Olemmeko toisillemme susia?

EIi taida tämän syyttelyn nujakassa löytyä pelastusta.RUKOILKAA raamattua rukoillen. SIELTÄ LÖYTYY PELASTUS.

Rauhaa ja kiitos Liisalle

Kaikki ihmiset ovat lähimmäisiä maapallolla.
Veljiä ja siskoja ovat ihmiset Herrassa kaikissa seurakunnissa.
Monet kelpuuttavat sisarussuhteisiin vain oman seurakuntansa jäsenet.
Minä ja seurakuntani kelpuuttavat kaikki Jumalan lapset, ne vilpittömät sielut jotka seuraavat saamansa valoa vilpittöminä kaikissa protestantisissa ja katolisissa kirkoissa.

Se on sääli miten kovaa kieltä täälläkin käytetään, ja itsekin sarkasmiin sorruin, mutta olen oppinut olemasan täällä enkä loukkaannu mistään.

Täällä on jokunen entinen seurakuntani jäsen katkeroitunut kun ei asioitaan hoitanut sovussa kirjoittelemassa kovia.
Uskosta vierantuneita enemmän tai vähemmän.
Kyllä hetiä aina auttaa yritetään, mutta turhaan usein jos ei halua vastaanottaa ja ylpeys voittaa.


Jumalan siunausta ja hyvää Uutta vuotta
jari laurila



Näin minä ymärrän.

Jumalan siunausta
jari

Samaan taivaaseen pitäs mahtua yhdessä ja sopua voisi opetella jo täällä maanpäällä.
Kun asioista voisi olla erimieltä joskus rakentavasa hengessä eikä repivässä, mutta kärsivällisyyden koulua tämä voi olla samalla ja voi oppia rakastamaan lähimmäistään ja jopa vihamiestään.
Siunattua jatkoa ja katsotaan Jeesukseen, koska paraskin ihminen on vajavainen syntinen.

En jaksa uskoa, että sudet ovat toisilleen koskaan niin pahoja kuin ihmiset ja etenkin uskovat ovat toisilleen. Uskonvainot ovat siitä todistuksena ja on uskonnonuhreja tänäkin päivänä. Niin haavoitettuja, etteivät halua enää ikinä uskoa ainakaan uskovan puheisiin.
Tämä on valitettavaa. Sielunvihollinen on mestari riidankylväjä ja saa paljon tuhoa aikaseksi kiihkoilijoiden ja ylpeiden ja itserakkaiden kautta. Nöyrällä paikalla vaan Herran seurassa, niin pysytään kaidalla tiellä.

Uskallan väittää, että me ihmiset emme useinkaan todellisuudessa kykene hyväksymään saati sitten rakastamaan jokaista kohtaamaamme ihmistä. Helpompi on hyväksyä sellainen, jolla on yhtenevät mielipiteet tai joka mukailee tai innostuu sinun esittämistäsi asioista. Jos koemme että toinen vastustaa tai ei näe asioita samalla tavalla kuin me, on ihmisellä taipumus alkaa puolustaa omia näkemyksiään ja perustella niitä eri tavoin. Ehkä hyväksymme ajatuksen Jumalan kuvakseen luomasta ihmisestä, mutta emme todellisuudessa kykene näkemään sitä, vaan ainoastaan sen lian ja tuon ihmisen valintojen mukanaan tuoman saastan, joka peittää kuvan. Usein voidaan puhua vaikkapa siitä, että rakkaudellisesti halutaan johtaa oikealle tielle, oikeaan seurakuntaan ja oikeaan uskoon tuota harhaan mennyttä . Tällä tavoin voidaan kohdella toista, joka on yhtä samanarvoinen Jumalan edessä, ja samanlailla Hänen kuvansa. Kuitenkin se, mikä tästä puuttuu on mielestäni itsensä alentaminen, nöyryys. Vaikka kuinka kokisin, että tuo toinen ansaitsisi Jumalan tuomion ja minun uskoni ja näkemykseni on juuri se mitä Jumala tahtoo, on suurempi arvoista hyväksyä tuo toinen sellaisenaan ilman yritystä puristaa häntä omalla tavallani hyväksi kokemaani muottiin. Jumala ei ole luonut vain ulkoisesti erilaisia ihmisiä, vaan myös sisäisesti, antanut heille eri kokemukset ja elämäntehtävän, myös koettelemukset Hän on sallinut sekä ennen kaikkea antanut ihmiselle vapaan tahdon. Yhtälailla minulle itselleni. Minulla on myös vapaa tahto valita, miten suhtaudun siihen likaisimpaan ja pimeimpääm Jumalan luomaan lähimmäiseeni jonka kohtaan. Ja mieti, kirkastatko tässä kohtaamisessa itseäsi, seurakuntaasi, uskoasi vai Häntä joka on sinutkin kuvakseen luonut.

Hyviä ja siunattuja loppuvuoden päiviä kaikille Hänen kuvaansa itsessään kilvoituksessaan kirkastaville.