Miksi sanotaan "kiveksen", mutta ei "pylväksen" tai "kirveksen"?
Kives
aaaagrgrvgfdfgd
16
1099
Vastaukset
- Kukapa kieltää
Äskettäin (17.12.) tällä palstalla peräänkuulutettiin seuraavanlaisten sanojen yhteistä ominaisuutta:
»aidas
harjas
jalas
kuvas
luudas
nahas
tervas
teuras
teräs
vahas
vastas
vihdas
viinas
vitsas»
Aidaksista aitoja, harjaksista harjoja, kiveksistä kiviä?
Kuulemani mukaan eräässä maamme taajaväkisessä (?) yhdyskunnassa on vaikuttanut poliisina mies, jolle vanhemmat olivat paiskanneet niinkin hulppean nimen kuin Eljas Uljas. Sukunimikin niin ylväs kuin Pylväs.
Mikäpä muuten on kelles?- Topias
>Aidaksista aitoja, harjaksista harjoja, kiveksistä kiviä?
No ei ihan niinkään... enää nykyaikana, tarkoitan.
Kives on alkuaan ollut tuohesta tai vastaavasta luonnonmateriaalista tehty pussi tai kotelo, jonka sisälle on pantu kivi tai kiviä. Tätä laitetta on käytetty nuotan tai verkon [tai jonkin muun kalanpyydyksen] painona.
Tämä alkuperäinen merkitys on vielä esimerkikiksi paikannimessä Kivesjärvi (taitaa sijaita Kainuussa?).
Nuotan painoja olen kuullut vanhempien kalastajien vieläkin sanovan kiveksiksi.
Nykyinen merkitys 'testikkeli' on syntynyt, kun on havaittu noiden kahden "pussukan" välillä vallitseva samankaltaisuus - analogia. Suomalaisugrilainen sana on tietenkin *muna. Miehen munia on sitten alettu - häveliäisyyssyistäkö vai miksi? - sanomaan kiveksiksi.
Tämä vanha nimitys tunnetaan vielä mm. sanonnoissa kuten "tulta munille".
"Kives" on siis johdettu sanasta kivi ja sen merkitys on kai lähinnä 'kivipussi'. - Kukapa kieltää
Topias kirjoitti:
>Aidaksista aitoja, harjaksista harjoja, kiveksistä kiviä?
No ei ihan niinkään... enää nykyaikana, tarkoitan.
Kives on alkuaan ollut tuohesta tai vastaavasta luonnonmateriaalista tehty pussi tai kotelo, jonka sisälle on pantu kivi tai kiviä. Tätä laitetta on käytetty nuotan tai verkon [tai jonkin muun kalanpyydyksen] painona.
Tämä alkuperäinen merkitys on vielä esimerkikiksi paikannimessä Kivesjärvi (taitaa sijaita Kainuussa?).
Nuotan painoja olen kuullut vanhempien kalastajien vieläkin sanovan kiveksiksi.
Nykyinen merkitys 'testikkeli' on syntynyt, kun on havaittu noiden kahden "pussukan" välillä vallitseva samankaltaisuus - analogia. Suomalaisugrilainen sana on tietenkin *muna. Miehen munia on sitten alettu - häveliäisyyssyistäkö vai miksi? - sanomaan kiveksiksi.
Tämä vanha nimitys tunnetaan vielä mm. sanonnoissa kuten "tulta munille".
"Kives" on siis johdettu sanasta kivi ja sen merkitys on kai lähinnä 'kivipussi'.Tuossa pöydälläni puolen metrin päässä lojuu vuosikymmeniä sitten verkon painon virkaa toimittanut tuohipunoskäärö, jonka sisältä löytyy kivi. Museaalinen kives suorastaan?
Kivesjärvi, Kiveslahti ja Kivesvaara ovat todellakin kainuulaista paikannimistöä. Löytyvät Paltamosta (itse paltamo kai merkitsee eräänlaista tervan kuljetukseen muinoin käytettyä soutuvenettä, tervavenettä).
Paltamossahan oli myös erääseen maailman aikaan se veikeä tienviitta, jossa luki METELI SEIS. Siihen aikaan, kun rautateillä vielä oli seisakkeita, joiden kohdalle kyytiin mielivä saattoi pysäyttää junan.
Kelleksestä jos vielä löytyisi tietoa tai tiedontapaista? Olen kuullut kelles/kellekset-sanalla viitattavan leikkimielisesti miehen kiveksiin, mutta sanan ykkösmerkitys se ei suinkaan liene. - Takametsien Mies
Kukapa kieltää kirjoitti:
Tuossa pöydälläni puolen metrin päässä lojuu vuosikymmeniä sitten verkon painon virkaa toimittanut tuohipunoskäärö, jonka sisältä löytyy kivi. Museaalinen kives suorastaan?
Kivesjärvi, Kiveslahti ja Kivesvaara ovat todellakin kainuulaista paikannimistöä. Löytyvät Paltamosta (itse paltamo kai merkitsee eräänlaista tervan kuljetukseen muinoin käytettyä soutuvenettä, tervavenettä).
Paltamossahan oli myös erääseen maailman aikaan se veikeä tienviitta, jossa luki METELI SEIS. Siihen aikaan, kun rautateillä vielä oli seisakkeita, joiden kohdalle kyytiin mielivä saattoi pysäyttää junan.
Kelleksestä jos vielä löytyisi tietoa tai tiedontapaista? Olen kuullut kelles/kellekset-sanalla viitattavan leikkimielisesti miehen kiveksiin, mutta sanan ykkösmerkitys se ei suinkaan liene....henkilökohtaiselta Valonnäyttäjältäni; tämä osasi heti empimättä sanoa että ne ovat "puoliksi halkaistuja puita, joista on tehty ladon lattioita, siinä on kuorimaton puu halakastu"...
Siitäpä tuntui ainakin yksi selitys löytyvän kuin apteekin hyllyltä.
:o) - Takametsien Mies
Kukapa kieltää kirjoitti:
Tuossa pöydälläni puolen metrin päässä lojuu vuosikymmeniä sitten verkon painon virkaa toimittanut tuohipunoskäärö, jonka sisältä löytyy kivi. Museaalinen kives suorastaan?
Kivesjärvi, Kiveslahti ja Kivesvaara ovat todellakin kainuulaista paikannimistöä. Löytyvät Paltamosta (itse paltamo kai merkitsee eräänlaista tervan kuljetukseen muinoin käytettyä soutuvenettä, tervavenettä).
Paltamossahan oli myös erääseen maailman aikaan se veikeä tienviitta, jossa luki METELI SEIS. Siihen aikaan, kun rautateillä vielä oli seisakkeita, joiden kohdalle kyytiin mielivä saattoi pysäyttää junan.
Kelleksestä jos vielä löytyisi tietoa tai tiedontapaista? Olen kuullut kelles/kellekset-sanalla viitattavan leikkimielisesti miehen kiveksiin, mutta sanan ykkösmerkitys se ei suinkaan liene.>Kelleksestä jos vielä löytyisi tietoa tai
>tiedontapaista?
Ja jos vielä sanonnasta "olla kelteisillään".
Onkos siinäkin tuo sama "kelles"?... - Kukapa kieltää
Takametsien Mies kirjoitti:
...henkilökohtaiselta Valonnäyttäjältäni; tämä osasi heti empimättä sanoa että ne ovat "puoliksi halkaistuja puita, joista on tehty ladon lattioita, siinä on kuorimaton puu halakastu"...
Siitäpä tuntui ainakin yksi selitys löytyvän kuin apteekin hyllyltä.
:o)Pystytettiinpä tuossa vuosituhannen vaihteessa uudelleen yksi hirsiaitantapainen, parisataa kilometriä alkuperäistä paikkaansa tuonnemmas tai tännemmäs – mistä päin kukin katsoneekin.
Aitta oli ollut pohjapinta-alaansa verrattuna huomattavan korkea. Niinpä se jätettiin (takkatuvaksi) uudelleen koottaessa tuntuvasti matalammaksi. Hirsiä jäi yli niin paljon, että niistä saatiin aikaan harvaseinäinen puuvaja eli halkoliiteri.
Takkatupaan lattia jämeristä höylätyistä lankuista – mutta sen alkuperäisen aitan kelleslattia pääsi vielä liiterin permannoksi!
:•) - rodusta
Takametsien Mies kirjoitti:
>Kelleksestä jos vielä löytyisi tietoa tai
>tiedontapaista?
Ja jos vielä sanonnasta "olla kelteisillään".
Onkos siinäkin tuo sama "kelles"?...Minun mielikuvissani mustaihoisen on vaikea riisuutua kelteisilleen. Kaukoidän väkirikkaista maista saattaisi sensävyistä populaa löytyä paremminkin.
Näillä leveysasteilla ja tähän aikaan vetää kyllä aika äkkiä siniseksi, ellei ole tullut vedettyä villaa ylle. - Kukapa kieltää
Takametsien Mies kirjoitti:
>Kelleksestä jos vielä löytyisi tietoa tai
>tiedontapaista?
Ja jos vielä sanonnasta "olla kelteisillään".
Onkos siinäkin tuo sama "kelles"?...Maija Länsimäki, jolla on näihin kielijuttuihin paljon professionaalisempi näkökulma kuin meikäsmiehellä (kuuluu mm. Hesarissa kielipalstaviljelyä harjoittavaan Kotus- eli Domlang-jengiin), näkyy käsitelleen kelteisillään-termiä muutama vuosi sitten:
»Kelteisillään-ilmaukseen sisältyy sama sana kuin kelsiturkkiin. Kelsi tarkoittaa ohutta kalvoa, pintakerrosta, kuorta, kelmua.»
http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/2002/kielii2002_39.shtml
Eikös muuten kelsiturkki olekin valmistettu aidosta ja alkuperäisestä teddykarhun taljasta eli turkista? Ei mistään kettutytöstä eikä tyttöketusta. - Topias
Kukapa kieltää kirjoitti:
Maija Länsimäki, jolla on näihin kielijuttuihin paljon professionaalisempi näkökulma kuin meikäsmiehellä (kuuluu mm. Hesarissa kielipalstaviljelyä harjoittavaan Kotus- eli Domlang-jengiin), näkyy käsitelleen kelteisillään-termiä muutama vuosi sitten:
»Kelteisillään-ilmaukseen sisältyy sama sana kuin kelsiturkkiin. Kelsi tarkoittaa ohutta kalvoa, pintakerrosta, kuorta, kelmua.»
http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/2002/kielii2002_39.shtml
Eikös muuten kelsiturkki olekin valmistettu aidosta ja alkuperäisestä teddykarhun taljasta eli turkista? Ei mistään kettutytöstä eikä tyttöketusta....tietenkin!
Tuo olisi pitänyt tunnistaa tuosta vartalon te-aineksesta. Hyvin tyypillisesti noissa alkujaan ti-tavuisissa sanoissa on tapahtunut äännelaillinen muutos *-ti->-si, ja vartalossa on säilynyt sitten t muualla kuin i:n edellä:
käsi ~ käte-, käde-
hirsi ~ hirte-, hirre-
- Topias
Uskoisin, että siksi kun kives ~ kiveksen on johdettu kivi-sanasta. Samanlainen johdos on esimerkiksi "kyljes" tai "pieles" (kumpainenkin on johdettu i/e -vartalot omaavista sanoista).
Kirves ~ kirveen on puolestaan alkujaan balttilainen lainasana (latvian cirvis ja liettuan kirvis).
"Pylväs" on johdos vartalosta "pylvä-" , jonka alkuperä on tuntematon.
Voisikos noista jotakin kokoilla? - Kellekset
Kelles tarkoittaa jossain päin myöskin tukkeja sahattaessa syntyneitä pintalautoja eli losoja tai pintoja.
Samoin se tarkoittaa kivespusseja eli niitä "munan kuoria".
Luin juuri kirjaa Moskusta ja siinä oli kuvaus kuinka hän joutui painiin karhun kanssa. Karhu puri Moskua päähän kiinni eikä irrottanut, mutta pelastus löytyi Moskun silmien edessä roikkuvista KARHUN KELLEKSISTÄ, joista hän raivokkaasti kiskaisi ja karhu häipyi tuskasta ulvoen karkuun!
Tuosta jutusta oli aika vaikeaa päätellä millaisessa asennossa oltiin kun päästä purtiin ja silmissä roikkui Moskun osanahan lisäksi karhun kellekset.
Kelteisillään=munasillaan eli alasti.- Kukapa kieltää
Sotkamolainen Eemi Kähkönen on kertoillut puolisen vuosisataa sitten omasta sylipainistaan karhun kanssa. Hän ei ollut onnistunut saamaan otusta hengiltä ampuma-aseella, ja haavoitettu karhu oli käynyt hänen kimppuunsa. Mies oli saanut taistelussa melkoisia vammoja ympäri kehoaan, ja lopuksi ”Van vielä se roapasi minuva niin, että takaraevoni pomahti puuhun ja minulta katkesi nokka.”
Kun karhu sitten sai leikistä tarpeekseen ja oli lähtemässä omille teilleen, tapahtui seuraavaa:
”Minä menin nyt paljosta veren vuotamisesta ja raevosta vähän sekasin ja koppasin poejalta sukset ja kirveen ja lähin perrään. Poeka huusi: 'Elekee, isä, mennä, kun teillä ei oo nokkookaa ennee!' Sillon älysin, että enhän minä karhulle mittää maha, kun toenen käsihi on käöttökelevoton.
Piti lähtee hiihtoo kyttyyttämmään poes. Sinne jäe vastustaja. Oli vaekee jättee sitä tappamata, kun luonto oli niin paha. Tökkäsin nokan paekolleen, ja siinä tuo on tököttännä. Viho viimmen peäsin ihmisten ilimolle. En kuollu vammoehini, mutta kauvan aekoo niitä saerastelin ja elinikäset arvet niistä jäe.”
(Lainaukset: SOTKAMO – Vuokatin vaarojen pitäjä • Otava 1964)
- Hiski+naapurin.kissa
Aika yleispätevä peukalosääntö sekä indoeurooppalaisissa että suomalais-ugrilaisissa kielissä on se, että mitä epäsäännöllisempi taivutus, sen vanhempi sana: susi ~ suden, kusi ~ kusen, pusi ~ pusin (taannoin kuultu pusun synonyymi).
- Dumbaass
Vastatkaa vittu kysymykseen.
- tättärääpippijuu
"Vastatkaa vittu kysymykseen. "
Eipä tuota tähän asti ole teititellä tarvinnut.
- NouKänDuu
Jaa'a!?
Hyvä huomio kyl.
Mul tuli ny ainaki sellai mielee, et johtusko ensimmäisen tavun kirjainten määrästä? Koska siin ainakin on selkee ero.
ki-, pyl- ja kir-. Tossa missä toi muuttu on kirjain vähemmän.
Ei voi olla noinkaan! :/
Tilus taipuu kans tiluksen, eikä tiluun (ööö!? Olisko tää ees suomee!? Näyttää varsin ihmeelliseltä? Noinko se menis? Vai tilu'un?) vaikka siin on sama määrä kirjaimia ekassa tavussa kun kiveksessä.
Juu ei, ei toi aukee!?
Kysy kielitoimistosta? ... ja kerro mullekki! :D
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1017433
Siekkilässä ajettu ihmisten yli- mitä tapahtui? Länsi-Savo ei ole uutisoinut asiata
Manneja, vaiko matuja?805018- 794849
- 1324258
Alavuden sairaala
Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan103048- 522679
- 402576
- 482229
Törkeää toimintaa
Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818102211Suudeltiin unessa viime yönä
Oltiin jossain rannalla jonkun avolava auton lavalla, jossa oli patja ja peitto. Uni päättyi, kun kömmit viereeni tähtit211840