Taas ilmeni yksi esimerkki negatiivisuuden voimasta ja viehätyksestä. Otsikot väittävät enemmistön vastustavan EU:ta. Koko tutkimuksessa nimenomaan sanotaan lopussa, että 2/3 suomalaisista EI halua eroa EU:sta. Eikö se ole hiljaista kannatusta? Sitten kysytään se suuri JOS ja saadaan kuvitteellinen enemmistö vastustukselle. Huomaa hyvin, millä media myy juttujaan.
Media valehtelee!
Unionisti
615802
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Jäsenyyden vastustaminen ja eron vaatiminen ovat eri asiat.
49 % vastustaa, 44 % kannattaa. 49 on enemmän kuin 49.
Useammat siis haluavat, että unioni kehittyy toiseen suuntaan kuin nyt tapahtuu. Valitettavasti Vanhanen euroinnossaan vie Suomea väärään suuntaan ajaessaan perustuslakia läpi pakolla ja hyväksyessään maaseudun tuhoavat rahoitusratkaisut. Kepun alamäki kiihtyy.
Ei mene tuolla vauhdilla kauaa etteikö aleta vaatia eu:sta eroamista kun maksut NOUSEE pilviin ja tuet peinenee pienenemistään. Eihän sellainen peli kannata mitään, ei ainakaan minun elämässä ole muuttunut kuin raha yksikkö.
suomalaiset kusetettiin omaa hölmöyttään projektiin jonka tarkoitus oli lihoittaa suuria euroopan maita ja pienimmät ovat maksumiehiä ja menettävät viimeisimmätkin päätöksenteot
Älä usko median juttuja. Älä usko median juttuja kuulematta ensin änkyröiden mielipidettä!
Vastapropaganda ja valheidensa vahvistaminen on EU:n ase!
Miksi tuollaista huutoa EU:n hurmoslaisilta!
Tosiasiahan oli se, että melkein vain puolet äänioikeutetuista äänesti yleensä aikanaan v 95 EU-liitoksessa kyllä-puolen täpärästi voittaessa!
Ja kuten on tullut väitöskirja-tasolla todistetuksi: EU:iin mentiin mm.mediaharhautuksella! merkittävä osa kyllä-puolen lupauksista on osoittautuntu vedätykseksi...
näin,mutta Teppo ja Talollinen ,älykkö kavereineen eivät tahdo oikein ymmärtää tuota asiaa....taitavatkohan he kumminkin olla EU kriittsiä....meinaan ylläpitävät aika mukavasti, kriittistä ilmapiiriä täällä keskustelupalstalla!
Koko tuo äänestyshän oli huijausta. Kysyttiin: hyväksytkö liittymisen neuvotellun sopimuksen mukaisesti?
Nyt on paljastunut, ettei äänestyshetkellä ollut mitään sopimusta olemassakaan. Ainankin maatalouskysymykset olivat täysin auki!
Tuota voisi kutsua huijaukseksi ja vaalivilpiksi. Äänestystulos tulisi jälkikäteen julistaa pätemättömäksi ja todeta, ettei Suomi itseasiassa ole ikinä EUhun liittynytkään.
Olet muut varsin oikeassa. Unohtamatta kuitenkaan keskustalaisten Aho ja ja Pesälä valheita sekä heidän Haavistolla teettämiä EU:ta puoltavia pakkoliikkeitä. Niin ja löytyyhän sieltä myös Halosta,Lipposta, Salolaista, Suomista ja Viinasta jne., joiden sanaa levitettiin kansalle kuin Jouluevankeliumia Joulujuhlaan hiljentyville.
Tai siis oli kansanäänestys, mutta se oli neuvoa-antava, kuten kaikki kansanäänestykset tällaisista sopimuksista Suomessa perustuslain mukaan ovat. Henkilökohtaisesti olen iloinen, että se on pelkästään neuvoa-antava, sillä kansan tietämättömyys asioista tulee tällä forumilla aika selvästi ilmi.
Uskoisin, että kun eduskunta päätti littymisestä Unioniin, edustajat olivat lukeneet kyseisen sopimuksen ja varmaan vähän muutakin, mitä 99,9% kansasta ei varmasti ollut tehnyt.
Taisi muuten kuitenkin olla niin, että kansa oli kyseisessä äänestyksessä vastaan EU:ta... muistaakseni noin 40% kannatti liittymistä (äänestäneistä, kansasta? mistä lie...). Syyksi eduskunnan poikkeamiseen kansan tahdosta selitettiin median asennoitumista EU:n vastaiseksi. Täytyy sanoa, että suurin osa kansasta saa tietonsa kaverilta tai maikkarilta, mutta joka tapauksessa kansan tieto on usein täydellisen riittämätöntä.
Kuten on tullut esiin, EU-jäsenyyteen mentiin oman silloisen perustuslain vastaisesti vuoden -94 kansanäänestyksessä liian pienellä enemmistöllä. Sama virhe oli EMU:n äänestyksessä. Perustuslakivaliokunnan silloiset jäsenet eivät hoitaneet hommiaan asiallisesti, ja nyt yhteiskunnan kahtiajako näkyy rikkaiden rikastumisena ja käyhien köyhtymisenä. Näin ollen on silloisten kansanedustajien syytä, että yhteiskuntamme on nykyisessä tilassa kaikista näkökulmista.
Miten tavalliset kansalaiset olisivat voineet lukea tuon sopimuksen kun sitä ei äänestyshetkellä ollut olemassakaan?
Ensinnäkin neuvottelutulos oli olemassa. Mitä maaseututukiin tulee, pitää muistaa, että kaikki äänestäjät eivät ole maanviljelijöitä.
Ja vaikka virallinen sopimus olisi ollutkin olemassa ihan kirjoitettuna versiona, mitenkähän moni kansalainen sen olisi lukenut läpi ja sisäistänyt?
Kun tulee seuraavat eduskuntavaalit, mahtavatko kansalaiset lukea tarkasti läpi jokaisen puoluevaihtoehdon puolueohjelmat? Kaikella kunnioituksella - minä epäilen.
Mieti sitä.
EU-jäsenyyteen ei menty vuonna 1994 kansanäänestyksellä.
Kyse ei ollut yhdestä sopimuksesta, vaan sopimuksia oli yhteensä 16. Voit lisätä tuohon tietämättömyyslukemaan vielä muutaman ysin perään sillä, sopimuksia ei annettu kansalaisille luettavaksi edes pyydettäessä.
Ei kansanedustajien tilanne ollut paljon parempi. Esimerkiksi Perustuslakivaliokunnan lausunnosta PeVL 14/1994 käy ilmi harhakäsitys, että Suomi saisi päättää EMU-jäsenyydestä kansallisella tasolla:
"Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen puolelta on jäsenyydestä neuvoteltaessa todettu, että talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheseen siirtyminen edellyttää valtiosäännön mukaan eduskunnan myötävaikutusta. Tähän viitaten valiokunta katsoo, että liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen."
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vepshref.scr?{KEY}=PeVL 14/1994&{ID}=HE 135/1994&{EXTRA}=LAUSUNTO&{PVM}=07.10.1994
Vasta vuosien 1997-1998 aikana paljastui totuus, siitä, että olimme luopuneet oikeudesta omaan rahapolitiikkaan. Esimerkiksi eduskunnan puhemien tehtävää hoitanut Riitta Uosukainen on kertonut, että hän ei tiennyt, että tuli äänestäneensä EU äänestyksen yhteydessä myös suomen markan kohtalosta.
PeLV 14/1994 eriävät mielipiteet -osiossa on pätkä josta ei voi olla kuin samaa mieltä: "Legitimiteettivajeen poistaminen kansanäänestyksellä on kyseenalaista, koska kansanäänestyksessä edellytetään kannanmäärittelyä neuvoteltuun sopimukseen. Tämä ei oikein ole mahdollista, ellei ole lukenut koko sopimusta, sen tulkinnoista puhumattakaan."
Minö olen miettinyt sitä paljon. Siitä lähtien kun äänestyksen alla soitin ulkoministeriöön, ulkopoliittiseen instituuttiin ja eurooppatiedotukseen ja pyysin kopiota tuosta neuvottelutuloksesta ja Maastrichtin-sopimuksesta. Joka paikasta minulle sanottiin, ettei niitä ole saatavana!
Ja minun oletettin hyväksyvän sopimus, jota ei minulle voitu näyttää. Jo silloin mielessäni heräsi vahvana näkemys, että nyt tässä on jotain "mätää".
No, nythän on selvinnyt miksei sopimusta voitu antaa luettavaksi: sitä ei ollut olemassa vaikka kansalle niin valehdeltiin.
Perustuslakivaliokunnan mietinnöstä PeLV 14/1994 jätetyssä eriävässä mielipiteessä todetaan, että "legitimiteettivajeen poistaminen kansanäänestyksellä on kyseenalaista, koska kansanäänestyksessä edellytetään kannanmäärittelyä neuvoteltuun sopimukseen. Tämä ei oikein ole mahdollista, ellei ole lukenut koko sopimusta, sen tulkinnoista puhumattakaan."
Kansa ei tiennyt mistä se äänesti. Lisäksi maatalousministeri Pesälä valehteli kaksi päivää ennen kansanäänestystä maatalouden tukipaketin kohtalosta. Anne koski arvioi väitöskirjassaan "Niinkä on jos siltä näyttää?", että "Suomi ei pysty pitämään neuvotteluprosessia koossa ilman yksityiskohtien salaamista ja lopuksi suoraa valetta kohti kameraa. Salaamiseen pakotti pelko sopimuksen kohtalosta kansanäänestyksessä. Jos Suomen edustajat olisivat avoimesti paljastaneet EU:ta kohtaan tuntemansa luottamuspulan ja sen, etteivät Etelä-Suomen kansalliset tuet ole pysyviä, jäsenyyssopimus ei todennäköisesti olisi mennyt kansanäänestyksessä läpi."
näin siksi että valtaapitävät eivät joutuisi edesvastuuseen. Jos kerran menettelytavat ovat vääriä, onko päätös/sopimus lainvoimainen? Eduskunnan 4/5 enemmistöhän olisi päätökseen tarvittu.
Vai uhrataanko joku pahimmassa tapauksessa ja hänet pelastetaan, kuten kävi Sundqvistin tapauksessa. Saako päättäjiä koskaan edesvastuuseen varsinkaan jos he omistavat eli ovat kansoittaneet tuomioistuimen, viittaako mikään tähän?
Onko Suomi rikollisten käsissä?
Kansanäänestys ei Suomessa merkitse sen pelkästään neuvoa-antavasta luonteesta juridisesti yhtään mitään! Eduskunta "äänesti" Suomen liittymisestä unioniin lailla, joka toteutettiin supistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä (2/3 enemmistöllä).
Toisin sanoen kansa ei äänestänyt välittömästi EU:sta.
En oikein ymmärrä tätä hälinää sopimuksen olemassa olosta, mutta olenkin aika nuori ja tietämätön vielä.
Kuitenkin Unionihan perustettiin Maastrichtin sopimuksella 1992 vai 1993, joka oli Yhteisön sopimuksia täydentävä ja selventävä sopimus. Suomi taas liittyi Unioiniin vuonna 1995, joten aika ihmeellistä, että sopimusta ei olisi ollut olemassa.
Tulevaisuudessa Uusi Euroopan perustuslaki korjaa paljon Unionin organisaation virheitä ja selventää tomielinjärjestelmää. Tästähän noin puolessa jäsenvaltioissa järjestetään kansanäänestys ja Ranskan kämmättyä, se on jäissä hieman pidempään... Suomessa perustuslaista päättää oikeutetusti Eduskunta.
Jos seuraatte niin juristit ovat joka paikassa asioiden takana. Rikkovat lakia ihan miten huvittaa. Kukaan ei puutu. Asia ei kuulu kellekään. Kukaan ei saa järjestystä tähän Suomi jollaan.
Ilmeisesti sinulla ei ole kovin hyvää muistikuvaa tuon ajan tapahtumista ja poliitikkojen puheista.
Kansanäänestys oli neuvoa-antava, kuten sanoitkin. Mutta sen tulosta pidettiin perusteena sille, että liittyminen voitiin hyväksyä eduskunnassa 2/3 enemmistöllä. Ilman äänestystä olisi vaadittu 4/5 enemmistö yksillä valtiopäivillä. Näin ollen äänestystuloksella oli suuri (poliittinen)merkitys.
Suomen neuvottelutulos muodostui itseasiassa usesta eri sopimuksesta (muistaakseni 16). Ne käsittelivät monia asioita Maastrichtin-sopimuksen lisäksi, esimerkiksi maataloutta. Kaikilta osin nuo sopimukset, ja siis neuvottelutulos, eivät olleet nyt julki tulleiden tietojen mukaan valmiita äänestyshetkellä. Olet oikeassa: on aika ihmeellistä ettei sopimusta ollut.
Loistavaa! Asiallinen vastaus!
Aivan totta, että minulla ei ole muistikuvaa tuon ajan politiikasta... En edes tiennyt mikä EU on, vaikka en vieläkään tunnusta sitä, että tietäisin siitä mitään. Hallitusmuoto on myös itselleni tuntematon kirjanen...
Ymmärrän kyllä, että Euroopan unioni laajassa merkityksessään koostuu useasta sopimuksesta, joista viimeisin merkittävä voimassa-oleva lienee Nizzan sopimus. Ja nyt myös ymmärrän tämän hässäkän, jonka mukaan sopimuksista ei olisi tiedetty.
Mikä merkitys sitten on sillä, että esimerkiksi maatalous-asiat eivät täällä kerrotun mukaan olleet Suomelle selviä? Maataloushan lienee yksi niistä aloista, joilla EU:lla on yksinomainen toimivalta. Oliko Maastrichtin sopimuksen aikaan toimivallan jako tässä asiassa unionin ja jäsenvaltioiden välillä samanlainen?
Kohu äänestyksen aikaisista epäselvyyksistä johtuu pääosin siitä, että nyt on tullut ilmi, ettei tuolloin ollut saatu maatalouden osalta neuvotteluja valmiiksi. Sopimusta ei siis ollut. Näin ollen ei ollut myöskään olemassa neuvottelutulosta, josta äänestettiin.
Maatalous oli neuvotteluissa avainasemassa. Itse asiassa se oli niitä harvoja asioita, joista Suomi oikeasti pystyi neuvottelemaan. Neuvottelut olivat ainankin kerran jopa katketa maatalouskysymyksiin.
Suomalaiset olivat, vaikkeivät kaikki maanviljelijöitä olekkaan, melko yksituumaisia maaseudun elinolojen turvaamisen välttämättömyydestä. Jos olisi tullut ilmi, ettei vielä äänestyshetkelläkään asiasta ole varmuutta ja että jo neuvotellut tukiratkaisut ovatkin väliaikaisia, olisi äänestyksen tulos todennäköisesti ollut toinen.
Miten Nizzan-sopimus vaikutti EUn toimivaltaan maatalousasioissa? Nyt en ole aivan varma, mutta epäilen ettei se suoranaisesti tuonut muutosta Unionin ja jäsenmaiden keskinäiseen toimivallan jakoon tässä asiassa.
Työttömyys on mennyt Halosen kaudella pahempaan suuntaan. EU:n oletettiin avaavan markkinoita euroopaan, mutta toisin kävi. Työpaikat virtaavat nyt alhaisen verotuksen ja byrokratian maihin.
Asiaa koitetaan korjata "rukkaamalla" työllisyystilastoja merkitsemällä kursseilla olevat työttömät pois tilastoista.
Huomaatteko kun pressakeskusteluissa vältetään Suomen tämän päivän tärkeintä ongelmaa korkeaa työttömyysastetta (EU:n korkeimpia n. 13-15% todellisuudessa)? Halosen joukot lisäksi sanovat, ettei työttömyyden hoito kuulu Haloselle vaan ulkopolitiikka ja maanpuolustus. Tässä vaiheessa kun Halonen ei tunista alikessun tai luutnantin natsoja (vaalikeskustelun ylläri) veikkaan, ettei muutkaan asiat ole hyppysissä.
Ehdotan, että vaaleissa äänestetään sellaista ehdokasta, joka ei väistele työttömyyden hoitoa ja osaa yleensä asiansa eikä pelkästään maailmanparannusta.
Työttömyys on kuitenkin merkittävästi alemmalla tasolla, kuin mitä se oli 10 vuotta sitten. Suunta on ollut siis hyvä.
Mitenkäs se Presidentti nyt sitten käytännössä voisi alentaa työttömyyslukuja, valista meitä siitä?
Kas kun nyt vain sattuu olemaan tosiasia, että sisäpolitiikka ei kuulu missään tapauksessa Presidentin toimivaltaan. Työttömyyteen otettaneen sitten kantaa seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Ulkopolitiikan rippeet sentään vielä kuuluvat Presidentinkin toimivaltaan. Siksi on luonnollista, että vaalikeskusteluissakin painotetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
"Työttömyys on kuitenkin merkittävästi alemmalla tasolla, kuin mitä se oli 10 vuotta sitten. Suunta on ollut siis hyvä."
Ei voi verrata tätä hetkeä 10 v sitten.
10 vuotta sitten oli maailmanlaajuinen lama johtuen teknokuplan puhkeamisesta ja lähi-idän sodan öljykriisistä. Suomessa asiaan pahensi vielä sosialismin romahtaminen Neuvostoliitossa.
Laman jälkeen päästiin jonkinmoiseen nousuun työttömyydessä, joka on nyt taas pahassa laskussa. Muissa maissa työttömyys on aika hyvällä mallilla paitsi tietysti Saksassa, jossa hiljattain kaatui SPD & Vihreät koalitio.
"Mitenkäs se Presidentti nyt sitten käytännössä voisi alentaa työttömyyslukuja, valista meitä siitä?"
Halonen lupaili viime vaaleissa työttömyyden ja vähävaraisten jne. jne. olevan tärkein asia. Vaan kuinkas sitten kävikään?? Asia "vähän" unohtui ja nyt on ääni kellossa: "ei kuulu mulle, mä oon vaan täällä töissä". Halonen näyttää olevan enemmän kiinnostunut lesboparien keinohedelmöityksestä ja maamiinoista vaikkei tiedä miltä aliluutnantti näyttää. Ai niin joo: Fortum miljoonaoptiot sopii hälle hyvin.
"Kas kun nyt vain sattuu olemaan tosiasia, että sisäpolitiikka ei kuulu missään tapauksessa Presidentin toimivaltaan. Työttömyyteen otettaneen sitten kantaa seuraavissa eduskuntavaaleissa."
Jos nykyinen presidentti Halonen ei ole kiinnotunut työttömyydestä niin valitaan tilalle sellainen joka on!
"Ulkopolitiikan rippeet sentään vielä kuuluvat Presidentinkin toimivaltaan. Siksi on luonnollista, että vaalikeskusteluissakin painotetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa."
Halosen kannattaa tutustua turvallisuuspolitiikassa myös:
- mikä on alikersantti
- miltä näyttää kenttärovasti
- mikä on luutnantti (se ei ole koiran puruluu)
Ulkopolitiikassa Halosen kannattaa tutustua mihin ihmiset kyllästyivät DDR:ssä ja Neuvostoliitossa: sosialistijohtajien kykenemättömyyteen ja korruptioon.
Ei ole ihme, että eu:n kannatus laskee kokoajan. Muistaako joku yhtään positiivista uutista sieltä suunnalta? Minä en. Lähinnä mieleen tulevat ns. "torjuntavoitot".
Muutenkin koko homma on viety liian pitkälle. Tällä tarkoitan mm. eu:n perustuslakia. Onneksi se ei ole saanut juuri missään kannatusta.
Eurooppa tarvitsee kyllä tämän tapaisen liiton, mutta sen ei tulisi puuttua liiaksi maiden asioihin tai ajaa jäseniään yhdeksi liittovaltioksi.
Toivottavasti ihmiset, jotka ovat tyytymättömiä tämän päivän politiikkaan jättäisivät vanhat puolueet omaan saamattomuuteensa, ja kuuntelisivat uusia tuulia.
liittovaltio.. vaihe vaiheelta niin etteivät kansalaiset tajua mihin heitä ollaan viemässä.
Koko maailmassa. Siis yksi valtio,hallitus,uskonto jne.. muuta liitetään väkisellä tavalla tai toisella yhteen..
Kohta paljastuu sekin. Silloin kansa hämmästelee mitne heitä on voitu huijata.. tai kansa on antanut huijata...
:- niin, miksi me olemme aina niin manipuloitavissa...
pitäisi aina muistaa itse tutkia ja ajatella asioita eikä
olla median tai jonkun muun johdateltavissa.
Siinä olisikin meille kaikille hyvä uuden vuoden lupaus alkaa,
ajattelemaan itse ja havainnoimaan asioita!:)
Jokaiselle meistä kyseenalaistaa aina asiat.
Melkeen kaikki kallistunu liikaa verrattuna esim. palkkojen tasoon, joiden muka on sanottu nousevan kulujen mukaan... eipä minulla ainakaan oli palkka noussut esim, pakollisten kulujen tahtia,jne...
Kun aikoinaan ruvettiin puhumaan yhdistyvästä euroopasta, painotettiin mm. kuinka ruoka, autot ja viina halpenee. Halpa viina ja autot ovat suomalaisten haave ollut aina. No, tuli äänestyksen aika, tulevat halvat viina ja autot oli erittäin suuri syy siihen, että enemmän ihmisiä äänesti eu:n puolesta. Hiukan ennen äänestystä viellä muutamat suuret firmat ilmoitti, että mikäli Eu:hun ei liitytä, suomeen ei investoida. No, eipä kyllä ole investoitu, vaikka eu:hun liityttiinkin. Ruoka halpeni melkein heti, mutta pikkuhiljaa nousi ja nousi. Se nousi niinkauan, kunes se oli noussut enemmän, kuin se oli laskenut. Autojen hintaa on saatu alennettua verojen vuoksi, kun tarpeeksi moni kansalainen on sen vuoksi tapellut ja valittanut. Kuitenkin edelleen autot, nuo peltiset pyhät lehmät, on edelleenkin kalliita muuhun eurooppaan nähden. Viinan veroa tiputettiin, mutta näyttääpä siltä, että vero tulee nousemaan takaisin. Tässävaiheessa pitää muistaa, että vaikka ihmisissä enemmistö äänesti eu:n puolesta, aluepolitiikan mukaisesti noin 80%, hiukan alle, äänesti eu:ta vastaan.
No, missä mennään tänäpäivänä? Vuonna 2006 Suomi on todellinen nettomaksaja. Ja niin on myös 2007, 2008 jne. jne. Suomalaiset toimivat suuryritykset myydään ulkomaalaisille, ja muut investoivat muutenvaan ulkomaille. Tiestöt, rautatiet, terveydenhuolto jne. jne. heikkenee vuosivuodelta. Ihmiset yritetään saada maasuduilta muutamiin asutuskeskuksiin, ja maaseutu autioituu. Ehkä ihmisten kehäkolmosen sisäpuolella on vaikeaa ymmärtää sitä, että meillä täällä muualla suomessa rupeaa olemaan hätä.
Mitä nyt on paremmin, kun ollaan EU:ssa? Niin. Kertokaapa te, jotka paremmin tiedätte.
...on paremmin? No meikäläisen asuntolainan korko on alempi kuin mitä se olisi EU:n ulkopuolella, viina on tosiaan halvempaa, autoveroja on laskettu nimenomaan EU:n vuoksi, kaupoista saa paljon parempaa ruokaa kuin ennen, ei pelkkää suomalaista perushuttua.
Jos teillä on hätä siellä korvessa, niin voi voi. Ei voisi vähempää kiinnostaa mitä teille multajusseille kuuluu. Enemmistö asuu kaupungeissa.
"Ruoka halpeni melkein heti, mutta pikkuhiljaa nousi ja nousi. Se nousi niinkauan, kunes se oli noussut enemmän, kuin se oli laskenut."
=> Paljonkohan mahtaisi maksaa HK:n sininen nyt, jos emme olisi Unionin jäseniä? Hirvittää edes ajatella. Ruoan hinta on tullut alas, ja se on ollut todellinen, tuntuva hyöty Unionista. Mieti, miten ne ruoan hinnat olisivat nousseet 10 vuodessa, jos emme olisi olleet jäseninä.
"Kuitenkin edelleen autot, nuo peltiset pyhät lehmät, on edelleenkin kalliita muuhun eurooppaan nähden."
=> Totta, mutta edullisempia kuin ennen jäsenyyttä. Puhumattakaan käytetyistä autoista, joita nykyään saa Saksasta edullisesti.
"Viinan veroa tiputettiin, mutta näyttääpä siltä, että vero tulee nousemaan takaisin."
=> Saunaoluet ovat lähes naurettavan halpoja verrattuna entiseen, kalliiseen Suomeen. Kippis!
"No, missä mennään tänäpäivänä? Vuonna 2006 Suomi on todellinen nettomaksaja. Ja niin on myös 2007, 2008 jne. jne. Suomalaiset toimivat suuryritykset myydään ulkomaalaisille, ja muut investoivat muutenvaan ulkomaille."
=> Totta. Mutta nettomaksajia ovat myös monet muut vauraat maat, ja niin pitää ollakin. Nettomaksuun sijoitetut varat tulevat takaisin moninkertaisesti.
Yritykset menevät ulkomaille täysin riippumatta EU:sta. Globalisaatiolta ei pääse karkuun edes kuusen taakse.
"Ihmiset yritetään saada maasuduilta muutamiin asutuskeskuksiin, ja maaseutu autioituu."
=> Tämä on Suomen omaa, pitkäjänteistä aluepolitiikkaa, mistä on turha syyttää EU:ta. Eikä niitä ihmisiä ole enää kymmeniin vuosiin tarvinnut houkutella sieltä korvesta pois.
"Ehkä ihmisten kehäkolmosen sisäpuolella on vaikeaa ymmärtää sitä, että meillä täällä muualla suomessa rupeaa olemaan hätä. "
=> Tuttavillani Itä-Suomessa ei ainakaan ole hädänpäivää. Päinvastoin, kehä kolmosen kupeessa on monellakin jo hätä housuissa.
http://www.iltalehti.fi/2006/01/03/200601033920277_uu.shtml
Ilmeisesti museoautojen jouluajossa kavi heikosti.
Jo nyt kaikki noituu lapsellisia pikkusääntöjä...kun jokin aika menee huomataan miten eu muistuttaa oikeasti kommunismia ollen jopa pahempi. alkaa eu:n alasajo ja valtiot ovatsen jälkeen löyhässä liitossa keskenään ja VAPAITA.
Eu on liian iso jo nyt hallittavaksi. Eu pitäisi jakaa viiteen osaan, eikä laajentaa loputtomasti itään. Eu on liian kookas.
No eihän tuollaista pitäisi pakolla ajaa. Vaikka Vanhanen sitä ajaakin. Miksei muodostettaisi uutta liittouduttaisi pohjoismaittain.
Eu voisi luopua noista tuista. Se on valtioiden tehtävä tukea itseään.
Eräs tuttavani kysyi ennen EU-äänestystä. Mitä mieltä olin asiasta. Sanoin etten kannata systeemiä mistä en tiedä yhtään mitään.
Tähän on nyt tultu ja aina vain pahenee.Nyt on fiilattu ja höylätty joka paikasta.Tämä maa menee hyvin iloisesti perseelleen.Kohta pitää makssa 4 kertaiset jäsenmaksut.Mistäs rahat otetaan.
Jäsenmaksurahat pitää jättää oikopäätä tänne ja täällä pitää laittaa asiat kuntoon.
Työttömille järjestettävä ensi tilassa oikeat työpaikat valtion kustannuksella ja lopetettava imisten nöyryyttäminen teettämällä ilmaisia työharjoittelutöitä henkilöillä jotka ovat ammatti ihmisiä ja koko ikänsä töitä tehneet.
Eipä luulisi olevan vaikea tehtävä.
- hajoaa nopeasti
- epäluottamus poliitikoihin johtaa kansanvallan lisääntymiseen. Kansa ottaa vallan omiin käsiinsä - Perustuslain suomalla oikeudella ja palauttaa sen valitsemilleen oikeamielisille luotettaville edustajille, kuten Timo Soini
- Eurooppa puhdistuu, kehitys alkaa Suomesta
Mutta kynällä sitten luovuttiin itsenäisyydestä. Voi tätä hölmölän touhua, kauanko menee ennenkuin kansa lakkaa kantamasta (järjen) valoa säkillä yhä lisääntyvään pimeyteen.
Säälittää se turha sotiminen, jonka isämme ja isoisämme tekivät puolestamme, suurin osa maatamme puolustaneista on pian kuollut. Ehkä on parempi etteivät he näekään miten heidän taistelemansa vapaus vaihtuu jälleen kerran vieraan vallan pettuleipään ja alistumiseen. Ei tämä nykyajan lötköhousuporukka pysty edes puolustamaan maatamme, hävetkää.
eu ajanut kokoajan maasta työpaikat ulkomaille siihenkö pyritään? suomi kallistuu kokoajan,tälläsellä tavallisella tallaajalla ei ole varaa asua suomessa.palvelutyötä tehden palkat pysynyt samassa minimissä suhteessa asumisen/elämisen kustannuksiin. johtajat ja päättäjät taas porskuttaa, jättäen paskat taakse on tää pirunhienoo katsoa ja ihmetellä miten tää koko kompleksi ajetaan päin helvettiä ja novalla soi mainos antakaa rahaa sotainvaliideille että saadaan lisää hoitajia vähän vois päättäjät miettiä
tutkimuksen ennemmin niin että suurin osa ei nyt haluaisi suomen liittyvän eu:hun, eli toisaalta silloinen päätös (sekin pienen pienellä marginaalilla) oli monen mielestä näin jälkeenpäin virhe.
Eu:sta eroaminen olisi toki melkoinen juttu. Moni lienee ajatuksissaan miettinyt että kun nyt ollaan siihen liemeen itsemme liittäneet niin hammasta purren on päätökset kestettävä. Tähän asti eu ei ole juuri muuta suomalaisille tuonut kuin kasan lupauksia parmemmasta ja turvallisemmasta euroopasta ja siihen päälle kasan direktiivejä, sopeutumista ja maksamista.
Ihmiset punnitsevat asiota "miten eu minun elämääni vaikuttaa". Esimerkiksi itäeuroopan "nostamisesta" mielellään paasataan suu vaahdossa, mutta itseasiassa se ei paljon "perähikiän hitsaria" lohduta kun oma työ on mennyt alta, kämpän arvo romahtanut jne. Ei siinä paljon kiinnosta onko jossain puolen maaseudulla pikkuhiljaa asiat paremmin tai että tsekissä talous rullaa. Varsinkaan jos oma työ tai siitä maksettava palkka uhkaa huonota juuri näiden maiden "ammattimiesten" avustuksella.
näkisivätpä päättäjät eu:n kokonaisuutena mutta kun ei niin ei pitäisivät edes omanmaan puolia
Hah! Suomen enemmistö ei ole koskaan ollut EU:ta vastaan, eikä ole nytkään.
Sen sijaan SUOMEN MEDIA on aina ollut liian EU:n vastainen. Asialle pitäisi mitä pikimmiten tehdä jotain, kuten muokata lehdistöä hienotunteisemmaksi.
mediahan auttaa muita tajuamaan, kuinka kustaa kansalaisia silmään. ei kai se ole pahe ja kertoo sen mikä jää/jäi kertomatta
Millasen äänestyksen oot ite pitänny????????....parempi ku oot hiljaa!!!!!
Koko homma kaatu aluksikin omaan näppäryyteensä, luvattiin että hintoihin ei tule kovin suuria muutoksia yms paskaa mikä ei pifä paikkaansa, Bensanhinta,Verot,Vakuutukset ja kaikki palvelut ovat kallistuneet.
Olisivat suomalaiset siinä vaiheessa ajatelleet että onko mitään jätkeä alkaa puljaamaan näiden paskojen kanssa?
Ja tulee aina jäsenys maksujen korotuksia sun muita. ei siis ole mitään järkeä olla koko EU:ssa. mutta tekiväthän nämä "viisaammat" hyvän valinnan ... kohta puskee taas hullut lamat päälle ja sun muut paskat sitten on turha taas tulla valittelemaan kun kaikki kaatu omaan näppäryytensä... joten pois koko helvetin EU:Sta vanha markka takas sun muut perinteiset mitä tässä nyt olaan jo kaivattu jonkin aikaa.
T: Eu:n jutut kusee vielä satavarmasti!!
Eu pakottaa suomen noudattamaan heidän laatimiaan n.2000 direktiiviä ja 5000 lakia. Ja kokoajan keksitään lisää. Eikä suomi mahda näille mitään.. Nyt romutetaan suomen sokerintuottaminen mutta pahimmat muutokset on vasta edessä!
Oon 100% samaa mieltä, aikamme EU:ssa on oleva historiaa, emme tarvi EU:ta, koska ollaan maksajia vaan.
Eipä ole Eu :n hyödyt paljon köyhää auttanut...
kyllä v....... kun kyselään suomalaisilta galluppeja ja sit tilastot kertoo että esim.tämä 49% vastustaa eu:hun littymistä mie en oo esim.vastannu yhteenkään kyselyyn jos kyseltäs kaikilta euroista ja eu:sta prossat pomppis varmaa 100% totuus on kaikki on kallistunu ja suomella ei ole omaa päätösvaltaa loppujenlopuksi!
Suomen talouden parantuminen Sodan jälkeen on perustunut joustavuudelle ja kekseliäisyydelle, nopeille ja rationaalisille päätöksille, sekä kohtuulliselle byrokratialle.
Eu on käytännössä vienyt kaikki Suomen kilpailuedut. Aino parannus on vapaakauppa, joka sekään ei oikeasti pelaa. Vai ostaako esim ranskan valtio muista maista jotakin, ilman vastapalvelusta.
Hallinnolliset täysin tuottamattomat kustannukset nousevat ja ilman kattoa. Ei kiinalla, intialla tai usalla näin käy. Eun rajoja suljetaan kilpailulta, kun on pakko kustannusten noustessa suojautua.
Menemme kohti syvää lamaa.
Suomessa on ennen ollut suoraselkäisiä poliitikkoja jotka uskalsivat tunnustaa tosiseikat ja ajoivat maan etua.
Nykyisten motiivit ovat käsittämättömiä.
Eikös Suomi olekin ollut viime vuodet jatkuvasti maailman kilpailukykyisempiä maita?
"Suomessa on ennen ollut suoraselkäisiä poliitikkoja jotka uskalsivat tunnustaa tosiseikat ja ajoivat maan etua. "
=> Nämä suoraselkäiset poliitikot ajoivat Suomen syvään lamaan jo kauan ennen EU:ta.
Lama-aika kesti muutaman vuoden. Lisäksi sitä pahensi samaan aikaan alkanut talouden EURO-kuntoon laitto ja markan sitominen Euroopan valuuttajärjestelmään.
Sitä ennen Suomi oli kymmeniä vuosia hyvinvoiva ja kilpailukykyinen yhteiskunta.
Jos Suomi on viime vuodet ollut maailman kilpailukykyisimpiä maita, niin mistä sitten johtuu tuotannon kasvava virta pois maasta? Miksi Suomen talouskasvu on vain noin puolet rahaliiton ulkopuolisen Ruotsin talouskasvusta?
"Lama-aika kesti muutaman vuoden. Lisäksi sitä pahensi samaan aikaan alkanut talouden EURO-kuntoon laitto ja markan sitominen Euroopan valuuttajärjestelmään."
=> Ja laman seurauksia kärsii moni kansalainen lopun ikänsä. NL:n hajoaminen ja idänkaupan romahtaminen oli varmaankin myös osa eurokuntoon laittamista?
"Sitä ennen Suomi oli kymmeniä vuosia hyvinvoiva ja kilpailukykyinen yhteiskunta. "
=> Suomi on NYT hyvinvoiva ja kilpailukykyinen yhteiskunta. 60-70 -luvuilla jatkuvat devalvoinnit, korkea inflaatio ja korkeammat korot nakersivat talouttamme.
"Jos Suomi on viime vuodet ollut maailman kilpailukykyisimpiä maita, niin mistä sitten johtuu tuotannon kasvava virta pois maasta? Miksi Suomen talouskasvu on vain noin puolet rahaliiton ulkopuolisen Ruotsin talouskasvusta?"
=> Tuotannon kasva virta pois maastamme, kuten kaikkialta Länsi-Euroopasta (Ruotsi mukaanlukien) johtuu korkeista työvoimakustannuksista ja globalisoituvista markkinoista. Silti pienet ja keskisuuret yrityksemme työllistävät jatkuvasti lisää henkilökuntaa - osaaminen siirtyy toisille aloille.
Ruotsin taluskasvua ei voi verrata suoraan Suomen talouteen, koska Ruotsin kansantalous on huomattavasti laajemmalla pohjalla kuin Suomen. Niinpä kansankoti Ruotsin talous ei ole lainkaan niin haavoittuva kuin Suomen talous, joskin globalisaatio on alkanut painaa heitäkin. Tulevaisuudessa mm. Saab ja Volvo tulevan tämän näkemään. Ruotsin talous on aina, ennen rahaliittoakin, ollut vahvemmalla pohjalla kuin Suomen. Tässä mielessä ymmärtää hyvin, että heille EMU ei välttämättä vielä ollut yhtä kurantti vaihtoehto kuin mitä Suomen taloudelle oli.
Toisaalta ei pidä pyrkiäkään liian suureen talouskasvuun. Hallittua talouskasvua pidetään tänä päivänä kansantaloudelle paljon parempana ilmiönä kuin liian suurta kasvua.
Tutkimusten mukaan Neuvostoliiton hajoamisen vaikutus laman syntymiseen on pieni. Lisäksi idänkauppa ei romahtanut äkillisesti vaan alkoi heiketä 80-luvun puolivälistä alkaen. Sen sijaan vahvan markan politiikka ja markan kytkentä ecuun olivat tärkeässä roolissa laman syntymisen suhteen. Tämä kytkeytyy suoraan Suomen integraatiopolitiikkaa kuten Holkeri asian ilmaisi lokakuussa 1990: "Jo nyt on selvää, että Suomen on jatkossakin sitouduttava vakaan markan politiikkaan ja vakaan valuuttajärjestelmän piiriin Euroopan taloudellisen yhdentymisen edetessä". Ecu-kytkennästä ei sopimut myöskään irtautua: Uusi suomi (3.3.1991) kertoi EY:n rahapolitiikasta vastaavan komission jäsenen sanoneen, että "Suomen on valittava, kumman se haluaa, integraation vai devalvaation". Suomi joutui irtautumaan ecu-kytkennästä kun valuuttavaranto tyhjeni spekulaatioiden paineessa, mutta se ei muodostunut integraation esteeksi koska useimmat muut Euroopan maat joutuivat tekemään aivan samoin. Syynä tähän ecu-kytkennän umpikujaan oli Saksan korkopolitiikka.
Suomen hyvinvointia ei rakenneta hetkessä tyhjästä. Kyse on sukupolvien työstä; Suomi maksoi sotakorvaukset ja nousi 90-luvun alkuun mennessä rikkaiden länsimaiden rinnalle. Talouskasvumme on ollut vuosikymmenien ajan suurempaa kuin Länsi-Euroopan maissa keskimäärin ja on sitä edelleen.
Tuohon ei voi enää paljon lisätä. Hyvin valoitettu...
Kyllä Suomen talouden syvä lama johtui monesta erillisestä, yhtäaikaisesta syystä, ei mistään "EU-sopeutuksesta". Näitä syitä olivat:
- Valuuttasäännöstelyn purkaminen, ja siitä johtunut rahatalouden ylikuumentuminen. Tämä johti pankkien holtittomaan luotonantoon tunnetuin seurauksin.
- Idänkaupan romahtaminen. Suomessa oli lukuisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka toimivat lähes pelkästään idänkaupan varassa. Näitä kaatui joukoittain.
- Läntisen Euroopan ja muiden vientimaiden samaan aikaan tapahtunut kysynnän voimakas heikentyminen
Tutkijat eivät vieläkään ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mikä yksittäisistä tekijöistä oli se "pahin". Joka tapauksessa silloisia EU-maita lama ei saavuttanut - ainoastaan talouden taantuma.
"Kyllä Suomen talouden syvä lama johtui monesta erillisestä, yhtäaikaisesta syystä, ei mistään "EU-sopeutuksesta"."
Laman takana oli kyllä useita syitä, mutta vahvan markan politiikka oli avainroolissa siihen, ettemme pystyneet sopeutumaan näihin häiriöihin. Kiinteän valuttakurssin "perversio" on siinä, että laskusuhdanteen aikana valuuttakurssia joudutaan puolustamaan huippukoroilla vaikka olisi tarvetta elvyttävään korkopolitiikkaan. On osoittautunut, että tällainen politiikka ei ole vain tuhoisaa työllisyydelle vaan myös mahdotonta toteuttaa vapaiden pääomanliikkeiden oloissa.
Mitä tulee Länsi-Euroopan maiden integraatiopolitiikkaan; nämä maat oli laitettu eurokuntoon jo aiemmin. Suomen pankin Markku Puntilan (1990) mukaan "Kaikissa niissä maissa, joissa on ollut raskas inflaatioperinne, sovittautuminen saksalaispainotteiseen eurooppalaiseen inflaatiovauhtiin on edellyttänyt useinkin pitkää, korkean työttömyyden leimaamaa sopeutumisaikaa" Suomen osalta Puntila arvioi, että alhaisempi voimavarojen käyttöaste ja korkeampi työttömyys tulisi jäämään pysyväksi, jos inflaatio onnistuttaisiin hidastamaan.
joo mulle luvatiin ilmaista ruokaa,autot,viinat mitä sain käytänössä ilmaiset viinat,vaikka ei ne halpoja ole vieläkään.muuten viina veroa nostetaan pressa vaalin jälkeen.
...EU:n vastustus on suurempaa kuin kuin sen kannatus Suomessa. Siis myös koko EU-Suomen kannatus on heikompaa kuin sen vastustus (YLEn uutisointia 28.12.2005)!!!
YLE kirjoittaa, että irroittautua ei haluttaisi silti EU:sta kyselututkimuksen mukaan. Tämä lausuma on ehkä osittain harhaan johtava ja tarkoituksellinen. Nimittäin ei kerrottu miten kysymys irroittautumisesta oli aseteltu.
Myöskään ei käynyt ilmi, oliko haastatelluilla edes jaettua tietoa siitä, että EU:sta ja sen raskaista taakoista irroittautuminen olisi hyvin helppoa esim. eduskunnan päätöksellä.
Mutta periaatteessa YLE:n ilmoittama kyselyn tulos kertoo siitä, että Suomenkin kansa on saanut kyllikseen EU:sta haittavaikutuksineen. Myös kansainvälisen EU:n valta- ja rahaeliitin ylläpitämä mediahuiputuskaan ei enää tunnu menevän köyhtyvän peruskansan hyväksyntään. Mitään hyvää kun ei käytännössä oikein EU:sta taida näkyä, kun katseensa median höpötyksestä karuun EU-Suomen todellisuuteen suomalainen kääntää- EU-SUomessa monella alkaa jo olla kylmä ja nälkä, työttömyydestä puhumattakaan!
Presidentti Koiviston oikeuspolitiikan tuhoisat vaikutukset oikeuslaitoksen ja koko virkakunnan toiminnan legitimiteettiin - Rikkoiko Tasavallan Presidentti Suomen perustuslakia ?
muut sivut
Konklaavi Linnassa 6.5.1992
Asiakirjat määrätty salaiseksi
Koiviston haastattelu 21.8.1992
Lukijalle
Mauno Koivisto "Kaksi kautta":
Kotikaupunkini Turun ruotsinkielisen yliopiston, Åbo Akademin, valtio- opin professori Sven Lindman lähetti minulle vuonna 1975 eripainoksen mietteistänsä Presidentin asema ja perustuslakiuudistus. Tämän eripainoksen päälle hän oli käsin kirjoittanut tekstin, joka suomeksi kuuluu seuraavasti.
"Kun tässä eräänä päivänä väittelin Merikosken kanssa sanoin, että pitää ajatella tulevaisuutta. Jos esimerkiksi entinen oppilaani Mauno Koivisto valittaisiin presidentiksi, niin hänelle minä soisin vähän todellista valtaa."
1. Johdanto
Käräjätuomari Jussi Nilsson:
"Suomessa on tuomioistuinten ja muiden virastojen organisaatiorakenteita ja johtamisjärjestelmiä yhtenäistetty, lisätty päällikkötuomarien johtamisvaltuuksia tuomioistuinten sisäisessä toiminnassa ja asetettu päällikkötuomarit hallituksen edustajiksi eräisiin suurimpiin tuomioistuimiin. Tällä tavoin on maan tuomioistuinlaitos liitetty yhä kiinteämmin osaksi kokonaisvaltaisesti ohjattavaa valtionhallintoa ja sitä kautta tuomarikunta organisoitu muun virkakunnan tavoin toimimaan poliittisen valtaeliitin johdon ja valvonnan alaisuudessa." (Lakimiesuutiset maaliskuu 2002)
Suomen perustuslaki (Suomen Hallitusmuoto 17.7.1919/94) 2§:
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Ylin toimeenpanovalta on uskottu tasavallan presidentille. Sen ohessa on valtion yleistä hallitusta varten oleva valtioneuvosto, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä ministereitä.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.
2. Presidentti Koiviston oikeuspoliittinen seminaari - "Koiviston konklaavi"
Presidentti Mauno Koivisto järjesti 6.5.1992 Linnassa oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden, jonka teemoina Korkeimmasta oikeudesta 26.5.2002 saadun tiedotteen mukaan olivat ( 1 ):
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä
2. Tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.
Tilaisuuteen oli kutsuttu presidentin, presidentin rouvan ja kanslian johdon lisäksi tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia, kaikkiaan kolmisenkymmentä henkilöä.
Tilaisuuden luonnetta ja sisältöä koskevaa spekulointia ei ole omiaan vähentämään se seikka, että kun tilaisuuden nimenä oli oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus, osallistujien joukossa ei ollut lainkaan poliittisen kentän, eduskunnan ja valtioneuvoston edustajia, joista ainakin pää- ja oikeusministerin olisi voinut olettaa olevan paikalla.
Toinen huomionarvoinen seikka on se, että tuomioistuinlaitosta edustivat Korkeimman oikeuden presidentti ( Heinonen ) ja kolme oikeusneuvosta ( Tulokas, Taipale, Lindholm ), Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ( Hallberg ), mutta alemmista tuomioistuimista oli ainoastaan viisi edustajaa.
3. Professori Heikki Ylikangas: Koivisto painosti Korkeinta oikeutta
Professori Ylikankaan vastauksen ( 2 ) mukaan "tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja - mikäli mahdollista - mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa."
Ylikankaan vastaus jatkuu: "Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa. Korkeimman oikeuden presidentti Heinonen oli kuitenkin teettänyt lainanottajan oikeuksia puoltavan päätöksen KKO:ssa ennen kokousta, mistä Koivisto oli selvästi näreissään."
- Kyseinen KKO:n päätös oli annettu 3.4.1992 ( KKO:1992:50 ) eli noin kuukautta aikaisemmin.
Ylikankaan loppupäätelmä kuului: "Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta kuin uskosta tämän argumenttien oikeudelliseen pätevyyteen."
4. Professori Jukka Kekkonen: Koiviston painostus vaikuttaa yhä
Professori Jukka Kekkonen vastasi tilaisuutta koskevaan tiedusteluun lähettämällä oman puheenvuoronsa käsikirjoituksen ja liitti siihen omakätisen lyhyen saatekirjoituksen. Puheenvuoro on oikeustieteilijän kannanottona erittäin merkittävä, koska siinä tuodaan julki huoli siitä, miten oikeuslaitoksen tulisi toiminnassaan ja tuottamissaan ratkaisuissa noudatella kansalaisten oikeustajua - "millainen kuva kansalaisilla on oikeuslaitoksesta"
Professori Kekkosen kirjoitus osoittaa, kuinka jo 1990-luvun alussa osa oikeusoppineista oli huolissaan Suomen oikeuslaitoksen legitimiteetistä: "tuomioistuinlaitoksen legitimiteetti ei ole niin korkea, kuin esimerkiksi lakimiesten piirissä on totuttu ajattelemaan…" ja "…legitimiteetin suunta on pikemmin aleneva kuin nouseva."
Professori Kekkonen jatkaa saatekirjoitustaan seuraavasti: "Olen itse valmistautunut "puolustamaan" sitä näkökantaa, että TP:n lausumat ja muut mielenilmaisut faktisesti vaikuttavat oikeuslaitoksen toimintaan ( "tiedostamattoman" tason kautta vähintäänkin ).
( TP = Tasavallan Presidentti, kirj.huom. )
5. Oliko "Koiviston järjestämä tilaisuus Korkeimman oikeuden käskytystilaisuus ?
Miksi keskustelutilaisuus järjestettiin, kun pankkien yksipuolisen koronnoston kieltävä KKO:n päätös oli jo tehty kuukautta aikaisemmin. Oliko tilaisuus tarkoitettukin tuomioistuinten toiminnan arvostelutilaisuudeksi ja evästykseksi tulevia päätöksiä silmälläpitäen - oliko se käskytystilaisuus?
Suomalaisessa hallintojärjestelmässä tasavallan presidentin mielenilmaisuilla on ollut perinteisesti erittäin suuri vaikutus koko virkamieskunnan toimintaan - presidentin haukkuja on pelätty yli kaiken. Kuten professori Jukka Kekkonen tätä virkamiesten ajatusmaailmaa kuvaa: "tiedostamattoman" tason kautta vähintäänkin."
6. Tilaisuus oli salainen, miksi?
Kun tilaisuuden luonnetta ja sisältöä koskevia pöytäkirjoja tiedusteltiin Tasavallan presidentin kansliasta, ilmoitettiin sieltä, että asiakirjoja ei luovuteta:
TP-kansliaesittely no 3/30.07.2002
Presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään, että presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi…pyyntöön saada jäljennökset presidentti Mauno Koiviston Linnassa 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvistä asiakirjoista ei suostuta.
Tarja Halonen
Tasavallan Presidentti
Miksi tilaisuus salattiin, ja edelleen salataan poliitikoilta ja kansalaisilta?
7. KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi
Tosiasia on, että suomalaisen oikeuslaitoksen toimintailmapiiri muuttui ratkaisevasti tilaisuuden jälkeen: ennen päivämäärää 6.5.1992 KKO:n antamat ratkaisut pankin ja yksityisasiakkaan välisissä riitakysymyksissä olivat pääsääntöisesti myönteisiä pankin asiakkaan kannalta: heikomman sopijaosapuolen turvasta huolehdittiin, kuten tuomarin ohje, oikeustoimilaki ja sopimusoikeus edellyttävät.
Tällaisia päätöksiä ovat mm. KKO:1992:50, KKO:1991:151, KKO:1990:73 ja KKO:1991:75. Viimeksi mainituissa kahdessa päätöksessä KKO jopa linjasi yleisvakuutta siten, että yleisvakuuden sitovuus ei enää ollutkaan rajoittamaton. Päätösten seurauksena eduskunta joutuikin säätämään yleisvakuuden sitovuutta rajoittavan lainkohdan ( KK 10:15-16 ).
Päivämäärä 6.5.1992 muodostaa vedenjakajan: "Koiviston konklaavin" jälkeiseltä ajalta KKO:n sivuilta löytyneistä kuudesta ( 6 ) päätöksestä pankki selviytyi voittajaksi puhtaasti luvuin 5 : 1 . Päätösten numerot ovat KKO:1994:55. KKO: 1995:56, KKO:1995:157, KKO:1997:104, KKO:1999:9 ja KKO:1999:14.
Selvimmin KKO:n toimintalinjauksen muutos tulee esille päätöksessä KKO:1997:104, jossa KKO:n päätöksen lyhennelmän mukaan "Pankin katsottiin lainan ehtojen mukaisesti olleen oikeutettu korottamaan lainan korkoa muulloinkin kuin peruskoron muuttuessa" . KKO:n päätöksen perustelutekstissä ei mainittu Koiviston konklaavissa käsiteltyä päätöstä KKO:1992:50, jonka mukaan pankilla ei ollut oikeutta yksipuoliseen koronnostoon.
Oli erittäin merkittävää, että käräjäoikeus, toisin kuin itse Korkein oikeus, perusti oman pankille kielteisen ratkaisunsa juuri mainitulle KKO:n päätökselle. Korkein oikeus sivuutti oman aiemman päätöksensä ilman perusteluja!
8. Suomalainen tuomarikunta nousee vastarintaan
Suomalaisen tuomarikunnan parhaimmisto on itsekin karvaasti kokenut, mitä maamme oikeuslaitoksessa on tapahtunut viime vuosina, ja on suivaantunut nykyiseen menoon.
Helsinkiläinen käräjätuomari Jussi Nilsson protestoi kirjoituksessaan "Tuomarikunta organisoitu poliittisten valtaelinten alaisuuteen" Lakimiesuutisissa maaliskuussa 2002 sitä vastaan, että maan tuomioistuinlaitos on liitetty yhä kiinteämmin osaksi kokonaisvaltaisesti ohjattavaa valtionhallintoa ja sitä kautta tuomarikunta on organisoitu muun virkakunnan tavoin toimimaan poliittisen valtaeliitin johdon ja valvonnan alaisuudessa.
Jussi Nilsson kirjoittaa: " Poliittisen eliitin mahdollisuudet Suomessa itse määritellä valtansa rajat ovat lisääntyneet. Samalla ovat valta ja sen valvonta maassa keskittyneet samoihin käsiin. Suomessa kansalaisille vallan väärinkäytöksiä vastaan annettava oikeussuoja muistuttaa perusteiltaan hyvin paljon vastaavaa suojaa Euroopan entisissä sosialistisissa maissa."
Samanaikaisesti muukin tuomarikunta viestittää joutuneensa tekemään vääriä päätöksiä "ylemmän tahon" määräyksestä. Syyttäjäviranomainen puolustelee syyttämättäjättämispäätöksiään selittämällä, että "kunhan poliittiset päättäjät ensin tekevät omat ratkaisunsa, kyllä me sitten hoidamme oman osuutemme."
Varsinkin pankkikriisiin liittyvät, velallisiin kohdistetut oikeudenkäynnit ovat olleet räikeimmin tämän ulkopuolisen ohjauksen määräysvallassa. Näistä oikeudenloukkauksista on muun muassa Kirkkohallitus koonnut 150 ilmeisen oikeusmurhan aineiston - aineiston, jota oikeusministeri Koskisen mukaan valtiolla ei ole resursseja lähteä valtion virkakoneiston avulla selvittämään!
Myös lasten oikeusasioihin, perheväkivaltaan, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, raiskauksiin ja huumausaineiden räjähdysmäiseen leviämiseen liittyvässä oikeudellisessa suhtautumisessa on samoja piirteitä: oikeusistuimet eivät halua, viitsi tai uskalla puuttua ikäviin asioihin, jotka koskevat "vähäpätöisiä" ihmisiä, ja joissa toisissa on myös isot vastapuolen, esimerkiksi pankkien taloudelliset intressit.
9. Laista piittaamattomuus on laajeneva ongelma koko virkakoneistossa
Väärien päätösten tekeminen ja todellinen laista piittaamattomuus on levinnyt myös oikeuslaitoksen ( poliisiviranomainen, syyttäjä, tuomioistuin, ulosottotoimi ) ulkopuolelle: verottajan ja muiden valtion laitosten ja viranomaisten, pankkien, vakuutusyhtiöiden, ja suuryritysten toimiin - niiden ei yksinkertaisesti tarvitse välittää lain määräyksistä suhteessaan asiakkaisiinsa, tavallisiin ihmisiin ja pieniin yrityksiin.
Kuten Jussi Nilsson toteaa: "…tuomarikunta organisoitu muun virkakunnan tavoin toimimaan poliittisen valtaeliitin johdon ja valvonnan alaisuudessa."
Valtion päämiehen mielenilmauksella on koko virkakunnalle viestitetty, että lait eivät rajoita virkakunnan toimintavaltuuksia, ja virkakunnan tiedossa aivan ilmeisesti on myös, että oikeuslaitos on valjastettu toimimaan saman päämäärän mukaisesti.
10. Heikomman sopijaosapuolen suojaamisen tulisi olla sivistysvaltion keskeinen periaate
Professori L.E.Taxell kirjoitti vuonna 1980 pankkien korkolausekkeista ( "Ensidig ändring av villkor i massavtal", 116 JFT, 1980 ). Hän nosti keskeiseksi kysymykseksi pankkien oikeuden yksipuolisesti muuttaa vakiosopimustensa ehtoja, eli esimerkiksi korottaa lainan korkoa kesken sopimuskauden. Kirjoituksessa käsiteltiin siis samaa teemaa kuin Koiviston oikeuspoliittisessa seminaarissa..
Professori Taxell kyseenalaisti pankkien oikeuden tehdä yksipuolisia muutoksia vakiosopimusehtoihin sopimusehtojen yleistä kohtuullisuutta koskevien normien sekä pankin ja sen asiakkaan erityisen luottamussuhteen perusteella.
Koska Taxell päätteli pankkien ja asiakkaiden neuvotteluaseman olevan vinoutunut, hän katsoi yhteiskuntapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi heikomman sopimusosapuolen suojaamisen.
Lakitieteilijä Taxell asettui heikomman puolelle, mutta yhteiskuntatieteilijä Koivisto sitävastoin ryhtyi vahvemman osapuolen - pankin - tukijaksi, ellei toisin näytetä
11. Sivuuttiko Tasavallan presidentti Koivisto perustuslaillisen vallan kolmijako-opin?
Suomen Hallitusmuotoon on kirjattu jo itsenäisyytemme alusta lähtien kansanvallan toteutumisen kannalta johtavaksi periaatteeksi vallan kolmijako-oppi: lainsäädäntövaltaa käyttää kansan valitsema eduskunta, toimeenpanovaltaa tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, sekä tuomiovaltaa riippumaton tuomioistuinlaitos.
Siten perustuslaki kieltää toimeenpanovallan edustajia - tasavallan presidenttiä ja valtioneuvostoa - puuttumasta riippumattoman tuomioistuinlaitoksen toimintaan.
Tähän mennessä saadun tiedon perusteella Tasavallan presidentti Mauno Koivisto vaikutti oikeuslaitoksen toimintaan vaatimalla tuomioistuimia tekemään pankeille myönteisiä päätöksiä pankkien ja niiden asiakkaiden välisissä riitakysymyksissä.
Tällainen on lopputulos, valtakunnan oikeuspoliittinen tila vuonna 2003:
1. Lainvalmistelu on todettu laadultaan surkeaksi;
Viitteet: KHO:n presidentti Pekka Hallberg Helsingin Sanomien haastattelussa 7.1.2003; valtio-opin emeritus professori Voitto Helander Helsingin Sanomat 23.1.2003; KKO:n presidentti Leif Sevon sanomalehtihaastattelussa; Hallitus veti hedelmöityshoitolain eduskunnasta HS 8.2.2003.
2 Laillisuusvalvonta on romahtanut; poliisit eivät tutki ja syyttäjät eivät syytä, jotenka tuomarivalta on siirtynyt pois oikeuslaitoksesta syyttäjille, poliisille, voudeille ja lasten pakkohuostaanotoissa jopa sosiaalityöntekijöille. Viitteet: professori Raimo Lahti, Lakimiesyhdistyksen symposiumissa 19.11.2000 ja valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki YLEn Aamu-tv:n haastattelussa (22.1.2003).
3 Toimeenpanovaltaa on siirretty 76 000 velkakirjan "tukkumyynnissä" ulkomaalaisille perintätoimistoille (Aktiv-Hansa jne.) Julki tulleessa kauppakirjassa on sopimuskohta, joka rajaa myös kansallista lainsäädäntöä..? Viite: kansanedustaja Toimi Kankaanniemen eduskuntakysely 17.12.2002.
4. YLEn MOT-ohjelma 27.1.2003 raotti esirippua kulisseihin konkurssien "valikoituihin" pesänselvityksiin, joissa konkurssipesien varat "on hoidettu" aivan muualle kuin valtion kassaan.
5. Suomessa on kuluneen seitsemän vuoden aikana syyttömästi vangittu yli 3500 kansalaista; pankkikriisi on tuottanut n. 340 000 velkasyrjäytettyä, itsesurmaan on päätynyt lamavuosina n. 14 500 kansalaista ja itsesurmayrityksiä on ollut yli 60 000, sekä perheiden pahoinvoinnin seurauksina yli 13 000 lasta on erotettu biologisista vanhemmistaan; YTL Marita Husson väitöskirjan mukaan länsimaita koskevassa vertailussa naisten kuolleisuus parisuhdeväkivallan uhrina on Suomessa toiseksi suurinta Yhdysvaltain jälkeen.
6. Nykyisen tuomioistuinlaitoksen käytännön osoittaa erittäin hyvin MOT-ohjelma 10.11.2003. Ohjelmassa näytettiin, miten tuomioistuin antoi kansalaiselle velasta langettavan tuomion, vaikka hänellä oli näyttää oikeudelle alkuperäinen maksettu velkakirja. Lisäksi pankki ei antanut kansalaiselle hänelle kuuluvia luottoasiakirjoja, joilla olisi voitu tutkia todellinen velkamäärä - josta ei ole vieläkään tietoa.. Kolmanneksi täytäntöönpano-organisaatio pakkohuutokauppasi kansalaisen omaisuuden törkeällä alihinnalla, eikä oikeusjärjestelmä ole tähän päivään mennessä nähnyt asiassa tapahtuneen mitään lainvastaista.
12. Peli ei kuitenkaan ole menetetty !
Toivoa paremmasta tulevaisuudesta antaa kuitenkin se, että maamme tuomarikunnassa on vielä eettisesti korkeatasoisia yksilöitä, jotka näkevät nykyisen menon mädännäisyyden, ja haluavat olla palauttamassa maamme oikeuslaitoksen legitimiteetin.
Käräjätuomari Jussi Nilsson päättää kirjoituksensa oraakkelimaisesti. "Vielä joitakin vuosia sitten olisi Suomen tuomioistuinlaitoksen uudistamista … voitu pitää täysin epärealistisena vaihtoehtona, mutta ei enää nykyisin. Se johtuu siitä, että sisäiset eturistiriidat ovat heikentäneet … korporatistisen johdon yhtenäisyyttä ja vähentäneet olennaisesti sen edellytyksiä johtaa maata."
Oikeustieteen tohtori Hannele Pokka kirjoitti päiväkirjaansa 29.3.1992 ollessaan vielä oikeusministerinä - siis viikkoa ennen KKO:1992:50 päätöksen antamista ja noin kuukautta ennen Koiviston oikeuspoliittista seminaaria - kirjassaan "Porvarihallitus" seuraavasti:
"Pankkien pelastaminen ei ole kansan oikeustajun mukaista. Tästä nousee vielä melkoinen meteli, kun tajutaan, että valtio maksaa pankeille, mutta pankit irtisanovat asiakkaittensa luottoja ja ajavat vanhat asiakkaansa maantielle."
…ja meteli on noussut…
Loppulause
Mauno Koivisto "Kaksi kautta"
Sivu 388
"Myös korkeiden juristien tulisi olla jollakin tavalla mukana. Julkisuudessakin on ollut tietoa keskustelusta jonka kävin korkeiden juristien kanssa. Siitä kävi selville, että oikeuslaitoksemme on asettunut kuluttaja-asiamiehen sijaan. Heillä ei ole ajatustakaan mielessä, että kaikki, mistä on säädetty, on ohuella jäällä, joka voisi pettää."
Oikeuspolitiikan tutkimusryhmä
HAISTA SINÄ JO..................!