EHTOOLLINEN

Uskosta osaton edottomasti syö Kristuksne ruumiin ja vseren.

Se ei vaan häntä hyödytä, pikemmin koituu tuomioksi kuten Raamattu sanoo:

Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta;
29. sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa."


Jos toisinsanoen ehtoollisvieras ei erota syövänsä Jeesuksen ruumiin ja veren sellaine syö Raamtun mukaan tuomioksekseen.

Uskosta osatonta ei ehtoollinen hyödytä vähään eikä tuo hänelle anteesiantamusta.

Mitta vastatkoon Martti Luther niin ei tarvitse toistella :


EHTOOLLINEN

Lutherin opetuksia.


1. ISO KATEKISMUS

Mitä on alttarin sakramentti?

Se on Herran Kristuksen tosi ruumis ja veri leivässä ja viinissä ja niihin sisältyvinä, leivässä ja viinissä, jotka Kristus on sanallaan käskenyt meidän kristittyjen syödä ja juoda. Ehtoollinen on leipää ja viiniä, mutta ei tavalliseen ateriaan kuuluvaa leipää ja viiniä. Sana siis luo tämän sakramentin ja erottaa sen tavallisesta leivästä ja viinistä niin, että se on Kristuksen ruumis ja veri, joksi sitä myös kutsutaan. Näinhän sanotaan: “Kun sana liittyy aineeseen, syntyy sakramentti.” (eli Jumalan merkki)

Sanan on tehtävä näkyvä aine sakramentiksi, muussa tapauksessa aine pysyy tavallisena aineena
Tämän sanan voit ottaa omantuntosi vahvistajaksi ja lausua: Vaikka satatuhatta perkelettä ja lisäksi kaikki hurmahenget tunkeutuisivat sisään huutamaan: “Miten leipä ja viini voivat olla Kristuksen ruumis ja veri?” niin minä tiedän, etteivät kaikki henget ja oppineet yhtenä laumanakaan ole niin viisaita kuin Jumalan majesteetin pikkusormi. Näin kuuluu Kristuksen sana: “Ottakaa ja syökää, tämä ON minun ruumiini” ja “Juokaa tästä kaikki, tämä ON minun uusi liitto minun veressäni” jne. Näissä sanoissa me pysymme, ja mielisimme kovin nähdä, kuka pystyy ne korjaamaan ja muuttamaan toisenlaiseksi kuin ne Kristuksen lausumina kuuluvat.
Totta kyllä, jos jätät ehtoollisesta SANAN POIS tai tarkastelet sitä ilman sanaa, sinulla ei ole muuta kuin tavallista leipää ja viiniä. Mutta jos sana pysyy mukana niin kuin sen ehdottomasti on pysyttävä, silloin leipä ja viini ovat sen sanan mukaan Kristuksen tosi ruumis ja veri. Sillä niin asia on kuin Kristuksen suu on sen opettanut ja lausunut. Hän ei voi valehdella eikä pettää.

Vaikka ehtoollisen ottaa vastaan tai sen jakaa täysi heittiö, hän ottaa vastaan oikean sakramentin eli Kristuksen ruumiin ja veren. Tässä suhteessa hän ei yhtään eroa siitä, joka toimittaa sen kaikkein kelvollisimman.
Ehtoollinen ei näet nojaa ihmisen pyhyyteen, vaan JUMALAN SANAAN.
Ei yksikään pyhä maan päällä, eipä edes kukaan taivaan enkeleistä pysty tekemään leipää ja viiniä Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Yhtä mahdotonta on muuttaa Kristuksen ruumista ja verta joksikin muuksi, vaikka sitä käytettäisiinkin väärin. Sillä asetussana, joka on tehty leivän ja viinin sakramentiksi, ei muutu ihmisen persoonan eikä epäuskon tähden vääräksi.
Eihän Kristus sano: “Jos uskotte tai olette kelvollisia, saatte minun ruumiini ja vereni”, vaan: “Ottakaa, syökää ja juokaa, tämä ON minun ruumiini ja vereni”, sekä: “Tehkää se”, nimittäin se, minkä minä nyt teen, asetan, annan teille ja käsken ottaa vastaan. Tämä merkitsee: “Riippumatta siitä, oletko kelvoton vai kelvollinen, saat tässä Kristuksen ruumiin ja veren. Sen vaikuttaa sana, joka tulee leipään ja viiniin.” Ymmärrä tämä ja pidä se hyvin mielessäsi, sillä nämä sanat ovat meidän perustuksemme, turvamme ja puolustuksemme kaikkia niitä harhoja ja eksytyksiä vastaan, jotka suinkin ovat meidät kohdanneet tai ehkä vielä tulevat kohtaamaan.

Sakramentin voimaa ja hyötyä.

Mitä varten se varsinaisesti on asetettu. Tämä onkin ehtoollisen olennaisin kohta, josta opimme tietämään, mitä meidän on siitä etsittävä ja mitä olemme siitä saamassa. Tämä taas käy selvästi ja helppotajuisesti ilmi juuri niistä sanoista, joita äsken pohdimme: “Tämä ON minun ruumiini ja vereni, teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi.”
Se voidaan lyhyesti lausua näin: menemme ehtoolliselle ottaaksemme siinä vastaan aarteen, jonka välityksellä ja jossa me saamme syntien anteeksiantamuksen.

Miksi näin tapahtuu? Siksi, että nuo sanat ovat siinä ja antavat sen meille. Kristus näet käskee minun syödä ja juoda sitä varten, että omistaisin sakramentin ja että se hyödyttäisi minua varmana panttina ja merkkinä. Ja vielä enemmän: juuri sen hän on minun hyväkseni asettanut syntiäni, kuolemaani ja kaikkea onnettomuuttani vastaan. Siksi onkin oikein kutsua ehtoollista sielun ravinnoksi, joka ruokkii ja vahvistaa uutta ihmistä.

KASTE ON ALKU, SIINÄ ME SYNNYMME UUDESTI.
Mutta uuden rinnalle ihmiseen jää, kuten sanottu, vanha turmeltunut liha ja veri. Koska vielä perkele ja maailma aiheuttavat meille paljon vastusta ja kiusauksia, me usein väsymme ja menetämme voimamme, toisinaan jopa lankeamme.
Siksi on ehtoollinen annettu jokapäiväiseksi ravinnoksi, josta usko saa virkistystä ja voimaa, jotta se ei joutuisi antamaan tässä taistelussa periksi, vaan voisi alati vahvistua.
Uuteen elämään näet kuuluu, että sen tulee jatkuvasti kasvaa ja edistyä. Mutta toisaalta uusi ihminen joutuu myös paljon kärsimään, sillä perkele on todella raivoisa vihollinen. Milloin hän vain huomaa jonkun asettuvan häntä vastustamaan ja hyökkäävän vanhan ihmisen kimppuun ja havaitsee, ettei kykene käymään meihin käsiksi väkivalloin, silloin hän ryhtyy hiiviskelemään ympärillämme. Hän kokeilee kaikkia konstejaan eikä lopeta, ennen kuin on saanut meidät väsyksiin. Silloin me joko luovumme uskosta tai annamme kaiken mennä menojaan, haluttomuuden ja kärsimättömyyden vallatessa meidät.
Juuri tätä varten ehtoollinen on annettu meille lohdutukseksi. Kun tuollaiset tuntemukset, jotka ovat käymässä liian raskaiksi kantaa, valtaavat sydämen, silloin saamme ehtoollisesta uutta voimaa ja virvoitusta.

Jälleen tässä asiassa nyrjähtävät nuo riivastelijamme suurine oppeineen ja älyineen. He huutavat ja pauhaavat: “Miten leipä ja viini voivat antaa synnit anteeksi ja vahvistaa uskoa?” Tottahan he ovat kuulleet ja tietävät, että me emme suinkaan väitä leivän ja viinin sellaisenaan sitä tekevän, vaan että SEN TEKEE LEIPÄ JA VIINI, JOKA ON KRISTUKSEN RUUMIS JA VERI JA JOHON SANA ON YHDISTYNYT. Juuri se eikä mikään muu, on se aarre, jonka välityksellä anteeksiantamus on meille hankittu. Eikä sitä saata omaksemme mikään muu kuin juuri tämä sana: “Teidän edestänne annettu ja vuodatettu”. Sillä siinä sinulla on molemmat: että se on Kristuksen ruumis ja veri ja että se on sinun omaksesi annettu aarre ja lahja. Kristuksen ruumis taas ei voi milloinkaan olla turha ja vailla vaikutusta, niin ettei se saisi mitään aikaan eikä siitä olisi mitään hyötyä. Mutta miten suuri tämä aarre itsessään onkin, SE ON KUITENKIN SULJETTAVA SANAAN JA MEILLE OJENNETTAVA.

Mieletön on sen vuoksi myös tämä heidän väitteensä: koska Kristuksen ruumista ja verta ei ole annettu ja vuodatettu meidän edestämme ehtoollisessa, me emme voi tässä sakramentissa saada syntien anteeksiantamusta. VAIKKA SE TEKO, joka on hankkinut meille syntien anteeksiantamuksen, ON TEHTY JO RISTILLÄ, SE EI VOI SAAVUTTAA MEITÄ MUUTOIN KUIN SANAN VÄLITYKSELLÄ.
Mistä muualta me olisimme voineet saada tiedon tuosta tapahtumasta ja siitä, että se on lahja, joka kuuluu meille, ellei sitä olisi meille saarnattu? Ja mistä he itse sitten sen tietävät tai miten he pystyvät tarttumaan anteeksiantamukseen ja saamaan sen omakseen, elleivät he pidä kiinni Raamatun ja evankeliumin sanasta eivätkä usko siihen? Sillä sana sisällyttää tähän sakramenttiin koko evankeliumin: “Minä uskon pyhän kristillisen seurakunnan, syntien anteeksiantamuksen...” ja ojentaa sen meille.
Miksi meidän pitäisi antaa heidän riistää ehtoollisesta tämä aarre? Pakkohan heidän kuitenkin on tunnustaa, että kysymys on juuri niistä sanoista, joita koko evankeliumi meille kuuluttaa. Koska he kerran eivät uskalla väittää, että kaikki se evankeliumi, Jumalan sana, joka ei liity ehtoolliseen, on hyödytöntä, vähiin jää myöskin heidän mahdollisuutensa väittää tätä ehtoolliseen sisältyvää sanaa hyödyttömäksi.

Millainen henkilö voi ottaa tuon voiman ja hyödyn vastaan?

Se voidaan ilmaista samalla tavoin aivan lyhyesti, kuten kasteesta puhuttaessa EHTOOLLISEN VOIMAN JA HYÖDYN SAA JOKAINEN, JOKA USKOO SEN, mistä sanat kertovat ja mistä ne antavat.
Eihän niitä ole opetettu eikä julistettu kiville eikä kannoille, vaan niille, jotka kuulevat nämä sanat. Heille Kristus sanoo: “Ottakaa ja syökää” jne. Koska hän antaa ja lupaa siinä syntien anteeksiantamuksen, se voidaan ottaa vastaan vain uskolla. Hän itse vaatii tällaista uskoa lausuessaan sanat: “Teidän edestänne annettu” ja teidän edestänne vuodatettu”.
Nämä Kristuksen sanat tarkoittavat: ”Sitä varten minä annan tämän teille ja käsken teidän syödä ja juoda, että te puolestanne ottaisitte sen vastaan ja nauttisitte sen. Joka suostuu kuulemaan nämä sanat ja uskoo ne tosiksi, hän saa, mitä ne lupaavat.”
SE TAAS, JOKA EI USKO, EI SAA MITÄÄN.
Turhaan sellainen, joka ei tahdo tuota pelastavaa hyvää nauttia, antaa ojentaa itselleen ehtoollisen. Aarrearkku on aivan auki. Mutta sinun on myös otettava ehtoollinen vastaan ja ajateltava, että se varmasti on se, mistä sanat sinulle puhuvat.

Siinä onkin kaikki, mitä kristitty tarvitsee valmistautuakseen ottamaan kelvollisesti vastaan ehtoollisen sakramentin. Sillä koska ainoastaan sanat tuovat tämän aarteen eteemme, me voimme siihen vain tarttua ja omistaa sen. Kourin ei näet voi tarttua tuollaiseen lahjaan ja iankaikkiseen aarteeseen. Siihen, mitä meille niissä ja niiden kanssa annetaan, ruumis ei voi tarttua eikä saada sitä omakseen. Sen tekee vain sydämen usko, joka tuntee tuon aarteen ja haluaa sen omistaa.

Lopuksi on vielä tarpeen kehottaa ja innostaa ihmisiä, etteivät he antaisi tuon suuren aarteen, jota kristittyjen keskuudessa toimitetaan ja jaetaan, mennä hukkaan. Niiden, jotka tahtovat olla kristittyjä, on toisin sanoen valmistauduttava ottamaan ehtoollisen suuriarvoinen sakramentti vastaan usein.
Näemmehän ihmisten suhtautuvan asiaan leväperäisesti ja laiskasti. He kai kuvittelevat olevansa niin vahvoja kristittyjä, etteivät sitä tarvitse.
Muutamat taas väittävät, että ehtoollisella käyminen on vapaasti harkittavissa eikä mikään välttämättömyys.

Kristus ei näet ole asettanut ehtoollista sitä varten, että sitä esitettäisiin näytelmänä, vaan hän on käskenyt omiensa sitä syödä ja juoda ja tällä tavoin muistaa häntä.
Kuten ei yleensäkään niin ei myöskään uskoa, rakkautta ja kärsivällisyyttä koskevissa asioissa riitä pelkkä opetus eikä tietojen jakaminen, vaan ihmisiä on sen lisäksi joka päivä kehotettava. Ehtoollisestakin on välttämättä saarnattava, etteivät ihmiset väsyisi eivätkä kyllästyisi. Tiedämmehän me ja tunnemme, miten perkele jatkuvasti vastustaa ahkeraa ehtoollisella käymistä ja kaikkea muutakin kristillisyyden harjoitusta. Hän pyrkii hätyyttämään ja ajamaan siitä eroon niin monta ihmistä kuin suinkin voi.

Meillä on selvä teksti, Kristuksen sana: “Tehkää se minun muistokseni.” Tämä sana käskee ja määrää meitä. Se velvoittaa jokaista, joka tahtoo olla kristitty, nauttimaan ehtoollista. Tästä syystä on kaikkien niiden, jotka haluavat olla Kristuksen opetuslapsia - heille hän tässä puhuu - ajateltava näitä sanoja ja pysyttävä niissä.

Sanat ovat juuri tällaiset: “Niin usein kuin te sen teette”, niihin sisältyy ajatus, että ehtoollisella pitää käydä usein. Kristus haluaa selvästikin sanoa: “Minä asetan teille pääsiäisjuhlan eli ehtoollisen, joka teidän tulee nauttia usein, ei vain kerran vuodessa ja määrättynä iltana. Kukin tehköön sen milloin ja missä tahtoo tilaisuuden ja tarpeen mukaan. Sitä ei ole sidottu mihinkään määrättyyn paikkaan eikä ajankohtaan.”

Ymmärrät tämän perusteella, ettei ehtoollista ole varaa halveksia. Sellaista valinnanvapautta meille ei ole jätetty. Halveksimisella minä tarkoitan sitä, ettei pitkiin aikoihin mennä ehtoolliselle, vaikka mikään ei estäisikään, eikä sitä edes kaivata. Jos tahdot olla kristitty, sinun on pidettävä tämä käsky kunniassa ja aina sopivan hetken tullen sitä noudatettava. Käskyn on näet määrä saada sinut yhä uudelleen liikkeelle tutkimaan itseäsi sekä kyselemään mielessäsi: “Mikä ihmeen kristitty minä olen? Jos olisin oikea kristitty, pitäisihän minun edes vähän kaivata sitä, mitä Herrani on käskenyt minun tehdä.”

Vain sen on sinua kannustettava ja sisäisesti pakotettava, että Kristus sitä tahtoo ja että se on hänelle mieliksi. Kristus sinua kutsuu ja kannustaa. Jos halveksit sitä, itse myös siitä vastaat.

Sanot ehkä näin: “Entä jos tunnen itseni kelvottomaksi?”
Mutta on niitä, jotka eivät ole välinpitämättömiä eivätkä kevytmielisiä, vaan mielellään olisivat hurskaita ihmisiä. Heidän ei tule välttää ehtoollista, vaikka ovatkin heikkoja ja puutteellisia.
Kukaan ihminen ei näet pääse maan päällä niin pitkälle, ettei hänen lihansa ja verensä syyllistyisi joka päivä moniin rikkomuksiin.
Näiden heikkojen ihmisten tulee käsittää tiedoista suurimmaksi se, ettei sakramentti ole meidän kelvollisuutemme varassa.
Emmehän me sen vuoksi anna itseämme kastaa, että olemme kelvollisia ja pyhiä. Emme me myöskään sen vuoksi mene ripittäytymään, että olemme puhtaita ja synnittömiä. Päinvastoin, me teemme tämän kaiken juuri siksi, että olemme köyhiä, kurjia ja kelvottomia ihmisiä. Sen, joka mielellään haluaisi osakseen armon ja lohdutuksen, tulee itse kiirehtää itseään ehtoolliselle. Hänen pitää lausua näin: “Kovin mielelläni olisin kelvollinen. Ehtoolliselle en kuitenkaan tule kelvollisuuteni varassa, vaan sinun sanasi ja käskysi tähden, koska mielelläni olisin sinun opetuslapsesi. Kelvollisuuteni taas on mitä on.”

Ehtoollisen asetussanoihin liittyy käskyn lisäksi myös lupaus. Se sisältää näet nämä ystävälliset, suloiset sanat: “Tämä on minun ruumiini, teidän edestänne annettu”, sekä: “Tämä on minun vereni, teidän edestänne vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi.”
Kuten edellä sanoin, näitä sanoja ei ole julistettu kiville eikä kannoille, vaan minulle ja sinulle. Kristus olisi muutoin yhtä hyvin voinut pitää suunsa kiinni ja jättää kaikki sakramentit asettamatta. Mieti siis tätä lupausta ja sijoita ”teidän” -sanaan myös itsesi, muutoin hän puhuu sinulle turhaan. Hän ojentaa näet siinä meille kaikille aarteen, jonka hän on tuonut taivaasta. Sanattoman ystävällisesti hän kutsuu meitä sen luokse myös muulloin esimerkiksi lausuessaan Matt. 11:28 “Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.”
Näin hän kutsuu ja kehottaa meitä sydämellisesti ja uskollisesti, jotta me pääsisimme osallisiksi korkeimmasta ja parhaimmasta hyvästä. Siksi on todella synti ja häpeä, että me suhtaudumme ehtoolliseen torjuvasti. Sinun on ymmärrettävä, että se vasta onkin pelastavaa, lohdun tuovaa lääkettä, joka auttaa sinua antamalla elämän sekä sielulle että ruumiille. Sillä jos sielu on pelastettu, on ruumiskin saanut avun.

Pitää kyllä paikkansa, että ihmiset, jotka väheksyvät ehtoollista ja elävät epäkristillisesti, nauttivat tämän sakramentin omaksi vahingokseen ja tuomiokseen. Eihän heille ole mikään hyväksi eikä pelastukseksi. Mutta toisin on niiden laita, jotka tuntevat heikkoutensa, mielivät siitä vapaaksi ja kaipaavat siihen apua. Heidän tulee pitää ehtoollista kallisarvoisena vastamyrkkynä, joka tuhoaa heissä itsessään olevan myrkyn. Tähän tarkoitukseen meidän on sitä käytettävä. Sinun on näet määrä saada tässä ehtoollisen sakramentissa Kristuksen suusta syntien anteeksiantamus. Se sisältää ja tuo mukanaan Jumalan armon ja Hengen kaikkine lahjoineen. Se antaa turvaavan suojan ja voiman kuolemaa, perkelettä ja kaikkea onnettomuutta vastaan.
Näin on Jumala antanut sinulle molemmat, Kristuksen käskyn ja Kristuksen lupauksen. Mutta tarvitset ehtoolliselle menemistä varten vielä lisäkannustimen, joka on sinussa itsessäsi. Se on sinun oma, ahdistava hätätilasi. Sen tähden Jumala on antanut käskynsä, siksi hän kutsuu sinua lupauksellaan. Kristus itse näet sanoo näin: (Matt. 9:12) “Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.” Hän tarkoittaa niitä ihmisiä, joita synti, kuolemanpelko sekä lihan ja perkeleen kiusaukset vaivaavat ja rasittavat. Jos siis mielesi on raskas ja tunnet heikkoutesi, mene luottavaisin mielin ehtoolliselle ja anna sen virvoittaa, lohduttaa ja vahvistaa itseäsi. Jos näet aikomuksesi on odottaa hetkeä, jolloin voisit kaikesta edellä mainitusta vapautuneena astua puhtaana ja kelvollisena ehtoolliselle, saat kyllä jäädä ikuisesti odottamaan, sillä Kristuksen tuomio sinusta on kuuluva: “Jos kerran olet puhdas ja sovelias, et tarvitse minun apuani, enkä minäkään puolestani kaipaa sinua.” Kelvottomia ovat siis ainoastaan ne, jotka eivät tunne rikkomuksiaan eivätkä myönnä olevansa syntisiä.

Mutta sinä ehkä kysyt näin: “Mikä minulle sitten on avuksi, jos en pysty olemaan tuolla tavoin hädissäni enkä tuntemaan sitä nälkää ja janoa, jota ehtoollisella käyminen vaatii?” Paras neuvoni niille, joita heidän mielentilansa estää tuntemasta hätäänsä, on tämä: Pysähdyhän selvittämään itsellesi, mahdatko sinäkin ehkä olla lihaa ja verta. Jos päädyt tuohon tulokseen, niin tartu toki Paavalin Galatalaiskirjeeseen. Siitä saat kuulla, millaista hedelmää sinun lihasi kantaa. Paavali sanoo: (Gal. 5:19 - 21) “Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat aviorikos, haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateus, vihat, torat, kiistat, lahkot, kaunat, murhat, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset.”
Ellet ehkä pystykään tätä kaikkea tuntemaan, niin usko kuitenkin Raamatun sanaa. Se ei valehtele sinulle, vaan tuntee lihasi paremmin kuin itse sen tunnet. Paavali tekee jopa vielä pitemmälle menevän päätelmän: (Room. 7:18) “Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää.”
Jos kerran Paavali saattaa sanoa omasta lihastaan tällaista, ei meidänkään pidä kuvitella olevamme yhtään parempia eikä pyhempiä. Asian tekee vain paljon pahemmaksi se, että emme hätäämme tunne. Se on näet osoitus siitä, että lihamme on kuin lepran turmelema. Kaikki tunto on siitä poissa, ja kuitenkin sairaus on levinnyt joka puolelle hävittäen ja syöden lihaamme. Mutta kuten sanottu, vaikka olisit jo aivan kuollutkin, usko silti Raamatun sanaa, joka sinut tuolla tavoin tuomitsee.
Näin asia on: mitä heikommin tunnet syntisi ja rikkomuksesi, sitä vahvempi syy sinulla on mennä ehtoolliselle etsimään apua ja lääkitystä.

Kun siis kerran olet maailmassa, älä kuvittele, että sinulta puuttuisi synti ja hätä. Jos et ole tätä itse kokenut, anna Raamatun opettaa se sinulle.
Kaiken tämän lisäksi vielä perkele häärää ympärilläsi. Häntä sinä et pysty kokonaan nujertamaan, eihän itse Herra Kristuskaan voinut hänen kiusojaan välttää. Millainen perkele sitten on? Hän on valehtelija ja murhaaja, juuri sellainen, miksi Raamattu hänet kuvaa. (Joh. 8:44) Valehtelija hän on vietelläkseen sydämesi eroon Jumalan sanasta ja sokaistakseen sinut niin, ettet tuntisi hätääsi etkä pääsisi Kristuksen luo. Murhaaja hän on, yhtään elämän hetkeä hän ei tahtosi suoda sinulle. Jos vain näkisit, miten monta miekkaa, keihästä ja nuolta sojottaa joka hetki sinua kohti, niin sinä kyllä riemastuisit jokaisesta tilaisuudesta päästä nauttimaan ehtoollista. Mutta me vain kuljemme kulkuamme huolettomina ja varomattomasti. Ei tämä muusta johdu kuin siitä, että me emme ajattele emmekä usko olevamme lihassa ja pahassa maailmassa eli perkeleen valtakunnassa.

Tutki sen vuoksi tätä asiaa hyvin, paneudu siihen kunnolla. Sinun ei tarvitse muuta tehdä kuin mennä itseesi, katsella hiukan ympärillesi ja pitää kiinni Raamatun sanasta. Mikäli et sen jälkeenkään mitään tunne, sinulla on todella suuri tarve valittaa hätääsi niin Jumalan kuin veljesikin edessä.
Suostu silloin ottamaan vastaan neuvoja ja anna toisten rukoilla puolestasi äläkä lopeta ennen kuin kivi kirpoaa sydämeltäsi. Silloin saat kyllä tuntea hätäsi todellisen laadun. Huomaat vajonneesi kaksin verroin syvemmälle kuin kaikista syntisistä kurjin. Ymmärrät, että tarvitset ehtoollista kaikkein eniten juuri niiden syntien vastustamiseksi, joita et valitettavasti pysty huomaamaan. Jumala antaa sinulle siinä armon tuntea syntisi yhä paremmin ja samalla yhä ankaramman nälän käydä ehtoollisella. Tarvitset sinä erityisesti sen vuoksi, että perkele on kovin kiivaana kimpussasi. Hän virittelee herkeämättä ansojaan siepatakseen sinut ja tuhotakseen sielusi ja ruumiisi. Hetkeksikään et pääse häneltä rauhaan. Äkkiä hän saa sinut parkumaan, juuri kun kaikkein vähiten osaat sitä odottaa.

Martti Luther


"Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
55. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä."
—

Mielipiteesi on hellutalaisten luurangoksi riisuma ehtoolinen.

Jeesus on läsnä siellä missä vähintään kaksi kokoontuu hänen nimessään. Ehtoollisessa Kristus on läsnä leivässä ja viinissä.

Ehtoollisen tekee ehtoolliseksi Jeesusken asetussanat:

"Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole OSALLISUUS Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole OSALLISUUS Kristuksen ruumiiseen?"

Ehtoolliseen osallistuva syö Kristuksen ruumiin ja veran vaikka ei uskoisikaan .

Sitä joka ei usko ehtoollinen ei hyödytä mitään, pikemminkin koituu turmioksi sellaiselle ehtoollisvieraalle joka ei erota ehtoollisaineista Jeesusken ruumista ja verta,- eli syö vaan ehtoollisaineet:

"Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta;
29. sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa."

Kova paikka, mutta raamtun totuus.

Helluntalaisille ehtoollinen on vain muistoateria joka symbolisoi jotakin.

He ovat tehneet ehtoollisesta järjenpäätelmiensä puitteisiin mahtuvan asian.

kristinusko ei kuitenkaan ole järjenpäätelmien asia vaan USKON asia.

MISTÄÄN EHTOOLLISAINEIDEN MUUTTUMISOPISTA EI OLE KYSE.
Vaan Jeesuksen asetussanoista ,jotka eivät ole satua tai valhetta vaan totisinta totta.

"...tämä ON minun ruumiini,... tämä ON minun vereni.

Voitto Ramu kirjoitti:

Mielipiteesi on hellutalaisten luurangoksi riisuma ehtoolinen.

Jeesus on läsnä siellä missä vähintään kaksi kokoontuu hänen nimessään. Ehtoollisessa Kristus on läsnä leivässä ja viinissä.

Ehtoollisen tekee ehtoolliseksi Jeesusken asetussanat:

"Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole OSALLISUUS Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole OSALLISUUS Kristuksen ruumiiseen?"

Ehtoolliseen osallistuva syö Kristuksen ruumiin ja veran vaikka ei uskoisikaan .

Sitä joka ei usko ehtoollinen ei hyödytä mitään, pikemminkin koituu turmioksi sellaiselle ehtoollisvieraalle joka ei erota ehtoollisaineista Jeesusken ruumista ja verta,- eli syö vaan ehtoollisaineet:

"Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta;
29. sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa."

Kova paikka, mutta raamtun totuus.

Helluntalaisille ehtoollinen on vain muistoateria joka symbolisoi jotakin.

He ovat tehneet ehtoollisesta järjenpäätelmiensä puitteisiin mahtuvan asian.

kristinusko ei kuitenkaan ole järjenpäätelmien asia vaan USKON asia.

MISTÄÄN EHTOOLLISAINEIDEN MUUTTUMISOPISTA EI OLE KYSE.
Vaan Jeesuksen asetussanoista ,jotka eivät ole satua tai valhetta vaan totisinta totta.

"...tämä ON minun ruumiini,... tämä ON minun vereni.

Lue lisää

Kuulepas nyt Voitto. Puutun tähän vaikka ei ollut mulle osoitettu. Hansutuulia saa sitten vastata omasta puolestaan jos tahtoo. Kyseessä on just sitä toisten leimaamista ja yksinkertaistamista, johon aiemmin viittasin, kun kirjoitat:
> Helluntailaisille ehtoollinen on vain muistoateria joka symbolisoi jotakin.
He ovat tehneet ehtoollisesta järjenpäätelmiensä puitteisiin mahtuvan asian. <

Miten niin VAIN muistoateria?
Jos heidän sydän on Jeesukseen Kristukseen kiinnittynyt ja Häntä muistellen ehtoollisen uskossa nauttivat, niin että Hän siinä on läsnä hengellisenä todellisuutena ja ehtoollisen kautta heitä ravitsee, ei silloin ole kyseessä vain jotakin symbolisoiva muistoateria, vaan muistoateria johon Jeesus itse tunnustautuu mukaan ja joka sen vuoksi on todella syvällisessä mielessä kristinuskon ydintä.

Mutta nyt mulle tulee vieraita, joten lopetan. Moi.

Voitto Ramu kirjoitti:

Mielipiteesi on hellutalaisten luurangoksi riisuma ehtoolinen.

Jeesus on läsnä siellä missä vähintään kaksi kokoontuu hänen nimessään. Ehtoollisessa Kristus on läsnä leivässä ja viinissä.

Ehtoollisen tekee ehtoolliseksi Jeesusken asetussanat:

"Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole OSALLISUUS Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole OSALLISUUS Kristuksen ruumiiseen?"

Ehtoolliseen osallistuva syö Kristuksen ruumiin ja veran vaikka ei uskoisikaan .

Sitä joka ei usko ehtoollinen ei hyödytä mitään, pikemminkin koituu turmioksi sellaiselle ehtoollisvieraalle joka ei erota ehtoollisaineista Jeesusken ruumista ja verta,- eli syö vaan ehtoollisaineet:

"Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta;
29. sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa."

Kova paikka, mutta raamtun totuus.

Helluntalaisille ehtoollinen on vain muistoateria joka symbolisoi jotakin.

He ovat tehneet ehtoollisesta järjenpäätelmiensä puitteisiin mahtuvan asian.

kristinusko ei kuitenkaan ole järjenpäätelmien asia vaan USKON asia.

MISTÄÄN EHTOOLLISAINEIDEN MUUTTUMISOPISTA EI OLE KYSE.
Vaan Jeesuksen asetussanoista ,jotka eivät ole satua tai valhetta vaan totisinta totta.

"...tämä ON minun ruumiini,... tämä ON minun vereni.

Lue lisää

syntejään anteeksi ehtoollisella! Eihän se niin ole Raamatun mukaan.

mamabeard kirjoitti:

Kuulepas nyt Voitto. Puutun tähän vaikka ei ollut mulle osoitettu. Hansutuulia saa sitten vastata omasta puolestaan jos tahtoo. Kyseessä on just sitä toisten leimaamista ja yksinkertaistamista, johon aiemmin viittasin, kun kirjoitat:
> Helluntailaisille ehtoollinen on vain muistoateria joka symbolisoi jotakin.
He ovat tehneet ehtoollisesta järjenpäätelmiensä puitteisiin mahtuvan asian. <

Miten niin VAIN muistoateria?
Jos heidän sydän on Jeesukseen Kristukseen kiinnittynyt ja Häntä muistellen ehtoollisen uskossa nauttivat, niin että Hän siinä on läsnä hengellisenä todellisuutena ja ehtoollisen kautta heitä ravitsee, ei silloin ole kyseessä vain jotakin symbolisoiva muistoateria, vaan muistoateria johon Jeesus itse tunnustautuu mukaan ja joka sen vuoksi on todella syvällisessä mielessä kristinuskon ydintä.

Mutta nyt mulle tulee vieraita, joten lopetan. Moi.

Lue lisää

Niinmpä, mutta helluntalaiset eivät EROTA ehtoollisesta Jeesuksen ruumista ja verta.
Tällöin Raamatun mukaan ehtoollinne syönään omaksi tuomioksi.

"Sentähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen.
28. Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta;
29. sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa.
30. Sentähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni on nukkunut pois."


Kova kohta:
Jopa Raamattu väittää, että ainakin osa heikkouksista ja sairauksista on siitä johtuvaa, että ehtolliisaineista ei eroteta Jeesuksen ruumista ja verta, vaan syödään VAIn ehtoollisaineet.


Jeesuksen ruumiin ja veran syöminen on VÄLTTÄMÄTÖNTÄ ja autuuden eräs ehto:


"Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
55. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä."


Tästä on kyse.

syövät kirjoitti:

syntejään anteeksi ehtoollisella! Eihän se niin ole Raamatun mukaan.

Vaikka tämän raamatunkohdan mukaan:

Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
55. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.

ja'
"Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?"

Voitto Ramu kirjoitti:

Vaikka tämän raamatunkohdan mukaan:

Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
55. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.

ja'
"Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?"

Lue lisää

raamatunkohtien kanssa ristin juurelle ennen kuin lähtee liittämään niitä omaan oppiinsa. Se mitä Raamattuun on kirjoitettu ei ole yksi yhteen sama sen kanssa kuinka tuon kirjoituksen tulkitsemme. Tulkita on aina tulkinta, ja siksi olisi hyvä tosissaan myöntää oma syntisyytensä ja sen mukanaan tuoma alttius erehdyksiin ja lahkomielisyyteen, ettei ryhdy totuuden nimissä julistamaan toisia kristittyjä pelastuksen ulkopuolelle vain sen tähden kun näiden tulkinta poikkeaa omasta tulkinnasta. Jeesuksessa yksin on totuus ja sitä totuutta ei lihallisella kiivailulla löydetä.

Ensinnäkin. Kyllä helluntailaiset erottavat siunaamansa leivän ja viinin muusta. He nimenomaan erottavat että tämä ei nyt ole mitä tahansa leipää ja viiniä, vaan on leipä ja viini jotka on erotettu ehtoollisena nautittaviksi, ja että se tehdään Jeesuksen kunniaksi, tunnustaen että vain Hänen ruumiinsa ja verensä kautta on tie pelastukseen. Silloin juuri on ehtoollinen erotettu kaikesta muusta leivästä ja viinistä.

Käsitykseni on että ainoastaan uskova voi tällä tavalla erottaa ehtoollisleivän ja ehtoollisviinin Jeesuksen Kristuksen ruumiin ja veren osallisuudeksi poikkeuksena kaikista muista leivistä ja viineistä. Siksi ehtoollinen kuuluu nimenomaan uskoville ihmisille. Ihminen joka ei ole uskossa nauttii ehtoollisen turmiokseen - koska hän ei voi ehtoollisleipää ja ehtoollisviiniä nauttiessaan erottaa niitä tavallisesta leivästä ja viinistä. Hän on sisällisesti sen todellisuuden ulkopuolella jota leipä ja viini ehtoollisessa julistaa ja jonka kautta kaikki siunaukset lahjoitetaan.

Siunauksen malja, jonka uskovat ehtoollisyhteydessään siunaamisen kautta erottavat kaikista muista maljoista, on osallisuus Kristuksen vereen nimenomaan sen kautta että se nautitaan uskossa, koska ilman uskoa sitä ei voi nauttia siunauksen maljana, silloinhan on vielä Kristuksessa olevan siunauksen ulkopuolella. Samoin se leipä, joka ehtoollisyhteydessä murretaan kuvana siitä kuinka Jeesuksen ruumis meidän edestämme murrettiin Golgatan ristinpuulla, on hengellinen todellisuus, jossa Kristus on läsnä niille jotka uskossa Häntä lähestyvät.

Kun Jeesus puhui lihansa syömisestä ja verensä juomisesta uskon että hän tarkoitti asian olemusta. Ei riitä että seurataan Jeesuksen opetuksia ulkonaisina oppeina, täytyy ottaa vastaan itse Jeesus, tulla sisällisesti osalliseksi Hänestä. Uskontohan opettaa aina "tee näin ja näin, niin pelastut", mutta Jeesuksen sanoma oli: "minä teen, ota vastaan minut niin pelastut". Jeesuksen tunnustaminen siksi joka Hän on Raamatun mukaan, syntiensä tunnustaminen ja henkilökohtainen ratkaisu Hänen puoleen, on tulemista osalliseksi Jeesuksen ruumiin ja veren pelastavasta vaikutuksesta, josta Hebrealaiskirjeen kymmenes luku opettaa, että meillä sen kautta on vapaa ja luottavainen pääsy kaikkeinpyhimpään.

Että ehtoollisen nauttiminen jo itsessään olisi Jeesuksen ruumiin ja veren nauttimista ilman uskoakin, on yksi tulkinta. Tulkinta on joko oikea tai väärä. Mielestäni väärä, ja vieläpä erittäin petollinen ja harhaanjohtava erehdys. Että ihminen uskon kautta tulee osalliseksi Jeesuksen ruumiista ja verestä uudestisyntymisessä, jossa saa sisimpäänsä Pyhän Hengen, ja että Pyhä Henki ehtoollistilanteessa sitten erityisellä tavalla ravitsee meitä Jeesuksen Kristuksen ruumiin ja veren siunauksella, nauttiessamme ehtoollista Hänen uhritekoaan muistellen ja uskossa omaksuen, on toinen tulkinta. Minun mielestäni paljon raamatullisempi ja oikeampi.

Joka tapauksessa näkemyksesi ehtoollisesta on yksi tulkinta monien joukossa ja näitä tulkintoja on kristillisten kirkkojen piirissä toisistaan poikkeavia. En usko että Jumalalle on niin oleellista minkä kirkkokunnan ehtoollista nautimme. Hän on sellaisten yläpuolella. Jeesuksen Kristuksen ruumista ja verta nauttivat pelastuksekseen niin luterilaiset, adventistit, babtistit, helluntailaiset, katolilaiset ja muutkin - kunhan se tehdään Jeesukseen katsoen, uskoen syntimme Hänen päälleen. Ajattelen että silloin Jumala itse tulee asiaan mukaan ja ehtoollinen tulee todellisella tavalla erotetuksi kaikesta muusta. Läsnä on itse asian sisältö Kristus: hän joka antoi itsensä meidän edestämme.

Jeesuksen ei tarvitse antaa itseään yhä uudestaan ja uudestaan ikäänkuin jokaisessa ehtoollistilanteessa uudelleen. Yksi uhri on kerta kaikkiaan annettu ja se riittää. Tätä yhtä ainoaa uhria julistaa ehtoollinen. Siinä on ehtoollisen siunaus ja voima: Jeesuksen Kristuksen ruumiissa ja veressä.

mamabeard kirjoitti:

raamatunkohtien kanssa ristin juurelle ennen kuin lähtee liittämään niitä omaan oppiinsa. Se mitä Raamattuun on kirjoitettu ei ole yksi yhteen sama sen kanssa kuinka tuon kirjoituksen tulkitsemme. Tulkita on aina tulkinta, ja siksi olisi hyvä tosissaan myöntää oma syntisyytensä ja sen mukanaan tuoma alttius erehdyksiin ja lahkomielisyyteen, ettei ryhdy totuuden nimissä julistamaan toisia kristittyjä pelastuksen ulkopuolelle vain sen tähden kun näiden tulkinta poikkeaa omasta tulkinnasta. Jeesuksessa yksin on totuus ja sitä totuutta ei lihallisella kiivailulla löydetä.

Ensinnäkin. Kyllä helluntailaiset erottavat siunaamansa leivän ja viinin muusta. He nimenomaan erottavat että tämä ei nyt ole mitä tahansa leipää ja viiniä, vaan on leipä ja viini jotka on erotettu ehtoollisena nautittaviksi, ja että se tehdään Jeesuksen kunniaksi, tunnustaen että vain Hänen ruumiinsa ja verensä kautta on tie pelastukseen. Silloin juuri on ehtoollinen erotettu kaikesta muusta leivästä ja viinistä.

Käsitykseni on että ainoastaan uskova voi tällä tavalla erottaa ehtoollisleivän ja ehtoollisviinin Jeesuksen Kristuksen ruumiin ja veren osallisuudeksi poikkeuksena kaikista muista leivistä ja viineistä. Siksi ehtoollinen kuuluu nimenomaan uskoville ihmisille. Ihminen joka ei ole uskossa nauttii ehtoollisen turmiokseen - koska hän ei voi ehtoollisleipää ja ehtoollisviiniä nauttiessaan erottaa niitä tavallisesta leivästä ja viinistä. Hän on sisällisesti sen todellisuuden ulkopuolella jota leipä ja viini ehtoollisessa julistaa ja jonka kautta kaikki siunaukset lahjoitetaan.

Siunauksen malja, jonka uskovat ehtoollisyhteydessään siunaamisen kautta erottavat kaikista muista maljoista, on osallisuus Kristuksen vereen nimenomaan sen kautta että se nautitaan uskossa, koska ilman uskoa sitä ei voi nauttia siunauksen maljana, silloinhan on vielä Kristuksessa olevan siunauksen ulkopuolella. Samoin se leipä, joka ehtoollisyhteydessä murretaan kuvana siitä kuinka Jeesuksen ruumis meidän edestämme murrettiin Golgatan ristinpuulla, on hengellinen todellisuus, jossa Kristus on läsnä niille jotka uskossa Häntä lähestyvät.

Kun Jeesus puhui lihansa syömisestä ja verensä juomisesta uskon että hän tarkoitti asian olemusta. Ei riitä että seurataan Jeesuksen opetuksia ulkonaisina oppeina, täytyy ottaa vastaan itse Jeesus, tulla sisällisesti osalliseksi Hänestä. Uskontohan opettaa aina "tee näin ja näin, niin pelastut", mutta Jeesuksen sanoma oli: "minä teen, ota vastaan minut niin pelastut". Jeesuksen tunnustaminen siksi joka Hän on Raamatun mukaan, syntiensä tunnustaminen ja henkilökohtainen ratkaisu Hänen puoleen, on tulemista osalliseksi Jeesuksen ruumiin ja veren pelastavasta vaikutuksesta, josta Hebrealaiskirjeen kymmenes luku opettaa, että meillä sen kautta on vapaa ja luottavainen pääsy kaikkeinpyhimpään.

Että ehtoollisen nauttiminen jo itsessään olisi Jeesuksen ruumiin ja veren nauttimista ilman uskoakin, on yksi tulkinta. Tulkinta on joko oikea tai väärä. Mielestäni väärä, ja vieläpä erittäin petollinen ja harhaanjohtava erehdys. Että ihminen uskon kautta tulee osalliseksi Jeesuksen ruumiista ja verestä uudestisyntymisessä, jossa saa sisimpäänsä Pyhän Hengen, ja että Pyhä Henki ehtoollistilanteessa sitten erityisellä tavalla ravitsee meitä Jeesuksen Kristuksen ruumiin ja veren siunauksella, nauttiessamme ehtoollista Hänen uhritekoaan muistellen ja uskossa omaksuen, on toinen tulkinta. Minun mielestäni paljon raamatullisempi ja oikeampi.

Joka tapauksessa näkemyksesi ehtoollisesta on yksi tulkinta monien joukossa ja näitä tulkintoja on kristillisten kirkkojen piirissä toisistaan poikkeavia. En usko että Jumalalle on niin oleellista minkä kirkkokunnan ehtoollista nautimme. Hän on sellaisten yläpuolella. Jeesuksen Kristuksen ruumista ja verta nauttivat pelastuksekseen niin luterilaiset, adventistit, babtistit, helluntailaiset, katolilaiset ja muutkin - kunhan se tehdään Jeesukseen katsoen, uskoen syntimme Hänen päälleen. Ajattelen että silloin Jumala itse tulee asiaan mukaan ja ehtoollinen tulee todellisella tavalla erotetuksi kaikesta muusta. Läsnä on itse asian sisältö Kristus: hän joka antoi itsensä meidän edestämme.

Jeesuksen ei tarvitse antaa itseään yhä uudestaan ja uudestaan ikäänkuin jokaisessa ehtoollistilanteessa uudelleen. Yksi uhri on kerta kaikkiaan annettu ja se riittää. Tätä yhtä ainoaa uhria julistaa ehtoollinen. Siinä on ehtoollisen siunaus ja voima: Jeesuksen Kristuksen ruumiissa ja veressä.

Lue lisää

Kirjoitit:

"ensinnäkin. Kyllä helluntailaiset erottavat siunaamansa leivän ja viinin muusta. He nimenomaan erottavat että tämä ei nyt ole mitä tahansa leipää ja viiniä, vaan on leipä ja viini jotka on erotettu ehtoollisena nautittaviksi, ja että se tehdään Jeesuksen kunniaksi, tunnustaen että vain Hänen ruumiinsa ja verensä kautta on tie pelastukseen. Silloin juuri on ENTOOLLINEN erotettu kaikesta muusta leivästä ja viinistä."

NOIN EI RAAMTTU OPETA, VAAN RAAMTTU OPETTAA, ETTÄ ;

"sillä joka syö ja juo erottamatta Herran RUUMISTA muusta, syö ja juo tuomioksensa."

TÄSTÄ ON KYSE, Eihän helluntalasille ole ehtoollisella MUUTA RUOKAA, eli ehtoollisaineiden erottamisesta jostakin muusta ruuasta. eihän helluntalasilla ole ateriaa jossa samalla olis ehtoollinen.

Edelleen kirjoitat:

"Että ehtoollisen nauttiminen jo itsessään olisi Jeesuksen ruumiin ja veren nauttimista ilman uskoakin, on yksi tulkinta."

Noin kirjoittaessasi esität että vasta ihmisen USKO tekee ehtoollisesta oikean.
ettäkö Jeesusksen uhri olisi olemassa vasta silloin kun ihminen uskoo, että ihmisen usko tekee ehtoolisesta Jeesuksen ruumiin ja veren .

Tämä on niitä helluntalaisten suuri harhoja joissa opetetaan ,että ihmisen usko vasta tekee Jumalan työn todelliseksi.

Tosiasia on että ihmisen usko ei lisää mitään ehtoolliseen eikä ihmisen epäusko vie siit mitään ppis. Epäuskoista ei ehtoollinen toki hyödytä mitään, eikä helluntalasiakaan jos ja kun eivät kerran erota että ehtoolisessa nautitaan Jeesuksen ruumis ja veri.

Ei Jeesuksen Golgatan uhrikaan mitätöidy ihmisten epäyskon tähden taikka ei se ole todellsita vasta ihmisen uskon my.ötä. Mutta jälleen- epäuskoista tuo uhri ei hyödytä.

Kirjoitit.'

"Jeesuksen Kristuksen ruumista ja verta nauttivat pelastuksekseen niin luterilaiset, adventistit, babtistit, helluntailaiset, katolilaiset ja muutkin "

Hyvä tavaton- nauttivatko siis helluntalaiset todellakin ehtoollisella Jeesuksen ruumiin ja veren???

Tuota he eivät ole virallisesti ennen tunnustaneetkaan. Onko heidän opissaan siis tapahtunutkin muutos ???
Onnittelen jos on!
'

Voitto Ramu kirjoitti:

Kirjoitit:

"ensinnäkin. Kyllä helluntailaiset erottavat siunaamansa leivän ja viinin muusta. He nimenomaan erottavat että tämä ei nyt ole mitä tahansa leipää ja viiniä, vaan on leipä ja viini jotka on erotettu ehtoollisena nautittaviksi, ja että se tehdään Jeesuksen kunniaksi, tunnustaen että vain Hänen ruumiinsa ja verensä kautta on tie pelastukseen. Silloin juuri on ENTOOLLINEN erotettu kaikesta muusta leivästä ja viinistä."

NOIN EI RAAMTTU OPETA, VAAN RAAMTTU OPETTAA, ETTÄ ;

"sillä joka syö ja juo erottamatta Herran RUUMISTA muusta, syö ja juo tuomioksensa."

TÄSTÄ ON KYSE, Eihän helluntalasille ole ehtoollisella MUUTA RUOKAA, eli ehtoollisaineiden erottamisesta jostakin muusta ruuasta. eihän helluntalasilla ole ateriaa jossa samalla olis ehtoollinen.

Edelleen kirjoitat:

"Että ehtoollisen nauttiminen jo itsessään olisi Jeesuksen ruumiin ja veren nauttimista ilman uskoakin, on yksi tulkinta."

Noin kirjoittaessasi esität että vasta ihmisen USKO tekee ehtoollisesta oikean.
ettäkö Jeesusksen uhri olisi olemassa vasta silloin kun ihminen uskoo, että ihmisen usko tekee ehtoolisesta Jeesuksen ruumiin ja veren .

Tämä on niitä helluntalaisten suuri harhoja joissa opetetaan ,että ihmisen usko vasta tekee Jumalan työn todelliseksi.

Tosiasia on että ihmisen usko ei lisää mitään ehtoolliseen eikä ihmisen epäusko vie siit mitään ppis. Epäuskoista ei ehtoollinen toki hyödytä mitään, eikä helluntalasiakaan jos ja kun eivät kerran erota että ehtoolisessa nautitaan Jeesuksen ruumis ja veri.

Ei Jeesuksen Golgatan uhrikaan mitätöidy ihmisten epäyskon tähden taikka ei se ole todellsita vasta ihmisen uskon my.ötä. Mutta jälleen- epäuskoista tuo uhri ei hyödytä.

Kirjoitit.'

"Jeesuksen Kristuksen ruumista ja verta nauttivat pelastuksekseen niin luterilaiset, adventistit, babtistit, helluntailaiset, katolilaiset ja muutkin "

Hyvä tavaton- nauttivatko siis helluntalaiset todellakin ehtoollisella Jeesuksen ruumiin ja veren???

Tuota he eivät ole virallisesti ennen tunnustaneetkaan. Onko heidän opissaan siis tapahtunutkin muutos ???
Onnittelen jos on!
'

Lue lisää

kirjoitettu Raamattuun että "joka syö ja juo erottamatta leipää ja viiniä muusta". Siis joka syö ja juo tätä leipää ja viinä erottamatta sitä muusta leivästä ja viinistä tai yleensä muusta ravinnosta. Toki olisi voitu ehkä niinkin kirjoittaa? Jumala sen tietää kuinka on.
Mutta Jumalan sanaan on laitettu että "joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta". Aivan niin. Minun mielestäni tällä juuri tähdennetään että ehtoollisessa ei ole kyse mistä tahansa leivästä ja viinistä tai mistä tahansa ravinnosta joka voitaisiin nauttia ilman hengellistä merkitystä.

Kun tullaan ehtoolliselle on syytä ymmärtää että tämä on Herran ruumis. Ei mikä tahansa syötävä ja juotava. Syvällisimmässä mielessä vain uskovainen saattaa tällaisen erotuksen tehdä.

Jos ehtoollinen itsessään olisi ilman uskoakin Jeesuksen ruumis ja veri, siis sillä tavalla että ehtoollisen nauttija ilman uskoakin saa itselleen kaiken mitä Kristuksessa on, miksi sitten sanottaisiin ehtoolliselle tuleville ihmisille että heidän täytyy se erottaa muusta ravinnosta, olisihan se joka tapauksessa Jeesuksen ruumis ja veri ilman heidän puoleltaan tapahtuvaa erottamistakin?
Nyt ihmisen täytyy itseään tutkia Herran edessä, olla vilpitön ja nöyrä ja tehdä parannusta jos sellaiseen aihetta on, ja siten uskovana nauttia ehtoollista koska ymmärtää olevansa tekemisissä pyhän asian kanssa, johon ei voi suhtautua miten sattuu.

Alkukristillisen käytännön mukaan yleensä kait oli Herran ehtoollisen yhteydessä ruoka muutenkin. Ehtoollinenhan julistaa sekä yhteyttä Jumalaan että myöskin yhteyttä toinen toisiimme Kristuksessa. Seurakunta saattoi kokoontua ehtoolliselle pitkienkin matkojen takaa ja oli luonnollista että sitten muutenkin syötiin yhdessä. Lisäksi täytyy muistaa että Jeesuksen asettaman ehtoollisen tausta on VT:ssä, jossa ehtoollisleivän murtaminen kuului osana pääsiäisaterian rituaaliin. Ateriayhteyttä pidettiin juutalaisessa kulttuurissa ehkä syvimpänä mahdollisena keskinäisen yhteyden ja luottamuksen osoituksena.

Olen kuitenkin sitä mieltä että ehtoollisvieraille kuuluva kehotus erottaa Herran ruumis eli ehtoollisleipä ja ehtoollisviini muusta tarjolla olevasta ravinnosta ei koske ainoastaan tilanteita joissa muutakin ruokaa on saatavilla, vaan että tulee joka tapauksessa uskon kautta erottaa tämä leipä ja viini kaikesta muusta, erottaa se normaalista ravinnosta ja nähdä että tässä on kyse syvemmästä, sellaisesta mikä ei ole tavallista syömistä ja juomista vaan asia johon sisältyy hengellinen totuus ja tästä totuudesta täytyy olla perillä, siihen uskoa ja se omaksua jos ryhtyy ehtoollista nauttimaan. Se on erotettava nimenomaan Herran ruumiiksi ja vereksi.

* *

> Noin kirjoittaessasi esität että vasta ihmisen USKO tekee ehtoollisesta oikean. Ettäkö Jeesuksen uhri olisi olemassa vasta silloin kun ihminen uskoo, että ihmisen usko tekee ehtoollisesta Jeesuksen ruumiin ja veren. <
STOP! Älä vääristele sitä mitä olen sanonut.
Jeesuksen uhri on olemassa meidän uskostamme ja epäuskostamme riippumatta. Jeesuksen uhri on olemassa myös ehtoollisistamme riippumatta. Tätä olen sanonut alusta asti että Jeesuksen uhri on kerta kaikkinen ja riittävä Golgatan työ.
Enhän minäkään ryhdy sanomaan että Voitto Ramun mukaan vasta ehtoollinen tekee Jeesuksen uhrin, ikäänkuin Jeesus vasta ehtoollisessa uhraisi itsensä meidän edestämme. On vaikea ymmärtää toisen ajattelua jos lähtee tuollaiselle linjalle.

En ajattele että ihmisen usko tekee ehtoollisesta Jeesuksen ruumiin ja veren. Ehtoollinen on ehtoollinen siitä hetkestä lähtien kun se on siunaamisen kautta muista leivistä ja viineistä ehtoolliseksi erotettu. Mutta ehtoollisvieras ei ehtoollisen siunausta saa osakseen pelkästään ehtoollisaineita nauttimalla. Vaikka ne on erotettu edustamaan Jeesuksen ruumista ja verta niin kyse on hengellisestä todellisuudesta, ne eivät itsessään ole ruumis ja veri konkreettisesti, leipä ja viini ruumiiksi ja vereksi muuttuneina. Jotta ehtoollisvieras voisi kokea sitä siunausta ja yhteyttä jota taivas hänelle ehtoollisen kautta julistaa ja jossa se häntä vahvistaa, hänen täytyy myös omassa sydämessään uskon kautta erottaa tämä. Hänellä täytyy siis ensinnäkin olla usko. Kuinka se joka ei ole osallinen Herrassa olevasta elämästä voisi ehtoollisen kautta mitään saada, ikäänkuin ulkopuolelta Kristuksen? Ei mitenkään.

Ehtoollisesta tekee Jeesuksen ruumiin ja veren osallisuuden se että Jeesus itse tähän tapahtumaan tunnustautuu.

Ihmisen usko ei tee Jumalan työtä todelliseksi. Yksinkertaistat helluntailaisen näkemyksen ja suhtaudut siihen tahallisen yksipuolisesti. En itse ole helluntailainen vaan kuulun vapaaseurakuntaan mutta olen viettänyt ja vietän ehtoollisyhteyttä aivan sujuvasti myös muiden kristittyjen kanssa. En ihan tarkalleen tiedä kuinka helluntailaiset tässä asiassa ajattelevat, mutta varmaankaan eivät ajattele että ihmisen usko tekee Jumalan työn todelliseksi.
Ajatteletko sinä että vasta lapsikaste tekee Jumalan työn todelliseksi? Et varmaankaan. Ehkä ajattelet että kasteen kautta Jumalan teko, joka on jo ennen kastettakin, annetaan ihmiselle lahjana? Niin minäkin ajattelen, että uskon kautta Jumalan teko, joka on jo ennen uskoakin, annetaan ihmiselle lahjana.
Jumala on se joka synnyttää uskon niissä, jotka kääntyvät Hänen puoleensa tyhjin käsin. Kaikki on Herrasta.
Jos tässä asiassa ryhdytään riitelemään niin kyllä voidaan puolin ja toisin kysellä että mikä se on ihmisen teko ja mikä Herran työ? Eikö se ole ihmisen teko että toiset minulta mitään kysymättä kastavat minut? Jos se olisi Jumalan työ ilman ihmisten tekoja niin miksi siinä sitten tarvitaan välikätenä ihmisiä ja heidän kastetoimituksiaan, eikä voida yhtä hyvin ajatella että Jumala lapsiveden kautta kastoi minut syntyessäni tähän maailmaan? Silloin olisi kyseessä Jumalan teko!

No niin. Ymmärrät tai et?
Joku voi sanoa ihmisten teoksi sitä jos Jumala toimii ihmisen uskon kautta.
Joku voi sanoa ihmisten teoksi sitä jos Jumala toimii ihmisten suorittaman kasteen kautta.
Jokainen sitten puolustelee omaa oppiaan.
Pitäisi kuitenkin olla rehellinen.
Jumalan työtä on ihan just se mikä on meidän oppinäkemyksiimme ja uskomuksiimme katsomatta.

Itse olen sillä kannalla minkä olen tässä esittänyt ja mielestäni se on aivan raamatullinen. Ihminen pelastuu uskon kautta. Usko tarvitaan. Voit väittää tätä ihmisen työn korostamiseksi jos tahdot ja ihmisteoista kerskailemiseksi tai miksi tahansa mutta se on sinun näkemyksesi. Jos Jumala toimii uskon kautta niin toki Hänellä on oikeus näin tehdä.
Ja kun ihminen sitten on uskossa niin hän nauttii myös ehtoollista joka siunatulla tavalla hänelle julistaa sitä Golgatan uhria josta hän jo osallinen on.

* *

> Ei Jeesuksen Golgatan uhrikaan mitätöidy ihmisten epäuskon tähden. <
Ei tietenkään. Jos se mitätöityisi ihmisten epäuskon tähden niin sittenhän täytyisi aina uudestaan ja uudestaan muuttaa leipä ja viini Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi ja niin ikäänkuin uhrata Hänet aina uudestaan, että taas tultaisiin osallisiksi Hänen uhristaan joka välillä on epäuskon tähden lakannut olemasta.

Hmm. Eikös se juuri ole epäuskoa jos ajatellaan että ei voi saada syntejä anteeksi ilman ehtoollista? Ikäänkuin Jeesuksen uhri ei ilman ehtoollista olisi pätevä ja voimassa?
Kun anteeksiantamus on uskon kautta se voidaan löytää ilman ehtoollispöytääkin aina ja kaikkialla missä syntinen Jeesuksen puoleen kääntyy ja Häntä avukseen huutaa, ei ainoastaan ehtoollispöydässä.
Ei ryöväri ristinpuulla ehtinyt ehtoollista nauttia ja silti pelastui. Vai pelastuiko? Minun käsittääkseni kyllä pelastui.
Ja ajatukseni on se, kuten olen sanonut, että ihminen uskon kautta tulee sisällisesti osalliseksi Jeesuksen ruumista ja verestä, ottaessaan Hänet henkilökohtaisesti vastaan. Tämä tapahtui ryövärillekin ilman muita tekoja paitsi kääntyminen tyhjin käsin Herran puoleen.

Ja että nauttivatko helluntailaiset todellakin ehtoollisella Jeesuksen ruumiin ja veren? Tuota he eivät ole ennen tunnustaneetkaan? Onko heidän opissaan tapahtunut muutos?
Kuulepas nyt, Voitto, kyllä varmaan on helluntailaiset opettaneet näin. Luulisin ainakin. Vai pelkkää leipää ja viiniäkö luulevat nauttivansa kuin mitä tahansa leipää ja viiniä?
Tuskinpa!
Minä ainakin uskon ehtoollisella nauttivani Jeesuksen ruumiin ja veren.

Mutta eri asia on millä tavalla.
En ajattele ehtoollisessa nauttivani Jeesuksen ruumista ja verta niin että leipä ja viini olisi konkreettisesti muuttuneet ruumiiksi ja vereksi.
No, jos ovat muuttuneet niin Jumala sen tietää ja se on sitten niin, vaikka en sitä ymmärtäisikään. Ja vaikka ehtoollisen asettajat ja jakajatkaan eivät sitä ymmärtäisi. Eihän se ole meidän näkemyksistä kiinni?
Ehtoollinen on juuri sillä tavalla Jeesuksen ruumis ja veri kuin Jumala sen näkee olevan ja juuri sillä tavalla Jeesuksen ruumis ja veri siinä lahjoitetaan. Totisesti se on Jumalan teko.
Ja minun käsitykseni on että ihminen ei Jumalan teosta eli Jeesuksen ruumiin ja veren siunauksesta ehtoollisessa tule osalliseksi ilman uskoa.

Samoin edelleen:
Ei ihmisen usko tee olevaksi sellaista mikä ei Kristuksessa ole totta.
Vaikka luterilainen kuinka USKOISI että ehtoollisessa on Jeesuksen ruumis ja veri konkreettisesti ja että siinä syödään omaksi anteeksiantamus, on tämä näkemys kuitenkin totta vain siinä määrin kuin Jumala on siinä mukana.

Ei meitä pelasta helluntailaiset eikä luterilaiset uskomukset. Yksin ja ainoastaan Jeesus Kristus pelastaa. Siitä iloiten nauttikaamme ehtoollisemme Häntä ja Hänen kauttaan toisiamme rakastaen.

* *

NÄKEMYKSENI ON SIIS JOTENSAKIN TÄLLAINEN, yritän sitä muotoilla:
1.
Ehtoollinen on Jeesuksen ruumis ja veri. Se on sitä vertauskuvallisella ja edustavalla tavalla. Jeesus on itse läsnä ehtoollisessa. Jeesuksen ruumis ja veri on vertauskuvallisessa ehtoollisessa läsnä aivan yhtä todellisesti kuin jos leipä ja viini olisivat Jeesuksen ruumis ja veri, mutta ne eivät ole. En usko katoliseen oppiin jonka mukaan ehtoollisaineet muuttuvat Herran ruumiiksi ja vereksi vaikka maistuvatkin leivältä ja viiniltä.
2.
Kun ehtoollinen on siunaamisen kautta erotettu edustamaan Jeesuksen ruumista ja verta, silloin Herra on läsnä ehtoollisessa, katsomatta uskoomme tai epäuskoomme. Mutta ainoastaan se, jolla on usko, tulee ehtoollisessa osalliseksi Jeesuksen ruumiin ja veren siunauksesta. Jumalan läsnäolo leivässä ja viinissä on hengellinen todellisuus ja siksi sen osallisuus on saatavissa vain uskon kautta. Muut nauttivat vain leipää ja viiniä mutta se Herran läsnäolo joka leivässä ja viinissä on jää heiltä saamatta. Se ei tule heille leivän ja viinin mukana.

Tämä on minun käsitykseni. Voi tietysti olla että Herran ruumis jollain tavalla on läsnä niidenkin kohdalla jotka epäuskossa tai muuten kelvottomasti sitä nauttivat, ja että siinä tapauksessa Herran ruumiista osalliseksi tuleminen koituu heille tuomioksi ja seurauksena voi olla vaikka sairastuminen?

Luulen kuitenkin että kelvoton nauttiminen pohjimmiltaan on sitä että on uskossa, mutta nauttii ehtoollisen kevytmielisellä tavalla eikä suhtaudu siihen asiaankuuluvalla nöyrtymisellä. Silloin syö ja juo kuin mitä tahansa leipää ja viiniä vaikka tunnustaisikin että se on Herran ruumis ja veri. Todella kelvollista nauttimista on Herran pöydässä itseään niin tutkia että Jumalan armon tähden haluaa elää sellaista elämää johon Hänen uhrinsa meitä velvoittaa, itsemme Jumalalle antaneina, ja niin syntimme tunnustaen otamme ansiottomina vastaan Jumalan lahjan ja siunaukset. Uskon kautta Hänen armossaan.

Voitto Ramu kirjoitti:

Mielipiteesi on hellutalaisten luurangoksi riisuma ehtoolinen.

Jeesus on läsnä siellä missä vähintään kaksi kokoontuu hänen nimessään. Ehtoollisessa Kristus on läsnä leivässä ja viinissä.

Ehtoollisen tekee ehtoolliseksi Jeesusken asetussanat:

"Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole OSALLISUUS Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole OSALLISUUS Kristuksen ruumiiseen?"

Ehtoolliseen osallistuva syö Kristuksen ruumiin ja veran vaikka ei uskoisikaan .

Sitä joka ei usko ehtoollinen ei hyödytä mitään, pikemminkin koituu turmioksi sellaiselle ehtoollisvieraalle joka ei erota ehtoollisaineista Jeesusken ruumista ja verta,- eli syö vaan ehtoollisaineet:

"Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta;
29. sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa."

Kova paikka, mutta raamtun totuus.

Helluntalaisille ehtoollinen on vain muistoateria joka symbolisoi jotakin.

He ovat tehneet ehtoollisesta järjenpäätelmiensä puitteisiin mahtuvan asian.

kristinusko ei kuitenkaan ole järjenpäätelmien asia vaan USKON asia.

MISTÄÄN EHTOOLLISAINEIDEN MUUTTUMISOPISTA EI OLE KYSE.
Vaan Jeesuksen asetussanoista ,jotka eivät ole satua tai valhetta vaan totisinta totta.

"...tämä ON minun ruumiini,... tämä ON minun vereni.

Lue lisää

>>Kirjoitat-
>>Helluntalaisille ehtoollinen on vain muistoateria joka symbolisoi jotakin.>Luuk. 22:19
"Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni".>Kirjoitat-
>>kristinusko ei kuitenkaan ole järjenpäätelmien asia vaan USKON asia.

mamabeard kirjoitti:

kirjoitettu Raamattuun että "joka syö ja juo erottamatta leipää ja viiniä muusta". Siis joka syö ja juo tätä leipää ja viinä erottamatta sitä muusta leivästä ja viinistä tai yleensä muusta ravinnosta. Toki olisi voitu ehkä niinkin kirjoittaa? Jumala sen tietää kuinka on.
Mutta Jumalan sanaan on laitettu että "joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta". Aivan niin. Minun mielestäni tällä juuri tähdennetään että ehtoollisessa ei ole kyse mistä tahansa leivästä ja viinistä tai mistä tahansa ravinnosta joka voitaisiin nauttia ilman hengellistä merkitystä.

Kun tullaan ehtoolliselle on syytä ymmärtää että tämä on Herran ruumis. Ei mikä tahansa syötävä ja juotava. Syvällisimmässä mielessä vain uskovainen saattaa tällaisen erotuksen tehdä.

Jos ehtoollinen itsessään olisi ilman uskoakin Jeesuksen ruumis ja veri, siis sillä tavalla että ehtoollisen nauttija ilman uskoakin saa itselleen kaiken mitä Kristuksessa on, miksi sitten sanottaisiin ehtoolliselle tuleville ihmisille että heidän täytyy se erottaa muusta ravinnosta, olisihan se joka tapauksessa Jeesuksen ruumis ja veri ilman heidän puoleltaan tapahtuvaa erottamistakin?
Nyt ihmisen täytyy itseään tutkia Herran edessä, olla vilpitön ja nöyrä ja tehdä parannusta jos sellaiseen aihetta on, ja siten uskovana nauttia ehtoollista koska ymmärtää olevansa tekemisissä pyhän asian kanssa, johon ei voi suhtautua miten sattuu.

Alkukristillisen käytännön mukaan yleensä kait oli Herran ehtoollisen yhteydessä ruoka muutenkin. Ehtoollinenhan julistaa sekä yhteyttä Jumalaan että myöskin yhteyttä toinen toisiimme Kristuksessa. Seurakunta saattoi kokoontua ehtoolliselle pitkienkin matkojen takaa ja oli luonnollista että sitten muutenkin syötiin yhdessä. Lisäksi täytyy muistaa että Jeesuksen asettaman ehtoollisen tausta on VT:ssä, jossa ehtoollisleivän murtaminen kuului osana pääsiäisaterian rituaaliin. Ateriayhteyttä pidettiin juutalaisessa kulttuurissa ehkä syvimpänä mahdollisena keskinäisen yhteyden ja luottamuksen osoituksena.

Olen kuitenkin sitä mieltä että ehtoollisvieraille kuuluva kehotus erottaa Herran ruumis eli ehtoollisleipä ja ehtoollisviini muusta tarjolla olevasta ravinnosta ei koske ainoastaan tilanteita joissa muutakin ruokaa on saatavilla, vaan että tulee joka tapauksessa uskon kautta erottaa tämä leipä ja viini kaikesta muusta, erottaa se normaalista ravinnosta ja nähdä että tässä on kyse syvemmästä, sellaisesta mikä ei ole tavallista syömistä ja juomista vaan asia johon sisältyy hengellinen totuus ja tästä totuudesta täytyy olla perillä, siihen uskoa ja se omaksua jos ryhtyy ehtoollista nauttimaan. Se on erotettava nimenomaan Herran ruumiiksi ja vereksi.

* *

> Noin kirjoittaessasi esität että vasta ihmisen USKO tekee ehtoollisesta oikean. Ettäkö Jeesuksen uhri olisi olemassa vasta silloin kun ihminen uskoo, että ihmisen usko tekee ehtoollisesta Jeesuksen ruumiin ja veren. <
STOP! Älä vääristele sitä mitä olen sanonut.
Jeesuksen uhri on olemassa meidän uskostamme ja epäuskostamme riippumatta. Jeesuksen uhri on olemassa myös ehtoollisistamme riippumatta. Tätä olen sanonut alusta asti että Jeesuksen uhri on kerta kaikkinen ja riittävä Golgatan työ.
Enhän minäkään ryhdy sanomaan että Voitto Ramun mukaan vasta ehtoollinen tekee Jeesuksen uhrin, ikäänkuin Jeesus vasta ehtoollisessa uhraisi itsensä meidän edestämme. On vaikea ymmärtää toisen ajattelua jos lähtee tuollaiselle linjalle.

En ajattele että ihmisen usko tekee ehtoollisesta Jeesuksen ruumiin ja veren. Ehtoollinen on ehtoollinen siitä hetkestä lähtien kun se on siunaamisen kautta muista leivistä ja viineistä ehtoolliseksi erotettu. Mutta ehtoollisvieras ei ehtoollisen siunausta saa osakseen pelkästään ehtoollisaineita nauttimalla. Vaikka ne on erotettu edustamaan Jeesuksen ruumista ja verta niin kyse on hengellisestä todellisuudesta, ne eivät itsessään ole ruumis ja veri konkreettisesti, leipä ja viini ruumiiksi ja vereksi muuttuneina. Jotta ehtoollisvieras voisi kokea sitä siunausta ja yhteyttä jota taivas hänelle ehtoollisen kautta julistaa ja jossa se häntä vahvistaa, hänen täytyy myös omassa sydämessään uskon kautta erottaa tämä. Hänellä täytyy siis ensinnäkin olla usko. Kuinka se joka ei ole osallinen Herrassa olevasta elämästä voisi ehtoollisen kautta mitään saada, ikäänkuin ulkopuolelta Kristuksen? Ei mitenkään.

Ehtoollisesta tekee Jeesuksen ruumiin ja veren osallisuuden se että Jeesus itse tähän tapahtumaan tunnustautuu.

Ihmisen usko ei tee Jumalan työtä todelliseksi. Yksinkertaistat helluntailaisen näkemyksen ja suhtaudut siihen tahallisen yksipuolisesti. En itse ole helluntailainen vaan kuulun vapaaseurakuntaan mutta olen viettänyt ja vietän ehtoollisyhteyttä aivan sujuvasti myös muiden kristittyjen kanssa. En ihan tarkalleen tiedä kuinka helluntailaiset tässä asiassa ajattelevat, mutta varmaankaan eivät ajattele että ihmisen usko tekee Jumalan työn todelliseksi.
Ajatteletko sinä että vasta lapsikaste tekee Jumalan työn todelliseksi? Et varmaankaan. Ehkä ajattelet että kasteen kautta Jumalan teko, joka on jo ennen kastettakin, annetaan ihmiselle lahjana? Niin minäkin ajattelen, että uskon kautta Jumalan teko, joka on jo ennen uskoakin, annetaan ihmiselle lahjana.
Jumala on se joka synnyttää uskon niissä, jotka kääntyvät Hänen puoleensa tyhjin käsin. Kaikki on Herrasta.
Jos tässä asiassa ryhdytään riitelemään niin kyllä voidaan puolin ja toisin kysellä että mikä se on ihmisen teko ja mikä Herran työ? Eikö se ole ihmisen teko että toiset minulta mitään kysymättä kastavat minut? Jos se olisi Jumalan työ ilman ihmisten tekoja niin miksi siinä sitten tarvitaan välikätenä ihmisiä ja heidän kastetoimituksiaan, eikä voida yhtä hyvin ajatella että Jumala lapsiveden kautta kastoi minut syntyessäni tähän maailmaan? Silloin olisi kyseessä Jumalan teko!

No niin. Ymmärrät tai et?
Joku voi sanoa ihmisten teoksi sitä jos Jumala toimii ihmisen uskon kautta.
Joku voi sanoa ihmisten teoksi sitä jos Jumala toimii ihmisten suorittaman kasteen kautta.
Jokainen sitten puolustelee omaa oppiaan.
Pitäisi kuitenkin olla rehellinen.
Jumalan työtä on ihan just se mikä on meidän oppinäkemyksiimme ja uskomuksiimme katsomatta.

Itse olen sillä kannalla minkä olen tässä esittänyt ja mielestäni se on aivan raamatullinen. Ihminen pelastuu uskon kautta. Usko tarvitaan. Voit väittää tätä ihmisen työn korostamiseksi jos tahdot ja ihmisteoista kerskailemiseksi tai miksi tahansa mutta se on sinun näkemyksesi. Jos Jumala toimii uskon kautta niin toki Hänellä on oikeus näin tehdä.
Ja kun ihminen sitten on uskossa niin hän nauttii myös ehtoollista joka siunatulla tavalla hänelle julistaa sitä Golgatan uhria josta hän jo osallinen on.

* *

> Ei Jeesuksen Golgatan uhrikaan mitätöidy ihmisten epäuskon tähden. <
Ei tietenkään. Jos se mitätöityisi ihmisten epäuskon tähden niin sittenhän täytyisi aina uudestaan ja uudestaan muuttaa leipä ja viini Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi ja niin ikäänkuin uhrata Hänet aina uudestaan, että taas tultaisiin osallisiksi Hänen uhristaan joka välillä on epäuskon tähden lakannut olemasta.

Hmm. Eikös se juuri ole epäuskoa jos ajatellaan että ei voi saada syntejä anteeksi ilman ehtoollista? Ikäänkuin Jeesuksen uhri ei ilman ehtoollista olisi pätevä ja voimassa?
Kun anteeksiantamus on uskon kautta se voidaan löytää ilman ehtoollispöytääkin aina ja kaikkialla missä syntinen Jeesuksen puoleen kääntyy ja Häntä avukseen huutaa, ei ainoastaan ehtoollispöydässä.
Ei ryöväri ristinpuulla ehtinyt ehtoollista nauttia ja silti pelastui. Vai pelastuiko? Minun käsittääkseni kyllä pelastui.
Ja ajatukseni on se, kuten olen sanonut, että ihminen uskon kautta tulee sisällisesti osalliseksi Jeesuksen ruumista ja verestä, ottaessaan Hänet henkilökohtaisesti vastaan. Tämä tapahtui ryövärillekin ilman muita tekoja paitsi kääntyminen tyhjin käsin Herran puoleen.

Ja että nauttivatko helluntailaiset todellakin ehtoollisella Jeesuksen ruumiin ja veren? Tuota he eivät ole ennen tunnustaneetkaan? Onko heidän opissaan tapahtunut muutos?
Kuulepas nyt, Voitto, kyllä varmaan on helluntailaiset opettaneet näin. Luulisin ainakin. Vai pelkkää leipää ja viiniäkö luulevat nauttivansa kuin mitä tahansa leipää ja viiniä?
Tuskinpa!
Minä ainakin uskon ehtoollisella nauttivani Jeesuksen ruumiin ja veren.

Mutta eri asia on millä tavalla.
En ajattele ehtoollisessa nauttivani Jeesuksen ruumista ja verta niin että leipä ja viini olisi konkreettisesti muuttuneet ruumiiksi ja vereksi.
No, jos ovat muuttuneet niin Jumala sen tietää ja se on sitten niin, vaikka en sitä ymmärtäisikään. Ja vaikka ehtoollisen asettajat ja jakajatkaan eivät sitä ymmärtäisi. Eihän se ole meidän näkemyksistä kiinni?
Ehtoollinen on juuri sillä tavalla Jeesuksen ruumis ja veri kuin Jumala sen näkee olevan ja juuri sillä tavalla Jeesuksen ruumis ja veri siinä lahjoitetaan. Totisesti se on Jumalan teko.
Ja minun käsitykseni on että ihminen ei Jumalan teosta eli Jeesuksen ruumiin ja veren siunauksesta ehtoollisessa tule osalliseksi ilman uskoa.

Samoin edelleen:
Ei ihmisen usko tee olevaksi sellaista mikä ei Kristuksessa ole totta.
Vaikka luterilainen kuinka USKOISI että ehtoollisessa on Jeesuksen ruumis ja veri konkreettisesti ja että siinä syödään omaksi anteeksiantamus, on tämä näkemys kuitenkin totta vain siinä määrin kuin Jumala on siinä mukana.

Ei meitä pelasta helluntailaiset eikä luterilaiset uskomukset. Yksin ja ainoastaan Jeesus Kristus pelastaa. Siitä iloiten nauttikaamme ehtoollisemme Häntä ja Hänen kauttaan toisiamme rakastaen.

* *

NÄKEMYKSENI ON SIIS JOTENSAKIN TÄLLAINEN, yritän sitä muotoilla:
1.
Ehtoollinen on Jeesuksen ruumis ja veri. Se on sitä vertauskuvallisella ja edustavalla tavalla. Jeesus on itse läsnä ehtoollisessa. Jeesuksen ruumis ja veri on vertauskuvallisessa ehtoollisessa läsnä aivan yhtä todellisesti kuin jos leipä ja viini olisivat Jeesuksen ruumis ja veri, mutta ne eivät ole. En usko katoliseen oppiin jonka mukaan ehtoollisaineet muuttuvat Herran ruumiiksi ja vereksi vaikka maistuvatkin leivältä ja viiniltä.
2.
Kun ehtoollinen on siunaamisen kautta erotettu edustamaan Jeesuksen ruumista ja verta, silloin Herra on läsnä ehtoollisessa, katsomatta uskoomme tai epäuskoomme. Mutta ainoastaan se, jolla on usko, tulee ehtoollisessa osalliseksi Jeesuksen ruumiin ja veren siunauksesta. Jumalan läsnäolo leivässä ja viinissä on hengellinen todellisuus ja siksi sen osallisuus on saatavissa vain uskon kautta. Muut nauttivat vain leipää ja viiniä mutta se Herran läsnäolo joka leivässä ja viinissä on jää heiltä saamatta. Se ei tule heille leivän ja viinin mukana.

Tämä on minun käsitykseni. Voi tietysti olla että Herran ruumis jollain tavalla on läsnä niidenkin kohdalla jotka epäuskossa tai muuten kelvottomasti sitä nauttivat, ja että siinä tapauksessa Herran ruumiista osalliseksi tuleminen koituu heille tuomioksi ja seurauksena voi olla vaikka sairastuminen?

Luulen kuitenkin että kelvoton nauttiminen pohjimmiltaan on sitä että on uskossa, mutta nauttii ehtoollisen kevytmielisellä tavalla eikä suhtaudu siihen asiaankuuluvalla nöyrtymisellä. Silloin syö ja juo kuin mitä tahansa leipää ja viiniä vaikka tunnustaisikin että se on Herran ruumis ja veri. Todella kelvollista nauttimista on Herran pöydässä itseään niin tutkia että Jumalan armon tähden haluaa elää sellaista elämää johon Hänen uhrinsa meitä velvoittaa, itsemme Jumalalle antaneina, ja niin syntimme tunnustaen otamme ansiottomina vastaan Jumalan lahjan ja siunaukset. Uskon kautta Hänen armossaan.

Lue lisää

Muutamiin kohtiin vaan puuttuisin:

Kirjoitit:

"En ajattele että ihmisen usko tekee ehtoollisesta Jeesuksen ruumiin ja veren"

ja IHAN oikein.

Kuitenkin kasteen kohdalla helluntalaiset opettavat, että vasta IHMISEN usko kastehetkellä tekee kasteen oikeaksi.

Kirjoitat edelleen lasumaani siteeraten:

"Ja että nauttivatko helluntailaiset todellakin ehtoollisella Jeesuksen ruumiin ja veren? Tuota he eivät ole ennen tunnustaneetkaan? Onko heidän opissaan tapahtunut muutos?
Kuulepas nyt, Voitto, kyllä varmaan on helluntailaiset opettaneet näin. Luulisin ainakin. Vai pelkkää leipää ja viiniäkö luulevat nauttivansa kuin mitä tahansa leipää ja viiniä?
Tuskinpa! "

Reformoitu kirkko (hel vapaakirkko) opettaa ehtoollisesta (virallinen oppi):

"Ehtoollinen on merkki, joka muistuttaa Kristuksen merkityksestä. Kristus on läsnä ehtoollisella Pyhän Hengen välityksellä."

Heillä ei siis ehtoolinen ole Jeesuksen ruumis ja veri.


vapaakirkollin virallinen ehtoollisoppi on seuraava:

"Vapaakirkolliselle liikkeelle ehtoollinen on pyhä kokoontuminen. Ehtoollisen vietossa on kristillisen seurakunnan ydin. Ehtoollinen on yhteysateria sekä Kristuksen että seurakunnan kanssa.

Erityisesti painotetaan osallisuuden merkitystä: ”Eikö malja, jonka me siunaamme, ole YHTEYS Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen? Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä” (1. Kor. 10:16, 17). Ehtoollinen onkin ylösnousseen Kristuksen läsnäolon juhla.

Kysymys ei ole vain ihmisten ylläpitämästä muiston vaalimisesta, vaan elävästä tapahtumasta, jossa uskova kohtaa Vapahtajansa.

Ehtoollista ei käsitetä armon välikappaleeksi, vaan armon julistajaksi ja vahvistajaksi. Ehtoollinen ei myöskään välitä syntien anteeksiantamusta ellei uskova ole sydämessään valmis sitä vastaanottamaan.

Ehtoollinen on ”uuden liiton” juhla, liiton, jonka Jumala tekee syntisen ihmisen kanssa Kristuksen sovitustyön tähden. Ehtoollisesta muodostuu armoa ikävöivien ihmisten pyhä ruokapöytä. Ehtoollinen on Herran pöytä, jossa Jeesus itse palvelee ihmistä.

Vapaakirkko avaa ehtoollisen myös muille kuin vapaaseurakuntaan kuuluville: kaikille, jotka uskovat ja ovat ottaneet Jeesuksen vastaan pelastajanaan. Uskovan kelvollisuus ehtoolliselle ei perustu hengelliseen tasoon, vaan vilpittömään mieleen olla Kristuksen seuraaja. Ehtoollinen on uskovien yhteysateria, jossa kaikki samanarvoisina ottavat vastaan Herran palvelun ja tulevat osallisiksi hänestä.
"

siis. VAPAAKIEKON OPIN MUKAAN EHTOOLISELLA EI NAUTITA JEESUKSEN RUUMISTA JA VERTA.

LUTERILAINEN OPPI ILMOITTAA:

"Kristus on läsnä leivässä ja viinissä."

HELLUNTALAISTEN VIRALLINEN EHTOOLLISOPPI SEURAAVASSA:

"Ehtoollinen on yhteysateria

Juhani Kuosmanen
Ehtoollisesta keskusteltaessa usein kiinnittyy ulkonaisiin seikkoihin ja ehtoollisen suuri merkitys saattaa jäädä hämärämmäksi. Muodolliset ja käytännölliset puoletkin on joskus selvitettävä, mutta pääpaino tässä seurakunnan keskeisessä toiminnossa tulee olla sen merkityksessä.


Yhteys Kristukseen

Paavali kirjoittaa 1. Kor. 10:16:ssa: "Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?"

Osallisuus on tässä koinonia. Samaa sanaa käytetään mm. Apostolien teoissa, kun kerrotaan alkuseurakunnasta: "He pysyivät keskinäisessä yhteydessä". Kysymyksessä on sisäinen yhteys Kristukseen. 1. Kor. 10:20 sanoo: "Minä en tahdo, että te tulette osallisiksi riivaajista". Pakanan uhrilihassa ei ole riivaajaa, mutta uhrin kautta voi avata sielumaailmansa riivaajavoimien vaikutukselle. Samoin ehtoollisessa syntyy Hengessä yhteys Kristukseen.

Kuitenkin ehtoollisyhteys Kristuksen kanssa on syvempää kuin alkuseurakunnallinen uskovien keskinäinen yhteys. Paavali lisää ehtoollisopetukseensa sanat: "Joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja ja vereen" (1. Kor. 11:27). Ja edelleen: "Joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa" (11:29). Kysymyksessä on vertauskuvan rikkominen ja uskon sisällön väärentäminen elämällä, mutta sanat viittaavat myös ehtoollisen syvempään merkitykseen. Kristus on Pyhän Hengen kautta todellisesti läsnä leivässä ja viinissä. Siksi ehtoollisen merkitys Kristus-yhteytenä on tavattoman suuri. Ehtoollisen nauttimisella on jopa vaikutus fyysiseen terveyteemme (1. Kor. 11:30).

Ehtoollisessa uskon kohteena eivät ole aineet, vaan Kristus. Ehtoollinen ei ole uskoa synnyttävä, vaan Sanan kautta syntynyttä uskoa vahvistava ateria. Ehtoollinen ei ole evankelioimisväline kääntymättömien pelastamiseksi. Ehtoollinen ja kaste eivät uudestisynnytä, vaan vahvistavat uudestisyntyneen uskoa ylläpitämällä yhteyttä Kristukseen. Uskon kohteena eivät ole aineet, vaan Kristus. Ehtoollisessa uskova tunnustautuu Kristuksen ansioon, ja aineet vakuuttavat Kristuksen työstä ja sen perusteella annettavasta anteeksiantamuksesta, jopa terveydestä. Ehtoollinen on uuden liiton näkyvä muistutus ja vakuus (Luuk. 22:20, 1. Kor. 11:25).


Seurakunnan yhteys

Alkuperäisessä käytössään ehtoollinen oli nimenomaan paikallisseurakunnan yhteysateria. Paavali kirjoitti Korintton seurakunnalle: "Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset" (1. Kor. 10:17). Samoin kuin seurakunnan kokouksessa murrettu yksi leipä muodostui monesta jyvästä, seurakunta muodostuu monesta jäsenestä. Ehtoollinen oli kasteessa Kristuksen kanssa haudattujen ja ylösnousseiden uskovien yhteysateria.

Ehtoollista vietettiin nimenomaan seurakunnan kokouksessa (1. Kor. 11:18), jossa se oikein vietettynä yhdisti uskovia. Riitaisuudet ja etuilu rikkoivat tätä yhteyttä (1. Kor. 11:18-22) ja saattoivat seurakunnan halveksituksi. Siksi Paavali antoi Korintton seurakunnalle eheyttävää opetusta.

Alkuseurakunnassa juuri yhteyden ja Herran paluun odotuksen takia - sitähän ehtoollinen myös julisti (1. Kor. 11:26) - seurakunnan kokous ehtoollisen viettoineen nähtiin niin tärkeänä, että Hebrealaiskirjeen kirjoittaja joutui vakavasti muistuttamaan huonosta tavasta laiminlyödä seurakunnan kokous (Hebr. 10:25). Tuo huono tapa vaarantaa monen uskonelämän tänäkin aikana.

Jerusalemin seurakunnassa yleiset tilaisuudet näyttävät olleen temppelissä, (Ap.t. 2:46) mutta seurakunnan jäsenten ehtoolliskokoukset kodeissa. Monissa Kreikan kaupungeissa oli suuria koteja avopihoineen, atrium- tai stoa-halleineen, joihin sopi satoja ihmisiä. Siellä seurakunnan kokous voitiin pitää yksityisessä kodissa, kuten Korintossa Akylaksen ja Priskillan kodissa (1. Kor. 16:19). Kokoontuipa seurakunta yhdessä tai useammassa paikassa, ehtoollinen julisti yhteyttä Kristukseen ja seurakuntaan.

Raamatusta näemme ehtoolliskäytännön alkuperäisen mallin noissa oloissa. Ehtoollisen sisältö ei ole vuosituhansien kuluessa muuttunut. Käytännön ongelmia on tullut, koska tilanne ei ole sama kuin alkuseurakunnan aikana. On erilaisia uskovia erilaisine kaste- ja seurakuntakäytäntöineen. Näissäkin oloissa tulee kuitenkin pyrkiä noudattamaan alkuperäistä seurakuntamallia ja siihen malliin liittyvää ehtoolliskäytäntöä normaaliseurakuntaelämässä. Jos luovutaan alkuseurakunnan ehtoolliskäytännöstä, joudutaan ajan oloon luopumaan myös alkuseurakunnan seurakuntamallista.

Kuitenkaan mikään seurakunta ei voi eri näkemysten ja muiden uskovien keskellä eristäytyä pelkäksi omaksi saarekkeekseen. Siksi täytyy ottaa huomioon rakkauden lain vaatimukset. Rakkauden laki etsii totuudesta luopumatta lähimmäisen parasta eikä häpäise häntä. Säännöllinen seurakuntayhteys rakentuu saman seurakuntaopin pohjalle, mutta tilapäiset yhteydet ovat poikkeus pääsäännöstä.


Lopullinen yhteys

Kerran koittaa päivä, jolloin telineelliset rakenteet, kuten kielilläpuhuminen, profetoiminen (1. Kor. 13:8) ja paikalliset seurakunnat puretaan, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen. Silloin kokoonnutaan yhteiselle suurelle aterialle, jolloin riitaisuuksia ei enää ole, vaan kaikensuuntainen yhteys on saumaton. Silloin nautitaan ehtoollinen uutena Jumalan valtakunnassa.

Nyt odotamme tuon päivän koittamista. Siksi julistakaamme uskollisesti Herran kuolemaa myös ehtoollisen kautta pääsinpäiväämme asti. Raamattu käskee tutkimaan itseään, mutta ei jäämään pois ehtoolliselta."


ELI . HELLUNTALAISIET EIVÄ EHTOOLLISESSA SYÖ JEESUKSEN RUUMISTA JA VERTA.

Eli, tämä puuttuu:''"Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
55. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
55. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä."


Tuo puhe oli kuten Raamattu sanoo:

"Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan, sanoivat: "Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla?"
61. Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, sanoi hän heille: "Loukkaako tämä teitä?"


Jeeuksen ruumiin ja veren syöminen todellakn loukkaa monia tänäkin päivän ja monet vetäytyvät sentähden pois.



   Aika kummalista että vapaiden suntien ihmiset eivät tiedä mikä heidän virallinen ehtoolisoppinsa on.   He vain LUULEVAT

Voitto Ramu kirjoitti:

Niinmpä, mutta helluntalaiset eivät EROTA ehtoollisesta Jeesuksen ruumista ja verta.
Tällöin Raamatun mukaan ehtoollinne syönään omaksi tuomioksi.

"Sentähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen.
28. Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta;
29. sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa.
30. Sentähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni on nukkunut pois."


Kova kohta:
Jopa Raamattu väittää, että ainakin osa heikkouksista ja sairauksista on siitä johtuvaa, että ehtolliisaineista ei eroteta Jeesuksen ruumista ja verta, vaan syödään VAIn ehtoollisaineet.


Jeesuksen ruumiin ja veran syöminen on VÄLTTÄMÄTÖNTÄ ja autuuden eräs ehto:


"Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
55. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä."


Tästä on kyse.

Lue lisää

kuinka uskallat sanoa että ehtoollinen ei helluntalaisille merkitse mitään! häpeä.

Voitto Ramu kirjoitti:

Vaikka tämän raamatunkohdan mukaan:

Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
55. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.

ja'
"Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?"

Lue lisää

ylhäältä joka ehtoolliseen osallistuu. Usko Jumalaan pelastaa Jeesuksessa Kristuksessa.

TaistoRa. kirjoitti:

>>Kirjoitat-
>>Helluntalaisille ehtoollinen on vain muistoateria joka symbolisoi jotakin.>Luuk. 22:19
"Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni".>Kirjoitat-
>>kristinusko ei kuitenkaan ole järjenpäätelmien asia vaan USKON asia.

Lue lisää

taas revit Raamattua...et siis usko, että kun Jeesus asettaessaan ehtoolisen sanoi viinistä:
Tämä on minun vereni...ja leivästä: tämä on minun ruumiini...että ne myös ovat sitä, mitä Jeesus sanoi...voi Taistoa...olisipa taas parannuksen paikka...ja vakava sellainen!'

Miten voit siis sovittaa myöskään yhteen kirjoitustasi: "Ehtoollinen ei välitä syntien anteeksiantamusta"

tämän Jumalan sanan kohdan kanssa: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monen edestä.." Mark. 14: 24

ja tämän: "...juokaa tästä kaikki, sillä tämä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.." Matt. 26:27-28

ja tämän: "Minä olen elämän leipä...se leipä, jonka minä annan on minun lihani... Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä.." Joh. 6:48-54

ja tämän: "Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?" 1 Kor 10:16


Ehtollinen on siis Jeesuksen ruumis ja veri...ja leipvästä osallisuus on osallisuus Jeesuksen ruumiista...et voikaan olla osallinen Herran maljasta (10:21) jos olet diaboloksen orja...antikristus ja osallinen riivaajien maljasta

Jeesuksen veren tädenhän syntimme anteeksi annetaan!


Ehtollinen oikein nautittuna on selitetty myös terveeksitekemisen ateriaksi, koska väärinkäytettynä sai aikaan heikkoutta ja sairautta ja ennenaikaista kuolemaa ( 1 Kr 11:27-30)

Voitto Ramu kirjoitti:

Vaikka tämän raamatunkohdan mukaan:

Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
55. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.

ja'
"Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?"

Lue lisää

mihin ristinsovitus katosi sinulta. Jeesus sovitti meidän syntimme ristillä. Hänestä vuosi vesi ja veri. Hän lunasti meidät ristillä.
Ehtoollisella ei syntejä syödä. Uudestisyntyminen pitää tapahtua aina ensin.
Luterilaiset syövät tuhokseen kun eivät ymmärrä tätä ehtoollista ja pelastusta. Olen monet kerrat ollut kirkonmenoissa ja minua suorastaan kauhistuttaa, uskomattomille annetaan ehtoollista! tämä on täyttä totta ja tiedän kyllä mistä puhun. On kurjaa kun arvostelet Helluntalaisten ehoollisen kovin köykäisin perustein, pareis katsoa sinne omaan kirkkokuntaan, syövät erottamatta ehtoollista omaksi tuhokseen.

Voitto Ramu kirjoitti:

Muutamiin kohtiin vaan puuttuisin:

Kirjoitit:

"En ajattele että ihmisen usko tekee ehtoollisesta Jeesuksen ruumiin ja veren"

ja IHAN oikein.

Kuitenkin kasteen kohdalla helluntalaiset opettavat, että vasta IHMISEN usko kastehetkellä tekee kasteen oikeaksi.

Kirjoitat edelleen lasumaani siteeraten:

"Ja että nauttivatko helluntailaiset todellakin ehtoollisella Jeesuksen ruumiin ja veren? Tuota he eivät ole ennen tunnustaneetkaan? Onko heidän opissaan tapahtunut muutos?
Kuulepas nyt, Voitto, kyllä varmaan on helluntailaiset opettaneet näin. Luulisin ainakin. Vai pelkkää leipää ja viiniäkö luulevat nauttivansa kuin mitä tahansa leipää ja viiniä?
Tuskinpa! "

Reformoitu kirkko (hel vapaakirkko) opettaa ehtoollisesta (virallinen oppi):

"Ehtoollinen on merkki, joka muistuttaa Kristuksen merkityksestä. Kristus on läsnä ehtoollisella Pyhän Hengen välityksellä."

Heillä ei siis ehtoolinen ole Jeesuksen ruumis ja veri.


vapaakirkollin virallinen ehtoollisoppi on seuraava:

"Vapaakirkolliselle liikkeelle ehtoollinen on pyhä kokoontuminen. Ehtoollisen vietossa on kristillisen seurakunnan ydin. Ehtoollinen on yhteysateria sekä Kristuksen että seurakunnan kanssa.

Erityisesti painotetaan osallisuuden merkitystä: ”Eikö malja, jonka me siunaamme, ole YHTEYS Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen? Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä” (1. Kor. 10:16, 17). Ehtoollinen onkin ylösnousseen Kristuksen läsnäolon juhla.

Kysymys ei ole vain ihmisten ylläpitämästä muiston vaalimisesta, vaan elävästä tapahtumasta, jossa uskova kohtaa Vapahtajansa.

Ehtoollista ei käsitetä armon välikappaleeksi, vaan armon julistajaksi ja vahvistajaksi. Ehtoollinen ei myöskään välitä syntien anteeksiantamusta ellei uskova ole sydämessään valmis sitä vastaanottamaan.

Ehtoollinen on ”uuden liiton” juhla, liiton, jonka Jumala tekee syntisen ihmisen kanssa Kristuksen sovitustyön tähden. Ehtoollisesta muodostuu armoa ikävöivien ihmisten pyhä ruokapöytä. Ehtoollinen on Herran pöytä, jossa Jeesus itse palvelee ihmistä.

Vapaakirkko avaa ehtoollisen myös muille kuin vapaaseurakuntaan kuuluville: kaikille, jotka uskovat ja ovat ottaneet Jeesuksen vastaan pelastajanaan. Uskovan kelvollisuus ehtoolliselle ei perustu hengelliseen tasoon, vaan vilpittömään mieleen olla Kristuksen seuraaja. Ehtoollinen on uskovien yhteysateria, jossa kaikki samanarvoisina ottavat vastaan Herran palvelun ja tulevat osallisiksi hänestä.
"

siis. VAPAAKIEKON OPIN MUKAAN EHTOOLISELLA EI NAUTITA JEESUKSEN RUUMISTA JA VERTA.

LUTERILAINEN OPPI ILMOITTAA:

"Kristus on läsnä leivässä ja viinissä."

HELLUNTALAISTEN VIRALLINEN EHTOOLLISOPPI SEURAAVASSA:

"Ehtoollinen on yhteysateria

Juhani Kuosmanen
Ehtoollisesta keskusteltaessa usein kiinnittyy ulkonaisiin seikkoihin ja ehtoollisen suuri merkitys saattaa jäädä hämärämmäksi. Muodolliset ja käytännölliset puoletkin on joskus selvitettävä, mutta pääpaino tässä seurakunnan keskeisessä toiminnossa tulee olla sen merkityksessä.


Yhteys Kristukseen

Paavali kirjoittaa 1. Kor. 10:16:ssa: "Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?"

Osallisuus on tässä koinonia. Samaa sanaa käytetään mm. Apostolien teoissa, kun kerrotaan alkuseurakunnasta: "He pysyivät keskinäisessä yhteydessä". Kysymyksessä on sisäinen yhteys Kristukseen. 1. Kor. 10:20 sanoo: "Minä en tahdo, että te tulette osallisiksi riivaajista". Pakanan uhrilihassa ei ole riivaajaa, mutta uhrin kautta voi avata sielumaailmansa riivaajavoimien vaikutukselle. Samoin ehtoollisessa syntyy Hengessä yhteys Kristukseen.

Kuitenkin ehtoollisyhteys Kristuksen kanssa on syvempää kuin alkuseurakunnallinen uskovien keskinäinen yhteys. Paavali lisää ehtoollisopetukseensa sanat: "Joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja ja vereen" (1. Kor. 11:27). Ja edelleen: "Joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa" (11:29). Kysymyksessä on vertauskuvan rikkominen ja uskon sisällön väärentäminen elämällä, mutta sanat viittaavat myös ehtoollisen syvempään merkitykseen. Kristus on Pyhän Hengen kautta todellisesti läsnä leivässä ja viinissä. Siksi ehtoollisen merkitys Kristus-yhteytenä on tavattoman suuri. Ehtoollisen nauttimisella on jopa vaikutus fyysiseen terveyteemme (1. Kor. 11:30).

Ehtoollisessa uskon kohteena eivät ole aineet, vaan Kristus. Ehtoollinen ei ole uskoa synnyttävä, vaan Sanan kautta syntynyttä uskoa vahvistava ateria. Ehtoollinen ei ole evankelioimisväline kääntymättömien pelastamiseksi. Ehtoollinen ja kaste eivät uudestisynnytä, vaan vahvistavat uudestisyntyneen uskoa ylläpitämällä yhteyttä Kristukseen. Uskon kohteena eivät ole aineet, vaan Kristus. Ehtoollisessa uskova tunnustautuu Kristuksen ansioon, ja aineet vakuuttavat Kristuksen työstä ja sen perusteella annettavasta anteeksiantamuksesta, jopa terveydestä. Ehtoollinen on uuden liiton näkyvä muistutus ja vakuus (Luuk. 22:20, 1. Kor. 11:25).


Seurakunnan yhteys

Alkuperäisessä käytössään ehtoollinen oli nimenomaan paikallisseurakunnan yhteysateria. Paavali kirjoitti Korintton seurakunnalle: "Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset" (1. Kor. 10:17). Samoin kuin seurakunnan kokouksessa murrettu yksi leipä muodostui monesta jyvästä, seurakunta muodostuu monesta jäsenestä. Ehtoollinen oli kasteessa Kristuksen kanssa haudattujen ja ylösnousseiden uskovien yhteysateria.

Ehtoollista vietettiin nimenomaan seurakunnan kokouksessa (1. Kor. 11:18), jossa se oikein vietettynä yhdisti uskovia. Riitaisuudet ja etuilu rikkoivat tätä yhteyttä (1. Kor. 11:18-22) ja saattoivat seurakunnan halveksituksi. Siksi Paavali antoi Korintton seurakunnalle eheyttävää opetusta.

Alkuseurakunnassa juuri yhteyden ja Herran paluun odotuksen takia - sitähän ehtoollinen myös julisti (1. Kor. 11:26) - seurakunnan kokous ehtoollisen viettoineen nähtiin niin tärkeänä, että Hebrealaiskirjeen kirjoittaja joutui vakavasti muistuttamaan huonosta tavasta laiminlyödä seurakunnan kokous (Hebr. 10:25). Tuo huono tapa vaarantaa monen uskonelämän tänäkin aikana.

Jerusalemin seurakunnassa yleiset tilaisuudet näyttävät olleen temppelissä, (Ap.t. 2:46) mutta seurakunnan jäsenten ehtoolliskokoukset kodeissa. Monissa Kreikan kaupungeissa oli suuria koteja avopihoineen, atrium- tai stoa-halleineen, joihin sopi satoja ihmisiä. Siellä seurakunnan kokous voitiin pitää yksityisessä kodissa, kuten Korintossa Akylaksen ja Priskillan kodissa (1. Kor. 16:19). Kokoontuipa seurakunta yhdessä tai useammassa paikassa, ehtoollinen julisti yhteyttä Kristukseen ja seurakuntaan.

Raamatusta näemme ehtoolliskäytännön alkuperäisen mallin noissa oloissa. Ehtoollisen sisältö ei ole vuosituhansien kuluessa muuttunut. Käytännön ongelmia on tullut, koska tilanne ei ole sama kuin alkuseurakunnan aikana. On erilaisia uskovia erilaisine kaste- ja seurakuntakäytäntöineen. Näissäkin oloissa tulee kuitenkin pyrkiä noudattamaan alkuperäistä seurakuntamallia ja siihen malliin liittyvää ehtoolliskäytäntöä normaaliseurakuntaelämässä. Jos luovutaan alkuseurakunnan ehtoolliskäytännöstä, joudutaan ajan oloon luopumaan myös alkuseurakunnan seurakuntamallista.

Kuitenkaan mikään seurakunta ei voi eri näkemysten ja muiden uskovien keskellä eristäytyä pelkäksi omaksi saarekkeekseen. Siksi täytyy ottaa huomioon rakkauden lain vaatimukset. Rakkauden laki etsii totuudesta luopumatta lähimmäisen parasta eikä häpäise häntä. Säännöllinen seurakuntayhteys rakentuu saman seurakuntaopin pohjalle, mutta tilapäiset yhteydet ovat poikkeus pääsäännöstä.


Lopullinen yhteys

Kerran koittaa päivä, jolloin telineelliset rakenteet, kuten kielilläpuhuminen, profetoiminen (1. Kor. 13:8) ja paikalliset seurakunnat puretaan, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen. Silloin kokoonnutaan yhteiselle suurelle aterialle, jolloin riitaisuuksia ei enää ole, vaan kaikensuuntainen yhteys on saumaton. Silloin nautitaan ehtoollinen uutena Jumalan valtakunnassa.

Nyt odotamme tuon päivän koittamista. Siksi julistakaamme uskollisesti Herran kuolemaa myös ehtoollisen kautta pääsinpäiväämme asti. Raamattu käskee tutkimaan itseään, mutta ei jäämään pois ehtoolliselta."


ELI . HELLUNTALAISIET EIVÄ EHTOOLLISESSA SYÖ JEESUKSEN RUUMISTA JA VERTA.

Eli, tämä puuttuu:''"Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
55. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
55. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä."


Tuo puhe oli kuten Raamattu sanoo:

"Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan, sanoivat: "Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla?"
61. Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, sanoi hän heille: "Loukkaako tämä teitä?"


Jeeuksen ruumiin ja veren syöminen todellakn loukkaa monia tänäkin päivän ja monet vetäytyvät sentähden pois.



   Aika kummalista että vapaiden suntien ihmiset eivät tiedä mikä heidän virallinen ehtoolisoppinsa on.   He vain LUULEVAT

Lue lisää

Nyt on siis kyse siitä millä tavalla Jeesuksen ruumis ja veri on läsnä ehtoollisella. Sekä siitä kuinka ihmiset sitä määrittelevät. Totuushan on että Jeesuksen ruumis ja veri on ehtoollisessa läsnä ihan just sillä tavalla kuin on, meidän ihmisten määritelmistä riippumatta.

Olet itse moneen otteeseen toistanut että tämä asia ei riipu ihmisen uskosta. Kuitenkin sanot että esimerkiksi helluntailaiset eivät (sinun mielestä) syö ehtoollisessa Jeesuksen ruumista ja juo Hänen vertaan. Miksi eivät? Heidän virallisen oppinsa mukaan? Mutta eihän oppi sitä määrittele eikä se mitä ihminen uskoo? Sinun mielestäsi Herran ruumis ja veri on ehtoollisessa konkreettisesti ja nämä asiat eivät riipu ihmisen uskosta, josta seuraa looginen johtopäätös: helluntailaiset nauttivat ehtoollisessaan Jeesuksen ruumiin ja veren. Vai kuinka?

Oletko sitä mieltä että helluntailaisten ja vapaakirkollisten ehtoollinen on merkityksetön?
Entä pelastus. Ovatko he sinun mielestä pelastettuja. Onko mahdollista olla pelastettu, osallinen Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen uhrinsa kautta taivaskelpoinen, jos kuuluu helluntaiseurakuntaan ja pitäytyy sen ehtoollisyhteydessä?

* *

Siteeraat luterilaista oppia:
"Kristus on läsnä leivässä ja viinissä."

Siis LÄSNÄ. Ei siinäkään sanota että leipä ja viini OVAT Kristuksen ruumis ja veri. Vaan että Hän on läsnä leivässä ja viinissä. Tarkalleen ottaen se ei ole sama asia.

Ei vapaiden suuntien oppikaan kiellä ettei Kristus olisi läsnä leivässä ja viinissä. Kuten asiaa määrittelin. Että siis Jeesus Kristus on läsnä ehtoollisessa, ja Hänen ruumiinsa ja verensä on läsnä ehtoollisaineissa, mutta ei-uskova ihminen ei nauti Kristuksen ruumista ja verta, koska tämä läsnäolo on hengellinen todellisuus, joka ei välity ehtoollisaineiden kautta niille jotka eivät ole tästä todellisuudesta pelastuksen kautta osalliset.

Ehtoollinen kuuluu siihen yhteyden todellisuuteen jota se julistaa ja ilmaisee. Niille ihmisille joilla on yhteys Kristukseen ja Hänessä toisiinsa. Heitä se vahvistaa Kristuksessa.

* *

Jeesuksen omista sanoista hänen ruumiinsa syömisestä ja verensä juomisesta sanoin jo aiemmin että älä vedä liian yksioikoisia ja itsevarmoja tulkintoja pelkästään luterilaisen ehtoolliskäsityksen pohjalta.
Jeesus julistaa monessa kohtaa ja monella tavalla että totuus on Hänessä. Persoonassa. Meidän täytyy tulla sisällisesti osalliseksi Hänestä, sillä Hän on itsessään pelastus ja sisältää pelastuksen niille, jotka Häneen tulevat.
Tämän asian tarkastelu pelkästään luterilaisen kaste- ja ehtoollisopin pohjalta johtaa monien tärkeiden kristillisten totuuksien ja raamatunkohtien sivuuttamiseen. Poimit yksittäisiä kohtia joita käytät käsityksesi tueksi mutta kokonaisuus unohtuu.

Luterilaiset ovat osallisia Kristuksesta. Vapaakirkolliset ovat osallisia Kristuksesta. Helluntailaiset ovat osallisia Kristuksesta. Adventistit ovat osallisia Kristuksesta. Katolilaiset ovat osallisia Kristuksesta. Lestadiolaiset ovat osallisia Kristuksesta. ON OLEMASSA AINOASTAAN YKSI KRISTUKSEN RUUMIS JA SE MUODOSTUU NIISTÄ JOTKA HÄNESSÄ OVAT. Kuulumme mihin kirkkokuntaan ja ryhmään tahansa, olennainen kysymys on onko minulla ja sinulla henkilökohtainen usko. Kirkkokunta ei pelasta eikä kaste eikä ehtoollinen. Uskon ydin on yhteys elävään Jumalaan ja tämä yhteys on hengellinen todellisuus.

Jeesuksen ruumiin ja veren syöminen loukkaa monia tänäkin päivänä ja siksi useat vetäytyvät pois.
Näin todellakin on.
Monia loukkaa se puhe että pitää tulla konkreettisesti osalliseksi Jeesuksesta Kristuksesta ja luovuttaa koko elämänsä Hänelle, pitää syntyä suhde jossa Pyhä Henki tulee ihmisen sisimpään ja elämä ei enää ole hänen omaansa, hänen elämänsä kuuluu Kristukselle ja on Jumalan omaisuutta. En voi elää miten sattuu, en voi käyttää elämääni omien inhimillisten mieltymysten ja pinnallisten halujen mukaan. Toisen omaisuutta on kunnioitettava ja käytettävä Hänen suunnitelmansa mukaan, ja koska elämäni on Jumalan omaisuutta minun on otettava elämän käyttöohjeet vastaan Häneltä. Henkilökohtaista suhdetta Kristukseen pitää siis elää todeksi kuuliaisuudessa, rakastaen ja palvoen Herraa.
Tämä on puhetta joka loukkaa varmaan miljoonia suomalaisia.

Mikä siis oli ja on Jeesuksen sanojen sisältö?
Sekö että lausutaan jotkut sanat "tämä on Herran ruumis" ja sitten se näiden sanojen voimasta muuttuu Herran ruumiiksi, ja kun sitä sitten syödään uskoen että se on Herran ruumis, se tuottaa iankaikkisen elämän ja autuuden niille jotka sitä nauttivat. Niinkö. Sekö on Jeesuksen sanojen tosiasiallinen sisältö ja tarkoitus kun Hän puhuu että meidän pitää syödä Hänen ruumiinsa ja juoda Hänen verensä?
Eikö pikemminkin ole niin, että tuhannet nimikristityt korvaavat Jeesuksessa olevan elämän ja sisällisen yhteyden Häneen, todellisen osallisuuden Jeesuksen Kristuksen ruumiiseen ja vereen, omaehtoisella uskomisella ja uskonnollisilla toimituksilla, kuten ehtoollisenvietolla?

On miljoonia ihmisiä jotka on käyneet ehtoollista ottamassa eikä silti ole tulleet Jeesuksen ruumiista ja verestä osallisiksi. Pahoin pelkään että näin on.

* *

Aivan samalla tavalla kuin vapaakirkon virallinen oppi ei kykene pitämään Jeesuksen ruumista ja verta ulkopuolella ehtoollisaineiden, ei luterilaisen kirkon virallinen oppi myöskään kykene tuomaan Jeesuksen ruumista ja verta ehtoollisaineisiin. Kyse on Kristuksen läsnäolosta. Käsitykseni on jo tullut selväksi ja vielä alleviivaan sitä tässä. En tiedä millä tavalla Kristus tarkalleen on läsnä ehtoollisessa ja sen vietossa, mutta siitä olen vakuuttunut että Hän on läsnä siellä, missä uskovat keskenään ehtoollista viettävät. Kun se tapahtuu tyhjin käsin Hänen työnsä ja lahjansa vastaan ottaen.

Ehtoollisessa ilman uskoa ei saa syntejä anteeksi.

Kopio kirjoittamista.
Kirjoitus virhe .
Milloin julistus Ruumis ja Veri,.
Papiston puhelin ralli.
Viimeisen tuomion jakaja kun parhaaksi katsoo.
Et lähde passin näyttöön matkalle Kärsämäki 2925
Kärsi

Mikä ihmeen muistojuhla -mitä he silloin muistelivat.?
Jeesushan oli siinä heidän keskellään ja asetti ehtoollisen

Kristus on ehtoollisen läsnäoleva Herra Jeesus.
Tämä on minun ruumiini. Tämä on minun vereni. Kristus on läsnäolevana ehtoollisessa ja kasteessa. Lihan (aineen) maailmassa. Kristus pelkästään henkimaailmassa on kaikkien henkimaailman olentojonen jopa riivaajien tiedossa.

On melkoista Kristuksen veren ja ruumiin pilkkaamista väittää ehtoollista pelkäksi symboliseksi muistojuhlaksi. Samoin kasteen sanominen pelkäksi ihmisen kuuliaisuuden teoksi on melkoista Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen osallisuuteen liittämisen pilkkaamista.

Mutta tapahtukoon teille uskonne mukaisesti.
Jumala teitä rankaiskoon.

Voitto Ramu kirjoitti:

Mikä ihmeen muistojuhla -mitä he silloin muistelivat.?
Jeesushan oli siinä heidän keskellään ja asetti ehtoollisen

"Tehkää se minun muistokseni."

paikalla kirjoitti:

Kristus on ehtoollisen läsnäoleva Herra Jeesus.
Tämä on minun ruumiini. Tämä on minun vereni. Kristus on läsnäolevana ehtoollisessa ja kasteessa. Lihan (aineen) maailmassa. Kristus pelkästään henkimaailmassa on kaikkien henkimaailman olentojonen jopa riivaajien tiedossa.

On melkoista Kristuksen veren ja ruumiin pilkkaamista väittää ehtoollista pelkäksi symboliseksi muistojuhlaksi. Samoin kasteen sanominen pelkäksi ihmisen kuuliaisuuden teoksi on melkoista Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen osallisuuteen liittämisen pilkkaamista.

Mutta tapahtukoon teille uskonne mukaisesti.
Jumala teitä rankaiskoon.

Lue lisää

On melkoisen suurta pilkkaa Kristusta kohtaan,
väittää hänen valehtelevan! Vai oletko jo niin sokea että et näe vaikka näetkin jotain.

" Tehkää se minun muistokseni. "

oleva läsnä, ihmisten sydäm... kirjoitti:

On melkoisen suurta pilkkaa Kristusta kohtaan,
väittää hänen valehtelevan! Vai oletko jo niin sokea että et näe vaikka näetkin jotain.

" Tehkää se minun muistokseni. "

Lue lisää

tehkää se pelkästään minun muistokseni, kieltäkää se, että viini On minun vereni ja kieltäkää se, että leipä ON minun ruumiini

lahkolaisten ehtoolliset on pelkästään muistelutilaisuuksia, kristittyjen ehtoollisessa Kristus on läsnä aineellisten armovälineiden kautta, ei pelkästään ihmisten muistoissa, siinä on melkoinen asiallinen ero

Voitto Ramu kirjoitti:

Mikä ihmeen muistojuhla -mitä he silloin muistelivat.?
Jeesushan oli siinä heidän keskellään ja asetti ehtoollisen

minun muistokseni,,Sano Ramu Sana. Älä vääristele Jumalan Sanaa.

1.Korinttolaiskirje:
11:24 kiitti, mursi ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; tehkää tämä minun muistokseni."

hansutuulia kirjoitti:

minun muistokseni,,Sano Ramu Sana. Älä vääristele Jumalan Sanaa.

1.Korinttolaiskirje:
11:24 kiitti, mursi ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; tehkää tämä minun muistokseni."

Lue lisää

tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee. Siin Voitto Ramulle Jumalan Sanaa, ettet mene vain arvostelemaan helluntalaiseurakunnassa vietetystä ehtoollisesta.

muisto kirjoitti:

tehkää se pelkästään minun muistokseni, kieltäkää se, että viini On minun vereni ja kieltäkää se, että leipä ON minun ruumiini

lahkolaisten ehtoolliset on pelkästään muistelutilaisuuksia, kristittyjen ehtoollisessa Kristus on läsnä aineellisten armovälineiden kautta, ei pelkästään ihmisten muistoissa, siinä on melkoinen asiallinen ero

Lue lisää

olet ollut Helluntaiseurakunnan ehtoollisjuhlassa? Epäilen ettet kertaakaan kun puhut tuollaista potaskaa.

Matt. 26:28
   
sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

Mark. 14:24
   
Ja hän sanoi heille: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monen edestä.

Joh. 6:54
   
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

Joh. 6:55
   
Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.

Joh. 6:56
   
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.

muisto kirjoitti:

tehkää se pelkästään minun muistokseni, kieltäkää se, että viini On minun vereni ja kieltäkää se, että leipä ON minun ruumiini

lahkolaisten ehtoolliset on pelkästään muistelutilaisuuksia, kristittyjen ehtoollisessa Kristus on läsnä aineellisten armovälineiden kautta, ei pelkästään ihmisten muistoissa, siinä on melkoinen asiallinen ero

Lue lisää

Siitähän laittomien tekojen lapset tunnistaa kun
he kieltävät mestarin, Kristuksen sanat ja antamat kehoitukset.

silmälasit kirjoitti:

"Tehkää se minun muistokseni."

"Tämä ON minun ruumiini... Tämä ON minun vereni."

eikä se muutu pelkäksi muisteluksi tavallisen leivän taikka öyletin syömiseksi ja pelkän viinin juomiseksi -- VAIKKA kuinka väittäsit ja uskottelisit.

SINÄ ehtoolisella SYÖT Jeesuksen ruumiin ja hänen VERENSÄ vaikka et uskoisi sitä tekeväsi./edellyttäen että Jeesuksen asttamant asetusaanat on lausuttu ) Silloin ehtoolinen on tosin Raamatun mukaan sulle tuomioksi:

"sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa.
30. Sentähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni on nukkunut pois."

hansutuulia kirjoitti:

minun muistokseni,,Sano Ramu Sana. Älä vääristele Jumalan Sanaa.

1.Korinttolaiskirje:
11:24 kiitti, mursi ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; tehkää tämä minun muistokseni."

Lue lisää

Mikä tämä:

Vastaan : Jeesuksen ruumiin ja veren syöminen ehtollisella:

sano tämä hansuliini--sano tämä.

hansutuulia kirjoitti:

tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee. Siin Voitto Ramulle Jumalan Sanaa, ettet mene vain arvostelemaan helluntalaiseurakunnassa vietetystä ehtoollisesta.

Lue lisää

Mitä syödään- mielestäsi pelkkää leipää ja juodaan palkkää viiniä.

MUTTA Jeesus sanoo: "Tämä ON minun ruumiini... tämä ON minun vereni"

Siinä EI sanota, että "tämä on symbolisti. taikka tämä kuvaa" - vaan "Tämä ON minun ruumiini...Tämä ON minun vereni

Tästä on kyse.

paikalla kirjoitti:

Kristus on ehtoollisen läsnäoleva Herra Jeesus.
Tämä on minun ruumiini. Tämä on minun vereni. Kristus on läsnäolevana ehtoollisessa ja kasteessa. Lihan (aineen) maailmassa. Kristus pelkästään henkimaailmassa on kaikkien henkimaailman olentojonen jopa riivaajien tiedossa.

On melkoista Kristuksen veren ja ruumiin pilkkaamista väittää ehtoollista pelkäksi symboliseksi muistojuhlaksi. Samoin kasteen sanominen pelkäksi ihmisen kuuliaisuuden teoksi on melkoista Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen osallisuuteen liittämisen pilkkaamista.

Mutta tapahtukoon teille uskonne mukaisesti.
Jumala teitä rankaiskoon.

Lue lisää

Oikein kirjoitat- valitettavasti lukuisat lahkot pilkkaavat niin ehtoollista- nauttien omaksi tuomioksekseen.

ja pilkkaavat kastetta - ovat riisuneet molemmat luurangoksi- ja yrittäneet tehdä niistä järkeisopin joka mahtuu heidän järjenpäätelmiinsä -heillä on tosi pieni Jumala. sellainen taskuun kaiken varalta mahtuva.

oleva läsnä, ihmisten sydäm... kirjoitti:

On melkoisen suurta pilkkaa Kristusta kohtaan,
väittää hänen valehtelevan! Vai oletko jo niin sokea että et näe vaikka näetkin jotain.

" Tehkää se minun muistokseni. "

Lue lisää

Toki ehtoollisessa SYÖDÄÄN Jeesuksen RUUMIS ja VERI

ja kun niin tehdään, tehdään se toki Jeesuksen muistoksi, eikä uhrata Jeesusta aina vaan uudestaan.

Tämä ON minun ruumiini,,, tämä ON minn vereni.

Mutta joka ei tuota erota,/1.,Kr 11:29-30) ja syö pelkät entoollisaineet - vain Jeesksen ruumista ja verta kuvaavina, se syö ja juo Raamtun mukaan omaksi tuomioksekseen.

hansutuulia kirjoitti:

olet ollut Helluntaiseurakunnan ehtoollisjuhlassa? Epäilen ettet kertaakaan kun puhut tuollaista potaskaa.

Tuo on hellarien oppi. he EIVÄT ehtoollisella syö Jeeuksen ruumista ja verta, se on heille vain kuvaava toimenpide.

ehtoollisessa kirjoitti:

Matt. 26:28
   
sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

Mark. 14:24
   
Ja hän sanoi heille: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monen edestä.

Joh. 6:54
   
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

Joh. 6:55
   
Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.

Joh. 6:56
   
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.

Lue lisää

Just noin.
"Uskotko mitä luet?"


monet lahkot järkeilee ja eivät usko mitä on kirjoitettu- vääntävät jopa Jeesuksen omat sanat toiseksi selittäen niitä vain kuvaannolliseksi.

Niin ehtollisessa kuin kasteessakin tapahtuu KAIKKI se mitä Raamattu ilmoittaa niissä tapahtuva -siitäkin hulimatta että ne olisivat järjen vastasia ja järjelle mahdottoman tuntuisia.

Lankeemus on tapahtunut siinä, että eri lahkot ovat yrittäneet tehdä kristinuskosta järkeen sopivat jutun.

Voitto Ramu kirjoitti:

Tuo on hellarien oppi. he EIVÄT ehtoollisella syö Jeeuksen ruumista ja verta, se on heille vain kuvaava toimenpide.

jo alkumetreillä rienaamasta pyhää ehtoollista, tule itse katsomaan ennenkuin tuomitset!!!

Voitto Ramu kirjoitti:

Mitä syödään- mielestäsi pelkkää leipää ja juodaan palkkää viiniä.

MUTTA Jeesus sanoo: "Tämä ON minun ruumiini... tämä ON minun vereni"

Siinä EI sanota, että "tämä on symbolisti. taikka tämä kuvaa" - vaan "Tämä ON minun ruumiini...Tämä ON minun vereni

Tästä on kyse.

Lue lisää

höpötät, tottakai se on Jeesuksen ruumis ja Jeesuksen veri. Pitäisi tutkia ennenkuin mustamaalaat helluntaiseurakuntiin kuuluvat uskovat.
Luterilaiset saavat, vaikka eivät ole uskossa, on siinä nyt jotain eroa.

Voitto Ramu kirjoitti:

Just noin.
"Uskotko mitä luet?"


monet lahkot järkeilee ja eivät usko mitä on kirjoitettu- vääntävät jopa Jeesuksen omat sanat toiseksi selittäen niitä vain kuvaannolliseksi.

Niin ehtollisessa kuin kasteessakin tapahtuu KAIKKI se mitä Raamattu ilmoittaa niissä tapahtuva -siitäkin hulimatta että ne olisivat järjen vastasia ja järjelle mahdottoman tuntuisia.

Lankeemus on tapahtunut siinä, että eri lahkot ovat yrittäneet tehdä kristinuskosta järkeen sopivat jutun.

Lue lisää

Jeesus muutti vedenkin viiniksi. Järki ja ymmärrys ei siihen koskaan riitä sitä selittämään, mutta Kristuksen usko sen todeksi sanoo. Se usko, jonka Jumala on minulla vaikuttanut ja tehnyt ja vie hyvän työnsä päätökseen.

En onneksi ole saanut sitä lahkolaisten uskoa, joka onkin riivaajien uskoa; vapinat, tutinat, kaatumiset, eläinäänet etc. Epäilenkin, että uudestikaste on heille se paikka, jossa niitä "lahjoja" heille jaetaan ja samoin siellä lattialla kun ovat selällään muuttuneessa tajunnan tilassa.

hansutuulia kirjoitti:

höpötät, tottakai se on Jeesuksen ruumis ja Jeesuksen veri. Pitäisi tutkia ennenkuin mustamaalaat helluntaiseurakuntiin kuuluvat uskovat.
Luterilaiset saavat, vaikka eivät ole uskossa, on siinä nyt jotain eroa.

Lue lisää

toinen hellari väittää ehtoollisen iolevan Jeesuksen ruumis ja veri ja TaistoR taas kiistää sen: "Ehtoollinen...Jeesus ei ole siinä "lihaa ja verta" mukana oleva "


Jeesus on nimenomaan mukana leivässä ja viinissä ja nimenomaan lihana ja verenä!

alkup.raimo kirjoitti:

toinen hellari väittää ehtoollisen iolevan Jeesuksen ruumis ja veri ja TaistoR taas kiistää sen: "Ehtoollinen...Jeesus ei ole siinä "lihaa ja verta" mukana oleva "


Jeesus on nimenomaan mukana leivässä ja viinissä ja nimenomaan lihana ja verenä!

Lue lisää

Jeesus on itse läsnä, viinin ja veren kautta. Me syömme hänen lihaansa ja juomme hänen vertansa. Näin meillä Helluntaissa on opetettu. Ja aina kun ehtoollista otamme me julistamme hänen kuolemaansa ja teemme sen hänen muistoksensa, ' tehkää se minun muistokseni' sanoi itse Jeesus. Näin meillä.
En ole muuta opetusta koskaan helluntaissa kuullutkaan.

paikalla kirjoitti:

Kristus on ehtoollisen läsnäoleva Herra Jeesus.
Tämä on minun ruumiini. Tämä on minun vereni. Kristus on läsnäolevana ehtoollisessa ja kasteessa. Lihan (aineen) maailmassa. Kristus pelkästään henkimaailmassa on kaikkien henkimaailman olentojonen jopa riivaajien tiedossa.

On melkoista Kristuksen veren ja ruumiin pilkkaamista väittää ehtoollista pelkäksi symboliseksi muistojuhlaksi. Samoin kasteen sanominen pelkäksi ihmisen kuuliaisuuden teoksi on melkoista Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen osallisuuteen liittämisen pilkkaamista.

Mutta tapahtukoon teille uskonne mukaisesti.
Jumala teitä rankaiskoon.

Lue lisää

onpas uskovan suusta aikamoinen tuomio pyydetty, vai oletko uudestisyntynyt?.
Ehtoollisen osallistuvat ne jotka ovat uskoneet ristin sovituksen, uudestisyntyneet ylhäältä, Jumalan Hengen vaikuttamana. Ehtoollista ei jaeta uskomattomille niinkuin luterilaisessa tehdään. Ne jotka olivat ottaneet kasteen Jeesuksen Kristuksen nimessä uskoon tulonsa jälkeen ne murisvat leipää yhdessä, siihen ei kuulunut kaikkea kansaa vaan ne jotka olivat uskossa.

hansutuulia kirjoitti:

onpas uskovan suusta aikamoinen tuomio pyydetty, vai oletko uudestisyntynyt?.
Ehtoollisen osallistuvat ne jotka ovat uskoneet ristin sovituksen, uudestisyntyneet ylhäältä, Jumalan Hengen vaikuttamana. Ehtoollista ei jaeta uskomattomille niinkuin luterilaisessa tehdään. Ne jotka olivat ottaneet kasteen Jeesuksen Kristuksen nimessä uskoon tulonsa jälkeen ne murisvat leipää yhdessä, siihen ei kuulunut kaikkea kansaa vaan ne jotka olivat uskossa.

Lue lisää

Mark. 2:17
Sen kuullessaan Jeesus sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."

Vielä kun hankit aasin ja ratsastat sillä etkä aja autolla, josta Raamattu ei mitään puhu niin olet niin alkuseurakunnallinen, että oikein.2. Tess. 2:11
Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen,

Matt. 26:28
   
sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

Mark. 14:24
   
Ja hän sanoi heille: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monen edestä.

Joh. 6:54
   
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

Joh. 6:55
   
Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.

Joh. 6:56
   
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.

Noin on ehtollisen olemus.

Mitä tulee siihen että viettivätkö jokapäivä ehtoollista, niin siihen Ramattu sanoo, että alussa, heti eka helluntain jälkeen visttivät. Sittemmi kävi varmasti niin, että ei enää voitu oppa joka päivä yhdessä pyhäkössä vaan oli lähdettävä arkisiin toimiin ja työhön. Tooaassa elettiin jo aikaa kymmnekunta vuotta helluntain jöälkeen. Sillloin kokoontminen oli pääosin vain sununtaina ja se oli myöskin ehtoolisen viettopäivä.
Historia varhasilta vuosilta kertoo apostolien oppilaiden suulla tästä.

Voitto Ramu kirjoitti:

Noin on ehtollisen olemus.

Mitä tulee siihen että viettivätkö jokapäivä ehtoollista, niin siihen Ramattu sanoo, että alussa, heti eka helluntain jälkeen visttivät. Sittemmi kävi varmasti niin, että ei enää voitu oppa joka päivä yhdessä pyhäkössä vaan oli lähdettävä arkisiin toimiin ja työhön. Tooaassa elettiin jo aikaa kymmnekunta vuotta helluntain jöälkeen. Sillloin kokoontminen oli pääosin vain sununtaina ja se oli myöskin ehtoolisen viettopäivä.
Historia varhasilta vuosilta kertoo apostolien oppilaiden suulla tästä.

Lue lisää

Pikkuhiljaa saatankin vetäytyä palstalta taas omaan tehtävääni. alpuperäinen raimo, Tapio ym jatkanevat Raamatulisen opi esilläpitämistä .

tulipa jotain tehtyä tämän parinviikon sairastelun aikana.

Voitto Ramu kirjoitti:

Pikkuhiljaa saatankin vetäytyä palstalta taas omaan tehtävääni. alpuperäinen raimo, Tapio ym jatkanevat Raamatulisen opi esilläpitämistä .

tulipa jotain tehtyä tämän parinviikon sairastelun aikana.

Lue lisää

Joudun huomisen jälkeen vetäytymään palstalta ja alkaa hoitaaan varsinaista leiviskään muualla (ehkä saatan käväistä ja muutaman havainnon heittää).

mutta
Tapio ja Raimo ym hoitavat täällä asian paljon suuremmalla pätevyydellä ja kokemuksella kuin minä.
On ollut ilo seurata kirjoituksianne.