitä tärkeitä papereita loppukesästä, kun teetätin hänellä pimeitä hommia ja makselin sovitusta työstä sovittua palkkaa. Muistelen, että ne juhannusalusdokumentit olivat kyllä levällään pöydälläni.
Mutta ei, ei hän sittenkään ollut niitä vohkinut. Hän jatkoi. Kuules Rauno, ne juhannusjutut natsasivat haastattelussa. " Ensinnäkin haastattelija, kun ryhtyi pompottamaan, että en ehkä olisi 100 %:n valinta, koska vielä oli juttelematta niiden 4:n muun kanssa ja että kai ymmärtäsin nykyiset työelämärealiteetit.
"Siihen sanoin, että olen kyllä tottunut ja rutinoitunut työntekijä ihan noiden omien hommien suhteen ja talon työt ovat aina tahtoneet jäädä silleen huolimattomasti tehdyiksi. Oon ne kyllä tehnyt aina, mutta niin oon omat hommatkin hoitanu - työajalla. Olen muilta oppinut, kerran nääs oltiin ison johtajan kanssa keikalla - siis sen omakotityömaalla, arkipäivänä, ja se iso pomo juoksi vähän väliä päiväseltään pankissa jotain asuntonsa laina-asioita hoitelemassa ja vakuutusyhtiössä vaimonsa auton kolarointia setvimässä, ja tietenkin minua pomottamassa. Vaikka sillä tiettävästi oli työpäivä kans."
Ai niin, sanoin, että osasit siis matkia ison pomon työpäivärutiineja ja menit ne laulamaan työhönottohaastattelussa: "Juuri niin" sanoi hyvä ystäväni.
"Ja ei se siihen vielä jäänyt", sanoi ystäväni.
"Ne jatko siinä haastattelussa tosiaan siitä työasenteesta vielä, että sitä tulis olla, koska joskus täälä työpajassakin tulee todella kova kiire, että komponentit kerkiävät tehtaalle kokoonpanoon. Kysyin haastattelijalta, että kait teillä on jonkilainen vakuutus sen varalle, että susia syntyy, jos oiken kiireiseks menee. Meinaan, että mulla ei oo sentin senttiä pistää rahaa teittin tilille niitten susien paikkailuun. Sanoin, että itseasiassa syytakeettomuudesta olis kyse. Se olis hyvä kirjata siihen työsopimukseen. Tai ainakin joku vastuuvapaus, kun en noita virallisia sopimustermejä kunnolla ymmärrä."
Ystäväni sanoi, että haastattelijan kysymykset harvenivat ja meni välillä mietteliääksikin, mutta kohteliaasti ja asiallisesti käteltiin haastattelun päätteeksi ja haastattelija lupasi ilmoitella valinnastaan seuraavaan perjantaihin mennessä.
No miten kävi, kysyin jo hirvittävän uteliaana?
"No, seuraavana torstaina tuli kirje, jossa kovasti pahoiteltiin, että en aivan tullut valituksi, vaan olin jäänyt toiseksi"
Olitko pettynyt, kysyin ystävältäni
"En alkuunkaan, olinhan näet saanut avustuksellasi työvoiton niistä ristikuulustelijoista ja toiseksi, en ainakaan itse lähtenyt polkemaan towereitteni etuja tekemällä äyrikuninkaalle ilmaisia hommia."
Ystäni oli silminnähden tyytyväinen, ja hörppäsi melkist kerralla virosta tuomani Ale-qocg -puolilitraisen, joulusaunassa.
Oli itsetutkiskelun paikka. Kuinka ystäväni oli hyödyntänyt avainosaamistani, kuten hän väitti.
Nyt yön yli nukuttua, asia selvisi minullekkin. Olinhan juuri näitä asioita juhannuksen alla töissäni vatvonut. Ystäväni oli ominut "työasenteen" siinä muodossa, missä olin joutunut alaisiani patistelemaan ja pikkusen jallittamaan keskinäisellä kilpailuttamisella. Ystävänin käänsi siis edukseen nämä negatiiviset ominaisuudet. Puheet omista hommista työajalla ja työasennnetta perättäessä puheet syyntakeettomuudesta riittivät ilmeisesti tällä kertaa vain kakkostilaan.
Hyvää joulua siitä huolimatta. Ja itsetutkiskeluni jatkuu, etten vuotaisi ammattisalaisuuksiani jatkossa....
No, se ei nyt ollut pääteema. Istuimma näet tuttavani kanssa joulusaunassa. Tuttavani on työtön, jo kohta "valovuosia", ja kun viimeksi syksyllä juttelimma, hänellä oli stressi, selvästi syvenevä stressi.
Koska itse olen koulutukseltani psykologin ja psykiatrian välimaastosta, ryhdyin selvittämään hyvän ystäväni ongelmaa, hänen tietämättään. Koska olen alani ammattilainen, ja hyvä ystäväni taas sellainen perusduunari (siis silloin valovuosia sitten oli), sain melko helpohkosti ongittua ystävääni vaivaavan syvenevän stressin ydinsyyt.
Ja se syy oli lyhykäisyydessään hallituksen "työmarkkinatuki-uudistus" . Vuoden 2006 alussa voimaan astuva.
Kun utelin kautta rantain, mikä hyvää ystävääni asiassa kismitti, sain myös itse uutta tietoa hallituksen uudesta työllistämispolitiikasta. Ystäväni näet oli perehtynyt uutukaiseen lakiin yllättävänkin syvällisesti. Totesi sen tulevan työväelle joululahjana. Hallituksen joululahjana.
Ystäväni ongelma oli nimenomaan se, että uuden lain nojalla hänet saatettaisiin *pakottaa* töihin pelkällä työmarkkinatuella 370 eur/kk 8 euroa/pv ruokkorahalla.
Ystävääni oli puheidensa mukaan kutsuttu "ristikuulusteluihin" Työvoimatoimistoon kuluneen syksyn aikana useita kertoja, ja "ristikuulusteluissa" hänet oli uhattu pistää tekemään töitä kunnallisessa työpajassa em. palkalla.
Eniten ystävääni närästi tässä "työllistämishankkeessa" pari seikkaa:
-- ensinnäkin juuri tuo alhainen kk-palkka
-- alhainen kk-palkka yhdistettynä siihen, että hänen pitäisi tehdä komponentteja tuotteisiin, jotka menisivät paikalliselle (kunnalliselle) äyrikuninkaalle. Se se toinen.
Ystäväni on menettänyt kaiken työhalunsa juuri siitä syystä, että em. kk-palkalla pitäisi tehdä täysiä työpäiviä töitä kunnalliselle äyrikuninkaalle, euromiljonäärille. Ystäväni myönsi olevansa kateellinen. Tähänkö DEMARIT meitti nyt pakottaa ! Demarihan näitä asioita hoitelee. Tämä närästi erityisesti, mutta koska ystäväni on myös vasemmistolainen, häntä harmitti se,kuinka muiden towereiden käy jatkossa, kun työpanosta ryhdytäänkin myymään näin halvalla.
Syyksi Työvoimatoimisto ilmoitti työn kuntouttavan/terapeuttisen vaikutuksen.
Kysyin, että etkö ole ottanut yhteyttä ToWeri Sauliin näin epäoikeudenmukaisen toiminnan sinua kohdattua? "Se fasistikoirako tässä muka hätiin tulisi", "ennen huutaisin apuun vaikka sitä toweri-juutalaista, laupiasta samarialaista, jäykkyyksienpurkaja Ben z:aa" kivahti ystäväni selvästi jo tuohtuneena.
Päätin siis mennä suoraan asiaan: 'miten sinun lopulta kävi?' siinä työkkäriruletissa?
No, ystäväni jatkoi kertomaansa. Muutaman ristikuullustelun jälkeen, nyt juuri ennen joulua oli sitten sovittu myös *työhönottohaastattelu*.
Yllättävää minunkin mielestäni. "Työhaastattelu", vaikka ystäväni sanoi joutuvansa "pakkotyöhön". Kysyinkin, miksi homma näin eteni ja miten siinä lopulta kävi, aloin itsekkin kiinnostumaan, siksi mielenkiintoinen kuvio oli muodostumassa.
No jo vain, ystäväni sanoi, yllätys oli, että en suinkaan ollut ainoa 'haastateltava', vaan kutakin tyrkyllä ollutta 'post'ia kohti olikin peräti viisi (5) haastateltavaa.
Kyseltiin kuulemma työkokemusta entisessä työpaikassa ja syitä, miksi on näin pitkään ("valovuosia") ollut työttömänä, vaikka suunnaton työvoimapula riivaa isänmaatamme. Ystäväni oli vastaillut rehellisesti, että ei ole koskaan hakenut töitä, vaan hänet on aimpiin toimiin *pyydetty* töihin. Ja hän oli mennyt. Nyt ei sitten vuosikausiin ole kukaan kysellyt mitään, vaikka on ollut työvoimatoimistonkin asiakkaana - nämä "valovuodet" - ja tosiaan, onhan se työvoimapulakin.
Ystävälleni olikin siksi juuri vastenmielistä lähteä 'pakkotöihin', kun palkka oli näin pieni, eikä 'kutsumis/pyytämis' -menttaliteetista ollut tietoakaan ja vielä sitten se, että äyrikuninkaalle tekemään......ilmaiseksi tässä työvoimapulassa.......
No, ystäväni sanoi minusta olleen suunnatonta apua hänen haastattelutilanteeseensa. Kysyin miten olin ystävääni auttanut tietämättäni, koska näin en tosiaan ollut tiettävästi nyt syksyllä tehnyt. Siitä olen varma, sillä psykologian -ja psykiatrian välimaaston ammattilaisena tiesin, että näin ei ollut takuulla päässyt käymään. Ja vähintääkin olisin laskuttanut - pimeästi tietenkin - jos näin olisi ollut. En löytänyt merkintöjä.
Ystäväni sanoi, että "etkö muista viime Juhannuksena saunassa, kun puhuit oman työpaikkasi työntekijöiden *asenteesta* työn tekoon ja heidän valmiudestaan alentamaan palkkojaan tiukan taloudellisen tilanteen johdosta." Silloin muistin, että helvetti, olin mennyt kaljoissani sepittämään eräitä ammattisalaisuuksia hyvälle ystävälleni Juhannussaunassa. Siis niitä, joilla hiukan itse pusersimme lisää työtehoa alaisistani heitä kilpailuttamalla.
Mutta kuinka sinä, hyvä ystäväni osasit noista juhannusjutuista hyötyä !? !? !? !?
No, sanoi ystäväni, "kun huomasin olevani tässä haastattelutilanteessa yksi kilpailun pelinappula ja vielä se, että haastattelija höpisi jotain oikeasta työasenteesta, näin tilaisuuteni tulleen".
Nyt ammattiosaamisenikin joutui koetukselle, kuinka tuo duunari ja juntti, vaikkakin hyvä ystäväni on ja on ollut, oli muka osannut hyödyntää minulle kuuluvaa osaamista. Hermostuin, kuules Topi, alas nyt ja vähän äkkiä sepittää, mitä kikkoja haastattelussa käytit ja ja... oli vähällä epäillä häntä jo vohkineen työhuoneestani eräitä tärkeitä papereita loppukesästä, kun teetätin hänellä pimeitä hommia ja makselin sovitusta työstä sovittua palkkaa. Muistelen, että ne juhannusalusdokumentit olivat kyllä levällään pöydälläni.
Mutta ei, ei hän sittenkään ollut niitä vohkinut. Hän jatkoi. Kuules Rauno, ne juhannusjutut natsasivat haastattelussa. " Ensinnäkin haastattelija, kun ryhtyi pompottamaan, että en ehkä olisi 100 %:n valinta, koska vielä oli juttelematta niiden 4:n muun kanssa ja että kai ymmärtäsin nykyiset työelämärealiteetit.
"Siihen sanoin, että olen kyllä tottunut ja rutinoitunut työntekijä ihan noiden omien hommien suhteen ja talon työt ovat aina tahtoneet jäädä silleen huolimattomasti tehdyiksi. Oon ne kyllä tehnyt aina, mutta niin oon omat hommatkin hoitanu - työajalla. Olen muilta oppinut, kerran nääs oltiin ison johtajan kanssa keikalla - siis sen omakotityömaalla, arkipäivänä, ja se iso pomo juoksi vähän väliä päiväseltään pankissa jotain asuntonsa laina-asioita hoitelemassa ja vakuutusyhtiössä vaimonsa auton kolarointia setvimässä, ja tietenkin minua pomottamassa. Vaikka sillä tiettävästi oli työpäivä kans."
Ai niin, sanoin, että osasit siis matkia ison pomon työpäivärutiineja ja menit ne laulamaan työhönottohaastattelussa: "Juuri niin" sanoi hyvä ystäväni.
"Ja ei se siihen vielä jäänyt", sanoi ystäväni.
"Ne jatko siinä haastattelussa tosiaan siitä työasenteesta vielä, että sitä tulis olla, koska joskus täälä työpajassakin tulee todella kova kiire, että komponentit kerkiävät tehtaalle kokoonpanoon. Kysyin haastattelijalta, että kait teillä on jonkilainen vakuutus sen varalle, että susia syntyy, jos oiken kiireiseks menee. Meinaan, että mulla ei oo sentin senttiä pistää rahaa teittin tilille niitten susien paikkailuun. Sanoin, että itseasiassa syytakeettomuudesta olis kyse. Se olis hyvä kirjata siihen työsopimukseen. Tai ainakin joku vastuuvapaus, kun en noita virallisia sopimustermejä kunnolla ymmärrä."
Ystäväni sanoi, että haastattelijan kysymykset harvenivat ja meni välillä mietteliääksikin, mutta kohteliaasti ja asiallisesti käteltiin haastattelun päätteeksi ja haastattelija lupasi ilmoitella valinnastaan seuraavaan perjantaihin mennessä.
No miten kävi, kysyin jo hirvittävän uteliaana?
"No, seuraavana torstaina tuli kirje, jossa kovasti pahoiteltiin, että en aivan tullut valituksi, vaan olin jäänyt toiseksi"
Olitko pettynyt, kysyin ystävältäni
"En alkuunkaan, olinhan näet saanut avustuksellasi työvoiton niistä ristikuulustelijoista ja toiseksi, en ainakaan itse lähtenyt polkemaan towereitteni etuja tekemällä äyrikuninkaalle ilmaisia hommia."
Ystäni oli silminnähden tyytyväinen, ja hörppäsi melkist kerralla virosta tuomani Ale-qocg -puolilitraisen, joulusaunassa.
Oli itsetutkiskelun paikka. Kuinka ystäväni oli hyödyntänyt avainosaamistani, kuten hän väitti.
Nyt yön yli nukuttua, asia selvisi minullekkin. Olinhan juuri näitä asioita juhannuksen alla töissäni vatvonut. Ystäväni oli ominut "työasenteen" siinä muodossa, missä olin joutunut alaisiani patistelemaan ja pikkusen jallittamaan keskinäisellä kilpailuttamisella. Ystävänin käänsi siis edukseen nämä negatiiviset ominaisuudet. Puheet omista hommista työajalla ja työasennnetta perättäessä puheet syyntakeettomuudesta riittivät ilmeisesti tällä kertaa vain kakkostilaan.
Hyvää joulua siitä huolimatta. Ja itsetutkiskeluni jatkuu, etten vuotaisi ammattisalaisuuksiani jatkossa....
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sauli ei ole vastakkainasettelumies, niin kuin toverit vasemmalla näyttävät olevan.
Sauli haluaa olla työväen presidentti, joka haluaa, että kaikkea työtä arvostetaan ja että kaikilla on työtä tai tekemistä sellaisissa olosuhteissa, jotka takaavat nykyistä huomattavasti paremman hyvinvoinnin myös sairaille, vammaisille, opiskelijoille, vanhuksille ja muille yrittäville ihmisille - joko palkollisina tai itsellisinä.
Parempaan hyvinvointiin päästään luomalla sellaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka saa ulkomaiset investoijat luottamaan, että Suomi on turvallinen maa ja että heidän pääomansa ovat täällä turvassa.
Toisena tärkeänä tekijänä parempaa hyvinvointia luotaessa on Suomessa valmistettujen tuotteiden vienninedistäminen. Siinä tasavallan presidentti on tärkeässä tehtävässä sukkuloimalla globaaleilla markkinoilla.
Lyhyesti sanottuna pyörät pitää saada pyörimään ja pyöriviä pyöriä pitää saada lisää. Se antaa työväelle työtä ja kansakunnalle parempaa hyvinvointia. Inhimillinen sosiaalisuus sekä demokratia ovat itsestään selviä asioita.
No kyllä se uskottavuus sitten kerralla katosi. Sitä arvelinkin, että porvarien sumutuksesta tässä "työväkihankkeessa" olikin kyse.
Muuten, siitä asti, kun OLLILA sielä nokiassa ensimmäiset optionsa, sen kuuluisan 100 miljoonaa omalle tilillensä siirsi, alkoi maassa mittava taloudellinen alamäki.
Se taloudellinen alamäki ei ole päättynyt vieläkään. Teolliset investoinnti ovat MIINUKSEN puolella, koska tuotantoa PURETAAN, ei rakenneta.
Tästä syystäkö rikkaiden hurjaakin hurjempi veroalerälssi on käynnissä?
Ja sitä 'työväkeäkin' koulutetaan uuteen "asenteeseen", alle 400 euroo kuussa !? !?
Mikä on psykologian ja psykiatrian välimaasto, johon kirjoittaa sijoittaa itsensä? Epäilen, että mielenterverveyshoito - potilaana.
Psykologian ja psykiatrian välimaastosta tosiaankin löytyy useitakin tehtäväkenttiä, jotka kuitenkin varsin suppean erikoisosaajien määrien johdosta jääkööt tässä mainitsimatta intimiteettisuojan nimissä.
Joka tapauksessa kaikki tämä karriäärit liittyvät useidenkin ministeriöiden ja EK:n konsultointiin koskien juuri työelämän asenteita ja arvostusta ja niiden muokkausta.
Jo liiankin pitkään.Kunnat siistivät kortistojaan,koska joutuvat muuten maksamaan puolet työmarkkinatuesta.