että helluntailaisten täytyy uskoa, että maailma luotiin 6000 vuotta sitten. Jos on, kuka on sen sanonut. Itse arvelen, että kysymyksessä on ameriikkalaista hapatusta! Eipä kukaan täysjärkinen niin voi uskoa.
ONKO TOTTA,
aniarana
16623
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Helluntailaisten ei "täydy" uskoa mihinkään. On ikävää kun ihmisiä taas niputetaan ja jaotellaan erilleen. Helluntailaisissa on valtava määrä erilaisia uskovia, ja kaikkien kyseisenlaiset uskomukset poikkeavat toisistaan jossain kohdin. Tärkeintä on uskoa Jeesukseen Kristukseen meidän Vapahtajanamme. Vain sillä on merkitystä.
Tiede on aika kiistattomasti todistanut, että maailmaa ei ole voitu luoda 6000 vuotta sitten. Tässä on kyse yksinkertaisiin "tosiasioihin" katsomisesta. Sitä ei kukaan voi kiistää. En tiedä milloin tai miten Jumala on maailman luonut. Varmaa on kuitenkin se, että Jumala on Luoja, Hän on kaiken takana. Se on ensisijaisesti tärkeää ja perustavaalaatua oleva kristinuskon "opinkappale".
En moiti ihmisiä jotka uskovat maailman olevan luotu 6000 vuotta sitten. En sano, etteikö se voisi olla ehkä mahdollistakin, kuitenkin hyvin epätodennäköistä. En moiti kyllä niitäkään, jotka uskovat maailman olevan luotu miljoonien vuosien aikana evoluution avulla - kuitenkin Jumalan hallitsemana. Hekin saattavat olla oikeassa. En kyllä lukisi itseäni heihinkään.
Minä pyrin kaikin keinoin loogisiin johtopäätöksiin, vaikka katsonkin maailmaa uskon "lasien" kautta. Jossain kohdin kuitenkin joudun edelleen sanoa: "En tiedä". Tiede palvelee minun maailmankuvan muodostusta, enkä voi sitä sivuuttaa. Tärkeintä on kuitenkin se tieto, että on Jumala, joka on luonut tämän kaiken - myös minut. Lankesin syntiin, mutta Hän pelasti minut Poikansa ristintyön kautta. Tämä ei kaikkien mielestä ole loogista, mutta minulle se on ainoa looginen vaihtoehto. Miten voisi olla toisin? Tämä ei johdu pelosta, tai turvattomuuden tunteesta jos ei olisikaan luojaa. Minusta se vain on niin yksinkertaisen ilmiselvää. Tietenkään se ei ole sitä kaikille.
Usko on ihmeellinen voima, mitä ei voi murtaa mikään. Sen ovat varmaan useat kristinuskon vastustajat huomanneet, ja varmasti ihmettelevät sitä.
Hyvää päivänjatkoa Aniarana.
Ja silloin jonumeroihin tulee nollia jonkin verran lisää.
Ihminenhän luotiin viimeiseksi.
Sitten jumala lepäsi seitsemännen päivän.
Toisaalta Jumala on lyhentänyt vuosia jo raamatun sivuilta näemme sen,miksei siis samoin olisi voinut tehdä,luodessaan tätä näkyväistä.
Sanotanhan myös,että yksi päivä Jumalan silmissä on, kuin tuhat vuotta ja päin vastoin.
Veljeni Laurentius ja Frihet vastasivatkin jo viisaasti kysymykseesi. Meillä on varsin rajallisesti tietoa menneistä aikakausista ja niiden pituuksista. Raamatun ilmoitus menee kuitenkin mittaamattoman kauas sekä historiaan että tulevaisuuteen; kumpaankin suuntaan aina ajattomaan aikaan saakka.
"Alussa oli Sana, Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala". Tämän jälkeen luotiin taivaat ja maa, ilmeisestikin tässä järjästyksessä. Alussa ei siis ollut taivaita eikä maata, puhumattakaan ihmisestä. Ei ollut myöskään alkurajähdystä. Alussa oli Jumala ja kaikki on saanut syntynsä Hänen kauttaan ja ilman Häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on; olkoonpa ne näkyväisiä tai näkymättömiä, hallituksia tai valtoja -kaiken on Jumala luonnut ja Hänessä ne pysyvät koossa ja voimassa. Sellainen on Jumalan Sana.
Raamattu puhuu "ammoisista aikakausista, jotka ovat olleet ennen meitä". Mitä ne ovatkin olleet sitä minä en tiedä. Luomiskertomus, joita niitäkin on Raamatussa kaksi, kertoo Jumalan Luomistyön tapahtuneen päivä päivältä kuuden päivän aikana. Merkille pantavaa on esimerkiksi se, että Raamatun todetessa, että tuli ilta ja sitten seuraava päivä, niin vasta kolmantena tällaisena päivänä luotiin aurinko. Nuo luomispäivät eivät siis voi tarkoittaa tavanomaista vuorokautta, koska ei ollut vielä aurinkoakaan "vuorokautta mittaamassa". Luomiskertomus alkaa myös alkutekstissä kiehtovasti, kun 1 Ms 1:2 todetaan, että "maa tuli autioksi ja tyhjäksi" ja tuo "tyhjäksi"-sana on hebreaksi "tohu vavohu" joka tarkoittaa täydellistä kaaostilaa, jossa ei ole mitään järjästystä. Tätä tulisi tarkastella ja verrata mm. Hesekielin ja Jesajan kirjan ennustusten valossa, mutta siihen ei ole tilaa eikä tarvetta tässä. Luomiskertomus on valtava ilmoitus ja julistaa Jumalan kirkkauden kiitosta. Oi tuota Moosesta, joka on saanut ilmestyksessä katsella noin suuria asioita.
Mitä tulee 6000 vuoden ajanjaksoon, niin se on pitkä aika. Jumalan luomistyö, kun Hän alkoi luoda uutta ihmissukua Kristuksessa, tapahtui alle kolmessa päivässä ja se on tapahtunut tämän auringon alla. Sellainen on Jumala. Meillä ei ole mitään mahdollisuuksia ymmärtää Hänen tekojaan ja ajatuksiaan, sillä ne ovat, kuten Hän itse meille on sanonut, "niin paljon meidän ajatuksiamme ja teitämme korkeammat kuin mitä taivas on maata korkeammalla"
Rakastan tätä Jumalaa, joka on sovittanut minut Poikansa ristinkuoleman kautta ja synnyttänyt minut pojakseen ja elävään toivoon meidän Herramme Jeesuksen ylösnousemisen kautta.
Todellakin Raamattua lukiessa epäilykset kirjan "jumalallisuudesta" heräävät jo ensimmäisillä sivuilla: ensimmäisen Mooseksen kirjan alussa on kaksi täysin erilaista luomiskertomusta. Vanha testamentti sisältääkin aivan liian paljon virheitä, jotta kukaan voisi uskoa sen olevan Jumalan profeetoille ilmoittamaa totuutta. Homer W. Smith kirjoittaa teoksessaan ”Man and his Gods”, että Uuden testamentin kaikissa säilyneissä käsikirjoituksissa on todettu lähes 150 000 virhettä. Professori V.T. Aaltonen, on esittänyt klassikoksi käyneessä kirjassaan ”Ristiriitainen Raamattumme” Raamatusta yli 1000 virhettä ja epäjohdonmukaisuutta. Profeetat ovat olleet skitsofreenikkoja, henkisesti sairaita ihmisiä.
Tiedätkö, että tuollaiseen potaskaan uskovien älykkyysosamäärä on selvästi normaaliväestöä alhaisempi? Siitä on viljalti tutkimustuloksia.
heitähän pari tutkimustulosta, niin katsotaan, kuinka älykästä normaaliväestö on.
kun niitä tuloksia kertas on viljalti, ei muutaman löytäminen liene liian hankala tehtävä.
vai ovatko yhteystiedot jääneet taas kirjoituspöytäsi paperipinon alle?
ps. raamatun kaksi luomiskertomusta eivät ole täysin erilaisia.
Älykkyys ja uskonnollinen usko – statistiikkaa
Alla oleva teksti esittelee lyhyesti kaikki yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset (ennen vuotta 1986) älykkyysosamäärän (eli ÄO:n, eng. IQ) ja uskon välisestä suhteesta. Artikkeli on paljon velkaa Free Inquiryn (1986) vastaavalle artikkelille. Alkuperäisen artikkelin sisältöä ei ole oleellisesti muutettu, tähän artikkeliin on kuitenkin lisätty muutama muu tutkimus aiheesta älykkyys ja uskonnollisuus. Omat kommentit alkuperäiseen artikkeliin on julkaistu kurssivoidulla tekstillä.
Joistain tutkimuksista puuttuu tarkat tekijöiden nimet ja vuosiluvut, lisäksi muutamissa artikkelin esiintuomissa tutkimuksissa on käytetty ns. sekundalähteitä. Artikkelin kieliasua ei ole myöskään tarkastettu. Pahoitteluni, koetan tehdä kyseisille asioille jotain lähiaikoina.
Opiskelijoista tehtyjä tutkimuksia
1. Thomas Howells, 1927
Tutkimus tutki 461 oppilaan älykkyyttä ja totesi että uskonnollisesti konservatiiviset "ovat, yleisesti ottaen, heikompia älyllisissä kyvyissä".
2. Hilding Carlsojn, 1933
Tutki 215 oppilasta ja totesi että "älykkäillä oppilailla on taipumus sympatisoida enemmän... ateismia".
3. Abraham Franzblau, 1934
Tähdensi Howellsin ja Carlsonin tutkimuksia ja testasi Termanin älykkyystestillä 354 juutalaista lasta, 10-16 ikävuoden väliltä. Tutkimuksessa selvisi uskonnollisuudella olevan negatiivinen suhde älykkyyteen (ts. ei-uskonnolliset ovat älykkäämpiä).
4. Thomas Symington, 1935
Testasi 400 oppilaan älykkyyttä lukioissa ja kristillisissä ryhmissä. Hän totesi, "on olemassa jatkuva positiivinen suhde vapaamielisellä ajattelulla ja älyllisillä kyvyillä..."
5. Vernon Jones, 1938
Testasi 381 oppilasta, todeten "on olemassa viitteitä positiivisesta yhteydestä vapaamielisen ajattelun ja älykkyyden välillä".
6. A. R. Gilliland, 1940
Muista aikaisemmista tutkimuksista poiketen, huomasi vain "pienen tai olemattoman yhteyden älykkyyden ja jumaluskon välillä".
7. Donald Gragg, 1942
Todisti päinvastaisen yhtäläisyyden ACE testin ja Thunderstonen "reality of god" testin välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat jälleen älykkäämpiä).
8. Brown ja Love, 1951
Denverin yliopistossa 613 mies- ja naisopiskelijaa testattiin. Keskiverto ÄO oli ei-uskovien keskuudessa 119, kun uskovilla tulos oli ainoastaan 100. Ei-uskonnollisten keskimääräinen tulos oli parempi kuin 80 % väestöstä, uskonnollisten ollessa keskitasoa. Heidän löytönsä "vahvistivat Howellsin tulosta".
9. Michael Argyle, 1958
Tuli älykkyystestisarjassaan tulokseen "vaikka älykkäät lapset pitävät vahvemmin kiinni uskonnollisista käsitteistä, he ovat myös ensimmäisiä jotka uskaltavat kyseenalaistaa uskonnon ja älykkäistä opiskelijoista erittäin harvat hyväksyvät uskonnollisia uskomuksia".
10. Jeffrey Hadden, 1963
Ei löytänyt yhteyttä älykkyyden ja arvosanojen välillä. Löytö oli poikkeava, koska GPA arvosanat ovat yleensä vahvasti kytköksissä älykkyyteen. Muut tekijät ovat saattaneet vaikuttaa Wisconsin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
11. Young, Dustin and Holtzman, 1966
Uskonnollisuus laski sitä mukaan kuin GPA arvosanat paranivat.
12. James Trent, 1967
Teetti kyselyn 1400 lukion päättävillä opiskelijoilla. Hän ei löytänyt suuria eroja, mutta älykkäiden opiskelijoiden osuus oli tutkimuksessa ylimitoitettu.
13. C. Plant ja E. Minium, 1967
Älykkäät opiskelijat olivat vähemmän uskonnollisia, sekä ennen että jälkeen lukion.
14. Robert Wuthnow, 1978
532 opiskelijasta, 37 % kristityistä, 58 % kristinuskon jättäneistä ja 53 % ei-uskonnollisista saavutti yli keskiverron SAT testissä. (SAT on amerikkalainen älykkyystesti)
15. Hastings ja Hoge, 1967, 1974
Tutki 200 lukiolaista, eikä löytänyt huomattavaa yhteyttä.
16. Norman Poythress, 1975
Keskiverto SAT arvosanat ovat vahvasti anti-uskonnollisilla 1148, keskiverto anti-uskonnollisilla 1119, hieman anti-uskonnollisilla 1108 ja uskonnollisilla 1022.
17. Wiebe ja Fleck, 1980
Tutki 158 mies- ja naispuolista Kanadan yliopiston opiskelijaa. Hän raportoi "ei-uskonnollisten oppilaiden olevan usein erittäin älykkäitä" ja "huomattavasti älykkäämpiä kuin uskonnollisten oppilaiden".
Muita
Pratt (1937) tutki 3 040 opiskelijaa paikallisessa osavaltion julkisessa lukiossa (uskonnollisuus mitattiin virallisen kuuluvuuden perusteella), ja totesi että "mihinkään kirkkoon kuulumattomat, saavat matalamman ACE tuloksen kuin oppilaat missä tahansa uskonnollisessa ryhmässä".
Francis (1979) (käyttäen rukoilun ja kirkkoon kuuluvuuden tiheyttä mittarina) tutki 2 272 ala-asteen opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä ja totesin "ettei löytänyt minkäänlaista yhtäläisyyttä ÄO:n ja uskonnollisen käytöksen välillä, kontrolloiden vanhempien yhteiskuntaluokan".
Francis (1986) toisti vanhemman tutkimuksensa ja päätyi samoihin tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 6 955 opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä.
Oppilaitosten väliset vertailut
1. Rose Goldsen, 1952
Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskoivat jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Harvard 30; UCLA 32; Dartmouth 35; Yale 36; Cornell 42; Wayne 43; Weslyan 43; Michigan 45; Fisk 60; Texas 62; North Carolina 68.
2. National Review Study, 1970
Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskovat persoonattomaan henkeen tai jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Reed 15; Brandeis 25; Sarah Lawrence 28; Williams 36; Stanford 41; Boston U. 41; Yale 42; Howard 47; Indiana 57; Davidson 59; S. Carolina 65; Marquette 77. Marquette on uskonnollinen koulu
3. Caplovitz ja Sherrow, 1977
Kristinuskon jättäneiden osuus kasvoi 5 prosentista huonoissa kouluissa, 17 prosenttiin huippu kouluissa.
4. Niemi, Ross ja Alexander, 1978
Eliitti kouluissa, uskoa piti tärkeinä vain 26 prosenttia oppilaista. Vastaava tulos kaikkien oppilaiden kesken on 44 prosenttia.
Tutkimukset erittäin älykkäiden ryhmien keskuudessa
1. Terman, 1959
Tutki ihmisiä joiden ÄO on yli 140. Miehistä vain 10 % ja naisista 18 % olivat vahvasti uskonnollisia. 62 % miehistä ja 57 % ilmaisi uskon olevan vähäpätöinen asia, kun taas 28 % miehistä ja 23 % naisista, ilmoitti uskon olevan yhdentekevää.
2. Warren ja Heist, 1960
Ei löytänyt eroja National Merit oppineiden ryhmässä. Tutkimukseen saattoi vaikuttaa se tosiasia, ettei NM oppineita valita ÄO-arvosanan tai koulumenestyksen perusteella, vaan arvioinnissa on mukana myös lista erilaisia älykkyydestä riippumattomia suoritteita.
3. Southern ja Plant, 1968
Tutki 42 mies- ja 30 naispuolista Mensan jäsentä. Mensan jäsenet olivat keskimäärin paljon vähemmän uskonnollisia uskomuksia, kuin keskiverot amerikkalainen lukion opiskelija tai aikuinen.
Tutkijoista tehtyjä tutkimuksia
1. William S. Ament, 1927
Tarkasti silloisen Michiganin yliopiston rehtorin C. C. Littlen tutkimuksen, jonka mukaan huippu tutkijat olivat yli 40 kertaa useammin ei-uskonnollisia, verrattuna tavalliseen väestöön.
2. Lehman ja Witty, 1931
Teki tutkimuksen 1189 huippututkijalle, ja totesi että ei-uskonnollisuus on peräti 81,4 kertaa yleisempää heidän keskuudessa, kuin valtaväestön.
3. Kelley ja Fisk, 1951
Löysivät negatiivisen (-.39) yhteyden uskonnollisten arvojen ja tieteellisesti hyvien tutkimusten välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat objektiivisempia tutkijoita). Millä tämä tieto on mitattu, on kirjoittajalle epäselvä.
4. Ann Roe, 1953
Haastatteli 64 "huippu tutkijaa, lähes kaikki jäseniä arvovaltaisessa National Academy of Science tai American Pihlosophical Society. Hän raportoi että, vaikkakin lähes kaikki heistä omasivat uskonnolliset vanhemmat ja olivat usein käyneet pyhäkoulun, 'vain kolme näistä miehistä otti usein osaa jumalanpalveluksiin. Muutama muu kävi silloin tällöin kirkossa, tai lahjoitti kirkolle rahaa jossa eivät käyneet... Kaikki muut olivat ajat sitten hylänneet uskon elämän oppaana, ja kirkolla ei ollut minkään näköistä merkitystä heidän elämässään... Muutama heistä on militantti ateisti, mutta suurinta osaa ei yksinkertaisesti kiinnosta'".
5. Francis Bello, 1954
Haastatteli ja kyseli 107 teollisuuden ulkopuolella työskentelevältä alle 40-vuotiailta tutkijoilta, joiden tutkimustuloksia vanhemmat kollegat pitivät huipputuloksina. 87 saadusta vastauksesta, 45 prosenttia kertoi olevansa "agnostikko tai ateisti", ja lisäksi 22 prosenttia kertoi, ettei kuulu mihinkään uskontoon. Ryhmän 20 parhaana pidetystä tutkijasta "niiden osuus jotka ovat ei-uskonnollisia, on selkeästi suurempi kuin koko tutkimusryhmässä".
6. Jack Chambers, 1964
Esitti kyselyn 740 amerikkalaiselle psykologille ja kemistille. Hän tuli tulokseen että "huippuluovista yksilöistä... huomattavan suuri määrä ei sympatisoinut mitään uskontoa, tai ei omannut erityistä kiinnostusta uskontoon". Huippu psykologeista peräti 40 prosenttia ei omannut kiinnostusta uskoa kohtaan, kemistien vastaava prosentti oli 16.
7. Vaughan, Smith, and Sjöberg, 1965
Lähetti kyselylomakkeen 850 yhdysvaltalaiselle psykologille, biologille, kemistille ja geologille, joiden nimet oli listattu "American Men of Science" (1955), koskien kirkkoon kuuluvuutta, kirkossa käymistä ja uskoon elämän jälkeisestä kuolemasta. 642 vastauksesta, 38,5 % eivät uskoneet kuoleman jälkeiseen elämään, kun puolestaan 31,8 % uskoi. Kuolemattomuuten uskominen oli harvinaisempaa huippu yliopistojen tutkijoiden keskuudessa, kuin niiden jotka työskentelivät valtiolle tai vähäisemmille yliopistoille. Kysely tehtiin ajankohtana jolloin yli 67 % yhdysvaltalaisista uskoi kuoleman jälkeiseen elämään, joten tutkijat olivat paljon tavallisia aikuisia epäuskonnollisempia.
8. Skeptic lehti, 1998
Julkaisi tutkimustuloksen joka vertaili uskonnollisuutta eri tieteenalojen välillä. Tavallisista kansalaisista noin 90 % uskoi jumalaan. Tutkijoista vastaava luku on keskimäärin hieman alle 40 %. Matemaatikoista hieman yli 40 % uskoo jumalaan, biologeista alle 30 %, fyysikoista vain noin 20 %.
9. Nature lehti 394:313, 2001
Esitti että viimeisemmän tutkimuksen mukaan 72 % National Academy of Sciencen jäsenistä (= huippututkijoista) on ateisteja, 21 % agnostikkoja ja vain 7 % jumalaan uskovia.
Muuta
1. Franzblau, 1934
Löysi tutkimuksessaan negatiivisen yhteyden uskonnollisuuden ja rehellisyyden kanssa (ts. ei-uskonnolliset ovat rehellisempiä).
2. Ross, 1950
Tutkimus päätyi tulokseen, jonka mukaan on suurempi todennäköisyys että ateistit ja agnostikot auttavat hätää kärsiviä, kuin että vahvasti uskonnolliset tekevät sen.
3. Hirschi ja Stark, 1969
Huomasivat että kirkossa käyvät ja kirkossa käymättömät lapset, rikkovat yhtä usein lakia.
4. Fundamentalistikristittyjen oma tutkimus, 1995
Tuli siihen tulokseen että uskovien osuus on suurempi huonosti tienaavien ja heikosti koulutettujen keskuudessa. Uskon asioita tärkeänä heikosti koulutetuista pitää 63 %, vastaavan luvun ollessa 53 % korkeasti koulutettujen keskuudessa. Yli 50 000 $ tienaavien keskuudessa vastaava prosentti on 48, kun taas alle 20 000 $ tienaavien keskuudessa prosentti on 66.
Vaikka tuloista ei suoranaisesti voida vetää johtopäätöstä älylliseen kapasiteettiin, on olemassa vahva yhteys suurten tulojen ja korkean ÄO:n välillä. Älykkyyden ja tulojen yhteyttä ei tutkimuksessa otettu esille.
5. The Barna Research Group, 1999
Selvitti avioeron yleisyyttä Yhdysvalloissa. Ryhmä huomasi että uudesti syntyneiden kristittyjen avioeroprosentti on 27 %, vastaavan ollessa tavallisilla kristityillä 24 % ja ateisteilla ainoastaan 21 %. Lisäksi selvisi, että osavaltioissa missä raamattua opetetaan eniten kouluissa ja jossa uskolla on vahva asema, on eniten avioeroja koko maassa.
6. Vankilastatistiikkaa
Suhteutettuna yhdysvaltojen väestöön, uskonnollisten ihmisten lukumäärä vankilassa on yli 40-kertainen, verrattuna ateistien määrään. Yksi mahdollinen selitys saattaa olla koulutuksella, mutta se vain vahvistaisi sen, ettei usko ole todellinen vastaus. G-7 maiden (eli maailman kehittyneimpien valtioiden) keskeisessä vertailussa on todettu että usko korreloi positiivisesti rikollisuuden määrään kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen niissä maissa rikollisuus on vähentynyt eniten, missä uskon rooli on laskenut vahvimmin.
Skeptic lehden mukaan (vol. 6 #2 1998), useat tutkimukset korostavat että on olemassa negatiivinen korrelaatio teismin ja moraalisuuden välillä (ts. ateisteilla on keskimääräistä korkeampi moraali). Artikkelin kokoajalla ja kirjoittajalla ei valitettavasti ole tarkkaa listaa näistä tutkimuksista.
Yhteenveto
Lyhyesti: älykkäämmät ihmiset ovat useimmin ei-uskonnollisia. On olemassa suurempi todennäköisyys, ettei älykäs ihminen usko jumalaan. Uskonnollisten ihmisten keskiarvoinen ÄO on myös pienempi, kuin ei-uskonnollisten ihmisten vastaava ÄO:n keskiarvo. Tätä tulosta vahvistaa vielä lisäksi se fakta että yllä esitettävät tutkimukset on suoritettu eri metodeilla, eri ajankohtina, eri henkilöiden toimesta etc., silti tulos pysyy samana. Uskonnollisuus ei myöskään paranna avio-onnea, eivätkä uskonnolliset ihmiset toimi yhtään moraalisemmin verrattuna ei-uskonnollisiin. Nämä tiedot eivät ole mitenkään uusia, uskontososiologiassa on pitkään jo pidetty todennäköisenä että uskonnollisuus kompensoi jotain muuta heikkoa kykyä kuten "fertiliteettiä, älykkyyttä, tuloja, ulkonäköä, menestystä" etc.
Päivitetty: 05.09.2004
Mihinkä se jumalattoman älykkyys sitten menee,kun ihminen kuolee?... hullu sanoo sydämessään,ettei jumalaa ole. Tiede ja miehet on kaksi eri asiaa,monet miehet selittävät näin luultavasti,ilmeisesti,saattaa olla,ja niin edellen.
miksi et esittele "viimeisimpiä tutkimustuloksia", vaan tutkimuksia viime vuosisadan alkukymmeniltä?
ne tutkimukset, jotka listassasi ovat tuoreempia, eivät koske aihetta ollenkaan.
ei se, että kyseiset jo todella vanhat tutkimukset päivitetään tälle vuosituhannelle, tee niistä nykytieteellisesti(kään) uskottavia.
Aivan samoin kuin taikauskoistenkin (vähäisemepi) alykkyyskin, se vain lakkaa olemasta kun aivot tuhoutuvat.
Voi itku mitä logiikkaa,,, No itse olisit tuolla ajatelulla ainakin selvästi todistamassa esitetyn teesin puolesta. Pitäisikö maapallonkin taas olla maailman keskus, kun se aurinkokeskeisyys todistettiin jo 500 vuotta sitten? Siis aivan liian vanha tutkimustulos ja varmasti väärä kun se on niin vanha...
Jo kauan sitten olikohan joku "Homeros" tai joku muu mittasi maapallon ympärysmitan melko tarkasti.Siis ihan liian aikasin,ei siihen sillon vielä kukaan uskonut.Mittauksissaan käytti aurinkoa,aikaa ja varjoa.
KuN kusettavat tyhmempiä auringon nuosullakin.
Eikös homma ole vielä maailman laajuista.
Nytkin alkaa taas aurinko nuosta varemin.
Se kari on ihmeellinen tuo tiede ja sen sanasto.
että tieteen nimissä väsätty todisteleminen uppoaa kari oohon ja muihin näillä rahvaan palstoilla pyöriviin opetuslapsiinsa.
nuokin tieteen nimissä tehdyt lainaukset ovat eroa kirkosta -fundamentalistien sivuilta kopsattuja "tutkimustuloksia", joita kierrätetään todisteena milloin mitäkin raamatun tekstiä vastaan.
ja hyvinhän ne tuntuvat ajavan asiansa eli uppoavat oikein hyvin rahvaaseen ja tämänkin palstan ateisti-älyköihin.
Merimiehet ovat AINA tienneet, että Maa on pyöreä.
Maapallon pyöreys on siis tunnettu läpihistorian, sitä ei vain aina ole voinut sanoa ääneen. Ei varsinkaan sen jälkeen, kun kristinusko tuli Rooman valtion uskonnoksi 313 jaa.
- 250 eaa.: Kreikkalainen oppinut Erastosthenes laski tarkkojen astemittausten avulla ensimmäisenä maapallon ympärysmitaksi 48 0000 kilometriä.
- Noin 150 jaa. : Kreikkalainen tähtitieteilijä Ptolemaios uskoi maan olevan pallo. Hän arvioi Maan ympärysmitaksi noin 30 000 kilometriä.
Keskiajalla (1100-luvulla) oli unohdettu (kristinuskon vuoksi), että Maa oli pyöreä. Uskottiin, että Maa on litteä kiekko, jonka keskuksena oli Jerusalem. Reuna-alueilla asuivat paholainen ja muut sielunviholliset.
Raamattu (eli siis Jumala) on estänyt luonnontieteiden kehityksen monissa maissa yli 1000 vuoden ajan.
Sellaiset henkilöt, jotka väittivät taikauskon tultua valtaan Maata pyöreäksi joutuivat suuriin vaikeuksiin. Esim. Giordano Bruno todisti ennen Galileita, että maapallo kiertää aurinkoa eikä päinvastoin. Hänet poltettiin. Galilei säästyi siltä nipin napin, kun kielsi omat ajatuksensa. Vielä Newtonkin pelkäsi kirkonkirousta ja panttasi Pricipiaansa. Kirjoitti sen tarkoituksella sellaiseen muotoon, etteivät kirkon miehet siitä mitään ymmärtäisi.
P.S.
Homeros oli kreikkalainen (mahdollisesti myyttinen) runoilija antiikin Kreikan muinais- eli ns. arkaaisella ajalla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Homeros
Tarkista ihmeessä tietosi, ennenkuin niitä palstoille kirjoittelet.
että taikauskon nimissä väsätty todisteleminen uppoaa ekivaariin ja muihin näillä rahvaan palstoilla pyöriviin opetuslapsiinsa.
nuokin taikauskon nimissä tehdyt lainaukset ovat "liity taikauskoon" -fundamentalistien sivuilta kopsattuja "tutkimustuloksia", joita kierrätetään todisteena milloin mitäkin raamatun tekstiä puolustelemassa.
ja hyvinhän ne tuntuvat ajavan asiansa eli uppoavat oikein hyvin rahvaaseen ja tämänkin palstan hihhuli-tyhmyreihin.
Olet aivan oikeassa. Olen ollut täysin väärässä. Niinpä pyydän anteeksi ja samalla ehdotan että ryhtyisimme heti keräämään nimilistaa, jonka puitteissa kaikki tähän vääristelevään tieteeseen liittyvä kouluopetus poistetaan heti kouluista. Sen tilalle tulee tulla raamatun lukua, määrättyjen jakeiden ulkoaopettelua sekä tietenkin virren veisuuta. Näin saamme Suomen kansataloudenkin aivan uusiin uomiin. Minä lupaan olla hankeen ensimmäinen allekirjoittaja.
kari o.