Tehtävä: Montako virheellistä väittämää löydät tältä Putkisen sivulta:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatkosota. htm
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi kappale vähän luettua Putkisen Virossa painettua omakustannetta "Imperialistinen roistovaltio", josta näitä hauskoja kömmähdyksiä, eli asiavirheitä voi etsiä lisää.
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatkosota. htm
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi kappale vähän luettua Putkisen Virossa painettua omakustannetta "Imperialistinen roistovaltio", josta näitä hauskoja kömmähdyksiä, eli asiavirheitä voi etsiä lisää.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Laskin 12 virheellistä väittämää. Pääsenkö osallistumaan arvontaan? Voisiko palkintoa saada kirjailijan omistuskirjoituksella?
1.kappale: ”Kun imperialistinen Venäjä ei onnistunut yrityksessään valloittaa Suomi Talvisodassa, niin se valmistautui jatkamaan yritystään ns. välirauhan aikana. Välirauhan aikana Venäjä puuttui törkeästi Suomen sisäisiin asioihin, sekä esitti mihinkään muuhun kuin isomman voimaan perustuvia vaatimuksia Suomelle.”
- Imperialistinen Venäjä = Putkinen tarkoittanee Neuvostoliittoa
- Talvisodassa = talvisodassa; tahallinen oikeinkirjoitusvirhe, jota Putkinen harrastaa
- Välirauha solmittiin vasta jatkosodan jälkeen, talvisodan ja jatkosodan jälkeista rauhaa sanotaan Moskovan rauhaksi.
2.kappale: ”Venäjä aikoi hyökätä maailmanhistorian suurimmin joukoin länteen heinäkuussa 1941. Tätä ei tapahtunut, koska Saksa ennätti ensin hyökätä itään 22.6.1941.”
- Valhe, jonka vanha kunnon Aatu H. esitti tämän jo aikoinaan tekosyyksi hyökkäykselle Neuvostoliittoon eli operaatio Barbarossalle.
3.kappale: ”Venäjä aloitti Jatkosodan pommittamalla Suomen alueita 22.6.1941 klo 6.05 alkaen. Siihen mennessä Suomi, eikä saksalaiset Suomen alueelta, eivät hyökänneet Venäjälle.”
- Kahteen lauseeseen saatu mahtumaan kolme virhettä. Venäjä ei aloittanut sotatoimia vaan Saksa ja Suomi; suomalaiset laskivat miinoja NL:n Itämeren laivastoa vastaan, sallivat saksalaisten käyttää useaan otteeseen aluettaan sotatoimiin NL:aa vastaan jo ennen tuota kello 6.05:ta kuin myös sen jälkeen ennen virallista julistusta sodasta 26.6.1941.
5.kappale:”Kun Venäjä näin aloitti sodan, niin sen jälkeen Suomi järjesteli joukkonsa hyökkäysryhmitykseen ja lähti ottamaan Venäjän Talvisodassa Suomelta ryöstämät alueet takaisin.”
- Suomessahan oli käsketty yleinen liikekannallepano jo 17.6. ja jokainen armeijan ja kertausharjoituksessa käynyt tietää että joukot ryhmittyvät automaattisesti puolustukseen kun ne perustetaan. Tämän liikekannallepanon yhteydessä jokaisella joukolla oli myös vaihtoehtoinen hyökkäyssuunitelma ja niistä ryhmityksistä, kuten myös hyökkäyssuunista oli sovittu Saksan kanssa jo ennen kuin vihollisuudet edes alkoivat.
6. kappale: ”Tässä Jatkosodan hyökkäysvaiheessa suomalaiset joukot etenivät vanhaa rajaa helpommin puolustettaville rajoille Ääniselle ja Syvärille. Tästä Venäjälle kuuluvien alueiden miehityksestä oli seurauksena, että Suomi saattoi kotiuttaa osan joukoistaan asemasodan ajaksi (pyörittämään talouselämää) ja Suomen alue ei myöskään siten ollut niin uhattu Venäjän ilmavoimien pommituksille ja muulle Venäjän terrorille.”
- Putkinen antaa ihan uudet selitykset sille miksi Suomi valtasi Itä-Karjalan, piiritti Leningradia saksalaisten toivomuksesta ja yritti katkaista Muurmannin rataa, minkä suomalaiset luulivatkin katkaisseensa kuten saksalaisten kanssa oli sovittu. Vasta myöhemmin selvisi, että neuvostoliittolaiset olivat rakentaneet sivuradan, jonka katkaisuun suomalaiset ja saksalaiset eivät enää kyenneet. Noissa Putkisen väittämissä on tottakin, nuo olivat seurausta Itä-Karjalan valtaamisesta, mutta ei sitä noiden takia vallattu.
7.kappale: ”Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Suomea vastaan 9.6.1944 yrittäen jälleen valloittaa Suomen ja tehdä Suomesta ja Venäjän Karjalasta yhtenäisen Karjalais-Suomalaisen neuvostotasavallan. Tässäkin yrityksessään valloittaa Suomi Venäjän puna-armeija kuitenkin epäonnistui surkeasti.”
- Putkinen puhuu yhä virheellisesti Venäjästä kun pitäisi puhua Neuvostoliitosta, johon Venäjä kuului. Yhtenäisen Karjalais-Suomalaisen neuvostotasavallan aikaansaaminen ei ollut Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tavoitteissa vaanyksinkertaisesti Suomen armeijan lyöminen, jotta voimat voitaisiin siirtää Suomen suunnalta etelään, missä niitä tarvittiin Saksaa vastaan. Siinä suurhyökkäys onnistuikin, joskin suurten tappioiden jälkeen, Suomi taipui aselepoon.
8.kappale: ”Vaikka Suomen armeija oli voimakkaimmillaan kautta aikojen Jatkosodan lopussa ja suomalaiset joukot seisoivat voittajina taistelutantereilla suurenmoisten torjuntavoittojen jälkeen, niin Suomen johto katsoi suurpoliittisen tilanteen vuoksi parhaaksi tehdä välirauhan Venäjän kanssa. Saksa oli nimittäin selvästikin häviämässä sodan, eikä Suomi olisi enää sitten saanut Saksasta mm. leipäviljaa. Koska Suomi ei ollut leipäviljan suhteen läheskään omavarainen, niin pitkälle tulevaisuuteen jatkuvasta sodasta olisi ollut seurauksena nälänhätä. Suomen johtajat myös luottivat naiivisti, että suursodan lopullisessa rauhansopimuksessa Suomi ei menettäisi Karjalaansa. Imperialistinen Venäjä ryösti kuitenkin jälleen noin 12% Suomen alueesta. Taaskaan puna-armeija ei ollut kyennyt sotilaallisesti valtaamaan kuin murto-osan tästä pakkoluovutetusta Suomen alueesta.”
- Vain täysi sotahullu voi nähdä tuhansia henkiä vaatineissa taisteluissa jotain ”suurenmoista”. Suomen johto ei todellakaan tehnyt välirauhaa ”suurpoliittisen tilanteen” vuoksi vaan siksi että se oli pakko tehdä tai Suomi olisi joutunut miehitetyksi. Vaikka Suomen armeija kuinka olisi ollut ” voimakkaimmillaan kautta aikojen” niin neuvostoarmeija oli voimakkaampi kaikilla osa-alueilla. Vastarintaa olisi voitu tehdä mutta ei loputtomiin ja sen tiesi maan johtokin. Siksi se ryhtyi rauhanneuvotteluihin pakon edessä.
9.kappale: ”Venäjä miehittää edelleenkin tänä "armon vuonna 2005" noin 12% Suomelle laillisesti kuuluvasta alueesta. Tarton rauhan rajat on saatava palautettua.”
- Väitteessä ei ole mitään perää. Suomi luopui alueistaan Pariisin rauhansopimuksessa sovitun mukaisesti ja se vahvistettiin Suomen lakiin. Suomessa aluemuutoksista päättää eduskunta, niin kuin se teki 1947 ja sitä ei voi Putkisen päätöksillä kumota, kuten ei sitäkään kuka koko jatkosodan aloitti.
4. kappaleen pommikoneiden määrän voisi tietysti vielä tarkistaa ;)
Kaikki huomiosi ovat epäoleellisia, tai jopa virheellisiä. Sinulla on jotain henkilökohtaista Putkista vastaan?
Säästä meidät nettivuodatuksiltasi.
"Kaikki huomiosi ovat epäoleellisia, tai jopa virheellisiä. "
Helpollapa luulet kuittaavasi toisen perustellun tekstin epäoleelliseksi ja virheelliseksi. Ei siihen ihan "tarkastajan" mahtikäsky riitä, pikkaisen voisit edes yrittää ;)
Kuinka, miten, millä tavoin Suomi osallistui Leningradin piiritykseen? Kun pätkä huoltoreitistä kaupunkiin kulki suomalaisen tykistön kantaman sisällä piirityksen ollessa "tiiveimmillään", eikä sitä suomalaisten toimesta tietääkseni häiritty?
Ja ainakin yksi suomalainen partio lienee käynyt Nevan varressa ihmettelemässä, melkein vain käveli sinne, mikä ehdottomasti salattiin saksalaisilta. Tämä oli mahdollista koska Leningradin puolustajille taas oli ollut mahdollista jättää suomalaisia vastaan pelkkä luurankomiehitys "piirittäjien" ollessa niin passiivisia Aleksadrovkan - Belojostrovin suunnalla. Partio-juttua vähän itsekin oudoksun (eikä ole käsillä sitä lähdeteosta, jossa asiasta mainittiin). Luurankomiehityksestä kirjoitti muistelmissaan, en muista kuka, Puna-Armeijan viskaali. Tämäkin teos on Kunnankirjaston hyllyssä, tietääkseni, tällä hetkellä.
On kuitenkin huomioitava, että varsinainen Putkinen on melko arvostettu historioitsija; vaikkapa nyt ProKarelian palstoilla ja piireissä. Ja on hänellä siellä myös varsin laaja ja nimekäskin lukijapiiri. Eikä mitenkään voi jättää vähemmälle huomiolle sitäkään, että varsinainen Putkinen on käyttänyt suuren osan ajastaan ja elostaan sotahistoriallisiin tutkimuksiin. Ja milloin tästä toimestaan on ollut estyneenä, niin on tämänkin ajan hyväksikäyttänyt tiedottamalla tutkimuksistaan lukuisilla eri areenoilla.
Hän on myös julkaissut lukuisia historiatutkimuksia lehtienkin palstoilla. Esimerkiksi Hesarin nettipalstalla hän on päivittäinen vierailija; joskin Hesarin toimittajat ovat häntä lukijoiden harmiksi myös jonkin verran sensuroineet. Tämä johtuu tietysti suomalaisen lehdistön yleisestä suomettuneisuudesta ja nöyristelystä Venäjän edessä. Kuitenkin olemme, kiitos varsinaisen Putkisen, saaneet nyttemmin riittävästi tietoja imperialistisen roistovaltion Venäjän tempauksista ja suunnattomista rikoksista.
Putkinen on julkaissut Venäjästä ja sitä sivuten mm. tutkielmat "Korean sodasta", "Tsekkoslovakian miehityksestä", "Unkarin kansannoususta", "Vietnamin sodasta", "Aslan Mashadovista", "Dsohar Dudajevista", "Samil Basajevista", "Berliinin miehityksestä", "Viron neuvostotasavallasta", "Irakin sodasta", "Hitlerin ennakoivasta puolustuksesta imperialistista roistovaltiota vastaan", ynnä muusta, ynnä muusta. Ja kaikissa näissä kirjoituksissa on yhteisenä tekijänä imperialistinen roistovaltio Venäjä ja sen suunnaton pahuus.
Putkinen on myös asettanut kyseenalaiseksi Suomen puolustusvoimien komentajan, amiraali Kaskialan, tavan johtaa puolustusvoimiamme ja erityisesti Kaskialan naiviuden olla näkemättä Venäjän tulevaa yllätyshyökkäystä Suomea vastaan. Putkisen sotilasarvo on everstiluutnatti Viron suojeluskunnassa, joten kyllä hänellä nähdäkseni on silmää nähdä myös tällainen ilmeinen epäkohta armeijamme johdossa.
Myös Suomen valtiojohdon kyvyn luotsata politiikkaamme ja erityisesti idänpolitiikkaa on Putkinen moneen otteeseen asettanut oikeutetusti kyseenalaiseksi. Presidentti, hallitus ja eduskunta osaamattomuuttaan pitävät suhteita Venäjään ja pyrkivät vieläpä edistämään kaupankäyntiäkin tämän pahan valtakunnan kanssa. Jos Putkinen olisi aikoinaan valittu johtoomme, silloin kun hän ehdokkaana oli, niin kaikkinainen kauppalopoilu ja muukin hyysäystoiminta olisi vihelletty poikki kertalinttuulla.
Putkisen ehkä kaikkein arvokkain kruununjalokivi on perheraamattuakin kookkaampi ja totuudenmukaisempi mestariteos "Imperialistinen roistovaltio". Kävi kuitenkin niin, kuten arvata saattoikin, että Suomen lakeijamaiset ja kyykytetyt kustantajat eivät uskaltaneen teosta julkaista, vaikka Putkinen monenkin kanssa ja moneenkin kertaan ja aikaansa säästämättä kävi asian suhteen neuvotteluja. Piti siis julkaista kirja omalla kustilla ja käyttää Viron Tartossa olevaa, sinänsä kyllä arvostettua kirjapainoa, tämän sotahistorian helmen synnytyslaitoksena. Toivomme Putkiselle jaksamista ja henkistä voimaa jatkaa tätä loppumattomalta saralta vaikuttavaa elämäntehtäväänsä. Historia on opettanut, että uuras työ kovankin onnen voittaa ja usein vasta jälkipolvet ymmärtävät suurmiestemme elämäntyön tärkeyden.
Leningradhan nimenomaan jäi piirittämättä, mutta syy oli se,että Mannerheim pelkäsi sakemannien sittenkin häviävän, eikä halunnut venäläisten kostavan Suomelle osallisuutta Leningradin piiritykseen.
Joka tapauksessa, Suomi ei oikeastaan piirittänyt Leningradia, mutta muuten nuo putkisen tekstistä bongatut virheet olivat aivan totta.
Että täytyy vaihtaa nikkiä välillä, jotta voi kehuskella itseään.
tai tajunnut vara-putkisen ironiaa.....
Kyllä neuvostohallituksen aikomus mitä suurimmalla todennäköisyydellä oli "suorittaa loppuun luoteisrajan järjestelyt". Elokuussa -40 tiedustelutiedot osoittivat Suomen vastaisille rajoille marssitetun joukkoja ainakin 20, mahdollisesti jopa 30 divisioonaa. Odottivat ehkä Operaatio Seelionin alkua, tai "avunpyyntöä" Suomesta, lähteäkseen rajaa siirtämään (Vai oliko ne muka tuotu sinne vaan marjametsään?). Esiintyihän välirauhan aikana lisäksi kaikenlaista painostusta sekä sisäisiin asioihin puuttumista. Myös samaan aikaan joukkojenkeskitysten kanssa kiihtynyt Suomen vastainen propaganda Nl:n tiedotusvälineissä, antaa aiheen olettaa että Stalin ei olisi jättänyt asioita sille mallille miten ne jäivät 13.3 -40
Marski oli kyllä jo alunperin vähintäänkin skeptinen Operaatio Barbarossan menestyksen suhteen (muistaakseni kirjoitti Churchillille kirjeenkin liittyen Muurmannin-radan uuden haaran katkaisuun), tämähän skeptismi ilmeni myös pidättäytymisenä Leningradin piiritykseen osallistumisesta. Taisi C.G.E mainita tapaan että: voitti Saksa tai hävisi, Venäjä tulee aina, tavalla tai toisella, olemaan Suomen naapuri. Ja Mannerheimhan oli jo 30-luvulla esittänyt maalllemme olevan eduksi hyvien suhteiden luomisen Neuvostoliittoon.
Sitähän ei virheellisekis väitettykään tuossa virhemetsästyksessä, siis NL:n pahoja aikeita?
Se mitä minun nähdäkseni siinä väitettiin oli, että Suomelle oli yhtä pahat tai pahemmat aikeet.
NL:n joukkoja oli sitäpaitsi vähän - muuten Suomen hyökkäys ei olsii onnistunut kesällä 1941. Joukot olivat silti lähes tasavahvat, mikä hyökkääjän(Suomen) kannalta lähenteli itsemurhaa, mutta onneksi sotakoneisto pelasi ja pystyttiin keskittämään ylivoima ratkaisulohkoille. Tämä osoittaa kuitnekin, että NL:n joukot olivat toivottoman alivoimaisia hyökkäyssotaan Suomea vastaan.
Venäjän joukkojen vähyys viittaa siihen, että ne olivat painostuskeino
a) Suomen sisäpoliittisen tilanteen(eli kommareiden vallankumouksen tai muiden riitojen lietsomiskeksi)
b) vartio sen epätodennäköisen skenaarion vuoksi, että Saksa hyökkäisi kesällä 1941 itään ja myös Suomen kautta
c) normaali varotoimenpide katkeran talvisodan jälkeen ja painostuskeino, että Suomelta saadaan kiristettyä ilma sotaa myönnytyksiä(mm. Petsamo jne) jotka mitätöivät Suomen itsenäisen puolustuksen ja ulkopolitiikkaan. Eli tekevät siitä turvallisen naapurin NL:n näkökulmasta
Tai sitten nämä kaikki kolme. Mitään hyökkäystä en usko olleen tulossa jo yksin sen takia, ettei Stalin halunnut suututtaa Hitleriä ja Hitler oli kieltänyt sotilaallisen invaasion Suomeen.
Vuonna -40 loppukesästä ei oltu tasaväkisiä. Molotovhan kyseli niihin aikoihin Berliinissä Saksan hallituksen mieltä siihen, jos Nl. jatkaisi kevättalvella keskenjäänyttä vapautustoimea pohjoisessa, ja hänelle ilmaistiin kielteinen kanta. Näitä divisioonia siirrettiin Suomen rajoilta sitten Valko-Venäjälle ja Puolaan Saksan valvoman alueen rajalle( Jukka L. Mäkelä; Salaisen sodan saatossa, muistelisin. En ole varma, älkää lynkatko!).
Mutta asiaan, olet oikeassa, luin huolimattomasti vasta-putkisen kirjoituksen, hän puhui hyökkäyksestä Saksan rajalla.
huomautus, ettei Suomella ollut kuin yksi liikekannallepanosuunnitelma. Talvisodan jälkeen hommat meni uusiksi, eikä useampia ehditty laatia.
13. Kaikki samat kuin mitä Hermanni jo luetteli Putkinen itse. Se oli Putkisen äiteen virhe.
En osallistu arvontaan, käytän mieluummin kotimaista paperia perseeni pyyhkimiseen, en virolaisia painotuotteita.
Herralla itsellään ei ole hyllyssään kuin kaksi kirjaa. Ja toinen niistä on vielä värittämättä.
"Herralla itsellään ei ole hyllyssään kuin kaksi kirjaa. Ja toinen niistä on vielä värittämättä."
Kumpi Putkisella on vielä värittämättä? Veikko Saksin Karjalan palautus vai Kommunismin musta kirja? Putkinenhan on Varkauden kirjaston suurin lainaaja, joten ei hänellä tuon useampia voi olla.
"Putkinenhan on Varkauden kirjaston suurin lainaaja, joten ei hänellä tuon useampia voi olla."
Tuo, että Putkinen niin usein vierailee Warkauden kirjastossa, ei pelkästään johdu kirjojen lainaamisesta. Kyseessä on myös tietynlainen yhteiskuntapalvelukseen ja sanoisinko myös yhteiskuntarauhaan liittyvä toimi.
Kuten tunnettua, niin Warkauden kirjaston helmi ja kruununjalokivi on kesän kynnyksellä ilmestynyt vuoden kohuteos, "Imperialistinen roistovaltio". Ja koska jalolla asialla on Suomessakin paljon vastustajia, niin Putkinen käy aina päivittäin vaihtamassa töherrellyn ja rivoilla kuvilla täydennetyn opuksen uuteen ja uunituoreaan.
HALOSEN SAAVUTUKSIA OSA 5
Kirjoittanut: Lahtari 2.1.2006 klo 16.26
http://www.helsinginsanomat.fi/sanoma_forums/hs/thread.jspa?sourceStart=30&threadID=12987&tstart=0&start=40
Tasavallan Presidentti Tarja Halonen on päättänyt 24.10.2005 päätöksellä A/9670/05 pitää asiakirjat salassa pidettävinä. Suora lainaus päätöksestä: Olen keskustellut presidentti Mauno Koivisto kanssa hänen 6.5.1992 järjestämän oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvien asiakirjojen julkisuudesta. Presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi mainitut asiakirjat ovat pidettävä salassa. Tämän johdosta asiakirjapyyntöönne ei suostuta.
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Laki tasavallan presidentin kansliasta 4 § 2 mom. ja 60 § sekä asetus tasavallan presidentin arkistosta 4 §.
Muista salatuista asiakirjoista voin mainita ns. SSP-sopimuksen 22.10.1993, jossa päätettiin toimialarationalisoinnista ja pankeille annettiin vapaus poistaa ylikapasiteetti määrätyiltä aloilta ja pankit saivat laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin. Tämän johdosta markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja maahan aiheutettiin n. 500 000 ihmiset työttömyys.
Kolmas kansalaisten kannalta tärkeä salattu asiakirja on Aktiv-Hansa kauppa, jossa ministeri Suvi Anne Siimes myi 31.3.2000 ulkomaiselle Aktiv Hansalle 12,2 miljardin saatavat 600 miljoonalla markalla. Saatavia oli n. 76 000 kappaletta. Velallisille ei annettu mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 % pääomasta, vaan he joutuivat maksamaan jatkossakin täyttää velkasummaa korkealla korolla ulkomaiselle yhtiölle. Helsingin Sanomien uutisen mukaan 1.4.2000 Arsenal myi jo hoidettuja saatavia. Rikoslain mukaan olemattoman myyminen on rikos. Lisäksi kauppasopimukseen liittyy korvausklausuuli, jota on pidettävä perustuslain vastaisena.
[Edited by: jormat on 18.12.2005 12:55]
Spämmit ei jaksa kiinnostaa.
Mitä vittua sitten kommentoit?
tai oikeestaan tuo juttu on perseestä, ei v....