Naistutkimus on yhtä tieteellistä kuin jenkkifundamentalistien käsitykset Raamatusta.
Kyseessä on kuin mikä tahansa yhden asian liike, jolle on poliittisista syistä omia professuurejakin luotu. Lukeeka mikä tahansa yliopistotasoisten feministien kirjoittama kirja, asiantuntijuuden ohuus ja näkökulman suunnaton kapeus tulevat vääjämättä esille.
"Suositeltavaa" lukemista on esim. Pahan tyttäret. - Sukupuolitettu pelko, viha ja valta. Gaudeamus 1994. Tohtoritasoisten tieteellisten asiantuntijoiden kirja, mutta paljonpuhuva asiantuntemuksen puutteen osalta.
Kyseessä on kuin mikä tahansa yhden asian liike, jolle on poliittisista syistä omia professuurejakin luotu. Lukeeka mikä tahansa yliopistotasoisten feministien kirjoittama kirja, asiantuntijuuden ohuus ja näkökulman suunnaton kapeus tulevat vääjämättä esille.
"Suositeltavaa" lukemista on esim. Pahan tyttäret. - Sukupuolitettu pelko, viha ja valta. Gaudeamus 1994. Tohtoritasoisten tieteellisten asiantuntijoiden kirja, mutta paljonpuhuva asiantuntemuksen puutteen osalta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Naistutkimus on vain yksi keino mustamaalata miehiä. Naistutkimukselle ei ole olemassa minkäänlaista tieteellistä pohjaa.
ei täytä tieteen kriteerejä (tärkeimpänä objektiivisuus), joten se ei ole tiedettä.
..mitä tarkoitat objektiivisuudella..?
..sitäkö, ettei naistutkimuksella ole tutkimuskohdetta..??
..hyvänen aika, naistutkimuksen kohde on tietysti nainen, sillä perusteella naistutkimus on tiedettä jos mikä..
..huono puoli siinä on tietysti se, että naistutkimus unohtaa miehen olemassaolon ja sen, ettei mies ole nainen, tällaisesti julkisin varoin masinoitua tutkimustietoa käytetään helposti väärin..
No herran tähden, kukaan ei estä tekemästä objektiivista naistutkimusta, jos se siitä kiinni on.
feministeistä ei ole siihen.
Tieteen kriteerit ovat 1) objektiivisuus, 2) kriittisyys, 3) testattavuus, 4) autonomisuus ja 5) edistyvyys.
Objektiivisuus tarkoittaa, että saadut tulokset ja julkistut tekstit ovat tutkijan persoonasta tai hänen attribuuteistaan (sukupuoli, äidinkieli, kansallisuus, kengännumero jne) riippumattomia. Eli että sama ilmiö saadaan esiin aina, kun koe tai havainto toistetaan samanlaisissa olosuhteissa ja samoilla parametreillä. Jos naistutkimus olisi tiedettä, sitä kykenisivät tekemään aivan yhtä hyvin miehet, naiset kuin hermafrodiititkin.
Kriittisyys tarkoittaa sitä, että tutkimustuloksista voidaan muodostaa niistä riippumattomia malleja ja erilaisista malleista voidaan valita se, mikä parhaimmin sovittaa tutkimustulokset todellisuuteen. Eli niin, että malli sovittaa teorian todellisuuteen, ei niin että malli tulkitsee todellisuutta teorian valossa.
Testattavuus tarkoittaa sitä, että tulokset voidaan falsifioida, eli asettaa lähtöparametrit toisiksi ja osoittaa, ettei eri lähtöparametreilla saada samoja tuloksia, ja että olettamukset voidaan kumota. Tämä sen vuoksi, ettei syntyisi kehäpäätelmiä, jotka ovat loogisia umpikujia. Teorian täytyy näyttää myös ne olosuhteet/välineet joilla teoria voidaan osoittaa vääräksi.
Autonomisuus tarkoittaa sitä, että kyseessä ei ole esoteerisen (asialle vihkiytyneiden) oppihenkilöiden mystinen salaoppi ja toisaalta tutkimustulokset eivät riipu tutkijoiden suhteesta oppilaitokseen, yhteiskuntaansa eivätkä tieteen tulosten arviointiin saa ulkopuoliset ryhmät (kuten poliitikot) saa vaikuttaa mielipiteillään eikä näkemyksillään.
Tieteen edistyvyys puolestaan tarkoittaa todellisuutta koskevan kokonaiskuvauksen urakan etenemistä. Tiedetään yhä enemmän ja virheellisiä käsityksiä oikaistaan. Eli tutkimustulokset ja teoriat mallintavat objektiivista todellisuutta koko ajan paremmin ja paremmin, ja virheelliset paradigmat hylätään tarvittaessa. Ei niin, että takerrutaan epätoivoisesti vanhoihin käsityksiin ja yritetään hylätä tulokset, jotka ovat paradigman kanssa ristiriidassa.
Mitä taas on pseudotiede? Pseudotieteiden piirteitä ovat mm. seuraavat: (1) Pseudotiede tukeutuu epämääräiseen tieto-oppiin, joka sallii auktoriteettiuskon ja dogmaattisen asenteen. Tulosten tulkinta riippuu tulkitsijan persoonasta. (2) Pseudotiede karttaa usein käsitteellisesti tarkkaa, eksaktia ajattelua. (3) Pseudotieteeen hypoteesit ja teoriat ovat usein mahdottomia testata tai huonosti testattavissa. (4) Ne ovat usein ristiriidassa todennettujen tieteellisten hypoteesien kanssa eivätkä muutu todistusaineiston vaikutuksesta. (5) Laadullisesti huono todistusaineisto yritetään usein kompensoida aineiston määrällä. Apunaan pseudotiede käyttää usein ns. pseudoteknologiaa. (6) Pseudotiede sisältää anakronista ajattelua, joka perustuu vanhoihin tieteen hylkäämiin teorioihin ja olettamuksiin. Se vetoaa usein myös myytteihin ja mysteereihin. (7) Pseudotiede on yleensä eristynyt, yksinäinen oppirakennelma.
..miksi pitää testata, eikö tieteeksi riitä perusteltujen hypoteesien muotoileminen tai periaatteellinen testattavuus..??
..toisekseen korvaisin tuon kammotuksen "testattavuus" toistettavuus-sanalla, jolloin ymmärrän sen niin, että jonkun toisenkin on mahdollista saada samat tulokset..
..testattavauus tuo mieleeni mittaamisen, eikö tiedettä voi olla ilman mittaamista, mitä on testaaminen..??
..kaikkein ikävimmät tutkimukset ovat juuri mittaamisia, tilastollisia laskuesimerkkejä, joista ei juuri tule ns. hullua hurskaammaksi..
..nuo kriteerisi sopinevat luonnontieteisiin paremmin kuin ihmistieteisiin..
"..miksi pitää testata, eikö tieteeksi riitä perusteltujen hypoteesien muotoileminen tai periaatteellinen testattavuus..??"
Ei riitä. Esimerkkinä vaikkapa Nils Mustelinin hahmottelema sporalogia. Testattavuus on tieteen ensisijainen kriteeri, sillä vain teorian kolahtaminen todellisuuteen punnitsee tositeolla, onko kyseessä oikea tiede vaiko pseudotiede.
"..testattavauus tuo mieleeni mittaamisen, eikö tiedettä voi olla ilman mittaamista, mitä on testaaminen..??"
Fact without theory is trivia.
Theory without fact is bullshit.
Mittaamisen ja testaamisen ero on siinä, että mitattaessa määritellään vain jonkun etukäteen annetun skenaarion mittausarvoja. Testaamisessa sensijaan vaihdellaan eri muuttujia, luodaan uusia skenaarioita ja säädetään eri parametriarvoja niin, että teoriaa saadaan koestettua mahdollisimman laajalla alueella.
"..kaikkein ikävimmät tutkimukset ovat juuri mittaamisia, tilastollisia laskuesimerkkejä, joista ei juuri tule ns. hullua hurskaammaksi.."
Huomaa, ettet ole insinööri. Insinööri ei lässytä vaan insinööri laskee. On sinänsä mielenkiintoista, miksi kaikista mahdollisista paikoista juuri Netissä (joka on yksinomaan insinöörien ja tietojenkäsittelytieteen ammattilaisten luomus) esitetään tuollaisia mielipiteitä.
"..nuo kriteerisi sopinevat luonnontieteisiin paremmin kuin ihmistieteisiin.."
Jos ihmistiede ei täytä em. kriteerejä, kyseessä ei ole tiede vaan oppi. Esimerkkinä vaikkapa teologia.
..vaikuttaa siltä, että olet ollut tekemisissä vain luonnontieteiden parissa, koska esittämäsi perustelut ovat niin yksipuolisia, etten sanoisi yksisilmäisiä, mutta jätettäköön sanomatta..
..kaikki näköjään kulminoituu tuohon testattavuuden vaatimukseen, siihen, mitä sillä tarkoitetaan..
..eikö tiede yksinkertaisesti ole vastaamista asetettuihin kysymyksiin..??
..kullakin tieteenalalla on omat spesifit kysymyksensä, jotka tutkimuskohde rajaa, sitten vain etsitään vastaukset esitettyihin kysymyksiin, mitä ihmeen testaamista siinä tarvitaan..??
..tokihan tilastomatematiikkaa voidaan käyttää apuna vastausten etsimisessä, mutta eihän se voine olla mikään itsetarkoitus..
..luultavasti juuri itse olet teologi, sillä niin mystiseltä juttusi vaikuttavat, lähes joulukertomukselta..
"Tohtoritasoisten tieteellisten asiantuntijoiden kirja, mutta paljonpuhuva asiantuntemuksen puutteen osalta."
Kerroppas mikä sinä olet ammatiltasi, seppä. puutarhuri vai lastentarhanopettaja.
SINÄKÖ tiedät mikä on totuus tohtorien sijasta?
En ymmärrä miten joku masa voi tietää mitään naistutkimuksesta, sen paikkaansapitävyydestä jne ja silti katsoo oikeudekseen kyseenalaistaa tohtorien tutkimukset. aijai.
Tieteen kriteerit ovat 1) objektiivisuus, 2) kriittisyys, 3) testattavuus, 4) autonomisuus ja 5) edistyvyys.
Objektiivisuus tarkoittaa, että saadut tulokset ja julkistut tekstit ovat tutkijan persoonasta tai hänen attribuuteistaan (sukupuoli, äidinkieli, kansallisuus, kengännumero jne) riippumattomia. Eli että sama ilmiö saadaan esiin aina, kun koe tai havainto toistetaan samanlaisissa olosuhteissa ja samoilla parametreillä. Jos naistutkimus olisi tiedettä, sitä kykenisivät tekemään aivan yhtä hyvin miehet, naiset kuin hermafrodiititkin.
Kriittisyys tarkoittaa sitä, että tutkimustuloksista voidaan muodostaa niistä riippumattomia malleja ja erilaisista malleista voidaan valita se, mikä parhaimmin sovittaa tutkimustulokset todellisuuteen. Eli niin, että malli sovittaa teorian todellisuuteen, ei niin että malli tulkitsee todellisuutta teorian valossa.
Testattavuus tarkoittaa sitä, että tulokset voidaan falsifioida, eli asettaa lähtöparametrit toisiksi ja osoittaa, ettei eri lähtöparametreilla saada samoja tuloksia, ja että olettamukset voidaan kumota. Tämä sen vuoksi, ettei syntyisi kehäpäätelmiä, jotka ovat loogisia umpikujia. Teorian täytyy näyttää myös ne olosuhteet/välineet joilla teoria voidaan osoittaa vääräksi.
Autonomisuus tarkoittaa sitä, että kyseessä ei ole esoteerisen (asialle vihkiytyneiden) oppihenkilöiden mystinen salaoppi ja toisaalta tutkimustulokset eivät riipu tutkijoiden suhteesta oppilaitokseen, yhteiskuntaansa eivätkä tieteen tulosten arviointiin saa ulkopuoliset ryhmät (kuten poliitikot tai intressiryhmät) saa vaikuttaa mielipiteillään eikä näkemyksillään.
Tieteen edistyvyys puolestaan tarkoittaa todellisuutta koskevan kokonaiskuvauksen urakan etenemistä. Tiedetään yhä enemmän ja virheellisiä käsityksiä oikaistaan. Eli tutkimustulokset ja teoriat mallintavat objektiivista todellisuutta koko ajan paremmin ja paremmin, ja virheelliset paradigmat hylätään tarvittaessa. Ei niin, että takerrutaan epätoivoisesti vanhoihin käsityksiin ja yritetään hylätä tulokset, jotka ovat paradigman kanssa ristiriidassa.
Mitä taas on pseudotiede? Pseudotieteiden piirteitä ovat mm. seuraavat: (1) Pseudotiede tukeutuu epämääräiseen tieto-oppiin, joka sallii auktoriteettiuskon ja dogmaattisen asenteen. Tulosten tulkinta riippuu tulkitsijan persoonasta. (2) Pseudotiede karttaa usein käsitteellisesti tarkkaa, eksaktia ajattelua. (3) Pseudotieteeen hypoteesit ja teoriat ovat usein mahdottomia testata tai huonosti testattavissa. (4) Ne ovat usein ristiriidassa todennettujen tieteellisten hypoteesien kanssa eivätkä muutu todistusaineiston vaikutuksesta. (5) Laadullisesti huono todistusaineisto yritetään usein kompensoida aineiston määrällä. Apunaan pseudotiede käyttää usein ns. pseudoteknologiaa. (6) Pseudotiede sisältää anakronista ajattelua, joka perustuu vanhoihin tieteen hylkäämiin teorioihin ja olettamuksiin. Se vetoaa usein myös myytteihin ja mysteereihin. (7) Pseudotiede on yleensä eristynyt, yksinäinen oppirakennelma.
En ole kovin perehtynyt naistutkimukseen, mutta tieteen kriteereihin olen. Putkiaivo niitä tuossa ansiokkaasti luettelikin.
Lähes kuka tahansa ajatteleva kansalainen voi kyseenalaistaa viestissä mainitun teoksen, tutkimus se ei ole. Sen voi kyseenalaistaa niin kassa, myyjä, ompelija kuin putkimieskin.
Tutkimuksia en pysty tarkkaan ottaen kyseenalaistamaan, koska en ole riittävän tarkasti niihin perehtynyt, ajatuksia kylläkin. Järkyttävää nimenomaan on se, että tohtoritason ihmiset ovat niin "kuutamolla" arjesta. Tutkimukset voivat olla sinänsä päteviä, mutta se ei hyödytä jos näkemystä ei ole tai näkemys on kaikkea muutaa kuin objektiivinen.
Ei pidä olla naivi ja kuvitella että esim. tohtorintutkinto tarkoittaisi sitä, että ajatuksissa olisi mitään tolkkua. Olihan Tatu Vanhasenkin tutkimukset roduista sinänsä päteviä monen mielestä, silti itse pidän lähtökohtaa siinäkin vääränä.
Objektiivisuus on tieteen tärkein kriteeri ja jos tietoisesti siihen ei pyritä, ei tieteestä voida puhua.
Itse olen taustaltani kasvatustieteilijä. Sitäkään tosin eivät kaikki tieteenä pidä, mutta siinä sentään pyritään objektiivisuuteen.
http://www.netlife.fi/users/msiivola/krit/rintamanaisten_raportti.html
Arvostettu kolumnisti ja psykoterapeutti on kerännyt sivuilleen tasokkaita kirja-arvostelujaan, jotka on julkaistu muistaakseni Kaleva-lehdessä. Tämä arvostelu on parhaasta päästä.